Siirry sisältöön

TIEDOTE 28.2.2018
Julkaisuvapaa heti

Eduskunta keskusteli opposition koulutusvälikysymyksestä. Tasa-arvo on koulutuspolitiikan kivijalka. Jokaisella on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua. Pääoppositiopuolue SDP:n keinot koulutuksen kehittämiseksi oli vähissä. Ja siksipä esille kaivettiin taas kerran oppivelvollisuusiän nostaminen.

”Ikävä kyllä, oppivelvollisuuden venytys ei auta itse ongelmaan vaan on  mekaaninen ja tehoton keino, joka kohdentuu huonosti, eikä auta niitä, jotka eniten apua tarvitsisivat. Tällä viikolla myös vihreät käänsi takkinsa oppivelvollisuuden suhteen, vaikka koko puolue vielä hetki sitten totesi toimen olevan kallis ja jättävän juuri ne apua tarvitsevat tyhjin käsin”, Sarkomaa toteaa.

”Oppivelvollisuusiän nostaminen ei pure tautiin ja se annetaan aivan liian myöhään. Terveydenhuollossa tällaisesta toimesta käytettäisiin sanaa: vakava hoitovirhe.”

Kokoomuksen ja hallituksen kirkas tavoite on, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen tutkinnon peruskoulun jälkeen.  Keskeiset syyt tavoitteen toteutumatta jäämiseen ovat peruskoulun heikot oppimistulokset ja opintojen keskeytyminen toisella asteella.

Oppivelvollisuusiän venytys ei auta mitenkään niitä peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole saaneet peruskoulun aikana saaneet riittäviä taitoja jatkaa opintoja toisella asteella.  Sarkomaan mukaan armovitosilla peruskoulun läpikäyneillä on puutteita lukemisessa, laskemisessa ja kirjoittamisessa. Tämä on erityisesti poikien ongelma. Siksi toimia on tehtävä ja tehdään varhaiskasvatuksen laadun ja osallistumisasteen sekä peruskoulun oppimistulosten nostamiseksi.

”Koulun on oltava sellainen, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilo ja saa riittävät osaamistaso, joka kantaa jatko-opintoihin. Oppivelvollisuuden venytys ei ole oikea lääke myöskään koulutuksen keskeyttämisten ehkäisyyn. Ei ole kenenkään etu hakea parempia tilastoja pidennytyllä pakolla vaan tehtävä toimia, jotka vaikuttavat siihen, että nuoret saavat oikeasti koulutuksen, joka kantaa työllistymiseen ja yrittäjyyteen”, Sarkomaa toteaa.

On myönteinen uutinen, että keskeyttämisprosentit ovat pienentyneet. Ammatillisen koulutuksen Uusi rahoitusmalli edellyttää, että jokaisesta nuoresta on huolehdittava. Tällä eduskuntakaudella on paikattu korjausvelkaa eli viety eteenpäin uudistuksia, jotka jäivät tekemättä ja paikattu viime kaudella tehtyjä säästöjä.

”Keskustelu oppivelvollisuuden pidentämisestä vei viime kaudella voimavaroja ja moni uudistus jäi SDP:n opetusministerien osalta lähtötelineisiin.  On haitallista takertua vain yhteen toimenpiteeseen. Niukat voimavarat on suunnattava eniten tukea tarvitseville”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Perhevapaauudistuksen valmistelun katkaiseminen kesken kaiken perheministeri Saarikon toimesta oli mittava pettymys. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan työtä, etsimään yhdessä luovia ratkaisuja perheille paremman perhevapaajärjestelmän rakentamiseksi. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia siksi tarvitaan joustoja ja vaihtoehtoja. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet. Periksi ei anneta ja vaikuttamistyötä jatketaan, jotta hallitus saisi tehtyä syksyn budjettiriiheen valmiin esityksen.

Hyvä asia on, että päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen liittyvät asiat etenevät lapsen kannalta hyvään suuntaan. Vuoden alusta alennettiin varhaiskasvatuksen maksuja. Uudistuksen myötä 6700 perhettä pääsi kokonaan maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Sisaralennusta nostettiin 50 prosenttiin. Alennus koskee kaikkein pienituloisimpien lisäksi myös keskituloisten perheiden maksuja. Kaksilapsisen keskituloisen perheen maksut alenevat jopa 1200 euroa vuodessa.

Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi on lausuntokierroksella. Eduskunta aloittaa lain käsittelyn tänä keväänä.

Lakiluonnoksessa on nykyistä selkeämmin säädetty, että varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Myös varhaiskasvatusympäristöä koskevaa säädöstä on tarkennettu kirjaamalla, että lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Tietosuojanormit päivitetään mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä.

Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa päiväkodin henkilöstöstä olisi korkeakoulututkinnon suorittaneita. Nykyään korkeakoulutus vaaditaan vain yhdeltä kolmesta. Laissa on monta muutakin muutosta. Palaute ja ajatukset tervetulleita sähköpostitse osoitteeseen sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Järjestän yhdessä kansanedustaja Sari Multalan kanssa tilaisuuden varhaiskasvatuksen uudistamisesta torstaina 22.3 klo 17- 18.15 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3). Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan. Tilaisuus on avoin ja maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.
Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen

 

 

TIEDOTE 25.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa korjausliikettä opettajia koskeviin rekisteritietoihin ja tietojen keräämiseen. Sarkomaa antaa tukensa OAJ:n ja viiden tutkimuslaitoksen ehdotukselle selvittää opettajarekisterin perustaminen. Opettajarekisteri on mittava mahdollisuus edistää opetuksen ja koulutuksemme laatua sekä tukea hyvää opettajuutta, joka on kansallisista voimavaroistamme yksi arvokkaimmista.

Sarkomaa toivoo, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) asettaisi selvitysmiehen selvittämään kaikkia opettajia koskevan opettajarekisterin perustamista, sen hyötyjä ja vaikuttavuutta sekä perustamisen, hallinnoinnin ja ylläpidon vaihtoehtoja ja kustannuksia. Selvityksen tulokset olisi hyvä olla käytettävissä, kun seuraavan hallituksen ohjelmasta sovitaan

Opettajarekisteri kokoaisi hajallaan olevat tiedot ja mahdollistaisi opettaja- ja täydennyskoulutustarpeen ennakoinnin. Tärkeä tavoite on varmistaa kelpoisten opettajien saatavuus ja suunnata koulutus todellisen opettajatarpeen mukaan. Esimerkiksi lastentarhanopettajista ja erityisopettajista on ollut pulaa jo pitkään. Opettajarekisteri lisää avoimuutta ja helpottaa opettajien rekrytointia.

Opettajarekisteri olisi mahdollisuus tehdä nykyistä parempaa tutkimusta oppimiseen liittyen. Suomen nuorten oppimistulokset ovat sekä kansallisten arviointien että PISA-tietojen mukaan huolestuttavalla tavalla heikentyneet jo usean vuoden ajan. Ilmiön syitä ei tunneta riittävästi, eikä niiden selvittäminen ole mahdollista nykyisen tiedonkeruun puitteissa. Ilman opetushenkilökunnan yhteen kokoavaa opettajarekisteriä luotettavat vaikutusarvioinnit opetusresurssien merkityksestä osaamisen kehittymiseen jäävät tekemättä myös tulevaisuudessa.

Opettajarekisterin selvittämistä OAJ:n kanssa yhdessä esittäneet tutkimuslaitokset ovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Palkansaajien tutkimuslaitos PT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Arvoisa vastaanottaja,

Valtiopäivien avajaiset olivat tänä vuonna poikkeuksellisen juhlavat. Valtiopäivät avattiin vastavalitun tasavallan presidentti Niinistön ja Kokoomuksen puhemiehen Paula Risikon voimin. On toivoa antavaa, että viimeisiin valtiopäiviin ennen vaaleja työhön ryhdyttäessä talous ja työllisyys kasvavat. Talouskasvu ei kuitenkaan korjaa rakenteita vaan uudistukset on tehtävä meidän poliitikkojen toimesta. Tavoitteemme 72 % työllisyysasteesta vaatii merkittäviä lisätoimia.

Hallituksen pitää kirittää tahtiansa, jotta saamme yhdessä sovitut uudistukset eduskuntaan ajoissa. Valiokunnilla tulee olla aikaa käsitellä lait huolella. Kaupunki- ja ympäristöpolitiikka sekä sivistyspolitiikka ovat myös asioita, joissa hallituksen tulee tehdä enemmän ja paremmin. Eduskunnan käsittelyssä on tänä keväänä merkittäviä koulutukseen liittyviä lakeja mm lukio- ja varhaiskasvatuslaki.  Sovimme eduskuntaryhmässä, että toimin jatkossa myös sivistysvaliokunnan jäsenenä.

Tässä kirjeessä:

  • Muovi ei kuulu Itämereen
  • Suomi nousee viisaalla ja vahvalla kaupunkipolitiikalla
  • Työ ja perhe jokavanhemman oikeus
  • Laadukas saattohoito turvattava kaikille
  • Eläinsuojelulakiluonnoksen kipupisteet korjattava
  • Suomesta syövän hoidon mallimaa – 2020
  • Tule kanssani juoksemaan hyvän asian puolesta!
  • Tervetuloa keskustelemaan varhaiskasvatuslain uudistamisesta

Muovi ei kuulu Itämereen

Näkyvän muoviraaka-aineita lisäksi mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin valumisen estämiseksi luontoon ja ravintoketjuumme. Mikromuovia löytyy jo mm. Itämeren kaloista.

Suomi nousee viisaalla ja vahvalla kaupunkipolitiikalla

Suomen taloutta ei saada rakenteellisesti kestävälle tasolle ilman vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia.

Olen vaatinut hallitukselta Selontekoa metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Selonteko on keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle ja kasvulle sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa etenkin pääkaupunkiseutuun Suomen kasvun ja hyvinvoinnin veturina. Mahdollisen maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin tulee arvioida. Elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

 Työ ja perhe jokavanhemman oikeus

 Perhevapaauudistuksen keskeytyminen täysin kesken perheministeri Saarikon toimesta oli mittava pettymys. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan työtä, etsimään yhdessä luovia ratkaisuja perheille paremman perhevapaajärjestelmän rakentamiseksi. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia siksi tarvitaan joustoja ja vaihtoehtoja. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet.

Nykyinen vanhempainvapaajärjestelmä kohtelee eriarvoisesti erilaisia perheitä. Kokoomus haluaa modernisoida perhevapaat vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

Laadukas saattohoito turvattava kaikille

Olen jättänyt toimenpidealoitteen saattohoidon kirjaamiseksi lakiin. Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan. On vakava epäkohta, että Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön.

Suomesta yksilöllisen syövänhoidon mallimaa 2020

Johmamani eduskunnan syöpäverkosto järjesti Suomesta yksilöllisen syövänhoidon mallimaa 2020 –tilaisuuden yhteistyössä hankkeen avainhenkilöiden kanssa. Verkostomme tekee työtä sen eteen, että oikea-aikainen hoitoon pääsy ja syövän varhainen tunnistaminen on yhdenvertaisesti saatavilla. Tilaisuudessa vauhditimme myös terveysalan kasvustrategiaa ja tutkimusmäärärahojen turvaamista. Suomessa tehdään huippututkimusta syövän hoidossa.

Tule kanssani juoksemaan hyvän asian puolesta!

Haastan naiset juoksemaan hyvän asian puolesta Naisten Kympille sunnuntaina 27.5. Ja miehet tietenkin kannustusjoukkoihin.

Perustamalla keräyspotin juoksu-urakkasi yhteyteen annat toivoa rintasyöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Kerää lahjoituksia juoksusi kirittämiseksi lähipiiriltäsi ja vaikkapa kollegoiltasi. Keräämäsi tukipotti annetaan rintasyöpätutkimukseen sekä sairastuneiden tukemiseen.

Eläinsuojelulakiluonnoksen kipupisteet korjattava 

Aikansa eläneen eläinsuojelulain uudistaminen on välttämättömyys. Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. Lakiluonnos on lausuntokierroksella helmikuun loppuun saakka. Jo nyt on ilmiselvää, että lakiluonnokseen jääneet puutteet on maa- ja metsätalousministeri Lepän johdolla korjattava, ennen kuin se tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Olen eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen ja pidin Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron Eläinten ääni-mielenosoituksessa. Otan mielelläni vastaan palautetta eläinsuojelulain uudistamiseen ja eläinten hyvinvointini liittyen.

Tervetuloa keskustelemaan varhaiskasvatuslain uudistamisesta!

Järjestän yhdessä kansanedustaja Sari Multalan kanssa eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) keskustelutilaisuuden varhaiskasvatuslain uudistuksesta torstaina 22.3 kello 17-18.15.

Tervetuloa keskustelemaan ja ideoimaan paremman varhaiskasvatuksen puolesta!

Talviterveisin

Sari Sarkomaa

 

 

 

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan varhaiskasvatuksen uudistamisesta torstaina 22.3 klo 17- 18.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon (Arkadiankatu 3).

Varhaiskasvatuslain uudistuksessa on tavoitteena tuoda lapsen etu ja tarpeet varhaiskasvatuksen keskiöön. Uusi varhaiskasvatuslakiesitys on lausuntokierroksella 6.2-18.3. Eduskunnan on määrä aloittaa lain käsittely tänä keväänä. Tilaisuudessa käydään keskustelua laajasti varhaiskasvatuksen eri kysymyksistä. Olet lämpimästi tervetullut mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan.

Tilaisuus on avoin ja maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Ohjelma:

17.00 Tilaisuuden avaus kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sari Multala

17.05 Janne Öberg, hallitusneuvos, OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto

- Uuden varhaiskasvatuslain esittely

17.25 Nina Sajaniemi, dosentti, professori HY & UEF

- Millaiset asiat ovat tärkeitä varhaiskasvatuksessa lapsen kannalta

17.40 Keskustelua

18.30 tilaisuus päättyy

Koolle kutsuen

Sari Sarkomaa ja Sari Multala

 

Iloitsen lakivaliokunnan mietinnöstä, joka puoltaa hyväksyttäväksi kansalaisaloitteen mukaista äitiyslakia. Laki on ennen kaikkea lapsen aseman ja oikeuksien kannalta tärkeä. Yhtälailla turvallisuutta tuova uudistus perheille, jotka ilman lakimuutosta joutuisivat käymään raskaan perheen sisäisen adoptioprosessin.

Äitiyslaki sisältäisi säännökset siitä, että lapsen synnyttäjä on lapsen äiti ja että lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa lapsen äidiksi lapsen synnyttäneen ohella silloin, kun lapsi on hankittu yhdessä hedelmöityshoidon avulla. Vanhemmuus voitaisiin tunnustaa jo ennen lapsen syntymää tapahtuvan neuvolakäynnin yhteydessä. Näin päästään raskaasta perheen sisäisestä adoptiomenettelystä ja lapsi saisi oikeuden molempiin vanhempiinsa heti syntymänsä jälkeen. Tämä on lapsen oikeusturvan kannalta välttämätö korjausliike.

Nykyisin lapsi saa oikeuden toiseen vanhempaansa vasta kun perheen sisäinen adoptio on vahvistettu. Adoptioon voi mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Siihen asti lapsi on turvattomassa asemassa, jos toinen vanhemmista menehtyy tai vanhemmat eroavat.

Lakivaliokunta puolsi kansalaisaloitteen lakiehdotuksia muutamin muutosehdotuksin. Äitiyslaista on mitä todennäköisimmin tulossa Suomen historian toinen kansalaisaloite, joka menee läpi eduskunnassa. Kaikki suuret lapsi- ja perhejärjestöt tukevat aloitetta, koska sen nähdään olevan lapsen edun mukainen. Äitiyslain kaltainen käytäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja lukuisissa muissa Euroopan maissa kuten Maltalla ja Espanjassa.

Vilkkaana käyvässä keskustelussa on hyvä alleviivata, että laki ei estä kenenkään isyyden vahvistamista koska lakia sovelletaan ainoastaan hedelmöityshoitotilanteissa. On myös mainittava, että lakivaliokunta päätyi siihen, että naispareille voidaan antaa hedelmöityshoitoa vain sellaisilla sukusoluilla, joiden luovuttaja ei ole antanut suostumustaan isyyden vahvistamiseen. Esitys on valmisteltu huolellisesti oikeusministeriössä ja valmistelussa on otettu täysimittaisesti huomioon uuden isyyslain sisältöä.

Esitys on norminpurkutalkoissa mitä parhainta työtä. Kallis ja työteliäs adoptioprosessi korjautuu sujuvalla tunnustamisen prosessilla, joka helpottaa perheiden arkea sekä lapsen turvallista kasvua. Laki on myös tärkeä askel tiellä kohti erilaisten perheiden yhdenmukaista kohtelua.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja kolmen lapsen äiti

 

 

 

 

Kela tiedottaa 21.2.2018

Kelan valtuutetut ovat asettaneet selvitysryhmän, joka arvioi, vastaavatko Kelan ohjausta ja valvontaa sekä asemaa ja hallintoa ohjaavat lait nykypäivän tarpeita.

Valtuutetut pitävät arviota välttämättömänä, koska Kelan toiminta on muuttunut vuosien varrella. Selvitystä varten Kelan valtuutetut asettavat Kelan ulkopuolisen työryhmän, jossa on 6 jäsentä:

  • OTT, dosentti Pentti Arajärvi
  • tulosalueen johtaja, ylilääkäri Susanna Halonen
  • professori Heikki Hiilamo
  • KTT Kai Järvikare
  • LL Eeva Kuuskoski
  • VT Kimmo Sasi.

Työryhmän tehtävänä on selvittää

  • vastaavatko Kelan valvontaan ja ohjaukseen liittyvät säännökset nykypäivän tarpeita
  • Kelan asemaan liittyvien säännösten ajantasaisuuden
  • ovatko Kelan sisäisiä toimivaltasuhteita koskevat säännökset riittävän selkeitä ja ajantasaisia
  • vastaavatko Kelan hallintoa koskevat säännökset nykyisen toiminnan vaatimuksia ja nykytilannetta.

Arvion lisäksi ryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmän tulee luovuttaa loppuraportti valtuutetuille viimeistään 1. syyskuuta.

Aluksi Kelan tehtävänä oli pelkästään huolehtia kansaneläkkeen maksamisesta, mutta vuosien mittaan toiminta on monipuolistunut ja Kelan rooli laajentunut. Nyt Kela maksaa etuuksia vuosittain yli 14 miljardin euron edestä.

"Kun ottaa huomioon Kelan tehtävien muutokset, on täysin välttämätöntä, että Kelaan liittyvää lainsäädäntöä sekä Kelan perustuslaillista asemaa ja valvontaa arvioidaan kokonaisuutena. Kela on läsnä monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa. Kelan toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta, sanoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Kelan asemasta säädetään perustuslaissa ja laissa Kansaneläkelaitoksesta (ns. Kela-laki). Viime syyskuussa valtuutetut antoivat lausuman, jonka mukaan Kela-laki on syytä päivittää ajan tasalle.

Kela on eduskunnan valvoma itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Sen hallintoa ja toimintaa ovat perustamisesta lähtien valvoneet valtuutetut, jotka valitaan kansanedustajista.

Esitys Kelan valtuutetuille: Kelan ulkopuolisen asiantuntijatyöryhmän asettaminen (pdf)

 

Lisätiedot:

Valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa

050 511 3033 etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

 

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16 viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

TIEDOTE 17.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Lausunnolla oleva eläinsuojelulakiluonnos on kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaalle pettymys. Hän vaatii, että lakiluonnokseen jääneet kipupisteet on korjattava ennen kun laki tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Sarkomaan mukaan esimerkiksi parsinavetoista ja porsimishäkeistä tulisi luopua siirtymäkauden jälkeen.

"Uudistettavan eläinsuojelulain ensisijaisena tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Se edellyttää eläinten mahdollisuutta olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen sekä eläinsuojeluvalvonnan tehostamista. Niin ikään eläinten jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa on turvattava, ja kivunlievitystä on vaadittava kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä. Eläinsuojeluvalvontaviranomaisten pätevyys on määritettävä laissa, sillä maakunta viranomaisena ei riitä turvaamaan eläinsuojeluvalvonnan toteutumista", Sarkomaa listaa lakiluonnoksen puutteita.

Sarkomaan mukaan lakiluonnoksessa on myös merkittäviä ja välttämättömiä edistysaskelia. Esimerkiksi eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta vaaditaan jatkossa poikkeuksetta. Lisäksi piikki- ja sähköpannat kielletään.

Sarkomaan mukaan palaute lakiluonnoksesta on viisasta ja välttämätöntä kuulla tarkkaan ja tehdä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät korjaukset vastuuministerin, keskustan Jari Lepän johdolla. Lakiin jääneet puutteet on hänen mukaansa korjattava niin, että se turvaa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun edistyksellisesti pitkälle tulevaisuuteen.

"Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. Siksi eläinsuojelulain uudistaminen on välttämättömyys. Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Tätä lakia on valmisteltu seitsemän vuotta. On tärkeää, että nykyinen eduskunta ehtii käsitellä eläinsuojelulain huolella", Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa piti lauantaina kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron Eläinten ääni-mielenosoituksessa Helsingissä. Tilaisuuden järjestivät Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, Sey (Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto), Oikeutta eläimille ja Animalia.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Aikansa eläneen eläinsuojelulain uudistaminen on välttämättömyys. Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. lakiluonnos on lausuntokierroksella helmikuun loppuun saakka. Jo nyt on ilmiselvää, että lakiluonnokseen jääneet puutteet on korjattava, ennen kuin se tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Eläinsuojelulain uudistamisessa modernisoidaan ja selkeytetään vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia. Eläinsuojelulakia on valmisteltu seitsemän vuotta. On tärkeää, että nykyinen eduskunta ehtii eläinsuojelulain huolella käsitellä. Uuden eläinsuojelulain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisen maakuntauudistuksen yhteydessä 2020.

Uudessa eläinsuojelulaissa ensisijaisena tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Se edellyttää eläinten mahdollisuutta olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen sekä eläinsuojeluvalvonnan tehostamista.

Lakiluonnoksessa on paljon tärkeitä askelia eteenpäin. Esimerkiksi kivunlievitys nupoutuksen yhteydessä tulee nyt pakolliseksi. Myös eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta vaaditaan jatkossa poikkeuksetta. Lisäksi piikki- ja sähköpannat kielletään. Ehdotuksen valmistelussa on hyödynnetty uusinta tutkimustietoa eläinten tarpeista ja kyvyistä. valmistelussa on tehty laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Tästä huolimatta lausunnolla oleva lakiluonnos on monelta osin pettymys. Lakiluonnokseen on jäänyt useita korjausta edellyttäviä kipupisteitä.

Esimerkiksi parsinavettoista ja porsimishäkeistä tulisi luopua siirtymäkauden jälkeen. Eläinten jatkuva vedensaanti on turvattava. Myös Eläinsuojelun valvontaa on edelleen tehostettava. Eläinsuojeluvalvontaviranomaisten pätevyys on määritettävä laissa, sillä maakunta viranomaisena ei riitä turvaamaan eläinsuojeluvalvonnan toteutumista.

Pidän tärkeänä, että eläinsuojelulain uudistamisen yhteydessä selvitetään tarvittavat toimenpiteet koirien ja kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä säätämiseksi. Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan harvoin vastuuseen teoistaan. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Tähän on syytä löytää Suomeen sopiva ratkaisu.

Vastuuministeri Jari Lepän johdolla palaute lakiluonnoksesta on viisasta ja välttämätöntä kuulla tarkkaan ja tehdä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät korjaukset. Lakiin jääneet puutteet on korjattava niin että se turvaa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun edistyksellisesti pitkälle tulevaisuuteen.

Otan mielelläni vastaan palautetta eläinsuojelulain uudistamiseen ja eläinten hyvinvointini liittyen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY jäsen

TIEDOTE 13.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden puheenjohtajien trion päätös perua perhevapaauudistus on mittava pettymys. Luovuttaminen perheiden pitkään odottaman uudistuksen tekemisessä ei ollut Kokoomuksen tahto. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan työtä, etsimään yhdessä luovia ratkaisuja ja ponnistelemaan työllisyyden ja tasa-arvon sekä perheiden hyvän arjen puolesta.

Uudistuksen keskeytyminen on takaisku myös hallituksen työllisyystavoitteille, sekä tasa-arvo- ja perhemyönteiselle politiikalle. Kokoomukselle tärkeää oli työllisyysvaikutusten lisäksi edistää perhe-elämän tasa-arvoa, lisätä isien osuutta perhevapaista ja edesauttaa positiivista asennemuutosta perhe-elämän rooleihin liittyen.

Nykyinen vanhempainvapaajärjestelmä kohtelee eriarvoisesti erilaisia perheitä. Kokoomus haluaa modernisoida perhevapaat   vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

"Suomi tarvitsee perhevapaiden kokonaisuudistusta. Kaikki mahdolliset keinot rakenteellisen työttömyyden kitkemiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi olisi nyt käytettävä. Kuten viikonloppuna totesin, hallituksen asettamat reunaehdot eivät ole mahdottomat. Tällä pohjalla olisi ollut mahdollista saada aikaan vaikutuksiltaan hyvä perhevapaauudistus", Sarkomaa toteaa.

Perhevapaat jakautuvat Suomessa hyvin epätasaisesti äitien ja isien kesken. Naiset pitävät valtaosan perhevapaista, ja pienten lasten äitien työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita jäljessä. Tähän epäsuhtaan uudistus olisi tuonut helpotusta. Se olisi kannustanut äitejä töihin ja lisännyt varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Sarkomaa korostaa, että työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

"Nyt tämä tasa-arvoteko jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Kokoomuksesta tämä ei ainakaan tule jäämään kiinni", Sarkomaa summaa.

Perhevapaauudistus on kokoomukselle tärkeä tavoite. Sarkomaa pitää vähimmäisvaatimuksena sitä, että uudistuksen toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Sarkomaa toistaa myös eduskuntakauden alussa tekemänsä ehdotuksen perustaa perhevapaita työstämään parlamentaarinen työryhmä, jossa myös työmarkkinajärjestöt olisivat mukana. Se on laiha lohtu mutta eteenpäin on mentävä. Hän painottaa, että kokoomus on valmis jatkamaan perheiden hyvinvoinnin, työllisyyden ja tasa-arvon linjalla. Peruuttamispäätös ei poista sitä tosiasiaa, että perhevapaajärjestelmämme tarvitsee muutosta.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 511 3033