Kategoria: Tiedotteet

Tiedote: 8.3.2015
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee pääministeri Alexander Stubbin puheesta, jossa hän linjasi kokoomuksen kannattava ns. kertakorvausta työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. "Todellinen tasa-arvoteko", kiittää Sarkomaa.

 
"Kokoomuksen ehdotuksessa ei ollut vielä linjattu summaa ja sitä onkin hyvä pohtia. Reilu ratkaisu olisi rahoittaa korvaus sairausvakuutusmaksuista. Kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat. On mainiota, että puheenjohtaja Sipilä (kesk.) on samoilla linjoilla", Sarkomaa toteaa.

 
Kansanedustajan mielestä hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä on kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Siksi kertakorvaus on hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen.

 

Sarkomaa alleviivaa, että nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa yksin suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista.
Sarkomaa on useasti ehdottanut kertakorvausta puhuessaan työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneista kustannuksista. Kertakorvauksen innovaattoreita ovat Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara, jotka ehdottivat raportissaan välillisten mm. sijaisen perehdyttämiseen liittyvistä kuluista kertaluontoista 5000 euron korvausta. He nostivat esille myös tarpeen tasata muitakin työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia.

 
Kertakorvauksen lisäksi on jatkossa luotava tapa tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset sekä äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Hyvä on myös sanoa ääneen se, että isävapaita pelkästään kehittämällä ei poisteta äitiriski-ongelmaa. Vanhempainvapaasta aiheutuvat kustannukset on yksinkertaisesti saatava tasattua.

 
Sarkomaa on ehdottanut vanhempainvakuutusta vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten aiheuttaman ongelman ratkaisuun. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

 
Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

tiedote 6.3.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että suomalaisen työelämän suurin häpeätahra, vanhemmuudesta äidin työnantajalle aiheutuvien kustannusten tasaamistyö on edelleen kesken. Kansanedustaja muistuttaa, että asia oli osa hallituksen rakennepakettia. Sarkomaan mukaan hallitus ei saa jäädä työmarkkinajärjestöjen vangiksi vaan tasa-arvoa on vietävä vahvasti eteenpäin. Hallituksen on oltava asiassa aloitteellinen.

”On epäreilua, että äitien työnantajat kantavat vanhemmuuden kustannuksista suurimman taakan. Epäkohta mm. jarruttaa yrittäjyyttä, aiheuttaa naisten syrjimistä työmarkkinoilla, vaikeuttaa naisten etenemistä uralla ja lisää pätkätöitä. Niin kauan kuin naisista aiheutuu työnantajille enemmän kustannuksia, jatkuu naisten epätasa-arvoinen kohtelu työmarkkinoilla. Nykyisessä järjestelmässä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista”, Sarkomaa alleviivaa.

Kansanedustaja on useasti ehdottanut itsenäistä vanhempainvakuutusta, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaisi vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen. Sarkomaan mukaan mallia asiaan voi käydä katsomassa Ruotsista, jossa ongelma on jo aikaa sitten hoidettu.

Sarkomaa ehdottaa, että seuraava hallitus vihdoin ottaa asian tosissaan ja aloittaa vanhemmuuden vakuutusmallin valmistelun. Kansanedustaja pitää välttämättömänä, että tuleva hallitus kannustaa työmarkkinajärjestöjä ottamaan vanhempainvakuutusmallin agendalleen.

”On iso pettymys, että hallitus ei ole ohjelmansa lupauksesta huolimatta edistänyt asiaa. Pelkkä isien kannustaminen ei riitä. On ilahduttavaa, että tasa-arvo asiat ovat nousseet vahvasti poliittisiin puheisiin ja että asiaa on selvitetty. Pelkkä retoriikka ja tasa-arvotorailu ei kuitenkaan riitä. Selvittelyt on nyt selvitelty - puheiden rinnalle tarvitaan todellisia tekoja”, Sarkomaa linjaa.

Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet. Vanhemmuudessa isät ja äidit. Tätä tavoitetta pitää kaikessa päätöksenteossa niin hallituksen, työmarkkinajärjestöjen kuin esimiesten työpaikoilla”, Sarkomaa päättää.
Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 28.2.2015
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että sote- uudistuksen tavoitteita ei saavuteta ilman kannustavaa rahoitusratkaisua. Itsessään uusimmassa sote-mallissa, yksiportaisessa kuntayhtymämallissa, ei riittäviä kannusteita ole. Tämä on päivän selvää ja pakko sanoa ääneen.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraavana askeleena päätetään rahoitusmallista, jossa julkinen raha seuraa ihmisten valintoja. Uusi rahoitusmalli tarvitaan erityisesti perusterveydenhuoltoon ja hoivapalveluihin keinoksi vahvistaa perustason palveluja, niiden laatua, ihmisten valinnanvapautta ja kustannustehokkuutta. Uudistus on tehtävä niin, että palveluja tarvitseva ihminen on keskiössä. Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut, että Ruotsin raha seuraa potilasta - mallista tehdään Suomen peruspalvelut paremmaksi - malli.

Ruotsissa ns. Vård val ja Fritt val - uudistuksien ansiosta reilu 90 prosenttia ihmisistä pääsee perusterveydenhuollossa lääkärille viikon sisällä. Suomessa terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa- arvoisesta terveyspolitiikasta. Ideologiset syyt vastustaa valinnanvapautta on heitettävä roskakoriin.

"Tämän lisäksi on erityisesti katsottava, miten sote-lakiin saadaan leivottua sisään muita kannusteita, jotka perustuslakivaliokunnan tyrmäämässä hallituksen esityksessä olivat vajavaisia. Eduskunnan valtiovarain- ja talousvaliokunta ovat yksimielisesti sote- lakiesityksestä antamissaan lausunnoissa varoittaneet sote-esityksen puutteellisista "draivereista" ja vedonneet niiden lisäämisen puolesta sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Näitä näkemyksiä ei ole varaa sivuuttaa. Kokoomus on näiden asioiden puolesta. Parlamentaarisen työn haastava puoli on, että kaikki muutokset tehdään yksimielisesti", toteaa Sarkomaa.

”Kannusteita löytyy mm. julkisista laaturekistereistä, läpinäkyvistä palveluiden tuotantokustannuksista ja monituottajamallin käytön vauhdittamisesta esimerkiksi palvelualoitteen käyttöönotosta. Parhaita käytäntöjä ei voida vertailla, jos kustannus- ja laatutiedot eivät ole "läpinäkyviä" ja avoimia. Tämä on jo tehty Ruotsissa, nyt se on tehtävä Suomessa ”, Sarkomaa summaa.

Sarkomaa vieraili johtamansa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa keväällä 2012 Ruotsissa raha seuraa potilasta - malliin tutustumassa ja eri tahojen näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista kuulemassa. Ruotsissa puolueet ovat laajalla rintamalla uudistuksen takana. Sarkomaa ehdotti kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa (HS 16.6.2012), että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. "Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen on sote-rahoitusratkaisuja tehtäessä tartuttava", vaatii Sarkomaa

Sosiaali- ja terveysvaliokunta laitettiin puristuksiin puolueiden puheenjohtajien päättämien reunaehtojen - neljän pointin -väliin. Aikaa jäi muutama päivä tehdä uusi esitys kaatuneen hallituksen esityksen tilalle. Näin vaikka perustuslakivaliokunta suositteli vahvasti siirtämään valmisteluvastuun takaisin hallitukselle ja ministeriöön.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle heitettiin puolueiden puheenjohtajien yhteispäätöksellä eduskuntakauden loppumetreillä pallo, jota hallitus ja parlamentaarinen työtyöryhmä ovat pompotelleet paikasta ja mallista toiseen neljä vuotta. ”Työtä ollaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehty käskettyä ja vastuuta kannetaan. Työtä tehdään niin hyvin kuin mahdollista. Työtä tehdään siksi, että onnistuisimme turvaamaan vaikuttavat ja tasavertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut”, päättää Sarkomaa.
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 0505113033

 

Tiedote 27.2.2015
Julkaisuvapaa: Heti

Vetoamme ministeri Krista Kiuruun (sd), että eduskunta saisi rauhassa käsitellä varhaiskasvatuslakia koskevan lakiesityksen loppuun. Käynnissä oleva käsittely tulee käydä rauhassa ennen kuin Kiurun johtama ministeriö siirtää keskustelun virkamiesvalmistelussa olleisiin, ensi vaalikaudella mahdollisesti tehtäviin uusiin uudistuksiin, vetoavat kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt tällä viikolla lausunnoille esityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Nykyistä vaalikautta on jäljellä alle kaksi kuukautta. Eduskunnan käsittelyssä olevaa varhaiskasvatuslain uudistusta ei ole vielä saatu valmiiksi. Siitä huolimatta ministeriö haluaa tuoda keskusteltavaksi jo seuraavan uudistuksen. Hallitus on päättänyt, että asiaa edistetään parlamentaarisen työryhmän kautta. Nyt tämä päätös ohitetaan kokonaan ja tuodaan lausunnoille virkamiesvalmisteluna tehty esitys, edustajat ihmettelevät.

Edustajat ihmettelevät, että miksi ministeriö haluaa tuoda uuden esityksen lausunnoille juuri ennen eduskuntavaaleja. Ei ole ongelmatonta että lakiluonnos on lausunnolla, ennen kuin on säädetty edes ensimmäisestä vaiheesta. Tämä on märkä rätti eduskunnan kasvoille. Varhaiskasvatuslain uudistamisen käsittelyssä oleva vaihe tulee tehdä nyt rauhassa loppuun. Vasta uuden vaalikauden alkaessa tulee sitten katsoa, miten uudistamista jatketaan, Vahasalo ja Sarkomaa lopettavat.

 

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja puh. 050 511 3090
Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja puh. 050 511 3033

tiedote 19.2.
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa vanhuspalvelulain sinnikästä toimeenpanoa mitoituskiistelyn sijaan. Edustajan mukaan kaavamainen vanhusten laitoshoidon mitoitus ei ole avain onneen. Henkilöstöä pitää olla riittävästi, mutta määrä on mitoitettava yksilön hoidon tarpeen ja toimintakyvyn perusteella eikä mekaanisella kaavalla.

Sarkomaa varoittaa, että ministeri Huovisen lausunnolle laittama aie säätää henkilöstön minimimitoituksesta on vaarassa katkaista meneillään olevaa hyvän kehityksen. Kahta asiakasta kohden pitää suositusten mukaan olla yksi hoitaja eli mitoituksen tulee olla minimissään 0,5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan puolet yksiköistä ylittää jo 0,6:n ja viidennes 0,7 mitoituksen. ”Vanhuspalvelulaki on siis parantanut mitoitustilannetta, vaikka työtä on vielä tauotta tehtävänä”, Sarkomaa toteaa.

”Minimimitoituksesta on vaarana tulla maksimi, kun säästöpaineissa olevat yksiköt saavat "luvan kanssa" pudottaa mitoituksen vaadittavaan minimiin. Lisäksi vain henkilöstömäärän keskittymällä on vaara, että ohitetaan koulutetun henkilöstön osaaminen ja hoidon kokonaisvaltainen arvio”, kansanedustaja linjaa.

Sarkomaa muistuttaa, että ikääntyneiden vointi voi vaihtua ja henkilökuntaa on oltava sen mukaan. Hoitohenkilöstön määrätarpeeseen vaikuttavat ennen kaikkea vanhusten toimintakyky ja henkilökunnan ammattitaito sekä moni muu asia, kuten käytössä olevat tukipalvelut.

Kansanedustaja esittää tukensa Tehyn näkemykselle siitä, että valtioneuvoston asetuksen sijaan tarvitaan valtakunnallinen hoitoisuusmittari, jonka avulla henkilöstömitoitus voitaisiin määritellä. Lisäksi tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen tapa laskea hoitotyön henkilöstömitoitus ja kokonaishenkilöstömitoitus.

”Ihmiset ovat erilaisia ja ikääntyneiden toimintakyky sekä palveluntarve yksilöllisiä. Siksi tarvitsemme riittävästi henkilöstöä ja erilaisia vaihtoehtoja: kotihoitoa, omaishoitoa, palveluasumista ja laitoshoitoa. Tavoite on, että ihmiset voivat elää kaiken ikäisenä turvallista ja omannäköistä elämää. Kyse on palveluiden laadusta ja voimavarojen kohdentamisesta ympärivuorokautisessa hoidossa, palveluasumisessa ja kotona. Kokoomus haluaa laittaa myös vanhusten monin tavoin kehittämistä kaipaavat kotipalvelut kuntoon eikä jumiutua mitoituskiistelyyn”, Sarkomaa päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

TIEDOTE
13.2.2015
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa hämmästelevät peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) lausuntoja valinnanvapaudesta terveyspalveluissa (Verkkouutiset 11.2).

”Peruspalveluministeri on huolissaan asiakkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Päinvastoin, hänen olisi syytä olla hyvinkin huolissaan siitä, että palveluita ei saa”, Lauslahti ja Sarkomaa ihmettelevät.

Suomessa on vielä pitkä matka tilanteeseen, jossa asiakas pääsee terveyskeskuslääkärille ilman kohtuuttomia jonoja. Lauslahden ja Sarkomaan mukaan juuri valinnanvapaus on keino, jolla tavoitteeseen pääsyä voidaan vauhdittaa. Ruotsin mallista on viime aikoina esitelty osatotuuksia. Todellisuudessa Ruotsi tavoitteli valinnanvapauden lisäämiselle parempaa terveyspalveluiden saatavuutta, missä se edustajien mukaan on onnistunut.

”Viime syksynä yli 90 prosenttia aikaa tarvitsevista ruotsalaisista pääsi viikossa hoitoon. Meillä luku on 43 prosenttia. Se on räikeän epätasa-arvoista ja luvattoman paljon", Lauslahti perustelee.

”Valinnanvapautta on useissa Euroopan maissa käytetty lisäämään palveluiden saatavuutta ja laatua. Myös peruspalveluministerin kotikaupungissa Jyväskylässä palveluseteli on lisännyt kustannustehokkuutta ja ihmisten tyytyväisyyttä. Miksi tämä ei toimisi muualla Suomessa?” Sarkomaa kysyy.

Lauslahden ja Sarkomaan mukaan sairauden pitkittyessä hoito ja jonot tulevat kalliiksi. Siksi oikea-aikainen hoitoon pääsy on sekä kustannusten hallintaa että inhimillisesti välttämätöntä.

”Tämä ei ole meille vain kustannuskysymys, vaan ennen kaikkea yksittäisen ihmisen kannalta tärkeä asia. Odotusaika on pitkä, kun epävarmuus omasta terveydentilasta painaa”, Lauslahti sanoo.

Edustajat ihmettelevätkin, miksi SDP haluaa holhota ja valita ihmisen puolesta, kun tavoitteen tulisi olla ihmisten nopea hoito ja itsemääräämisoikeus.

”Kansalaisille tulee antaa enemmän vaikutusvaltaa palveluista, joiden rahoittamisen he myös hoitavat veroja maksaen. Valinnanvapaus on voimavara, jota ei ole varaa olla käyttämättä. Tänä päivänä vain varakkailla on mahdollisuus valita. Jatkossa rahan on seurattava asiakasta, jolloin jokainen suomalainen on samalla viivalla varallisuuteen katsomatta”, Lauslahti ja Sarkomaa päättävät.

 
Lisätiedot
Sanna Lauslahti
050-5122380

Sari Sarkomaa
050-5113033

tiedote 8.2.2015.
julkaisuvapaa heti

"On ilahduttavaa, että tasa-arvo asiat ovat nousseet vahvasti poliittisiin puheisiin. Pelkkä retoriikka ja tasa-arvotorailu ei kuitenkaan riitä. Puheiden rinnalle tarvitaan todellisia tekoja. Rakennepaketissa oleva tavoite työantajille aiheutuvien vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta on hallituksen loppukirissä nostettava työpöydälle” vaatii kansanedustaja ja kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaa on pettynyt, että hallitus ei ole ohjelmansa lupauksesta huolimatta edistänyt tasa-arvon suurimman häpeätahran poistamista. Ei, vaikka vanhemmuuden kustannusten tasaaminen on tehokkain yksittäinen täsmätoimi edistää tasa-arvoa ja myös palkkatasa-arvoa.

”Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Nykyisessä järjestelmästä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy kovalla tavalla naisten pätkätöinä, urakehityksessä ja siten myös palkassa. ”Äitiriskin” kitkemiseen on tehtävä konkreettisia esityksiä vielä tämän eduskuntakauden aikana, koska hallitus on siihen rakennepaketissa sitoutunut”, muistuttaa Sarkomaa.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätöksessä todetaan, että selvitys vanhemmuuden kustannusten tasaamisen eri malleista ja niiden kustannuksista on tehty, ja että hallitus jatkaa arviointia vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.” Selvityksestä ja jatkotoimista ei ole kuulunut pihaustakaan,” ihmettelee Sarkomaa.

Näyttää vakavasti siltä, että asia ei etene, jos jäädään pelkästään odottamaan työmarkkinajärjestöjen toimia. Hallituksen on oltava asiassa aloitteellinen ja aikaansaava, vaatii Sarkomaa.

Asiassa on kyse tasa-arvon lisäksi yrittäjyyden jarrun poistamisesta. Työnantajien vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenisi. Kyse ei ole sinänsä uudesta menoerästä. Kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava ja tällä hetkellä se ”joku” on perhevapaita käyttävien naisten työnantajat.

Sarkomaa on useaan otteeseen ehdottanut pohdittavaksi itsenäistä vanhempainvakuutusta, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.
"Mallia voi käydä katsomassa Ruotsista, jossa asia on jo aikaa sitten hoidettu. Olennaista on, että asiassa ryhdytään vihdoin toimiin pelkkien hallitusohjelmakirjauksien ja puheiden sijaan", päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 1.2.2015
julkaisuvapaa heti
Hallituksen perhepoliittinen keskustelu meni lopulta umpisolmuun ja perhepaketti poksahti rikki. Opiksi on otettava, että lasten ja perheiden asiaa on katsottava kokonaisuutena. "Pelkkä euro ei saa ohjata perhepolitiikkaa eikä se varmaan ollut kaatumisen ainoa syy. Poksahtaneesta perhepaketista on katseet suunnattava uudenlaiseen perhepolitiikkaan", kannustaa kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

"Nykyiset perhetuet ovat melkoinen viidakko ja viisasta olisi, että kokonaisuus katsottaisiin ja siitä luotaisiin joustavampi ja paremmin erilaisten perheiden tarpeita palveleva kokonaisuus, joka istuu myös uuteen varhaiskasvatuslakiin ja lapsen oikeuteen varhaiskasvatukseen, joka on lain keskeneräisyyden takia vielä määrittelemättä", Sarkomaa innostaa.

"Suomessa tarvitaan käyttöön kaikki voimavarat. Kun tavoitteena on, että työelämässä ovat mukana naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit tasavertaisesti, on perheiden tuki ja palvelut -eli kotihoidontuki, joustava ja osittainen hoitoraha, kuntalisä, yksityisen hoidon tuki ja päivähoito - katsottava kokonaisuutena”, Sarkomaa linjaa.

”Palvelujen järjestelmäkeskeisyydestä on päästävä siihen, että mennään perheiden tarpeet edellä. Tuet olisi katsottava kokonaisuutena läpi, niin että mahdollistetaan joustavasti työn tekeminen palkansaajana ja yrittäjänä ja lapsen etu sekä oikeus varhaiskasvatukseen. Eikä kotona hoitamisen mahdollisuuttakaan saa hukata.”

"Perheet ja elämäntilanteet sekä lapset ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Perheitä ei voi eikä saa sulloa samaan muottiin”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaa innostaa työantajia suhtautumaan naisten ja miesten työuriin kannustavasti ja tasa-arvoisesti. Sama koskee perhevapaita, pitipä ne sitten isä, äiti tai kumpikin vuorollaan.

"Samalla voisi pohtia aivan uusia tapoja perheiden arjen tukemiseen”, edustaja ehdottaa. Viime viikolla Sarkomaa ehdotti raha seuraa lasta -mallin pohtimista. Hän muistuttaa, että ketterät peruspalvelut ovat lähellä ihmistä. Päiväkoteja on oltava siellä missä lapsia on. Malli kannustaisi kuntia kuuntelemaan perheiden tarpeita nykyistä paremmin ja rakentamaan päiväkoteja oikea- aikaisesti sinne missä tarvetta. Malli mahdollistaisi myös järjestöjen sekä yritysten palvelutarjonnan nykyistä joustavammin. Palveluiden kustannustehokas tuottaminen edellyttää laajempia hartioita.

Kansanedustajan mielestä Suomessa on päästävä pois on/off-ajattelusta, jossa vastakkain ovat koti ja päiväkoti tai koti- ja uravanhemmat: ”Valtaosa vanhemmista on sekä että -vanhempia ja lastenhoitoa tarvitaan aina tilanteen mukaan. Nykyinen tukiviidakko ei ole enää kenenkään hallittavissa eikä se edesauta toimivaa arkea perheissä”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Tiedote 25.1.2015
Julkaisuvapaa heti

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi (24.1.) OAJ: n puoluejohdon paneelissa kannattavansa sitä, että perheiden vapautta valita lapsensa koulu rajoitetaan.

Kokoomuksen kansanedustajat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ja opetushallituksen puheenjohtaja Sari Sarkomaa toteavat, että kokoomus ei lähde mukaan keskustan norminkiritystalkoisiin, joilla rajoitetaan perheiden oikeutta valita lapsensa koulu. Kokoomus suojelee sivistyksessä ja koulutuksessa mahdollisuuksien tasa- arvoa sekä perheiden valinnanvapautta.
Kokoomusedustajat jakavat puheenjohtaja Sipilän kanssa huolen peruskoulun laskevista oppimistuloksista sekä vähenevästä luottamuksesta siihen, että lähikoulu on paras koulu. "Sipilän kieltolakilinja on kuitenkin väärä ja vahingollinen. Oireiden sijaan on pureuduttava itse ongelmaan, perusopetuksen laatuun. Myös toimia asuntopolitiikassa tarvitaan. On otettava opiksi ja palautettava koulutuspolitiikka ykkösagendalle".

Edustajat ehdottavat, että seuraavalla eduskuntakaudella sitoudutaan vaikuttaviin toimiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun varmistamiseksi: "Kokoomuksen yksi kärkitavoite on perusopetus paremmaksi -työ. Haluamme, että jokainen koulu on hyvä. Haluamme, että vanhemmat voivat luottaa lähikoulun olevan hyvä valinta lapselle".

Edustajat toteavat, että varsinkin pääkaupunkiseudulla näkyy koulujen eriytyminen ja siellä tarvitaan kohdennettuja toimia.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3033

tiedote 24.1.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että opettajien perus- ja täydennyskoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Sarkomaa painottaa tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.

”Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy. Hän on aikaisemminkin kannattanut OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen ehdottamaa opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa, joka pitää sisältyä seuraavan hallituksen tavoitteisiin.

Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat hyvä askel perusopetuksen kehittämisessä mutta eivät yksin riitä. Rinnalle tarvitaan opettajien osaamisen uudistamista. Opettajien täydennyskoulutuksessa on siirryttävä suunnitelmalliseen osaamisen ylläpitämiseen. Suomen menestys on ollut se, että meillä on korkeasti koulutut opettajat ja tästä meillä ei ole varaa tinkiä. On syytä selkeästi sitoutua opettajien koulutustasosta ja pätevyyksistä kiinnipitämiseen.”

”Pisa ei saa nousta päähän. Perusopetusta on jatkuvasti kehitettävä”, kansanedustaja linjasi.

Sarkomaa puhui opettajille lauantaina Educa-messuilla Helsingissä. Kansanedustaja käsitteli puheessaan myös kodin ja koulun yhteistyön merkitystä: ”Uskon ja väitän, että kodin ja koulun yhteistyö on osittain vielä hyödyntämätön voimavara.”

Sarkomaa nosti yhdeksi esimerkiksi yhteistyöstä lasten lukutaidon vahvistamisen. Hän muistutti, että vaikka opetusta on jatkuvasti kehitettävä, on palloa heitettävä myös vanhemmille, ettei huoli heikentyneestä lukutaidosta jää yksin opettajien harteille. Kotona lukemisella on erityinen merkitys lasten kiinnostukseen lukemista kohtaan. Kansanedustaja kannustaakin koteja lukutalkoisiin.

”Tarvitaan vanhempien ryhtiliike, sillä vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja he ovat suurimmat vaikuttajat lapsen elämässä. Tätä vastuuta koulu täydentää. Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Siksi vanhempien ja opettajien yhteistyö on lapsen etu”, Sarkomaa toteaa.

 

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033