Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 19.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastaava Sari Sarkomaa arvostele SDP:n linjausta olla antamatta laajaa valinnanvapaus kaikille sote-palveluiden käyttäjille. SDP julkaisi perjantaina omia linjauksiaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi. Sarkomaan mukaan valinnanvapaus ei ole sote-uudistuksen irrallinen osa vaan sen ydin ja käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä ja SDP:n linjasta puuttuva uudistumisen moottori.

- SDP sanoo selvästi ei ihmisten laajalle valinnanvapaudelle. Sen myötä uudistuksesta puuttuu ns. pihvi. SDP esittää vain hallinnollisia muutoksia, mutta puolueella ei ole uutta keinoa verrattuna nykyiseen. Valinnanvapaus on hallituksen mallissa ajuri yhdenvertaisiin sote-palveluihin. SDP:n linjauksista puuttuu sen sijaan vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista. SDP:n linjaukset ovat kylmää kyytiä terveyskeskusjonoissa oleville eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille, Sarkomaa sanoo.

Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön ydintavoitteena on juuri vahvistaa peruspalveluja ja hyvinvointiyhteiskunnan tasavertaisia mahdollisuuksia sekä varmistaa sujuva hoitoon pääsy. Ajoissa hoitoon pääsy lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja. Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa. Näin voimavarat siirtyvät valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Mikä SDP:n linjassa saisi muutoksen aikaan, jää julkaistuissa linjauksissa avoimeksi.

- SDP:n linjaukset ovat järjestelmäkeskeisiä ja niissä ihminen nähdään enemminkin hallintoalamaisena. Hallituksen ajama valinnanvapaus on puolestaan mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten aktiivista osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä sote-palveluihin. On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten, ja ettei esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen voisi olla oman elämänsä vaikuttaja. On pakko kysyä miksi SDP vastustaa ihmiset osallisuutta. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote- palveluiden valinnanvapautta, Sarkomaa vertaa hallituksen ja SDP:n linjaa.

- Suomi oli ensimmäinen maa, joka halusi vahvistaa potilaan asemaa vuonna 1993 voimaan tulleella potilaslailla. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. Valinnanvapauslailla on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi, muistuttaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

Tiedote 12.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Valtionvarainministeri Petteri Orpon eilisen budjettiesityksen lähtökohtana on työnteon kannustavuuden lisääminen palkansaajien verotusta keventämällä. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroaste laskee puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna.  Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen myös eläkeläisille.

- Arvostamme valtiovarainministeri Orpon tahtoa kohdistaa veronalennus myös eläkeläisille. Tämä on kokoomukselle erittäin tärkeä tavoite. Eläkettä saavia tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Budjettiesitys on esimerkki tästä. Sama 0,5 prosentin verokevennys tulee niin palkansaajille kuin eläkettä saaville. On hyvä, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa, kiittelevät kansanedustajat Lauslahti ja Sarkomaa.

Budjettiesitys 2017 alentaa yhteensä 100 miljoonalla eläketuloa saavien verotusta. Keskituloisen eläkeläisen (eläke n. 19 000 euroa) käytettävissä oleva tulo nousee vero- ja maksumuutosten jälkeen 90 euroa.

- Edustajat kuitenkin muistuttavat siitä, että edellinen veroalennus kohdennettiin vain palkansaajille perustellusta syystä satsata työnteon kannustavuuden lisäämiseen.  Tämä verokuilu suhteessa palkansaajiin tulee kuroa viimeistään silloin, kun paremmat talousajat koittavat, vaatii Kokoomuskaksikko.

Kokoomuskaksikko on kuitenkin tyytyväinen, että Sipilän hallitus on tehnyt tärkeitä ratkaisuja heikommassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi; takuueläkeläisten eläkekorotuspäätökset, omaishoitajien asemaa on parannettu ja nyt annettu budjettiesitys lisää eläkeläisten ostovoimaa. Näillä toimilla hallitus pitää kaikki suomalaiset samassa veneessä huolimatta erittäin vaikeasta taloustilanteesta.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti 050-5122380

Sari Sarkomaa 050- 511 3033

Tiedote 11.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kehuu valtiovarainministeriön budjettiesitystä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiesityksessä ehdotetaan vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Myös kansanedustaja Sarkomaa on pitänyt asiaa aktiivisesti esillä.

- Vesirokkorokotteen tuominen valtiovarainministeriön budjettiesitykseen on sekä kansanterveys- että työllisyysteko. Sekä sairaudet että poissaolot työelämästä vähentyvät rokotteella merkittävästi. Miksi ylipäänsä lasten tulisi sairastaa jokin tauti, joka olisi rokotteella vältettävissä?”, kysyy kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Suomessa kansallisella rokotusohjelmalla on saatu mittavia tuloksia aikaan. On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa.

- On viisas investointi päivittää suomalaista rokotusohjelmaa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Harvoin on tarjolla yhtä hyvän hyötysuhteen panostuksia”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa korostaa myös vesirokkorokotteen kansanterveydellistä näkökulmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta.

- Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle”, sanoo Sarkomaa.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. Nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja”, Sarkomaa jatkaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113033

Verkkouutiset 11.8.2016

ILKKA LUUKKONEN

Sari Sarkomaa: Kelan pääjohtajan paikkaa ei täytetä etukäteen

"Poliittinen tausta ei ole valinnan peruste."

Kansaneläkelaitoksen valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa(kok.) sanoo, että Kelan pääjohtajan paikka on aidosti auki.

– Kannan huolta, että julkisuuden olettamukset, että pääjohtajan paikka on jo etukäteen päätetty, vaikuttavat negatiivisesti pätevien ehdokkaiden hakeutumiseen.

Kelan pääjohtaja, keskustataustainen Liisa Hyssälä jää vuoden lopussa eläkkeelle. Paikkaa on pidetty keskustalle "kuuluvana". Vahva ehdokas Kelan johtoon olisi ollut entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (kesk.), mutta hän ei aio hakea tehtävää.

Aula toteaa myös, että poliittisista virkanimityksistä on syytä luopua.

Sarkomaakin sanoo, että Kelan pääjohtajan paikkaa ei pidä täyttää poliittisin perustein. Tätä mieltä on myös kokoomuksen eduskuntaryhmä.

– Poliittinen tausta ei ole valinnan peruste.

Sarkomaa toivoo, että yksikään pätevä henkilö ei jätä hakematta sen takia, että uskoo paikan olevan etukäteen jaettu.

– Kannustan kriteerit täyttäviä asiasta innostuneita hakemaan. Pääjohtajan paikka on merkittävä ja Kelan valtuutettujen puheenjohtajana tehtäväni on varmistaa, että tehtävään valitaan pätevin.

Kelan pääjohtajan paikkaa voi hakea 26. elokuuta saakka. Tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, sosiaaliturvan tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Tiedote 11.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää suomalaisen sivistyksen ja perusopetuksen laadun turvaamisen kannalta ratkaisevana kymmenisen vuotta Pisa-tutkimuksissa näkyneen lukutaidon laskun katkaisua.

- Jos emme onnistu lasten lukutaidon kohentamisessa ja lukemaan innostamisessa, emme onnistu myöskään katkaisemaan laskevaa oppimistulosten kierrettä ja oppimisen erojen kasvua, Sarkomaa varoittaa.

Hiljattain julkaistuissa Oma linja -hankkeen tuloksissa ilmenee, että lasten lukuharrastus ja kiinnostus lukemiseen vapaa-ajalla on laskenut selvästi 2000-luvun alusta. Tämän kaltaisella kehityssuunnalla on yhteys osaamiseen.

- Innostankin näin lukuvuoden alkajaiseksi vanhempia ja lasten lähellä olevia aikuisia lukemaan lapsille lukutaidon edistämiseksi ja kirjoihin kiinnostuksen herättämiseksi. Lukutaidon rapautumista ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä joka kodissa. Tie kirjojen maailmaan avataan lapsen kanssa yhdessä lukemalla, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kotien lukukampanjasta ja muistuttaa, että heikentynyttä lukutaitoa ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille. On tärkeä muistaa, että aito innostus lukemiseen ja kirjoihin tarvitsee päiväkotien ja koulun lisäksi ennen kaikkea lukemiseen kannustavaa esimerkkiä kotona. Sarkomaa tuo esille, että eduskunnassa lisättiin tälle vuodelle rahoitusta lukemista edistävään toimintaan muun muassa Lukukeskukselle.

- Yhdessä lukeminen on mukava ja tehokas tapa kannustaa lasta koulutiellä ja edistää oppimista. Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen ja oppimistuloksiin. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja tulevaa lukutaitoa sekä oppimisen edellytyksiä, sanoo Sarkomaa.

- Jokaisella koululaisella on tärkeä olla sellainen lukemisen ja kirjoittamisen taito, että hän pystyy toimimaan tulevaisuuden kansalaisena, valitsemaan ja arvioimaan tietoa. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 1.7.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kirittää vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa syksyn budjettiriihessä. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan, mutta rahoitusta ei ole toistaiseksi hallituksen budjettineuvotteluissa löydetty.

- Olen huolissani rokotusohjelman jälkeen jäämisestä sekä sen vaikutuksista lasten terveyserojen ja lasten sairastamisesta aiheutuvista kustannusten kasvuun. Rokotusohjelma on pidettävä ajan tasalla ja tavoitteena on oltava, että se on maailman paras myös jatkossa. Rokotukset ovat keskeinen tartuntatautien torjunnan keino ja kansallisella rokotusohjelmalla on saatu aikaan mittavia tuloksia. Nyt on vihdoin aika päivittää ohjelmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta, Sarkomaa sanoo.

On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa.

- Vaikka kyseessä on lisäpanostus, niin kyse on kokonaistaloudellisesti järkevästä ja kansanterveydellisesti viisaasta ja välttämättömästä ratkaisusta. Lähes kaikki lapset sairastavat vesirokon ja tartuttavassa vaiheessa olevat lapset eivät voi mennä kouluun tai päivähoitoon. Pelkkä vanhempien työpoissaolojen vähentäminen tekisi lisäpanostuksesta kannattavan, Sarkomaa arvioi.

Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta, joten nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistutti, että myös OECD Suomen maa- arviossa varoittanut väestöryhmien välisten terveyserojen kasvusta, vaikka eriarvoisuuden vähentäminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn erityisesti lapsilla ja nuorilla. Kattava rokotusohjelma on olennainen osa tasa- arvoista terveyspolitiikkaamme.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

Tiedote 29.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta läpivalaisemaan tänään julkaistun sote- ja maakuntauudistuksen perusratkaisujen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset. Vaikutusarviot on oltava sote-valmistelun keskeinen työkalu, jotta voidaan varmistaa, että valitulla mallilla on mahdollista saavuttaa hallitusohjelmassa asetetut sote-tavoitteet yhdenvertaisista vaikuttavista palveluista ja 3 miljardin kustannusten kuriin saamisesta.

Hallituksen on varauduttava aitoon lausuntokierroksen ja vielä kovaan urakkaan lausuntokierroksen palautteen jälkeen. Uudistuksen perustuslailliset arvioit on yhtälailla saatava ajoissa pöytään.

Sarkomaa pitää merkittävänä, että kaikille suomalaisille tärkeä sote-uudistus otti jälleen askeleen eteenpäin. Hallitus julkaisi tähän asti valmistellun sote-pakettinsa ja yhteiset valinnanvapaus- ja rahoituslinjaukset, joiden pohjalta valmistellaan Suomen valinnanvapausmalli. Sarkomaa peräänkuuluttaa sote-työn tueksi kunnollisia kokonaisuuden vaikutusarvioita, joiden oltava käsillä viimeistään kun lausuntokierroksen palautetta käsitellään ja kokonaisuutta työstetään eteenpäin.

- Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista, jotta mahdolliset tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä ajoissa ja hallitusti, ja että eduskunta saa ajoissa laadukkaan lakiesityksen. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset, muistuttaa Sarkomaa.

- Uusi maakuntahallinto ei saa syödä soten niukkoja voimavaroja. Uudistuskokonaisuutta ei ole valmiiksi asti mahdollista arvioida ennen kuin kaikki sen keskeiset osat kuten valinnanvapauslainsäädäntö on selvillä. On välttämätöntä, että koko lakipaketti on lopulta yhtä aikaa eduskunnan käsittelyssä ja arvioitavana, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen yksimielissä valinnanvapauslinjauksissa otettiin oikea ote, kun tarkoituksena on luoda useampia valinnanvapausmalleja.

- Eri ihmisille sopii erilainen valinnanvapauden toteuttamistapa. Valinnanvapauden tarkoitus on vahdittaa sote-palveluja ihmisen näköiseksi ja vahvistaa peruspalveluja siten, että hyvät palvelut ja valinnanmahdollisuudet eivät riipu lompakon paksuudesta, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Tiedote 16.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät järkevänä aikalisän ottamista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa. Eduskunta on torstaina päättänyt jättää varhaiskasvatusmaksujen korotusta koskevan lain käsittelyn pöydälle.

Lakiesityksen käsittely siirtyy syksyyn 2016. Tämä tarkoittaa, että esitetyt lait varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista eivät tule voimaan elokuussa, kuten hallituksen esityksessä esitettiin. Asian pöydälle jääminen tarkoittaa perheiden arjessa, että nykyiset maksut jäävät voimaan.

- Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistamiselta on murenemassa pohja, kun useat kunnat ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä, kuten Helsingissä ja Espoossa. Asia ratkaistaan kesätauon jälkeen ja tällöin sovitaan myös jatkotoimien aikataulusta, sanoo kolmikko.

Päivähoitomaksupohdinnassa kolmikko on aikaisemmin nostanut esille työnteon kannusteet, tasa-arvon ja varhaiskasvatuksen toteutumisen. Varhaiskasvatukseen on jo jouduttu tekemään säästöjä, jotka ovat näkyneet kunnissa muun muassa ryhmäkoon kasvamisena. Kokoomusedustajien mielestä on syytä ottaa varhaiskasvatus erityissuojeluun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808

Tiedote 3.6.2016

Kotitalousalan tuottaman kestävän hyvinvoinnin merkitys on suuri suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotitaloudellista osaamista tarvitaan tämän päivän maailmassa, koska tiedot ja taidot eivät enää entiseen tapaan siirry perheissä seuraaville sukupolville. Yhteiskuntaa uhkaa kahtia jakautuminen myös kotitaloustaitojen suhteen. Eduskunnan kotitalouden tukirengas on huolissaan kotitalouden tieteenalan, kotitalousopettajan koulutuksen ja tätä kautta koko kotitalousopetuksen tasosta ja jatkuvuudesta tämänhetkisissä yliopistojen muutoksissa ja koulutuksen murroksessa.

Kotitaloustiede ja kotitalouspedagogiikka vahvistavat yhteiskunnallista osaamista ja osallisuutta. Kotitalousopetus edistää yhteiskuntaa, joka on ihmisiä ja koteja varten. Monipuolinen yleissivistys, jossa on mukana käytännön harjoittelua, auttaa ymmärtämään valintojen seuraukset pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee kotitaloustiedettä ja kattavaa kotitalousopettajan pedagogista koulutusta. Kotitalous on monitieteinen, laaja-alainen tieteenala. Kotitalousopettajan yliopistokoulutukseen sekä kotitaloustieteen jatkuvuuteen tarvitaan riittävät resurssit.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kotitaloudelle nimetään kolme keskeistä sisältöaluetta: ruokaosaaminen ja kulttuuri, asuminen ja yhdessä eläminen sekä kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa. Nyky-yhteiskunnassa voimakkaasti korostuvaa kuluttaja- ja talousosaamista opetetaan nimenomaan kotitalouden oppiaineessa. Kotitalousopetuksen ja kotitaloudellisen osaamisen jatkumo ala- ja yläkoulusta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä edelleen korkea-asteelle ja kolmannen sektorin neuvontatyöhön on turvattava.

Kotitalous pysyy ihmisen elämän perustana riippumatta yhteiskunnallisesta tai poliittisesta järjestelmästä. Kotitalousopetus on lähtökohdiltaan ongelmia, syrjäytymistä sekä sukupuolten välistä segrekaatiota ennalta ehkäisevää. Kotitalous on elämää ja arkea eheyttävä voima, joka tuottaa valmiuksia kestävälle ja turvalliselle arjelle. Kotitalous on palvelujen tuottamista ja myös väylä yrittäjyyteen sekä luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.

Miksi tarvitsemme kotitalouden asiantuntijuutta juuri nyt? Uutisista kuulemme hupenevista luonnonvaroista sekä talouden hallinnan ja velkaantumisen kriiseistä. Maahanmuutto ja kotouttaminen tuovat omat haasteensa. Kotitalouksien arki on haasteellista digitalisoituvassa ympäristössä ja monella ovat arjen rytmit sekä rutiinit hukassa.

Arki on nyky-yhteiskunnassa aiempaa monimutkaisempaa, kuormittavampaa, epävarmempaa ja vaikeammin hallittavaa. Monimutkaistuvassa maailmassa joudumme koko ajan tekemään valintoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Kasautuessaan huonot valinnat voivat johtaa osattomuuteen ja syrjäytymiseen. Ihmiset ja perheet kaipaavat tukea elämän hallintaan. Tarvitsemme nyt kotitalousosaamista enemmän kuin koskaan.

Kotitalous on investointi tulevaisuuteen, arjen viisautta ja yhteistä pääomaa – pitäkäämme siitä huolta!

Lisätietoja:

Anne Kalmari, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja, anne.kalmari@eduskunta.fi, p. 09 432 3073
Anne Kalmarin avustaja Tuula Leinonkoski, tuula.leinonkoski@eduskunta.fi, p. 09 432 4073
Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto sekä sihteeri, Eduskunnan kotitalouden tukirengas, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316
Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry, anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita.

Tiedote 3.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kaupunkilaisjärjen voittona valtiovarainministeri Alexander Subbin (kok) lupausta luopua päivähoitomaksujen korotuksesta. Ministeri kertoi tänään, että päätös tehdään ensi viikolla.

- Oli tervetullut uutinen politiikan vuoropuhelun toimivuuden kannalta, että hallitus on kuullut sote-kolmikkomme äitienpäivien korvilla nostaman vakavan vaateen uudelleen arvioida päivähoitomaksujen korotuspäätös, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mielestä on hyvä, että hallitus myöntää, että päivähoitomaksujen korotuksilta lähti pohja pois, kun monet kaupungit, kuten Helsinki, päättivät pitää päivähoitomaksut ennallaan.

- Helsingissä on niin korkeat asumis- ja elinkustannukset, ettei keskituloisia perheitä ole enää varaa kurittaa mittavilla lisämaksuilla ja ostovoiman leikkauksilla, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaasta päivähoitomaksun korotukseen liittyvät käänteet osoittaa, että tavalliset keskituloiset jäävät liian usein väliinputoajaksi poliittisessa keskustelussa.

- On ilman muuta välttämätöntä, että vaikutukset arvioidaan kaikkein heikommassa asemassa oleviin ja suurituloisimpiin, mutta aivan liian usein unohtuu tavalliset keskituloiset. Siksi on välttämätöntä, että taloustalkoissa ja veroratkaisuissa huolehditaan keskituloisten työn kannattavuudesta ja ostovoimasta. Ja ymmärretään suurten kaupunkien erityisolosuhteet, linjaa Sarkomaa.

Sarkomaa on ilahtunut, että valtiovarainministeri perustelee esityksen poisvetämistä tasa- arvopointilla. Maksukorotusesitys onkin ristiriidassa hallituksen työllisyys ja tasa-arvotavoitteen kanssa. Koko hallituksen on otettava vakavasti se tosiasia, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin.

Sarkomaa toteaa, että varhaiskasvatukseen on jo kohdistunut leikkauksia mikä näkyy kunnissa muun muassa ryhmäkoon kasvamisena. Hallituksen on nyt syytä ottaa varhaiskasvatus erityissuojeluun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033