Siirry sisältöön

Eduskuntaterveiset 7/2017

Hyvä vastaanottaja,

Eduskuntatyö ja politiikan kevät on ollut poikkeuksellisen työntäytteistä ja täynnä yllättäviä käänteitä. Suomen etu oli löytää ripeät ratkaisut hallituksen toimintakyvyn turvaamiseen, jottei talouden paremmaksi kääntynyttä suhdannetta murennettaisi poliittisella epävarmuudella. Toivoa antavista kasvuluvuista huolimatta eduskuntakaudelle asettamiimme talous-ja -työllisyys tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa. Syksyn budjettiriihessä on tehtävä uusia vaikuttavia toimia. Mikään talouskasvu ei korjaa toimimattomia rakenteita. Uudistuksia on rohkeasti tehtävä. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä valmistaudumme elokuun aikana budjettiriihen valmistelemalla esityksiä työllisyyden ja yrittäjyyden sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden vahvistamiseksi.

Tässä kirjeessä:

  • Lisäpanostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja työllistymiseen
  • Sote etenee perustuslakivaliokunnan lausunnon nuoteilla
  • Neuvolat kannustamaan perheitä lukemaan lapsille
  • Kela-laki, asema ja valvonta arvioinnin tarpeessa
  • Fimean pakkoalueellistamisen peruminen mahdollisti Euroopan lääkeviraston hakemisen Helsinkiin
  • Eduskuntatapaamiset jatkuvat syksyllä

 

 

Lisäpanostuksia osaamiseen, tutkimukseen ja työllistymiseen

Valtiovarainvaliokunnassa laadimme lisätalousarviosta ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021 mietinnöt. Työmme pohjalta eduskunta kävi keskustelun ennen istuntotaukoa. Linjasimme, että hallituksen täytyy lisätä tahtia, jotta taloustavoitteet saavutetaan.   

Talouden käännyttyä kasvuun on otollinen aika tehdä rakenteellisia uudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi ja kasvun jatkumisen turvaamiseksi. Kohenevasta työllisyystilanteesta huolimatta hallitus ei ole saavuttamassa tavoitteitaan ilman tuntuvia lisätoimia.

Talouden kasvukehitystä tuetaan huippututkimuksen sekä innovointitoiminnan panostuksilla. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2018-2021 osaamiseen kohdistetaan kehyskauden aikana yhteensä 340 milj. euron lisäpanostukset, josta 200 milj. euroa on budjettirahoitusta ja 140 milj. euroa koulutuksen ja tutkimuksen pääomitusta. Oikein käytettyinä ne antavat mahdollisuuden parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, jotka pitkällä aikavälillä parantavat talouden kasvua ja hyvinvointia. Kyse ei ole leikkauksien paikkaamisesta vaan uuden rakentamisesta.

Esityksestäni valtiovarainvaliokunta teki lausuman jossa edellytimme, että hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon, ml. hoitotyön tutkimuksen rahoituksen osana sote- uudistusta. 

Monta eduskuntaryhmämme esittämää asiaa on etenemässä. Varhaiskasvatusmaksuja alentamalla puretaan kannustinloukkuja sekä työvoiman liikkumista tukemalla ratkotaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Työttömyysturvaa uudistetaan ottamalla käyttöön aktiivimalli. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus tarjoaa mahdollisuuden etsiä uusia keinoja yhdistää työtä ja turvaa aikaisempaa joustavammin.

Lisätalousarviossa hallitus ehdotti 30 milj. euron määrärahaa valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin. Eduskunnassa edellytimme ehdotuksestani, että pilottien hakukriteereiden on oltava sellaiset, että eri alueilla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua. Rahoitusmalli ei saa suosia pieniä alueita ja myös suurten maakuntien on syytä päästä mukaan pilotointiin.

 

Sote etenee perustuslakivaliokunnan lausunnon nuoteilla

Perustuslakivaliokunnan lausunto sote- ja maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden lakikokonaisuudesta on valmistunut. Tärkeä huomio perustuslakivaliokunnan lausunnosta on se, että koko sote-uudistuksen ml. valinnanvapauden perusperiaatteet läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunto sisältää paljon yksittäisiä korjaustarpeita, jotka on huolella tehtävä.

Sote-uudistuksessa on kyse lähihistoriamme suurimmasta uudistuksesta, jolla turvataan kaikkien suomalaisten laadukkaat, yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Urakoin sen eteen, että maakuntavaalit saatiin siirrettyä. On hyvä, että huolellinen lainsäädännön valmistelu ja kansalaisten palvelut laitettiin etusijalle, eikä annettu periksi keskustalle, jota maakuntavaalien ajankohdan houkutti hosumiseen. 

 

Neuvolat kannustamaan perheitä lukemaan lapsille

Suomen perusopetuksen tulokset ovat edelleen vertailujen kärjessä, mutta oppimiserot ovat kasvussa. Vaikuttavia keinoja edistää lasten oppimista on välttämätöntä löytää. Tutkimukset osoittavat, että kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta.

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja tietoa lapselle lukemisen hyödyistä jo ennen lapsen syntymää. Olisikin järkevää, että neuvoloiden tehtäväksi vahvistettaisiin vanhempien ja lasten läheisten aikuisten innostaminen ja kannustaminen lukemaan lapselle.

Muista Euroopan maista ainakin Saksassa ja Iso-Britanniassa pidetään huolta siitä, että vanhemmat saisivat tietoa, ohjeita ja materiaaleja lapselle lukemiseksi neuvolatarkastusten yhteydessä.

 

Arviointityöryhmä arvioimaan Kela-lakia, Kelan valvontaa ja asemaa

Perustuslaissa eduskunnalle on säädetty suora Kansaneläkelaitoksen valvontatehtävä. Kelan valvontaa suorittavat eduskunnan nimeämät 12 valtuutettua, joiden puheenjohtajana toimin.

Kelan rooli ja rahoitus on muuttunut sen 80 vuoden toiminnan aikana merkittävästi. Olen ehdottanut työryhmän asettamista arvioimaan Kelaa koskeva lainsäädäntö sekä Kelan asema ja valvonta kokonaisuutena sekä tekemään muutosehdotukset. Vien esitykseni valtuutettujen päätettäväksi syksyn yleiskokoukseemme. Kutsun myös koolle eduskuntaryhmien puheenjohtajat syksyllä keskustelemaan asiasta.

Kuvaava esimerkki muutostarpeesta on Kelan johtajien valinta. Kelan johtajia ei ole mahdollista valita määräaikaiseksi. Sen sijaan valtion muihin ylimpiin virkoihin nimitetään virkamieslain mukaan pääsääntöisesti viiden vuoden määräajaksi. Kelan "eläkeviroille" ei ole asiallista perustelua nykymaailmassa.

Selvitys on myös tarpeen, koska Kelan rooli muuttuu osana tekeillä olevia uudistuksia. Sote- ja maakuntauudistuksessa on viisasta hyödyntää Kelan osaamista. Monessa valtakunnallinen toimija on viisaampi, osaavampi ja kustannusvaikuttavampi, kuin yksittäinen maakunta.

Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten arjen kannalta.

 

Fimean pakkoalueellistamisen peruminen mahdollisti Euroopan lääkeviraston hakemisen Helsinkiin

Tällä viikolla EU-ministerivaliokunnan nimesi Helsingin sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. On koko maan etu, että EMA- hakemusta ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Päätös hakea EMA:a pääkaupunkiin oli ainoa oikea. 

Lääkealallevahingollisiksi todetun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) pakkoalueellistamisen peruminen mahdollisti EMA-hakemuksen jättämisen. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomainen tapaan. Jatkossakin Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja sen johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta.

Nyt on viisasta jättää pulinat pois ja ryhtyä yhteistyöhön. Suomi nousee osaamiseensa. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.

 

Eduskuntatapaamiset jatkuvat syksyllä

Eduskunnan poikkeuksellisen työtahdin vuoksi on perinteisiä eduskuntatapaamisia ollut haastava järjestää. Myös eduskunnan remontti on vaikeuttanut toimintaa. Keväälle sovittu tilaisuus jouduttiin perumaan hallituskriisin aiheuttaman erikoistilanteen vuoksi. Haluan kiittää palautteesta. Tarkoitus on jatkaa perinteisiä tilannekatsauksia tuttuun tapaan syksyllä, jolloin myös talon remontin on määrä olla valmistunut.

Heinäkuussa lomaillen Itämeren ja Saimaan aloilla. Elokuussa olen taas työn ääressä.

Aurinkoista kesää toivottaen

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja