Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

TIEDOTE 5.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa vaativat sisäministeriötä peruuttamaan esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon ja jatkamaan koulutusta pääkaupunkiseudulla. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyisivät päätöksen myötä Kuopioon.

"Turvallisuus ei saa jäädä aluepolitiikan alle. Siirto sisältäisi suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua”, kokoomusedustajat toteavat.

Edustajien mukaan koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä, jonka asukasluku kasvaa. Pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaiset ovat esittäneet myös vahvaa kritiikkiä koulutuksen siirtämistä kohtaan. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Helsingissä koulutetut pelastajat ovat voineet pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä.

"Metropolialueella on toisenlaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Toimivan kokonaisuuden rikkomiseen ei ole kestäviä perusteluja", kokoomusedustajat summaavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho

erikoislääkäri

050 433 6461

 

Kari Tolvanen

rikosylikomisario

 

09 432 3182

Sari Sarkomaa

terveydenhuollon maisteri

09 432 3033

 

Julkaistu

Julkaistu HS mielipiteessä 5.11.2018

Olemme toistuvasti vedonneet sisäministeriöön sekä ministeri Kai Mykkäseen (kok) ja vaatineet peruuttamaan esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon ja jatkamaan koulutusta pääkaupunkiseudulla. Esitykselle ei ole yhtään kaupunkilaisjärkeen käypää perustelua. Päinvastoin siirto sisältäisi suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle.

Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyisivät päätöksen myötä Kuopioon.

Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua.

Lakkauttamisen sijaan koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä, jonka asukasluku kasvaa. Ministeriön on kuultava ja ymmärrettävä pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaisten huoli ja kritiikki koulutuksen siirtämistä kohtaan. Kritiikille on todelliset perusteet.

Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Toimivan kokonaisuuden rikkomiseen ei ole kestäviä perusteluja.

Metropolialueella on toisenlaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on tärkeä.

Turvallisuus ei saa jäädä aluepolitiikan alle. Pääkaupunkiseudulla on välttämätöntä jatkaa pelastusalan koulutusta.

Sari Sarkomaa terveydenhuollon maisteri

Mia Laiho erikoislääkäri

Kari Tolvanen rikosylikomisario

kansanedustajia (kok)

Julkaistu

Kaupunkipolitiikka on Suomessa ollut hallituksista riippumatta monin osin käyttämätön voimavara. Seuraavan eduskuntakauden painopiste on oltava vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jokaisen suomalaisen etu.

Työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.

Kaupunkien kasvaminen edellyttää aiempaa suurempia panostuksia ja ymmärrystä myös valtiovallalta. Helsingin täytyy saada pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta nykyistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Liikenne- ja erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava.

Tukholmassa asuntojen hinnat tuplaantuivat vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula, sillä osaava työvoima ei välttämättä pysty muuttamaan liian kalliiden asuntojen seuduille. Siksi valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Norminpurkua, kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Tavallisella ihmisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan.

Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista myös korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Yrittäjämyönteisyys ja osaamiseen sekä tutkimukseen panostaminen ovat hyvän kaupunkipolitiikan kulmakiviä. Helsingin on oltava monien mahdollisuuksien kaupunki sekä hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille.

Sipilän hallitus valmistelee tällä hetkellä kaupunkiohjelmaa vuosille 2018-2022. Nykyisen hallituksen on viisasta tehdä kaupunkipolitiikassa loppukiri ja viipymättä viimeisteltävä kaupunkipoliittinen ohjelma, jotta sen sisältämät toimenpiteet saadaan käyntiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Julkaistu

Tiedote 28.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa haluaa nostaa kaupunkipolitiikan tulevaksi kärkihankkeeksi.

”Kaupunkipolitiikka on Suomessa ollut hallituksista riippumatta monin osin käyttämätön voimavara. Seuraavan eduskuntakauden painopiste on oltava vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jokaisen suomalaisen etu”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

”Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu”, Sarkomaa sanoo.

Kaupunkien kasvaminen edellyttää aiempaa suurempia panostuksia ja ymmärrystä myös valtiovallalta.

”Valtion on osallistuttava nykyistä enemmän kaupunkien kasvun kustannuksiin. Helsingin täytyy saada pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta nykyistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Liikenne ja erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava”, Sarkomaa sanoo.

Tukholmassa asuntojen hinnat tuplaantuivat vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä.

”Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula, sillä osaava työvoima ei välttämättä pysty muuttamaan liian kalliiden asuntojen seuduille. Siksi valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Norminpurkua, kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Tavallisella ihmisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan”, Sarkomaa sanoo.

Hallitus valmistelee tällä hetkellä kaupunkiohjelmaa vuosille 2018-2022.

”Sipilän hallituksen on viisasta tehdä kaupunkipolitiikassa loppukiri. Hallituksen on viipymättä viimeisteltävä valmisteilla oleva kaupunkipoliittinen ohjelma, jotta sen sisältämät toimenpiteet saadaan käyntiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113034

Julkaistu

Tiedote 25.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien toteutumisen kannalta merkittävänä harppauksella eteenpäin alaikäisten avioliittojen Suomessa solmimisen mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luopumista. Hallitus on tänään antanut esityksen eduskunnalle, jonka mukaan alaikäiset eivät enää voisi avioitua Suomessa.

”Tämä on lapsen edun mukainen päätös. Kiitos oikeusministeri Antti Häkkäselle, joka asiaan tarttui. Sivistysvaltiossa on täysin välttämättömänä, että avioliiton solmimisen edellytyksenä on täysi-ikäisyys”, Sarkomaa sanoo.

Hallitus esittää, että alaikäisten avioliitot mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luovutaan. Tämä tehdään kumoamalla avioliittolain 4 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan oikeusministeriö voi erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaalle luvan avioitua. Lakiteknisesti pieni muutos on periaatteellisesti merkittävä: alaikäisenä avioituminen kielletään Suomessa kokonaan.

”Esityksellä annetaan kansainvälisesti tärkeä signaali siitä, että alaikäisenä avioituminen ei ole Suomessa hyväksyttävää. Myös lähes kaikissa muissa Pohjoismaissa on luovuttu poikkeuslupamenettelystä”, Sarkomaa sanoo.

YK:n ihmisoikeusneuvosto on kehottanut päätöslauselmassaan jäsenmaita toimenpiteisiin lapsiavioliittojen kieltämiseksi. Lapsiavioliiton määritelmän lähtökohtana on YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ensimmäinen artikla, jonka mukaan alle 18-vuotias on lapsi.

”Esitys on tärkeä ja välttämätön askel. Suomen on tehtävä tinkimättömästi työtä, että saamme lopetettua lapsiavioliitot kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska edellyttävät 18 vuoden alaikärajaa avioliiton solmimiselle”, Sarkomaa sanoo.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on muistuttanut, että kysymys alaikäisten avioliitoista on vahvasti sukupuolittunut ja koskee erityisesti tyttöjen oikeuksia. Vuosina 2010–2016 Suomessa on haettu 147 ja myönnetty 119 poikkeuslupaa avioliiton solmimiselle alaikäisenä. Noin 80 prosenttia poikkeusluvan saaneista on ollut tyttöjä. Vain kymmenessä myönnetyssä poikkeuslupapäätöksessä molemmat puolisot ovat olleet alaikäisiä ja kahdessatoista tapauksessa hakijoista ainoa alaikäinen on ollut poika.

”Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä vuodessa päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana, osa jopa alle 10-vuotiaana. Poikkeuslupamenettelystä luopumisen seurauksena alaikäiset eivät enää voi avioitua Suomessa, mitä voidaan lähtökohtaisesti pitää lapsen edun mukaisena”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 23.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Multala ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen esitykseen vastata koulutuksen lisärahoituksella koodaripulaan ja yleiseen työvoimapulaan.

Hallitus esittää vuoden 2018 II lisätalousarviossa 40 miljoonan euron lisäyksiä koulutukseen. Summasta 10 miljoonaa euroa kohdistuu uudella päätöksellä koodarikoulutukseen.

”Vaikka talous kasvaa, on työllisyyskehitys viimeisten tietojen valossa jumiutunut paikoilleen, eikä työttömyyskään enää laske. Samaan aikaan usealla työpaikalla olisi tarvetta osaavalle työvoimalle, kun tilauskirjat pullistelevat mutta tekijöitä ei löydy. Tähän hallitus vastaa lisäämällä määrärahoja osaajapulan helpottamiseksi”, edustajat sanovat.

”Hallituksen päätösesitys  lisätä 10 miljoonaa euroa korkeakouluille koodarien työvoimapulaan vastaamiseksi on tärkeää reagointia nykyiseen ja myös tulevaan tilanteeseen, jossa Suomessa olisi koodareille tarjolla enemmän työtä kuin heitä löytyy. Osaavan työvoiman saamisen vaikeudet heikentävät juuri ohjelmisto- ja ICT-alan kasvumahdollisuuksia”, edustajat sanovat.

Koodaripaketin lisäksi hallitus ja ministeri Grahn-Laasonen esittävät 30 miljoonaa euroa nopeisiin ja joustaviin koulutuksiin akuuttiin työvoimapulaan vastaamiseksi. Korkeakouluille myönnetään 10 miljoonan euron lisärahoitus koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla, kuten rakennusalalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Ammatillisen koulutuksen osaamispilotteja jatketaan. Lyhytkestoiseen koulutukseen, joka tähtää tutkinnon osan tai pienemmän osaamiskokonaisuuden opiskeluun, suunnataan 10 miljoonaa.

”Erityisen keskeistä on se, että 40 miljoonan euron lisäresurssi saadaan käyttöön ja eteenpäin jo tänä vuonna. Näin vaikutuksia saadaan mahdollisimman nopeasti”, edustajat sanovat.

Lisäksi 10 miljoonalla eurolla sujuvoitetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden siirtymistä työmarkkinoille tehokkailla kielikoulutus- ja tukipalveluilla.

”Maahanmuuttajien työllisyyspotentiaalia on Suomessa vielä paljon hyödyntämättä. Kielikoulutuksilla parannetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden siirtymistä työmarkkinoille ja integroitumista yhteiskuntaan,” edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh: 050 511 3033
Sari Multala, puh: 040 531 7104
Raija Vahasalo, puh: 050 511 3090

Julkaistu

Lokakuu on Roosa nauha -kuukausi. Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksellä rahoitetaan suomalaista rintasyöpätutkimusta. Sen lisäksi kerätyillä varoilla tuetaan neuvontapalvelua. Syöpäjärjestöjen maksuttomassa neuvontapalvelussa syöpään erikoistuneet terveydenhuollon ammattilaiset tarjoavat tukea puhelimitse, sähköpostitse, chatissa ja kasvokkain. Neuvontapalvelu antaa tietoa ja tukea syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Rintasyöpä koskettaa sairastuneen lisäksi myös suurta joukkoa hänen läheisiään.

Syöpä seuraa tuntemattomia polkuja ja siksi sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta. Syöpäsäätiön tutkimusmatka syövän voittamiseksi on kestänyt jo yli 70 vuotta ja jokainen vuosikymmen on tuonut omat läpimurtonsa; tutkimuksen ansiosta jo kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee. Roosa nauha -keräys tavoittelee tänä vuonna kahden miljoonan euron tuottoja syöpätutkimukseen ja sairastuneiden ja läheisten tukemiseen. Roosa nauha keräyksen ansioista toimii myös puhelin- ja chattineuvontapalvelut, jotka tarjoavat apua syöpään sairastuneille sekä heidän läheisilleen koko maassa.

Rintasyövästä selviytymisessä Suomi on Euroopan kärkipaikalla. Tämä on maailman huippuluokan syövän hoidon mutta myös varhaisen toteamisen, erityisesti hyvän mammografiaseulontaohjelman ansiota. Myös naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu ja lisätä liikuntaa. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Tunne rintasi ry:n lanseeraama OMAKUU-sovellus on hieno innovaatio. OMAKUU-sovellus toimii sekä kuukautiskalenterina että muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitä esiintyy myös nuoremmilla. On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tämän kehityksen taustalla on tehty tutkimus, jonka voimavarat on viisasta turvata.

Sari Sarkomaa Kansanedustaja

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Syöpäsäätiön hallituksen jäsen

Julkaistu

On välttämätöntä, että ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa ja edistämistä tehostetaan viipymättä. Olen tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen erillisen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta. On mainiota, että asiassa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen. Vanhusten oikeuksien turvaamiskesi on tehtävä työtä joka taholla.

Toinen vanhusten oikeuksien vahvistamiseksi nopea ja vaikuttava keino on vahvistaa oikeusasiamiehen toimiston voimavaroja ja osoittaa vanhusten asioiden valvonta oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Lisämäärärahojen osoittaminen oikeusasiamiehen toimistolle mahdollistaisi oikeusasiamiehen aloitteiden ja tarkastusten määrän lisäämisen.

Esitän, että eduskunta osoittaisi määrärahat ikäihmisten oikeuksien valvonnan ja edistämiseen vahvistamiseen valtion ensi vuoden budjettiin. Lisäyksen voisimme tehdä talousarvion eduskuntakäsittelyssä, kun hallituspuolueet neuvottelevat joulun alla budjettimuutoksista.

Puhemies Paula Risikko (kok) ehdotti Helsingin sanomissa 6.10.2018 oikeusasiamiehen toimiston erityistehtäväksi vanhusten oikeuksien valvontaa.

Laillisuusvalvonnan vahvistamisella pyritään turvaamaan, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimia tarvitaan vanhusten huonon kohtelun ja ikäsyrjinnän kitkemiseksi, ja vanhusystävällisen Suomen rakentamiseksi.

Olennaista on saada vanhusten asioiden valvontaan vahva viranomainen. Oikeusasiamiehen voimavarojen vahvistamista puoltaa se, että oikeusasiamiehellä on nykyisiä valtuutettuja laajempi toimivalta, tiedonsaantioikeus sekä monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Oikeusasiamiehen toimisto on olemassa oleva instituutio, joka tekee jo vanhusten oikeuksien valvontaa. Siksi sen määrärahojen vahvistaminen olisi nopein keino edetä tärkeässä asiassa.

Tarvitsemme tehostettuja toimia kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena, vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää turvallista ja oman näköistä elämää eikä ketään jätetä yksin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

 

Julkaistu

Tiedote 18.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho haluavat lievittää huolia Vaasan keskussairaalan tulevaisuuden osalta. Suomessa tulee jatkossa olemaan 12 laajan päivystyksen sairaalaa.

Pääasia on edustajien mukaan se, että laaja-alainen toiminta säilyy Vaasassa. Muutos sairaalan toiminnassa tulee olemaan vähäinen, ja hoitoa tulee saamaan lähes kaikissa tapauksissa kuten ennenkin.

”Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys, eli siis siellä jatkuu kymmenen erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys”, edustajat toteavat.

Peruslähtökohta on edustajien mukaan se, että Vaasassa säilyy kattava palvelutaso sekä päiväaikaan että päivystyksen osalta.

Erikoistason palveluiden keskittämisellä on todettu olevan positiivinen vaikutus hoidon laatuun. Vaasan tapauksessa vain hyvin erikoistuneet palvelut ovat jatkossa Seinäjoella.

”Jotta osaaminen pysyy ajan tasalla, täytyy lääkäreillä, kirurgeilla ja koko hoitotiimillä olla riittävästi päiväaikaisia toimenpiteitä ammattitaidon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Sairaalat voivat sopia työnjaosta keskenään. Mikäli laaja päivystys säilytettäisiin sekä Seinäjoella että Vaasassa, ei kirurgeille riittäisi riittävästi toimenpiteitä ammattitaidon ylläpitämiseksi”, edustajat sanovat.

Erikoislääkärien osaamisen ja ammattitaidon kannalta on siis välttämätöntä, että erikoisalan potilastapauksia on riittävän paljon.

”Erityisesti harvinaisemmissa sairauksissa, joiden hoito nyt keskittyy laajan päivystyksen sairaaloihin, on todella tärkeää, että erikoislääkäreillä on riittävästi potilaita ja mahdollisuudet ylläpitää osaamistaan ko. erikoisalalla. Tähän tarvitaan riittävä väestöpohja”, edustajat sanovat.

Vaasan sairaalan palveluvalikoima erikoissairaanhoidossa pysyy tästä huolimatta laajana. Vain kaikkein erikoistuneimmat palvelut keskittyvät.

”Vaasalaisilla ei tule ole hoidon laadun tai saatavuuden suhteen olemaan huolia”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033
Sari Raassina, puh. 050 523 2808
Jaana Laitinen-Pesola, puh. 040 595 1772
Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Julkaistu

Tiedote 16.10.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että eduskunta osoittaisi määrärahat ikäihmisten oikeuksien valvonnan ja edistämiseen vahvistamiseen valtion ensi vuoden budjettiin. Lisäys voitaisiin tehdä talousarvion eduskuntakäsittelyssä, kun hallituspuolueet neuvottelevat joulun alla budjettimuutoksista.

”On välttämätöntä, että ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa ja edistämistä tehostetaan viipymättä. Nopea ja vaikuttava keino on vahvistaa oikeusasiamiehen toimiston voimavaroja ja osoittaa vanhusten asioiden valvonta oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Lisämäärärahojen osoittaminen oikeusasiamiehen toimistolle ja mahdollistaisi oikeusasiamiehen aloitteiden ja tarkastusten määrän lisäämisen.”

Sarkomaa tukee ehdotuksellaan puhemies Paula Risikon (kok.) Helsingin sanomissa 6.10.2018 tekemää esitystä.

Laillisuusvalvonnan vahvistamisella pyritään turvaamaan, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimia tarvitaan vanhusten huonon kohtelun ja ikäsyrjinnän kitkemiseksi, ja vanhusystävällisen Suomen rakentamiseksi.

Toinen vaihtoehto suunnata voimavarat olisi erillisen vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen. Sarkomaa on tehnyt asiasta eduskunnassa toimenpidealoitteen.

”Olennaista on saada vanhusten asioiden valvontaan vahva viranomainen. Oikeusasiamiehen voimavarojen vahvistamista puoltaa se, että Oikeusasiamiehellä on nykyisiä valtuutettuja laajempi toimivalta, tiedonsaantioikeus sekä monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Oikeusasiamiehen toimisto on olemassa oleva instituutio, joka tekee jo vanhusten oikeuksien valvontaa.  Siksi sen määrärahojen vahvistaminen olisi nopein keino edetä tärkeässä asiassa”, Sarkomaa toteaa.

”Tarvitsemme tehostettuja toimia kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena, vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää turvallista ja oman näköistä elämää eikä ketään jätetä yksin”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh: 050 5113033