Kategoria: Tiedotteet

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä on välttämätöntä ja vahvaa vastuunkantoa, että hallituspuolueissa pohditaan ratkaisuja haastavassa tilanteessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. "Se on jokaisen suomalaisen etu. Olisi päin vastoin huolestuttavaa, jos sote-pohdintaa ei olisi, kun on päivän selvää, että lausunnolla olevasta sote-esityksestä ei sellaisenaan ole uudistuksen pohjaksi. Esitystä on oltava valmius uudistaa pohjamutia myöten, kun sen lausuntokierros päättyy 13. maaliskuuta", Sarkomaa linjaa.

Jo nyt on tiedossa, että lausunnolla olevasta sote-uudistuksesta annetaan valtaisa määrä hyvin kriittisiä ja jopa tyrmääviä lausuntoja.

Sarkomaa alleviivaa, ettei ole kysymystäkään sitä, etteikö peruspalveluministeri olisi valmisteluvastuussa mutta kaikilla hallituspuoleilla on vastuu siitä, että sote-uudistus saadaan tehtyä niin, että yhdessä asetetut tavoiteet saavutetaan.

"Lausuntokierroksella oleva uudistusesitys ei sellaisenaan riitä takaamaan asettuja tavoitteita eikä turvaa edellytyksiä yhdenvertaiselle palvelujen saatavuudelle. Ehdotusta on vielä sen olennaisilta osilta parannettava. Näin linjasi myös sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta lakiesitystä arvioinut terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Oma arvioni on sama", sanoo Sarkomaa ja lisää, että sote- uudistus tarvitsee laadukkaan loppukirin.

Sarkomaa vetoaa hallitukseen, että luvattu sote-rahoitustyöryhmä vihdoin nimettäisiin ja työssä etsittäisiin Suomen oma ratkaisu raha seuraa potilasta- malliiin. Hallituksella on rahoitusuudistuksesta jo aie, kun se on tehnyt osana rakennepakettia päätöksen selvittää sote-rahoituksen uudistamista maaliskuuhun 2015 mennessä. Ilman rahoituksen uudistamista terveyshyötyjä ja potilaan valinnanvapautta sekä kustannustehokkuutta edistävään ja osaoptimointia karsivaan suuntaan jää sote-uudistus torsoksi.

Rahoituksesta on mahdollista saada niin lausunnolla olevasta sote-esityksestä kuin julkisuudessa olleista malleista puuttuva elementti, jolla saadaan painopiste perusterveydenhuoltoon. Sarkomaa toivoo, että ainakin rahoituskokeiluja saataisiin tällä hallituskaudella käyntiin Metropolialueella ja suunterveydenhuollossa vaikka valtakunnallisestikin.

Sarkomaa muistuttaa, että Suomessa terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. "Terveyskeskusjonoissa kärsivät erityisesti eläkeläiset, lapsiperheet ja ilman työterveyspalveluja olevat, kuten työttömät. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti", Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän on tehtävä osaltaan arvio esityksestä, kunhan hallitus saa korjausurakkansa valmiiksi sekä taloudelliset arviot, onko sote-järjestämislaki riittävän hyvä eduskuntaan tuotavaksi.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää moitittavana, että kunnat pimittävät lainvastaisesti hoitoon pääsytietoja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän selvityksen mukaan vajaa viidennes terveyskeskuksista ei julkaise tietoja hoitoon pääsystä lain vaatimalla tavalla.

Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuoltolain mukaan kuntien ja kuntayhtymien pitää julkaista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden jokaisen toimintayksikön jonotiedot verkossa. Odotusajat on päivitettävä neljän kuukauden välein. Tiedot voi kuitenkin julkaista verkon ohella muillakin tavoin. ”Potilaiden valinnanvapaus lisääntyi vuoden alusta ja jonotietojen tarkoitus on auttaa potilaita terveyskeskusten ja hoitopaikkojen vertailussa. On täysin valitun terveyspolitiikan vastaista pimittää tietoja”, Sarkomaa toteaa ja patistaa kuntapäättäjiä huolehtimaan, että kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan lakia.

Sarkomaa pitää myös valitettavana, että jonotietojen julkaisemiseen ei ole tarkkoja ohjeita. Tietojen julkaisulle on syytä luoda yhtenäinen valtakunnallinen malli, jotta eri toimintayksiköiden vertailu olisi jatkossa mahdollista. ”Suomalaisilla on oikeus veronmaksajina tietää, miten verorahoja käytetään ja miten omassa kunnassa on palvelut järjestetty verrattuna muihin kuntiin”, Sarkomaa peräänkuuluttaa.

Jonotietojen lisäksi on syytä saada palvelujen muita laatutietoja ja myös tuotantokustannukset läpinäkyväksi. Sarkomaa muistuttaa, että tämän vuoden valtion talousarviomietinnössä on eduskunta edellyttänyt ja kiirehtinyt toimia, joilla saadaan kuntien tuottamien palveluiden kustannukset läpinäkyviksi. Sarkomaa on myös toistuvasti kiirehtinyt toimia laaturekistereiden rakentamiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa aiemmin tekemästään ehdotuksesta ottaa kouluissa käyttöön liikuntaläksyt.

”Liikuntaläksyt ovat vielä käyttämätön voimavara ja oiva mahdollisuus lisätä lasten liikuntaa sekä edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista. Lasten liikkumattomuus on suurin kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä”, Sarkomaa muistuttaa.

Liikuntaläksyt olisivat konkreettinen keino vaikuttaa lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen myös kouluajan jälkeen. Liikuntaläksy olisi liikuntaa lähellä kotia ja koulua. Liikunta tapahtuisi lähiliikuntapaikoilla ja yhdessä muiden ikätovereiden kanssa. Läksyohjelma tulisi suunnitella oppilaan oman kiinnostuksen, voimavarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa, jotta sillä olisi oppilaan omaehtoista vapaa-ajan liikuntaa lisäävä vaikutus.

Sarkomaa ehdottaa liikuntaläksyjen käyttöönottoa myös tänään eduskunnassa liikunnasta ja urheilusta käytävässä ajankohtaiskeskustelussa. Liikuntaläksyjen harjoittelun voisi aloittaa jo varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta niin, että ne olisivat rutiinia ensimmäisestä luokasta lähtien ja jatkuisivat läpi koko peruskoulun sekä myös toiselle asteelle.

Sarkomaan mukaan läksyt veisivät kotiin vanhemmille viestiä jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Liikunta on tärkeä aihe kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Vanhemmat ovat ensisijaiset vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa.

”Yhtä lailla on koulujen kehitettävä ja monipuolistettava liikunnan opetusta ja kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Myös työtä liikuntakerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuuden lisäämiseksi on vahdilla jatkettava”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

tiedote 26.2.2014
julkaisuvapaa: heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta kehittämään kuntien välineitä palveluiden kustannustehokkuuden ja laadun varmistamiseksi. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uudessa kuntalaissa säädettäisiin kunnille velvoite laatia palvelustrategia: ”Jos ja kun haluamme pitää kiinni palvelutuottajien moninaisuudesta, tarvitsemme palvelustrategian tuomaan ennakoitavuutta. Palvelustrategia olisi tärkeä niin kunnan itse tuottamien palveluiden kehittämisen kuin yritysten kannalta”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan myös palvelualoite on perusteltua säätää kuntien velvoitteeksi. Palvelualoitteen myötä kuntien palveluiden järjestäminen tulisi läpinäkyvämmäksi ja kannustaisi palveluiden laadun kehittämiseen sekä yrittäjyyteen. Tästä hyötyvät kaikki kuntalaiset.

Sarkomaa peräänkuuluttaa rakenneratkaisujen rinnalle tehokkaita keinoja vahvistaa peruspalveluja. Sarkomaan mielestä varteenotettava mahdollisuus on palvelusetelin käytön laajentaminen varmistamaan hoitotakuun toteutumista. ”Jos kunta ei kykene tarjoamaan lain määräajassa perusterveydenhuoltoa, olisi kunnalla velvoite antaa palvelutarvitsijalle palveluseteli. Näin terveyskeskusjonot ja pitkät odotusajat suunterveydenhuoltoon saataisiin tehokkaasti purettua. Tämä jarruttaisi myös kasvussa olevia terveyseroja. Nykytilanne, jossa kolmas osa suomalaisista odottaa viisi viikkoa tai enemmän on säädösten vastainen. Pitkät jonot tulevat kalliiksi – oikea-aikainen hoito säästää terveyttä ja euroja”, Sarkomaa muistuttaa.

”Hallituksen on kiireellisesti luotava valtakunnallinen ratkaisu kuntapalveluiden kustannusten ja tuottavuuden läpinäkyvyyden toteutumisesta, jotta palveluiden tuotantotapoja voidaan vertailla laadun ja kustannusten osalta. Työ palveluiden laatukriteereiden ja laaturekisterin luomiseksi on laitettava pikimmiten vauhtiin”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 21.02.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan siitä, että palveluasumisen maksulain puutteet ovat yhä korjaamatta. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että eduskunta saa hallitusohjelmassa luvatun lakiesityksen käsiteltäväkseen tämän kevään aina.

Nykyisin asiakasmaksukäytännöt ovat vanhuksia eriarvostavia, vaikeaselkoisia ja kirjavia. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty.

"Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi”, sanoo Sarkomaa.

Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

“Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa on huolissaan maksulain aikataulusta. Lakimuutosta esitettiin jo vuonna 2005 asiakasmaksutyöryhmässä. Sen jälkeen on uudistusta käsitellyt ja tehnyt ehdotuksia mm. Satakomitea. Esityksiä ja selvityksiä siis on. Listassa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014 annettavista hallituksen esityksistä esitys luvataan maaliskuussa. Kuitenkin palveluasumisen ja kotona annettavien palveluiden maksumuutosta valmistelevan työryhmän työ on vielä kesken. Lain valmistelu lausuntokierroksineen vie aikaan niin, että herää epäilys ehtiikö laki vielä tämänkään kevään aikana eduskuntaan.

”Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään poikkeuksellisen mittavia uudistuksia ja valmisteluresurssit ovat äärirajoilla. On tärkeää, että hallitus huolehtii myös riittävistä voimavaroista ikäihmisille tärkeän maksu-uudistuksen valmisteluun”, lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 15.2.2015
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää opetusministeri Krista Kiurua (sd) tuomaan julki kaavaillun korkeakoulujen lisäaloituspaikkaesityksen. On välttämätöntä ja viisasta, että aloituspaikkojen kohdentamisen periaatteista ja lukumäärästä käydään avointa keskustelua. Näin mittavan ja poikkeavan koulutuspoliittisen toimen valmistelu on syytä olla läpinäkyvää.

Ministeri Kiuru on kertonut, että osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa viiden vuoden aikana korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään vuosittain jopa tuhansilla.

Sarkomaa piti hyvänä, että opetusministeri Kiuru vakuutti torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että lisäpaikat tullaan kohdistamaan juuri niille aloille, joilla on kysyntää työvoimasta. Tästä lupauksesta on tinkimättömästi pidettävä kiinni.

Sarkomaan mielestä hallituksen on ehdottomasti pidettävä kiinni kahdesta perusperiaatteesta. Jos paikkamäärää nostetaan, on nosto suunnattava kiistattomille työvoimapulan aloille. Tällä hetkellä tarvetta on esimerkiksi erityisopettajista, luokanopettajista, sosiaalityöntekijöistä, yliopistollisista lastentarhanopettajista, toimintaterapeuteista, puheterapeuteista ja työterveyshoitajista. Myös Helsingin yliopisto on pitkään odottanut terveydenhuollon maisterin tutkinnonanto-oikeutta. Näiden alojen ongelmiin on nyt mahdollisuus löytää ratkaisuja.

Samalla hallituksen on otettava tosissaan yli 40 000 korkeasti koulutetun työttömien joukko ja sen jatkuva kasvu. Tietoinen kortistoon kouluttaminen olisi järjetöntä. Alan vetovoimaisuus ei voi olla lisäysperuste.

Lisäaloituspaikkojen edellytys on lisärahoitus, painottaa Sarkomaa. Korkeakoulutuksen laatua ei ole varaa murentaa. Koulutussektori on jo nyt kantanut mittavaa vastuuta säästötalkoissa.

Sarkomaan mielestä hallituksen on syytä lisätä kehysriihen esityslistan kärkeen pohdinta, miten voimakkaiden sopeuttamistoimien keskellä turvataan opetuksen ja tutkimuksen laatu. Vaikka maailma muuttuu, se tosiasia ei muutu, että Suomi pärjää vain korkealla osaamisella ja laadukkaalla koulutuksella.

Koulutuksen on tuotava yhä useammalle valmiudet luoda tarvittaessa oma työpaikkansa. Koulutuksen läpäisy on asia, joka vaati lisätoimia kaikilla koulutuksen tasoilla, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 9.2.
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa vaativat, että Suomen taloudellisessa tilanteessa on priorisoitava ihmisten palvelut ja niiden laatu byrokratian vaalimisen sijaan. On kiinnitettä esimerkiksi huomiota siihen, miten normeja tulkitaan lupaviranomaisten ja virkamiesten taholta.

”Normien purkua ei tule pelätä”, Mäkelä ja Sarkomaa toteavat.

”On tilanteita, joissa yksityisiä toimijoita ohjaavat eri normit kuin julkisia. Lisäksi on tilanteita, joissa normien noudattaminen on hankaloittanut arjen sujumista ja lisännyt kustannuksia hyvää tarkoittavan ajatuksen sijaan.”

Sarkomaa ja Mäkelä pitävät ongelmallisena nykytilannetta, jossa julkiset ja yksityiset toimijat ovat valvonnan suhteen eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi yksityisen ikäihmisten hoitokodin perustaminen vaatii erikseen luvan aluehallintoviranomaisilta, kun taas kunnallista toimijaa ei sido vastaava lupamenettely.

”Kunnista on kiirinyt esimerkkejä, joissa hoitokodin siirryttyä yksityisomistukseen toimilupaa ei olekaan enää irronnut, vaikka kunnallinen toimija olisi käytännössä voinut jatkaa samoissa tiloissa. Lainsäädännölliset ja valvonnalliset toimintaedellytykset pitäisi olla samanlaiset niin julkisella kuin yksityiselläkin toimijalla” toteavat kokoomusedustajat ja kirittävät hallitusta yhtenäistämään palveluntuottajien valvontaa koskevan lainsäädännön.

”Yhteiskunnan toimintaa ohjataan erilaisin laein ja normein. Turvallisuutta, toimivuutta ja laatua on lisätty normeja lisäämällä, mutta liika on liikaa tässäkin asiassa. Käytännössä on osoittautunut, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoalalla normitus on joiltain osin kääntynyt itseään vastaan.” edustajat jatkavat.

”Olin päivän hoivakodissa vapaaehtoistyössä ja ihmisiä vessaan saattaessani huomasin, miten normi oli esimerkiksi siinä tilanteessa kääntynyt itseään vastaan. Aiemmin huonosti liikkuva potilas pääsi istualleen lavuaariin kiinnitettyyn kaiteeseen nojautuen, mutta nyt vessan suuri koko oli johtanut siihen, että lavuaari oli pitkällä ja istumaan asettamisen tarvittiin kaksi auttajaa." Sarkomaa kertoo.

"On käsittämätöntä, miten suureen painoarvoon on nostettu esimerkiksi se, että jokaisessa uudessa rakennettavassa potilashuoneessa on tismalleen määrätyt neliömäärät täyttävät saniteettitilat", Mäkelä harmittelee.

Edustajat vetoavat kehysriiheen ja ministereihin, jotta kipukohdat saadaan esiin ja sellaisista vaateista päästään eroon, jotka haittaavat enemmän kuin hyödyttävät. Nyt on aika siirtyä konkretiaan.

Lisätietoja:

Outi Mäkelä
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Kansanedustaja
outi.makela@eduskunta.fi
050 512 2877

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Tiedote 7.2.2014
Julkaisuvapaa heti

– Varhaiskasvatuslaki on säädettävä tällä hallituskaudella hallitusohjelman mukaisesti, vaativat kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok) ja Raija Vahasalo (kok).

– On todella iso järkytys, että Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) listalta, jossa kerrotaan eduskunnalle tänä keväänä annettavista lakiesityksistä puuttuu varhaiskasvatuslaki. – OKM:n Koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on luvattu tuoda laki eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014, joten viivästely syksyyn vaarantaa hallitusohjelmassa luvatun lain säätämisen, kansanedustajat huomauttavat.

Kokoomusedustajat ovat ehdottomia ja vaativat, että lupauksesta uudistaa yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki varhaiskasvatuslaiksi ei saa lipsua. – Eduskunnan on saatava laadukkaasti valmisteltu varhaiskasvatuslakiesitys riittävän ajoissa käsiteltäväkseen, jotta laki saadaan huolella eduskunnan toimesta käsiteltyä. Siksi lakiesityksen tuomisesta eduskuntaan keväällä 2014 ei voi tinkiä, Sarkomaa ja Vahasalo toteavat.

– Laadukas ja kaikkien lasten ulottuvilla oleva varhaiskasvatus on parasta tasa-arvoa ja koulutuspolitiikkaa sekä tulevaisuuden rakentamista. – Oppimisen ja kouluinnostuksen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa. Laadukas varhaiskasvatus onkin tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä, kansanedustajat muistuttavat.

– Kansainvälisesti Suomi on jälkijunassa varhaiskasvatuspalveluissa. Pedagogisiin varhaiskasvatuspalveluihin osallistuminen on vähäisintä Euroopassa ja Pohjoismaissa, he lisäävät.

– Yli 40 vuotta vanha päivähoitolaki ei enää kelpaa uuden lain pohjaksi. Tarvitsemme rohkeaa ja ennakkoluulotonta kehittämistyötä, kannustavat Sarkomaa ja Vahasalo ministeri Kiurua. – Millaisia varhaiskasvatuspalveluita haluamme tarjota alle kouluikäisille lapsille ja millaisia päivähoitopalveluja tarvitaan tukemaan äitien ja isien työelämään osallistumista? Nämä kysymykset ovat uudistuksen keskiössä, Sarkomaa ja Vahasalo muistuttavat.

– Rohkaisemme ministeri Kiurua evästämään varhaiskasvatuslakia valmistelevaa työryhmää esittämään erilaisia malleja ja keinoja siihen, että kaikilla vähintään yli 3-vuotiailla lapsilla olisi todellinen oikeus saada laadukasta pedagogista varhaiskasvatusta päiväkodeissa opettajan johdolla.

Lisätietoa:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)
Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Tiedote 30.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää isona epäkohtana sitä, että päivähoitolaissa eikä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa ole mainintaa kiusaamisen ennaltaehkäisemisestä ja kitkemisestä. Sen sijaan isompia lapsia, peruskoululaisia ja toisen asteen opiskelijoita suojaa laki, joka edellyttää, että oppilaat on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että valmisteilla olevaan uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjataan pykälätasolle kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa.

Sen minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa”, sanoo Sarkomaa. Kiusaamisen kitkeminen edellyttää riittävää määrää lastentarhaopettajia ja osaamista koko päiväkodin moniammatilliselle henkilöstölle.

Kiusaaminen on vakava ongelma lapsille ja nuorille, joka näkyy myös kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvoinnille ja koulunkäynnille sekä koko elämälle. Viimeksi kiusaamisilmiölle antoi kasvot Rädyn saama pahoinpitelytuomio.

Tutkimukset osoittavat, että kiusaamisongelma on opittu käyttäytymismalli ja siihen on pureuduttava varhaisessa vaiheessa päivähoidossa, jottei kiusaaminen ole tapa, joka siirtyy lapsen mukana peruskouluun. Helsingin yliopiston tutkija Laura Repo on korostanut, että kiusaaminen on opittu käyttäytymismalli. Hänen mielestään aikuisen tulisi olla mukana leikeissä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsan julkaiseman tutkimushankkeen mukaan päiväkodissa kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia.

On välttämätöntä, että vanhemmat ovat mukana kiusaamisen vastaisessa työssä, sillä he ovat ensisijaiset vaikuttajat ja vastuunkantajat lapsen elämässä. Vanhempien yhteistyöllä voidaan luoda tärkeitä aikuisten verkostoja lasten kasvun tueksi. Lasten on voitava luottaa siihen, että kaikesta kiusaamisesta uskaltaa puhua, ja että aikuiset aina auttavat, eivätkä jätä lasta yksin. Kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan lapsen koko lähiyhteisö.

Lisätietoa:
Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 22.1.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on hämmästynyt Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko eilisestä valinnanvapautta kyseenalaistavasta puheenvuorosta Suomenmaa- lehdessä. Sarkomaa toivoo, että keskusta ei Saarikon puheenvuoron myötä ole siirtymässä potilaan valinnanvapautta vierastavaan joukkoon.

Saarikko painotti, että keskusta haluaa poistaa Kela-korvauksen ja siirtää siitä irtoavat eurot julkiseen terveydenhuoltoon. Sarkomaa vastaa keskustalle, että Kela-korvaus ei ole syypää terveyskeskusten ongelmiin, päinvastoin - sen poistaminen irrallisena toimenpiteenä vaikeuttaisi tilannetta entisestään.

Kela-korvausten poistaminen nykyjärjestelmässä lisäisi painetta nimenomaan perusterveydenhuollossa, juuri siellä, minne lisäjonojen sijaan pitäisi lisätä resursseja. Kela-korvausten poisto leikkaisi muutenkin vähäistä valinnanvapautta terveydenhuollossamme.

Sarkomaa toivoo keskustalta malttia pohtia rahoituslinjauksia kokonaisuutena yhteistyössä pian asettavassa laaja-alaisessa sote-rahoitustyöryhmässä.

Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut raha seuraa potilasta -mallia osaksi valmisteilla olevaan sote-uudistusta. Sarkomaa pitää tärkeänä askeleena asian edistymiselle terveyden - ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää mallia, jonka peruslähtökohta on mahdollisuus valita.

Ruotsissa on tehty uudistus, jossa sovittujen laatukriteereiden täyttämät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat on asetettu keskenään samaan asemaan, ja asiakas valitsee. Uudistus, jossa raha seuraa potilasta on lisännyt terveyspalveluiden saatavuutta, laatua ja sitä kautta terveyden tasa-arvoa. Sarkomaa mielestä pian asetettavassa sote-työryhmässä on viisasta etsiä asiaan kansallinen yhteisymmärrys ja Suomen malli, joka mahdollistaa tasavertaiset ja kustannustehokkaasti tuotetut laadukkaat palvelut.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 511 3033