Ympäröivä maailma muuttuu, mutta jäykkä ministeriörakenne on tiukasti paikallaan. Byrokraattinen omia rajoja vartioiva ministeriörakenne on uudistettava jatkuvasti muuttuvaa yhteiskuntaa palvelevaksi. Ajassa elävä valtiohallinto tulee olla ketterä ja kansalaislähtöinen.
Tämän päivän hallituksen keskeiset ratkaistavat asiat eivät ole vain yhden ministeriön, vaan ne ovat yhä useammin eri ministeriöiden rajapinnoilla olevia kysymyksiä. Tämä lisää vaatimuksia yhteistyölle ja joustavuudelle. Nykyisten ministeriöiden liiallinen erillisyys, siiloutuminen ja keskeisten prosessien pirstaleisuus ei palvele Suomen suuriin haasteisiin vastaamista. Tavoitteena pitää olla 12 ministeriön sijaan yksi valtioneuvostonvirasto.
Kun maalla on yksi hallitus, niin sillä pitää olla yksi ja yhtenäinen sitä palveleva organisaatio. Valtioneuvoston jäsenille tulee antaa suuremmat mahdollisuudet omistautua yhteistyössä ja kollegiona poliittisten kysymysten ratkaisemiseen. Yksi yhtenäinen valtioneuvostovirasto on askel eteenpäin parlamentarismin vahvistamisessa.
Valtionhallinnon uudistamisessa on monia positiivisia mahdollisuuksia. Yksi valtioneuvosto pakottaisi ministerit ja ministeriöt kokonaisvaltaiseen yhteistyöskentelyyn ja strategiseen johtamisotteeseen. Henkilöstön liikkuvuus olisi helpompaa, mikä on eriomainen asia oppivan organisaation ja työssä kehittymisen näkökulmasta. Näin henkilöstön osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Ruotsissa ministeriöt on yhdistetty yhdeksi viranomaiseksi vuodesta 1997 lähtien. Ruotsin uudistuksen tulokset ovat tutustumisen arvoisia. Ruotsalaisten omien arvioiden mukaan Ruotsin Regeringskansliet (RK) on helpommin hallituksen ohjattavissa tänä päivänä kuin ennen vuoden 1997 uudistusta. Henkilöstö on RK:n henkilöstöä, mikä tarkoittaa, että ministeriömuutoksissa työnantaja ei enää vaihdu. Uudistuksen tuoma yhtenäisyys ministeriöiden työympäristöissä, kuten IT-tuessa ja hallinnollisissa rutiineissa on yhtenäistänyt koko kokonaisuuden työskentelytapoja. Ministeriöjakoja on sujuvasti muokattavissa vastaamaan hallituksen tavoitteita. Mahdollisuudet kokonaisuuden näkökulmasta ohjata toimintaa ja resursseja tavalla, joka vastaa hallituksen prioriteetteja on ruotsalaisten arvion mukaan kasvanut.
Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa ja rakennepoliittisessa ohjelmassa on linjattu tavoitteet keskushallinnon yhdenmukaistamiseksi ja virtaviivaistamiseksi. Päämääränä on, että valtioneuvostosta muodostetaan yksi yhtenäisempi rakenteellinen kokonaisuus seuraavasta hallituskaudesta 2015 alkaen. Hallitus aikoo käynnistää parlamentaarisen komitean arvioimaan yhtenäisemmän valtioneuvostokokonaisuuden rakennetta ja ministeriöiden asemaa sen osana. Komitean työn määräaika on tammikuussa 2015. Komitealta pyydetään väliraportti syyskaudella 2014.
Kannustan hallitusta viemään uudistusta ripeästi eteenpäin. Valtioneuvoston kanslian yhteyteen perustetaan valtioneuvoston hallintoyksikkö, johon keskitetään vuonna 2015 ministeriöiden yhteisiä hallinto- ja palvelutoimintoja. Tämä on hyvä alku yhdelle yhtenäiselle valtioneuvostovirastolle.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi