Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 19.8.2011  

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa peruspalveluministeri Guzenina-Richardsonia (sd) ratkaisemaan vanhuspalvelulain haasteet luovuttamisen sijaan. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan ministeri Guzenina-Richardson näyttää punaista valoa jo edellisen hallituksen aikana valmisteilla olleelle ja nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjatulle vanhuspalvelulaille.

Kenellekään ei ole ollut epäselvää, että tekeillä oleva vanhuspalvelulaki on hyvin haasteellinen ja vaati paljon jatkotyöstöä. Monet kunnat, kuten myös Helsingin kaupunki, ovat lausunnossaan nostaneet esille monia lain haasteellisia kohtia. Se, että asia ei ole helppo ei ole syy heti luovuttaa. Lain ongelmallisten kohtien ratkaisemiseksi on ponnisteltava entistä kovemmin.

"Ikäihmisten mahdollisuus saada tasapuolista hoitoa on ratkaistava ja hallitusohjelman kirjauksesta on ministerin pidettävä kiinni. Myöskään talouden tiukka tilanne ei voi olla syy siihen, että vanhuspalveluiden kehittämisestä lipsutaan. Päinvastoin, nyt on tehtävä ripeitä ja rohkeita uudistuksia", toteaa Sarkomaa.

On myönteistä, että uusi peruspalveluministeri on luvannut jatkaa työtä omaishoitajien tilanteen parantamiseksi. Se ei kuitenkaan riitä. Kaikilla vanhuksilla ei ole mahdollista omaishoitoon. Esimerkiksi Helsingissä puolet on yhden hengen talouksia. Vanhusten tasapuolinen kohtelu edellyttää, että ikäihmisten hoivaan liittyviä asioita ratkaistaan ripeästi, vaikka se ei varmasti ole helppoa.

Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä, mielekästä sekä turvallista elämää. Lailla ei voi yksin turvata ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 10.8.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta selkeyttämään lainsäädäntöä, jotta kunnat voisivat nykyistä vahvemmin puuttua roskaamiseen. Sarkomaan mielestä kunnilla pitäisi olla selkeä mahdollisuus antaa sanktio, kuten esimerkiksi rikesakko, roskaamisesta. Sakottamisoikeus olisi vahva viesti siitä, että roskaamiseen halutaan saada nollatoleranssi.

Roskaaminen etenkin pääkaupunkiseudulla on ikävää arkipäivää ja välinpitämättömyyttä. Siitä kärsivät niin ihmiset kuin ympäristökin. Asenteet ja tottumukset kaipaavat muutosta. Sakko voisi olla keino herättää ihmisiä kantamaan vastuuta lähiympäristöstään. Ajatus ja asenne "joku muu hoitaa aina asiat puolestani eikä minun tarvitse piitata", on huolestuttava. Se johtaa vastuun ulkoistamiseen muille ihmisille.

Monet kuntapäättäjät haluaisivat puuttua tiukemmin roskaamiseen. Hallituksen pitäisi nyt tähän avunpyyntöön vastata arvioimalla lainsäädäntöä ja tekemällä tarvittavat muutokset.

"Roskaaminen vähentää merkittävästi kaupungin viihtyvyyttä. Lasipullojen rikkominen aiheuttaa suuren tapaturmariskin niin uimarannoilla, puistoissa kuin pyöräteilläkin. Roskaaminen on harmillinen riesa, joka ei vain pilaa ympäristöä ja viihtyvyyttä vaan se on myös kallista lystiä", Sarkomaa kirjoittaa blogissaan.

Sarkomaan mielestä roskaamista ehkäisisi ennalta tietoisuus siitä, että siitä voi saada sanktion. Sakkorangaistus on ollut toimiva keino monissa suurkaupungeissa pitää kadut ja puistot siisteinä. Myös naapurimaassamme Ruotsissa on havahduttu ongelmaan. Ruotsissa on kesällä astunut uusi laki voimaan, jonka johdosta roskaajalle saa antaa sakon heti paikan päällä.

Sarkomaa jätti tänään asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kuntien mahdollisuudesta antaa rikesakko roskaamisesta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033
www.sarisarkomaa.fi

Tiedote 28.6.2011   

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa uutta opetusministeriä pitämään tiukasti kiinni hallitusohjelman kirjauksesta edistää taideyliopiston syntymistä ja puolustamaan yliopistojen voimavaroja. Taideyliopiston perustaminen ja siihen liittyvien voimavarojen kerääminen on hyvä ottaa koko uuden hallituksen yhteiseksi tavoitteeksi samalla tavalla kuin Aalto-yliopiston perustaminen oli edellisen hallituksen yhteishanke ja missio. Julkisuteen eilen tulleet tuoreen opetusministeri Gustafssonin ensimmäiset puheenvuorot, joissa on ollut ilmassa luopumista taideyliopistotavoitteesta ovat toivottavasti vain alun ääneen ajattelua eivätkä tarkoita taideyliopiston hyllyttämistä.

Aikalisän ottaminen reilut 20 vuotta työn alla olleessa taideyliopistoasiassa ihan hallituksen alkumetreillä on ennenaikaista. Taideyliopisto on mahdollisuus eri taiteenalojen kehittymiselle ja voimavarojen suuntaamiselle opettamiseen sekä tutkimukseen, ja se toisi opiskelijoille nykyistä enemmän joustavia valinnanmahdollisuuksia. Taideyliopisto on tärkeä koko Suomelle, niin taiteen kehitykselle kuin taloutemme kasvunkin kannalta. Sarkomaa kannustaa koko hallitusta ottamaan taideyliopistohankkeen omakseen ja sitoutumaan vaalikauden aikana löytämään voimavarat uuden taideyliopiston perustamiseen.

Taideyliopiston on ollut tarkoitus muodostua Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistämisestä. Perustettavan taideyliopiston sisällä toimisi kolme erillistä akatemiaa edelleen omilla nimillään. Taideyliopistolle tulisi yhteinen johto, hallitus ja strateginen päätöksenteko ja näin vähennettäisiin hallintoa. Myös uusiin koulutustarpeisiin vastaaminen edellyttää organisaatioiden yhdistämistä. Tavoitteena on kansainvälisen vapaan taiteen yliopistoksi profiloituva yksikkö, joka vahvistaisi taiteen asemaa sekä autonomiaa yhteiskunnallisesti ja olisi vahva tekijä maamme taide- ja kulttuurielämässä.

Sarkomaa toteaa, että uuden hallituksen ohjelmaan sisältyneet leikkaukset yliopistoista ovat sydäntäsärkeviä eivätkä ole kokoomuksen tavoite. Sarkomaa kannustaa uutta opetusministeriä ja koko hallitusta pitämään koulutuksen puolta, sillä siinä on aina ollut Suomen tulevaisuus.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 12.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa napauttaa keskustaa blogissaan siitä, että terveydenhuollon rakenneuudistus siirtyi seuraavalle hallitukselle. Keskustan roikkuminen vanhoissa rakenteissa kampitti ihmisten kannalta välttämättömän uudistuksen. Terveydenhuolto käy kalliiksi, jos se perustuu piteneviin jonoihin.

"Selvityksiä ja työryhmiä on nähty riittävästi. Terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista on ehdottomasti sovittava heti vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Terveyspalveluiden käyttäjien, terveydenhuollon henkilöstön kuin veronmaksajienkaan kannalta ei ole varaa enää odotella", Sarkomaa huomauttaa.

Nykyisen hallituksen keskeisenä tavoitteena oli kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain korvaaminen terveydenhuoltolailla. Sopua ei rakenteista saatu, joten uusi vappuna voimaan astuva terveydenhuoltolaki säädettiin ainoastaan sisällöistä.

"Lähtökohta on se, että terveydenhuolto on järjestettävä nykyistä suuremmilla väestöpohjilla. Pirstoutunut kuntakenttä yhteistyöviidakkoineen ei ole kenenkään etu. Kaikki tiet vievät kuntaremonttiin. Ensi vaalikaudella siitä ei voi livistää enää kukaan, ei edes keskusta", Sarkomaa kirjoittaa.

Perustana on oltava julkisen vallan vastuulla oleva ja pääosin verovaroin rahoitettu terveydenhuolto. Usein keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tarvitaan toimia, jotta terveyspalvelumarkkinoilla toimivilla olisi nykyistä yhdenmukaisemmat toimintaolosuhteet. Kuntien on kehitettävä omaa osaamistaan palveluiden tuottajina ja tilaajina niin, että palveluita osataan hankkia sieltä, mistä se on tarkoituksenmukaista, laadukasta ja kustannustehokasta.

Valinnanvapaus on yksi toimiva keino tehdä terveyspalveluista parempia. Uusi terveydenhuoltolaki ottaa valinnaisuudessa hyviä askelia eteenpäin. Uudistettu palvelusetelilainsäädäntö on mittava mahdollisuus. Suurimmat esteet ovat kuntapäättäjien asenteissa ja osin myös osaamisessa. Palveluja tarvitsevien ja jonottavien ihmisten kannalta on olennaista, että nämä esteet onnistutaan ylittämään. Vaikka palveluseteli ja yksityisten palveluiden Kela-korvaus voidaan nähdä toistensa haastajina, on niillä molemmilla paikkansa. Kela-korvauksen poistamisen sijaan onkin viisasta pohtia Kela-korvauksen kehittämistä.

Työterveyshuolto on työurien ja työhyvinvoinnin kannalta vaikuttava tekijä. Puheet työterveyshuollon voimavarojen siirtämisestä perusterveydenhuollon pelastamiseksi ovat tyrmistyttäviä. Kehittämisen painopisteinä perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat keskeisiä. Molemmissa painopiste on laitettava terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ihmisille on luotava tasavertaisia mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja omassa elämässään.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 09.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että puheenjohtaja Kataisen ehdottaman laajan työllisyyssopimuksen yhteydessä sovitaan työantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisesta ja sen mahdollistavasta uudesta vanhempainvakuutuksesta. Samassa yhteydessä on sitouduttava hyvän ja perheystävällisen sekä tasa-arvoisen työelämän rakentamisen pelisääntöihin.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito

Vanhasen II ja Kiviniemen hallitusohjelmissa on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa mutta lupaus jäi lunastamatta. On ikävää, että yksi naisten tasa-arvon, mutta myös yrittäjyyden edistämisen kannalta keskeisin asia jätettiin tälläkin vaalikaudella toteuttamatta.

Tulevan hallituksen on lopetettava vanhemmuuden kustannusasian pompottelu ja rohkeasti sanottava ääneen, että naisten syrjimistä työmarkkinoilla edistävät epäkohdat on korjattava.  Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannukset syövät naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 06.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien asioiden siirtämistä yhden ministeriön ja yhden ministerin alaisuuteen.

Nykyisessä liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM) ja ympäristöministeriössä (YM) valmisteltavien MAL- asioiden eteenpäinvieminen olisi tehokkaampaa ja koordinoidumpaa, jos niistä vastaisi yksi taho. Tämä merkitsisi sitä, että liikenne- ja viestintäministeriötä sekä ympäristöministeriötä uudistettaisiin. Ministeriöuudistus on syytä ottaa tulevan hallituksen ohjelmaan.

Käsistä karkaavien asumiskustannusten ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen kuriin saamiseksi ja metropolialueen suurten liikennehankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja myös valtakunnan tasolla. Valtion suunnalla on erityisesti korostettu ja luotu painetta kunnalliselle puolelle, että näissä MAL-asioissa edetään. Kysymyksessä ei ole vain pääkaupunkiseudun talouden ja ihmisten arjen kannalta elämän ja kuoleman kysymys vaan koko Suomen etu.

Metropolialueen kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät hyvin toimivaa ja ekotehokasta yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä tavallisten ihmisten saavutettavissa olevia kohtuuhintaisia asuntoja. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa. Saadaksemme Suomeen uutta liiketoimintaa, osaamista ja uusia menestystarinoita, on tulevan hallituksen uskallettava luoda tehokkaampia keinoja metropolialueen ydinongelmien ratkaisemiseen.

Kaavoituksen nopeuttamisessa sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on kyse myös alueen ihmisten mahdollisuudesta asua omassa kotikaupungissaan ja siitä, että ihmisten arjesta tulee sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön luominen tällä hallituskaudella on osoitus siitä, että myös ministeriöt kaipaavat uudistamista.  Kolmesta korkeakoulusta muodostettu Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden, kuntien ja ministeriöiden rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa, joka on suurempi kuin osiensa summa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote 01.04.2011

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta julkisti kannanottonsa:

Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta on valmistellut kannanoton, joka sisältää 26 toimenpide-ehdotusta kohti hyvää ja perheystävällistä työelämää. Palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa luovutti kannanoton tänään puolueen puheenjohtaja Jyrki Kataiselle.

- Kannanotolla haluamme nostaa esiin hyvän työelämän merkityksen. Työ on keskeinen hyvinvoinnin lähde niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja esimerkiksi kestävyysvajeen paikkaamiseen, Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan
puheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

Kannanotossa korostetaan, että perheen ja työn yhteensovittaminen on jokavanhemmanoikeus. Paitsi, että Suomessa tarvitaan työtä ja työntekijöitä, tarvitaan myös lapsia ja heidän kanssaan aikaa viettäviä vanhempia. Työpaikoilla on otettava käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin sekä vanhemmuuteen.          

- Esitämme, että vanhempainetuuksista muodostetaan oma vanhempainvakuutus, joka tuo vanhemmuuden kustannukset läpinäkyviksi ja mahdollistaa niiden tasaamista. Isyysvapaita uudistaisimme tekemällä isyysrahajaksosta joustavamman ja pidemmän. Jos isä käyttäisi kaksi viikkoa vanhempainvapaasta, isille tulisi yhteensä 11 viikon mittainen isyysvapaajakso. Tästä kolme viikkoa voisi edelleen käyttää äidin kanssa yhtä aikaa, mutta jos koko jakson käyttäisi vanhempainrahakauden päätteeksi, vauva olisi jo lähes vuoden ikäinen kun isyysrahakausi päättyisi. Tavoitteena on oltava vuosi vauvalle, Sarkomaa linjaa.

- Monilla vanhemmilla on kova huoli pienistä koululaisistaan, ja pitkät yksinäiset iltapäivät ovat riski lapsen suotuisalle kehitykselle. Esitämmekin, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle taataan mahdollisuus iltapäivähoitoon. Kuntien saamia valtionosuuksia on nostettava kannusteeksi järjestää riittävä iltapäivähoito. Lisäksi esitämme osittaiseen hoitorahaan korotusta myös 1.-2. luokkalaisten vanhemmille 90 eurosta 120 euroon kuussa. Näin vanhempia tuettaisiin lyhentämään työpäivää heidän niin halutessaan ja perheen tilanteen sen mahdollistaessa, Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta kannattaa puheenjohtaja Kataisen esittämää työllisyyssopimusta. Samassa yhteydessä on sitouduttava hyvän ja perheystävällisen sekä tasa-arvoisen työelämän rakentamisen pelisääntöihin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kannanotto

Lehdistötiedote 27.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee kuntaministeri Töllin ja keskustan kommentteja tuoreeseen kokoomuksen kuntakannanottoon. Keskustan asenne näyttää edelleen olevan, että mitään ei muuttaa saa. Keskustan näkemykset ovat iso uhka suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Kokoomuksen tavoite 100 -150 vahvasta peruskunnasta vapaaehtoisesti syntyvien liitoksien pohjalta, on perusteltu ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta välttämätön.

Tölli ja keskusta näyttävät asettavan kuntarajojen koskemattomuuden palveluiden saatavuuden edelle.  Vaikka muu maailma muuttuisi ympärillä, niin kuntarajoja ei saa muuttaa, ei vaikka hintana ovat heikot palvelut ja käsistä karkaavat kustannukset sekä valtava velkaantuminen, näyttää olevan keskustan ja Töllin näkemys. Tämä on erittäin huolestuttavaa puhetta, sanoo Sarkomaa.

Vakava tosiasia on että kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole edennyt niin nopeasti, kun hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen kannalta olisi pitänyt. Palveluiden järjestämisvastuu ei ole missään Euroopan maassa niin pirstaloitunut kuin Suomessa. Kuntia on yksikertaisesti liikaa. Uudistuksia tarvitaan niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Me emme voi jatkaa nykyistä velkaantumistahtia. Seuraavan hallituksen on huolehdittava, että kunnilla on riittävästi sekä porkkanaa mutta myös keppiä kunta- ja palvelurakenteiden järkevöittämiseen. Osana tätä uudistusta on huolehdittava, että Helsinki ja pääkaupunkiseudun kunnat saavat pitää oikeudenmukaisemman osuuden omista verotuloistaan. Kuntarajoissa roikkumisen sijaan on keskityttävä elinvoimaisen elinkeinopolitiikan ja kustannustehokkaiden sekä laadukkaiden hyvinvointipalveluiden järjestämiseen.

Keskustan hellimälle ajatukselle luoda uutta välihallintoportaan maakuntahallintoa on sanottava ehdoton ei! Suomalaiset eivät tarvitse lisää byrokratiaa eivätkä veroja vaan parempia palveluja nykyistä kustannustehokkaammin tuotettuna. Peruspalveluiden järjestämisvastuu on oltava vahvoissa ja elinkelpoisissa kunnissa.

Kuntien vaakunoita ja kunnantaloja tärkeämpi asia on ihmisten peruspalvelut. On täysin varmaa, että esimerkiksi sairastuttuaan ja terveydenhuoltopalveluja tarvitessaan ihmisille ei ole niinkään tärkeää se, missä kuntaraja kulkee vaan se, että palvelun saa. Ja se pitää nyt vihdoin ja viimein ottaa myös valtiovallan ja kuntapäättäjien ehdottomaksi tavoitteeksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
07.03.2011

Varhaiskasvatuksen hallintoa on yritetty siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen jo useamman vaalikauden ajan. Suomi on EU:n ainoa maa jossa varhaiskasvatuksen kehittäminen liitetään vielä sosiaalipalveluihin. Vuonna 1973 hyväksytty päivähoitolaki kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta varhaiskasvatuslaiksi.

- Tällä hallituskaudella muutoksiin olisi ollut mahdollisuus, mutta Kiviniemen tultua pääministeriksi, hän torppasi nämä lasten kannalta tärkeät hankkeet. On todella ikävää, että tämäkin uudistus kariutui Keskustan sisäisiin kädenvääntöihin, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa murehtii.

Sarkomaa painottaa, että päivähoito ei ole enää vain sosiaalitoimen osa, jolla mahdollistetaan vanhempien työssäkäynti, vaan keskeinen osa kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa. Tutkijat ja asiantuntijat korostavat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ihmisen hyvinvoinnissa, elinikäisessä oppimisessa ja kehityksessä.

Kokoomus oli täysin valmis viemään uudistusta eteenpäin tällä hallituskaudella. Monen keskustavaikuttajan asennoituminen varhaiskasvatukseen kielii kuitenkin karua kieltään. Kuntaministeri Tölli harmitteli hiljattain Helsingin Sanomissa (19.2.), että ei pitäisi liikaa säädellä sitä, kuka saa "opettaa leikkimistä" päiväkodissa.

Toivottavasti tämä "Töllin tölväisy" ja pääministeri Kiviniemen jarruttelu päivähoidon hallinnon kehittämisessä eivät kuvaa laajemminkin Keskustapuolueen näkemyksiä varhaiskasvatuksen kehittämisestä, Sarkomaa lisää.

- Tällainen ajattelu on todella harmillista lasten kannalta. Kaikki varhaiskasvatusalaan, lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tutkimukset tukevat sitä, että opetus- ja kasvatustyön ammatillinen tieto ja osaaminen ovat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen laadun tärkein tae, Sarkomaa toteaa.  Päiväkoteihin tarvitaan lisää yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia.

Tällä hallituskaudella on nähty muitakin tapauksia, joissa Keskusta on asettanut aluepolitiikan lasten edun edelle. Lapsiin panostamisen tulisi kuitenkin aina olla etusijalla. Siitä ei saa tinkiä, Sarkomaa korostaa.

Vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan on kirjattava selkeä päätös päivähoitolain uudistamisesta kokonaisuutena. "Tarvitsemme uuden lain alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluista", toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa. Ennen lain uudistamiseen ryhtymistä on päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen hallinto ja kehittäminen siirrettävä sosiaali- ja terveyssektorilta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.

Lain taustaksi on selvitettävä päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon uudistaminen tulee tapahtua kiinteässä yhteydessä muun muassa yliopistojen varhaiskasvatustutkimuksen kanssa. Palvelujen järjestämisen ohella on otettava nykyistä vahvemmin esille varhaiskasvatuksen näkökulma. Myös niille lapsille, jotka eivät tarvitse päivähoitoa tulee olla tarjolla mahdollisuus osa-aikaisiin ja korkeatasoisiin pedagogisiin palveluihin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033