Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Peräänkuulutan Sipilän hallitukselta kaupunkipolitiikassa ripeää loppukiriä. Valmisteilla oleva kaupunkiohjelma on saatava valmiiksi ja toimet käyntiin. Ohjelmassa on oltava ratkaisuja isojen kaupunkien kestävään kasvuun ja metropolialueen erityishaasteisiin. Sote-uudistus ja sille puitteet luova maakuntamalli eivät saa haudata alleen kaupunki- ja metropolipolitiikkaa.

Hallituksen on tuotava eduskunnalle kaupunki- ja metropolipoliittinen selonteko. Olen toistuvasti vaatinut selontekoa kaupunkipolitiikasta. Selonteossa hallituksen on läpivalaistava kaupunkiohjelmansa toimet, metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Välttämätöntä on myös kirkastaa kaupunkien rooli suhteessa kaavailtuihin maakuntiin.

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen arjen kipeimpiä kysymyksiä. Tarvitsemme valtiovallan toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Meillä ei ole varaa toistaa Tukholman virheitä. Tukholmassa asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet eli kasvaneet 100 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä.

Kaupunki- ja varsinkin metropolipolitiikka on vielä osin käyttämätön voimavara.
On selvää, että ilman nykyistä vahvempaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa Suomi ei saavuta pohjoismaista työllisyysastetta. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

Sote- uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Näin yksi tahoa vastaa kokonaisuudesta terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoite on luoda nykyjärjestelmästä puuttuva mahdollisuus johtaa kustannusvaikuttavasti sote- kokonaisuutta ja luoda palveluja käyttävän ihmiselle sujuvat hoitopolut. Saman tyyppisesti on toimittu useimmissa Euroopan maissa, kuten myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tästä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä sekä hyvinvoivia kaupunkeja. Mikä olennaista terveydenhuollon palvelut toimivat verrattain hyvin ja valinnanvapaus on tutkitusti lyhentänyt jonoja perusterveydenhuollossa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 30.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta kaupunkipolitiikassa ripeää loppukiriä.

”Valmisteilla oleva kaupunkiohjelma on saatava valmiiksi ja toimet käyntiin. Ohjelmassa on oltava ratkaisuja isojen kaupunkien kestävään kasvuun ja metropolialueen erityishaasteisiin. Sote-uudistus ja sille puitteet luova maakuntamalli eivät saa haudata alleen kaupunki- ja metropolipolitiikkaa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa toistaa vaateensa kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteon antamisesta eduskunnalle.

”Selonteossa hallituksen on läpivalaistava kaupunkiohjelmansa toimet, metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Välttämätöntä on myös kirkastaa kaupunkien rooli suhteessa kaavailtuihin maakuntiin”, Sarkomaa sanoo.

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen kipeimpiä kysymyksiä.

”Tarvitsemme ripeitä valtiovallan toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä”, Sarkomaa toteaa.

Kaupunki- ja varsinkin metropolipolitiikka on vielä osin käyttämätön voimavara.

”On selvää, että ilman nykyistä vahvempaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa Suomi ei saavuta pohjoismaista työllisyysastetta. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

Arvoisa vastaanottoja,

Politiikan syksy alkaa eduskunnassa kuumentua, mihin vaikuttaa lähestyvät eduskuntavaalit. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä keskitymme tekemään sitkeästi työtä politiikan ilmapiirin ilmakuopista huolimatta. Olennaista on viedä eteenpäin esityksiä, jotka edistävät uusien työpaikkojen syntyä. Isoin asia työlistalla on ensi vuoden talousarvion käsittely. Olen tyytyväinen, että neuvotteluissa saimme läpi tavoitteeni lisätä tutkimuksen ja koulutuksen voimavaroja, vauhdittaa Itämeren suojelua sekä kohentaa yrittäjyyden edellytyksiä.

Olen saanut paljon kyselyitä ensi kevään eduskuntavaaleista. Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Toivotan sinut tervetulleeksi mukaan tekemän vaalityötä sinulle sopivalla tavalla. Kampanjassa pieni on suurta. Esimerkiksi tuttuja äänestämään innostaminen on iso apu. Laitathan viestiä, jos haluat vaalikampanjan tiimoilta sähköpostia. Luvassa on mukavia tilaisuuksia ja kaiken kokoista kivaa yhdessä tekemistä sekä ensi käden tietoa kokoomuksen valmistautumisesta kevään eduskuntavaaleihin.

Eduskuntatyön ohessa valmistelemme eduskuntaryhmässäni tulevan eduskuntakauden tavoitteita ja olen tässä työssä vahvasti mukana. Johdan ryhmästämme hyvinvointipolitiikan tavoitteiden valmistelusta.

Tässä kirjeessä:

  • Tulevia tapahtumia
  • Lasten lukutaidon edistäminen on tasa-arvoteko
  • Elämän loppuvaiheen laadukkaaseen hoitoon panostetaan
  • YTHS:n palveluiden laajentaminen terveysloikka
  • Saimaannorpan suojelua edelleen vahvistettava

Tulevia tapahtumia

Eduskuntavierailu 3.10 klo 18.00

Tervetuloa eduskuntataloon tapaamaan ja kuulemaan politiikan kuulumisia sekä ajatuksiani lähestyvistä eduskuntavaaleista keskiviikkona 3.10 klo 18.00. Voit ilmoittautua tilaisuuteen TÄÄLLÄ.

 

Sunnuntaina 7.10 Hakaniemen markkinat klo 10-10.45 ja Silakkamarkkinat klo 11-12

Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan helsinkiläisille tärkeistä asioista ja politiikan kuulumisista perinteisille Hakanimen markkinoille Hakaniemen torille ja Silakkamarkkinoille Kauppatorille. Nähdään Kokoomuksen teltalla!

 

Miten tekisimme Helsingin peruskouluista maailman parhaita? ti 16.10klo 16.30-17.30

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Helsingin peruskouluista tiistaina 16.10 klo 16.30- 17.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon (Arkadiankatu 3).

Järjestän tilaisuuden yhdessä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestari Pia Pakarisen kanssa. Mukana myös HOAY, Vanhempainliitto ja Helvary. Tarkoituksena on keskustella laajasti peruskoulutuksen eri kysymyksistä sekä pohtia peruskoulun kehittämistarpeita Helsingissä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!

 

Helsinkiläisiä ympäristötekoja - Kokoomuksen ympäristötavoitteet seuraavalle hallituskaudelle 18.10 klo 17.30

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Helsingin ympäristöasioista ja ideoimaan Kokoomuksen uutta ympäristöohjelmaa torstaina 18.10 klo 17.30 Kokoomusopiskelijoiden tiloihin Kansakoulukujalla (Kansakoulukuja 3 A, 3. krs)

Tilaisuudessa esittelemme kansanedustaja Pertti Salolaisen kanssa Kokoomuksen kesäkokouksessa julkaistua keskustelunavausta ympäristöstä. Kommenttipuheenvuoron tilaisuudessa pitää kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava. Lisäksi osallistujat pääsevät ideoimaan omia tavoitteitaan Kokoomuksen ympäristöohjelmaan KansY:n puheenjohtajan Konsta Nupposen vetämissä ryhmätöissä. Tervetuloa!

 

Tervetuloa mukaan Kokoomuksen yrittäjäkiertueelle ke 24.10 klo 17.00-18.45!

Kokoomuksen eduskuntaryhmä järjestää tänä vuonna yrittäjäkiertueen, jonka tavoitteena on kerätä ajatuksia yrittäjyyden edistämisestä. Järjestän Juhana Vartiaisen ja Hyvinvointialan liiton kanssa tilaisuuden keskiviikkona 24.10 klo 17-18.45 Elinkeinoelämän keskusliiton auditoriossa (Eteläranta 10). Muistathan ilmoittautua tilaisuuteen tarjoiluiden mitoitusta varten TÄÄLLÄ. Tervetuloa mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Järjestettävän tilaisuuden esitysten ja keskustelun pohjalta laaditaan esitys Kokoomuksen eduskuntaryhmän toimista yrittäjyyden edistämiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkistaa uudet ja päivitetyt yrittäjyystavoitteensa syksyllä 2018.

 

Maailman opettajien päivä 5.10. klo 13–17 Sanomatalo

Olen mukana keskustelemassa koulutuksen uudistamistarpeista Maailman opettajien päivänä 5.10 järjestettävässä yleisötilaisuudessa Sanomatalon Mediatorilla, os. Töölönlahdenkatu 2, Helsinki. Olen puhumassa tilaisuudessa kello 15.15. Tervetuloa!

 

Lasten lukutaidon edistäminen on tasa-arvoteko

Heikkenevä lukutaito on ollut suuri huoleni ja olen tehnyt työtä lukutaidon laskun katkaisemiseksi. Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen on merkityksellistä tämän kehityksen kannalta. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielitaidon kehittymiseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Hyviä toimijoita lukutaidon edistämiseen ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat. Siksi esityksestäni tämän vuoden valtion budjettiin lisättiin Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lukemisen merkityksestä. Lukukeskus on pilotoinut toimintaa hyvin tuloksin 10 kunnassa ja nyt toiminta laajennetaan koko maahan.

Kannustan ja innostan vanhempia, isovanhempia ja muita lasten lähellä olevia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Kirjailija Juha Itkosen johtaman lukutaitofoorumin suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja –innon parantamiseksi olivat onnistuneita.

 

Elämän loppuvaiheen laadukkaaseen hoitoon panostetaan

Olen kantanut huolta siitä, että edelleen maassamme on kivun hoidossa ja osaavan saattohoidon saatavuudessa räikeääkin eriarvoisuutta. Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta sekä yksin jäämisestä elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt.

On selvä, että yhdenvertaisen saattohoidon turvaamiseksi tarvitaan sitova lainsäädäntö. Siksi tein myös toimenpidealoitteen saattohoidon kirjaamiseksi lakiin. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia.

Olen tyytyväinen, että saimme hallituspuolueiden voimin lisämäärärahan saattohoidon uudistettujen laatusuositusten jalkauttamiseen koko maahan. Saimme myös rahoituksen saattohoidon opetuksen lisäämiseksi kaikkien ammattikorkeakoulujen hoitajakoulutukseen ja jokaiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Terhokodissa on koko sen 30 vuoden olemassa oloajan tehty mittaamattoman arvokasta työtä saattohoidon kehittämiseksi. Työtä ihmisten mutta myös heidän omaistensa kuoleman kohtaamisen helpottamiseksi. Oli suuri kunnia olla juhlapuhujana Terhokodin juhlassa.

 

YTHS:n palveluiden laajentaminen terveysloikka

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa aloitimme lakiesityksen käsittelyn, joka tuo myös ammattikorkeakouluopiskelijat YTHS:n palveluiden piiriin. Hyy:n ja SYL:n entisenä sopo-vastaavana ja entisenä pitkäaikaisena YTHS:n hallituksen jäsenenä koen lakiesityksen työvoittona ja opiskelijajärjestöjen yhteistyön hedelmänä.

Korkeakouluopiskelijat ovat Suomen tulevaisuuden osaajia. Heidän työ- ja opiskelukyvystään huolehtiminen on tärkeä tulevaisuus teko.

 

Saimaannorpan suojelua edelleen vahvistettava

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajakaudellani vauhditimme onnistuneesti saimaannorpan suojelua. Saimaannorpan hidas kannan kasvun on useiden eri tekijöiden summa, suojelutoimissa on aika ottaa askelia eteenpäin.

Olen esittänyt, että vastuuministeri Jari Leppä kutsuisi työryhmän koolle valmistelemaan seuraavaa asetusta ja tehostamaan saimaannorpan suojelua. Vakava huoleni saimaannorppakannan tilaan kumpuaa Metsähallituksen tilastoista, joiden mukaan tänä vuonna yli kolmannes saimaannorpan verkkokuolemista on muikkuverkoista johtuvia kuolemia.

Muikkuverkkojen vapautus on lähettänyt täysin väärän signaalin siitä, että ne olisivat saimaannorpalle jotenkin vaarattomampia kuin muut verkot. Sitä ne eivät yksinkertaisesti ole, sen osoittavat jo tämän kesän surulliset uutiset kolmen nuoren saimaannorpan muikkuverkkoihin takertumisesta ja kuolemasta.

Olen syksyn aikana monessa mukana ja jatkan Helsinki-kierrostani. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan, keskustelemaan ja tapaamaan. Ollaan yhteydessä.

Syysterveisin

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Selvitysryhmä esittää muutoksia Kelan hallituksen kokoonpanoon sekä pääjohtajien ja johtajien nimitysvallan siirtämistä tasavallan presidentiltä Kelan hallitukselle. Ministeriöiden ohjaussuhdetta Kelaan halutaan vahvistaa. Ryhmä esittääkin selvitettäväksi, voidaanko se toteuttaa ilman, että Kelan perustuslailliseen asemaan tehdään muutoksia.

Valtuutettujen asettama asiantuntijatyöryhmä luovutti raporttinsa 25.9.2018 valtuutettujen yleiskokouksessa. Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida, vastaavatko Kelan ohjausta ja valvontaa sekä asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita. Ryhmältä pyydettiin myös ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä.

Selvitysryhmä esittää, että jatkossa pääjohtajan ja Kelan johtajat nimittäisi tasavallan presidentin sijaan Kelan hallitus. Muutos toteuttaisi hyvän hallinnon keskeisimpiä periaatteita ja selkeyttäisi Kelan johtamisjärjestelmän lisäksi hallituksen ja pääjohtajan suhdetta. Selvitysryhmä ottaa raportissaan kantaa myös Kelan hallituksen kokoonpanoon ja tehtäviin.

Selvitysryhmä pitää tärkeänä, että Kelan toimialalla toimivien ministeriöiden ohjausta vahvistetaan. STM:n ohjausta on vahvistettava erityisesti Kelan sosiaalihuollollisissa tehtävissä. Valtiovarainministeriön ohjausta on vahvistettava Kelan tietohallintotehtävissä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausta sen toimialalla. Ryhmä esittääkin selvitettäväksi, onko ohjaussuhteen vahvistaminen mahdollista ilman Kelan perustuslaillisen aseman muutosta. Joka tapauksessa Kelalla on ministeriöiden kanssa yhteistoimintavelvoite, jota on syytä hyödyntää täydessä laajuudessaan.

Selvitysryhmä tarkastelee raportissaan myös muun muassa Kelan valtiosääntöoikeudellista asemaa ja Kelan ICT-palveluiden yhtiöittämistä. Näissä asioissa ryhmä ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen.

Kelan valtuutetut esittävät eduskuntaryhmille, että asian jatkotyöstämiseen asetettaisiin parlamentaarinen työryhmä.

Kelan valtuutettujen asettamaan selvitysryhmään kuuluivat OTT, professori (emeritus) Pentti Arajärvi, tulosalueen johtaja, ylilääkäri Susanna Halonen, professori Heikki Hiilamo, KTT Kai Järvikare, LL Eeva Kuuskoski ja VT Kimmo Sasi.

 

Selvitysryhmän raportti: www.kela.fi/documents/10180/7276260/Selvitys+Kelan+asemasta+ja+hallinnosta_240918.pdf/52b06848-1caf-428c-8f3d-e74e05df274e.

Lisätietoja medialle:
Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

 

**

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9–16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

 

 

Julkaistu

Eduskunta uudistaa syksyllä 2018 asiakas- ja potilaslain, jossa säädetään potilaan kuulemisesta oman hoitonsa suunnittelussa ja pakkotoimien käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lainsäädännössä tulisi vahvistaa potilaan ja hänen omaistensa mahdollisuutta osallistua laajemmin hoidon kehittämiseen ja julkiseen päätöksentekoon.

Noin puolet mielenterveyden häiriöitä kohtaavista ei saa tarvitsemaansa hoitoa Suomessa. He kokevat yhä leimautumista ja ennakkoluuloja sekä yhteiskunnassa että terveydenhuollossa.

Mielenterveyden ongelmien syvenemistä ja potilaan traumoja pahimmillaan uusintavaa pakkotoimien käyttöä on ehkäistävä nykyistä kattavammilla ja oikea-aikaisilla mielenterveyspalveluilla. Palveluiden on toteuduttava yhdenvertaisesti ja palvelun käyttäjän omalla kielellä. Palveluiden toimivuutta ja laatua voidaan parantaa suunnittelemalla ne yhdessä mielenterveyden ongelmia kohtaavien, heidän omaistensa sekä niitä edustavien tahojen kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lakeja uudistettaessa on säädettävä hoidon tarjoajan velvollisuudesta kuulla potilasta ja omaisia hoidon suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä. Mielenterveyden ongelmia kohtaavien kuuleminen hoitopolun eri vaiheissa edistää tutkitusti laadukkaampaa hoitoa.

Suomi tarvitsee vahvemman lainsäädännön, jossa kokemusasiantuntijoiden kuuleminen otetaan sivuuttamattomaksi osaksi lainsäädäntöprosesseja ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita.

 

Julkaistu

TIEDOTE 20.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Vihdoinkin kaikki korkeakouluopiskelijat ovat YTHS:n piirissä. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palveluiden laajentamisesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Sarkomaan mukaan tässä täyttyvät kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen pitkäaikaiset tavoitteet. Kaikille yhteinen YTHS tuo korkeakouluopiskelijat viimein tasa-arvoiseen asemaan opiskeluterveydenhuollossa. Valtioneuvosto on hyväksynyt lakiesityksen tänään torstaina ja eduskunta saa sen käsiteltäväkseen lähiaikoina.

”YTHS:n palvelut tavoittavat opiskelijat hyvin ja ne on suunniteltu opiskelijoiden tarpeita ajatellen. YTHS:n työ on vaikuttavaa ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia. On jo aika, että myös ammattikorkeakouluissa opiskelevat pääsevät YTHS:n palveluiden piiriin”, Sarkomaa sanoo.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön suurin etu on se, että siellä on paras opiskelijoiden terveyden edistämistä koskeva osaaminen. YTHS kerää ajankohtaista tietoa korkeakouluopiskelijoiden terveydentilasta sekä esimerkiksi liikuntaa, mielenterveyttä ja alkoholinkäyttöä koskevista tottumuksista. Sarkomaan mukaan YTHS tuntee hyvin opiskelijoiden terveysongelmat sekä erityispiirteet ja kykenee vastaamaan opiskelijoiden palvelutarpeeseen tehokkaammin kuin julkinen terveydenhuolto. Sarkomaa kannustaa YTHS:ää entistä vahvempaan terveydenedistämiseen.

”Korkeakouluopiskelijat ovat Suomen tulevaisuuden osaajia. Heidän työ- ja opiskelukyvystään huolehtiminen, kohdennetut palvelut ja oikea-aikainen hoitoon pääsy ovat valtavan tärkeitä asioita koko kansakunnalle. Kun ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa ja jopa ennaltaehkäisevästi, ollaan oikealla tiellä. YTHS on osoittautunut tässä erinomaiseksi toimijaksi.”

Sarkomaa toteaa, että kokoomus on urakoinut yhdessä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa YTHS:n palveluiden laajentamisen puolesta myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Tähän mennessä AMK-opiskelijoiden terveydenhuolto on ollut kuntien vastuulla ja palveluissa on ollut paikoin suuriakin paikkakuntakohtaisia eroja. Erityisen tyytyväinen Sarkomaa on hallituksen esityksessä rahoitusratkaisuun, joka turvaa korkeakouluopiskelijoiden yhdenvertaiset palvelut.  Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki pääsevät palveluissa samalle viivalle.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
+358 505113033

 

Julkaistu

Yliopistossa opiskeluaikoina työskentelin hoitajana vanhustenosastolla, jossa myös sain ensimmäiset kosketukset kuolevan ihmisen hoitoon. Silloin opin, että yksin jääminen ja sen tuoma turvattomuus ovat yksi suurimpia vanhusten ja vakavasti sairaiden ihmisten huolenaiheita. Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen läheisiään vierailemaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi oli surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tai välitä tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

Monet yöt olen valvonut elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolesta puhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin kun hän sitä tarvitsee.

Saattohoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Olen kantanut huolta siitä, että edelleen maassamme on kivun hoidossa ja osaavan saattohoidon saatavuudessa räikeääkin eriarvoisuutta. Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta sekä yksin jäämisestä elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. Aiheesta tehty kansalaisaloite oli tärkeä. Sen pohjalta eduskunta linjasi, että saattohoito pitää toteuttaa koko maassa laadukkaasti. Lisäksi ministeriö pohtii nyt lainsäädännön tarkentamista.

On selvä, että yhdenvertaisen saattohoidon turvaamiseksi tarvitaan sitova lainsäädäntö. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia.

Valitettavasti sekä hoitajien että lääkärien tiedoissa on todettu puutteita erityisesti kuolevan potilaan kohtaamisessa sekä kivun ja muiden oireiden hoidossa. Koulutuksen merkitys on tässä suuri.

Viime vuonna valmistuivat uudistetut saattohoidon suositukset. Tämän vuoden valtion budjettiin lisättiin lisämäärärahoja hoitosuositusten toimeenpanoon sekä koulutuksen kehittämiseen. Koulutusta uudistetaan rakentamalla Suomeen valtakunnalliset opetusohjelmat. Mukana tässä ovat kaikki hoitotyötä järjestävät ammattikorkeakoulut ja lääketieteen koulutusta järjestävät yliopistot.

Saattohoidon puutteiden korjaamisen lisäksi tarvitaan myös uudenlaista tukea omaisen hoitamiseen. Työikäisistä suomalaisista lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta vakavasti sairaasta läheisestään oman työnsä ohessa. Läheisen hoitamisen ja työn yhdistäminen on vaikeaa, eikä siihen saa taloudellista tukea. Olemme kokoomuksessa sitoutuneet edistämään tuettua hoivavapaata, jossa korvausta voisi saada määräajaksi sairausvakuutuksesta. Vastaavia malleja on jo ansiokkaasti käytössä muissa Pohjoismaissa. Suomi on muita jäljessä.

Saattohoidon kehittämisessä on nähtävä Terhokodin ja muiden maamme saattohoitokotien tärkeä merkitys arvokkaana saattohoidon toteuttajana ja kehittäjänä. Saattohoitokotien perhekeskeinen toimintakulttuuri on keskeinen osa vaativaa saattohoitoa nyt ja tulevaisuudessa.

Terhokodissa on koko sen 30 vuoden olemassa oloajan tehty mittaamattoman arvokasta työtä saattohoidon kehittämiseksi. Työtä ihmisten mutta myös heidän omaistensa kuoleman kohtaamisen helpottamiseksi. Oli suuri kunnia olla juhlapuhujana Terhokodin juhlassa.

Terhokodissa kohtelu on arvokasta ja kunnioittavaa, mutta samalla lämmin henkistä. Näin sanovat kiitollisena kaikki, jotka Terhokodin toiminnan tietävät ja tuntevat. Suuri ja lämmin kiitos Terhokodin henkilöstölle ja vapaaehtoisille toimijoille.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 14.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee panostuksista suomalaisten lukutaitoon. Hän pitää tänään julkaistuja kirjailija Juha Itkosen johtaman lukutaitofoorumin suuntaviivoja lasten ja nuorten lukutaidon ja –innon parantamiseksi tervetulleina. Työn on tarkoitus jatkua tavoitteenaan kansallinen lukuliike, joka kokoaa mukaan laajasti eri toimijoita. Sarkomaa pitää tehtyjä suuntaviivoja onnistuneena, koska ne kutsuvat laajasti eri tahot edistämään lasten ja nuorten lukutaitoa.

Sarkomaa haluaa korostaa lukutaidon edistämisessä kodin, vanhempien, isovanhempien ja lapselle läheisten aikuisten merkitystä. Hänen mukaansa on vakava tosiasia, että lasten lukutaitoerot ovat kasvaneet. Erojen takana näkyvät myös sukupuoli ja sosioekonominen tausta. Suomessa tarvitaan lukutalkoot.

”Kannustan ja innostan vanhempia, isovanhempia ja muita lasten lähellä olevia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla”, Sarkomaa toteaa.

Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen on merkityksellistä tämän kehityksen kannalta. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielitaidon kehittymiseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu.

”Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielitaidon kehittymistä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukeminen on tärkeä perustaito, jonka puutetta on vaikea myöhemmin kiriä. Tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja sivistykseen ovat asia, jotka rakennetaan jo varhaisessa vaiheessa. Jos puutteisiin lukutaidossa puututaan vasta oppivelvollisuuden päättyessä, ollaan jo monin tavoin myöhässä. Lapselle lukeminen on tasa-arvoteko,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan olennaisia toimijoita lukutaidon vahvistamisessa ovat neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat.

”Siksi lisäsimme eduskunnassa tämän vuoden valtion talousarvioon Lukukeskukselle voimavarat neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille annetaan tietoutta lukemisen merkityksestä. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.”

”Kotona ääneen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita. Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille, mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella. Pieni ja tavallinen on suuri ja ihmeellinen lapselle”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoa:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 8.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajan ja Muistiliiton varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää perusteltuna perustaa valtakunnallinen vanhusasianvaltuutetun virka. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu Suomessa. Valtuutettu raportoisi, ottaisi kantaa vanhuksia koskeviin epäkohtiin ja esittäisi myönteisiä ratkaisuja vanhusten hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi.

”Nykyiset ikäihmiset ovat tämän maan rakentaneet meille hyväksi paikaksi elää. Meidän tehtävämme on varmistaa kaikille vanhuksille turvallinen ja arvokas elämä. Työtä on tehty monin tavoin tavoitteen saavuttamiseksi. On vakava tosiasia, että emme pysty turvaamaan riittäviä palveluita ja tukea kaikille vanhuksille. Sekä omaishoitajat että kotihoito ovat monissa kaupungeissa osin ylikuormitettuja. On paljon asioita, kuten ikäsyrjintä ja yksinäisyys, joita ei yksin lainsäätäjä kykene poistamaan. Työtä on tehtävä yhdessä”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan vanhusasianvaltuutettu osaltaan vauhdittaisi vanhusystävällisen Suomen rakentamista.

Vanhusasiavaltuutetun virkaa on yritetty edistää Suomessa useasti. Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä suositteli vanhusasianvaltuutetun viran ja toimiston perustamista jo vuonna 2006.

Sarkomaa on päättänyt tehdä eduskunnassa toimenpidealoitteen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi.

Valtuutetun toimen perustamiseen Sarkomaa nostaa kolme perustelua, jotka hän listaa blogissaan. Erityisesti hän korostaa ikäsyrjinnän kitkemistä, vanhustenhoidon epäkohtiin puuttumista sekä vanhusten yksinäisyyteen ratkaisujen löytämistä.

”Onnistuessaan tehtävässään vanhusasiavaltuutettu toimisi katalysaattorina kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää oman näköistä elämää”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Julkaistu

Metsähallituksen tietoon on tullut yhteensä 14 saimaannorpan verkkokuolemaa, joista viidessä on ollut kyseessä muikkuverkko. Tämä tarkoittaa sitä, että yli kolmannes on juuri muikkuverkoista johtuvia kuolemia. Aivan jokainen verkko on norpalle uhka, muikkuverkko ei ole muita vaarattomampi.

Nykyistä asetusta valmistellut työryhmä ehdotti mietinnössään, että kalastuskieltoa tulisi tarkistaa, mikäli muikkuverkkojen havaitaan aiheuttavan kuolleisuutta. Olen esittänyt, että vastuuministeri Jari Leppä kutsuisi työryhmän koolle valmistelemaan seuraavaa asetusta ja tehostamaan saimaannorpan suojelua.

Seuraavan asetuksen valmistelussa muikkuverkkojen vaarallisuus on otettava huomioon ja myös muikkuverkkojen käyttö tulee kieltää keväisen verkkokalastuskiellon voimassaoloaikana.

Saimaannorppakanta on norppakuolemista huolimatta hitaassa kasvussa ja tällä hetkellä näyttäisi siltä, että suojelustrategian mukainen välitavoite saimaannorpan talvikannan kasvusta 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä olisi toteutumassa. Tähän voi olla varovaisen tyytyväinen. Samalla on syytä muistaa norppakannan kasvun olevan useiden eri tekijöiden summa, jonka vuoksi hitaaseen kannan kasvuun ei sovi tuudittua. Emme voi tietää, millainen talvi on tulossa ja miten se mahdollisesti vaikuttaa kannan kasvuun. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille mittava uhka.

Emme myöskään voi täysin sokeasti luottaa nykyisiin lukuihin, sillä arvioinnissa on ollut muun muassa sen kattavuuden suhteen ongelmia. Toisaalta on hyvä myös muistaa, että tuo 400 yksilöä vuoteen 2025 on vasta välitavoite. Myös sen saavuttamisen jälkeen norppakannasta on huolehdittava.

Muikkuverkkojen vapautus on lähettänyt täysin väärän signaalin siitä, että ne olisivat saimaannorpalle jotenkin vaarattomampia kuin muut verkot. Sitä ne eivät yksinkertaisesti ole, sen osoittavat jo tämän kesän surulliset uutiset kolmen nuoren saimaannorpan muikkuverkkoihin takertumisesta ja kuolemasta. Työryhmä on syytä kutsua koolle.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja