Siirry sisältöön

Vesirokkorokotteen lisääminen budjettiin on kansanterveys- ja työllisyysteko

Tiedote 11.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kehuu valtiovarainministeriön budjettiesitystä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiesityksessä ehdotetaan vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Myös kansanedustaja Sarkomaa on pitänyt asiaa aktiivisesti esillä.

- Vesirokkorokotteen tuominen valtiovarainministeriön budjettiesitykseen on sekä kansanterveys- että työllisyysteko. Sekä sairaudet että poissaolot työelämästä vähentyvät rokotteella merkittävästi. Miksi ylipäänsä lasten tulisi sairastaa jokin tauti, joka olisi rokotteella vältettävissä?”, kysyy kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Suomessa kansallisella rokotusohjelmalla on saatu mittavia tuloksia aikaan. On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa.

- On viisas investointi päivittää suomalaista rokotusohjelmaa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Harvoin on tarjolla yhtä hyvän hyötysuhteen panostuksia”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa korostaa myös vesirokkorokotteen kansanterveydellistä näkökulmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta.

- Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle”, sanoo Sarkomaa.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. Nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja”, Sarkomaa jatkaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113033