Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

TIEDOTE 21.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa puhui tänään Kuuloliiton liittokokouksessa. Sarkomaan mukaan on vakava ongelma, ettei esimerkiksi vammaisella ihmisellä ole tällä hetkellä aitoa mahdollisuutta vaikuttaa omiin palveluihinsa. Ihmisten itsemääräämisoikeuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen on Sipilän hallituksen käynnistämän sote-uudistuksen ja valinnanvapauden keskeinen tavoite.

-Kun valinnan palveluiden tuottajasta tekee palvelujen käyttäjä, hankintalakia ei tarvitse soveltaa, eikä kilpailutusta järjestää. Valinnanvapausmallissa elinikäisiä palveluita tarvitsevalle ihmiselle luodaan henkilökohtainen budjetti. Kyseessä on henkilökohtaisesti räätälöity hoitopolku, jonka rakentamisessa palveluiden käyttäjän ja hänen läheistensä osallisuus ja itsemääräämisoikeus vahvistuvat ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan. Tästä on kansainvälisesti hyviä kokemuksia, Sarkomaa kertoo.

Sarkomaan mukaan valinnanvapautta voitaisiin tulevaisuudessa harkita sovellettavaksi myös vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluissa.

-Kelan järjestämän vammaisten tulkkauspalveluun liittyvät huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisen palvelun kilpailuttamiseen. Mielestäni on järkevää muuttaa lakia siten, että tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä.

-Tämä tarkoittaa sitä, että kelan asettamien kriteereiden mukaiset tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive järjestökentältä, Sarkomaa kertoo.

Sarkomaa haluaa edistää avoimuutta ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kelassa.

-Kannustan kelaa vauhdittamaan toimia, joissa ihmisen vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan. On viisasta, että kelaan tulee tulkkipalveluihin asiakasraadit, joissa on eri asiakasjärjestöjen edustus.

Sarkomaa pitää henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelien käyttöönottoa tervetulleena uudistuksena.

Ihmisen kasvava valinnanvapaus tuo sote-palveluissa päähuomion ihmisiin järjestelmän sijasta. Sarkomaa painottaa, että valinnanvapaus tekee hyvää ennen muuta palveluiden laadulle ja ihmisten hyvinvoinnille.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

 

Julkaistu

Kelan valtuutetut edellyttävät, että Kelan hallitus perehtyy toimeentulotuen ulkoiseen arviointiin ja tekee valtuutetuille esityksen toimenpiteistä, jotka pitää käynnistää. 

Kelan valtuutettujen tehtäviin kuuluu Kelan hallinnon ja toiminnan valvominen. Valtuutetut ovat seuranneet perustoimeentulotuen tilannetta tiiviisti. Kesäkuussa valtuutetut päättivät tilata toimeentulotuen siirrosta ulkoisen arvioinnin. Arvioinnin teki Kelan valvontatilintarkastuksesta vastaava BDO Audiator. Raportti käsiteltiin valtuutettujen yleiskokouksessa 17.10.

" Oli vlttämätöntä, että näin merkittävää asiaa selvitettiin ensin sisäisesti. Nyt siitä on nyt saatu myös ulkoinen arvio. Ulkoisessa raportissa nousevat esille selkeät puutteet riskienhallinnassa, projektin johtamisessa ja raportoinnissa, kertoo valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Ulkoisessa arvioinnissa keskityttiin erityisesti perustoimeentulotuen siirron suunnittelun, toimeenpanon ja Kelan prosessien arviointiin. Lisäksi tavoitteena oli saada kehittämisehdotuksia siitä, miten Kela voi parantaa tulevien uudistusten suunnittelua ja mahdollisiin uusiin tehtäviin valmistautumista.

Sarkomaa muistuttaa, että ulkoinen arvio toi esille asioita, joita sisäisessä ei ollut. Se täydentää sisäistä arviointia ja nostaa esiin merkittäviä asioita, joista on syytä ottaa oppia. Kelan toiminnan parantaminen ulkoisen arvion pohjalta jatkuu.

Kelan valtuutetut edellyttävät, että Kelan hallitus käy raportin läpi ja kartoittaa tarvittavat toimenpiteet. Hallituksen puheenjohtaja esittelee hallituksen ratkaisun valtuutetuille.

Lisätietoja:

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Lisäksi valtuutetut antavat vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Lue lisää:

 

Toimeentulotuen siirron ulkoinen arviointi (loppuraportti)

Tiedote 4.10: Ulkoinen arviointi toimeentulotuen siirrosta luovutettiin Kelan valtuutetuille

Kelan valtuutetut 13.6.2017: ulkoinen arvio perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan

 

Kelan valtuutetut 2015-2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok.

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, sin.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk

*****

 

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16 viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

Julkaistu

TIEDOTE 18.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallitus esitti viime kevään puoliväliriihessä erillisen huoltajakorotuksen myöntämistä perheellisten opiskelijoiden opintorahaan. Esitys tuli eduskunnan lähetekeskusteluun tiistaina. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kuukausittaista 75 euron huoltajakorotusta tärkeänä päätöksenä perheellisten opiskelijoiden ja näiden lasten hyväksi. Perheellisiä kaikista korkeakouluopiskelijoista on joka kuudes.

-Huoltajakorotus tulee todelliseen tarpeeseen. Toteutuessaan korotusta saisi noin 19 000 pienituloista perheellistä opiskelijaa. Korotus edistää opiskelijaperheiden lasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. lasten hankkimisen ja kasvattamisen on oltava mahdollista myös opiskelun ohessa, Sarkomaa toteaa.

Huoltajakorotuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Suomi on viimeinen Pohjoismaa, joka ei ole huomioinut perheellisiä opiskelijoita opintotukijärjestelmässä. Sarkomaan mukaan ei ole kohtuullista, että alaikäistä lasta huoltavan opiskelijan opintotuki on sama kuin opiskelijoilla, jotka elättävät vain itsensä.

Pieni- ja keskituloisten perheiden asemaa on tällä hallituskaudella parannettu monin tavoin. Sarkomaan mukaan opintotuen huoltajakorotus on Sarkomaan mukaan hyvä ja tarpeellinen kohdennettu teko muiden perheiden toimeentuloa helpottavien toimenpiteiden lisäksi. Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon helpottaminen edesauttaa myös heidän mahdollisuuksiaan yhdistää perhe-elämä ja opiskelu sekä suorittaa tutkinto loppuun.

-Tällä hallituskaudella on alennettu varhaiskasvatusmaksuja ja tuotu 6700 pienituloista perhettä maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Huoltajakorotuksen lisäksi myös nämä päätökset helpottavat perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa. Kokoomuksen eduskuntaryhmälle on tärkeää, että perheiden tiukkaa tilannetta helpotetaan, Sarkomaa summaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Julkaistu

Ensi vuoden talousarvioon sisältyvä ehdotus nostaa kiinteistöveron alarajaa jätetään toteuttamatta. Meidän kaupunkipoliitikkojen ja asiantuntijoiden huoli asumiskustannusten noususta kuultiin. Tämä vapauttaa Helsingin kiinteistöveron pakkokorotuksesta. Korotus olisi mennyt suoraan ihmisten asumiskustannuksien, vuokriin ja yhtiövastikkeisiin. Tämä olisi kestämätöntä. Asumisen kustannuksiin pitää päin vastoin löytää helpotusta, että tavallisella ihmisillä on mahdollista asua kotikaupungissaan. Hyväksyimme juuri valtiovarainvaliokunnassa kiinteistöverolain muutoksesta mietinnön, johon kiinteistöveron korotuksen perumisen kirjasimme hallituspuolueen valiokuntajäsenten voimin.  Perustelimme muutosta sillä, että korotus painottuisi pääkaupunkiseudulle, jossa asumiskustannusten nousu on suurempaa kuin käytettävissä olevien tulojen. Sietämättömän korkeat asumisen kustannukset ovat kasvun este ja ihmisten arjen kipukohta. Yhdessä asetettu kiinteistöveron tuottotavoite on saavutettu, joten siksikin päätös oli hyvä tehdä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

TIEDOTE 17.10.2017 Julkaisuvapaa heti 

Kokoomuksen kansanedustajat Mäkelä ja Sarkomaa ovat ilahtuneita ministeri Tiilikaisen vastauksesta kokoomusedustajien kirjalliseen kysymykseen (KK 381/2017 vp). Edustajat olivat jättäneet kirjallisen kysymyksen, jossa tiedusteltiin hallituksen valmiutta antaa kaupunki- ja metropolipoliittinen selonteko eduskunnalle. Myötämielisessä vastauksessaan ministeri Tiilikainen toteaa hallituksen olevan valmis harkitsemaan kaupunkipoliittisen selonteon antamista eduskunnalle tai tehostamaan kaupunkipolitiikan sisältäkeskustelua muilla toimilla.

Edustajat katsovat, että hallituksen on syytä harkita asiaa nopeasti ja ryhdyttävä valmistelemaan selontekoa. Selonteolle löytyy todellinen tarve, sillä kaupunki- ja metropolipolitiikka on toistaiseksi osin käyttämätön voimavara. Kaupungistumisen merkitys talouskasvun ja työllisyyden veturina on kiistaton. Suomi ei nouse kestävästi ilman kaupunkipolitiikan täysimääräistä hyödyntämistä.

"Kaupunki ja metropolipolitiikka on kirkastettava. Selonteko on keino läpivalaista metropolialueen ja suurempien kaupunkien merkitys maamme kansantaloudelle. Kaupunkien elinvoimaisuus ja elinkeinopolitiikan onnistuminen tuovat verorahoja palveluiden rahoittamiseen", kokoomusedustajat toteavat.

Edustajat pitävät selontekoa mahdollisuutena vahvistaa kaupunkipoliittisia toimia ja tuoda eri ratkaisuehdotukset yhteen. Toimiva metropolipolitiikkaa koostuu muun muassa liikenne, maahanmuutto sekä sosiaali- ja asuntopolitiikasta.

"Esimerkiksi hallituksen asuntopolitiikan toimia on tehostettava. Asumisen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ylläpitävät työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Asuntotuotannon kiihdyttäminen ja tiiviimpi kaupunkirakentaminen poistaisivat kasvun suurimman esteen. Hallituksen tulee pidättäytyä kaikista toimista, joilla lisätään asumisen kustannuksia. Päinvastoin hallituksen on kirittävä toimia, joilla helpotetaan sietämättömän korkeita asumiskustannuksia, joka on keskeinen kasvun este ja etenkin pääkaupunkiseudun asukkaiden arjen kipupiste", kokoomusedustajat summaavat.

Outi Mäkelä outi.makela@eduskuna.fi 09 432 3181

Sari Sarkomaa sari.sarkomaa@eduskunta.fi 09 432 3033

 

Julkaistu

Roosa nauha- päivää vietetään tänään 13.10.2017. Roosa nauha keräyksen symboli on roosan värinen silkkinauha. Tarkoituksena on yhdessä kerätä varoja rintasyöpätutkimukseen ja sairastuneiden neuvotapalveluihin.

Oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu ja lisätä liikuntaa.

Naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Omatarkkailu kannattaa opetella jo nuorena - minkä nuorena oppii, sen aikuisena taitaa. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Viime vuonna lanseeraamamme OMAKUU-sovellus on hieno innovaatio. OMAKUU-sovellus toimii sekä kuukautiskalenterina että muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitäö esiintyy myös nuoremmilla. On tärkeää tiedostaa, että rintasyöpää voi sairastua myös miehetkin, vaikka se on harvinaista.

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka edistävät terveyttä ja pienentävät myös sairastumisen riskiö. On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tämän kehityksen taustalla on tehty tutkimus, jonka voimavarat on viisasta turvata. Tunne rintasi ry on opastanut 25 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännölliseen rintojen omatarkkailuun.

Tunne rintasi ry jäärjestää koulutusta rintojen omatarkkailuun sekä kouluttaa rintojen omatarkkailun kouluttajia. Omatarkkailun kouluttajaksi voi kouluttautua kuka vain. Seuraava koulutus järjestetään sunnuntaina 22.10 Helsingissä. Varhain todettu on helpoin hoitaa, ja rintojen omatarkkailu on hyvä työkalu rintasyöpää vastaan. Vapaaehtoiset kouluttajat tekevät tärkeää tiedotustoimintaa ja edistävät rintasyövän varhaistoteamista.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumiseen laadukkaana ja täysipainoisena. Terveydenedistämistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen ja etenkin vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö on kaiken perusta.

Rintojesi terveydeksi päivää vietetäöän  15.10. Tunne rintasi ry ja Rintasyöpäyhdistys haastavat kaikki jakamaan oman terveystekonsa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #rintojeniterveydeksi. Kampanjaan voi osallistua Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Tervetuloa Rintojesi terveydeksi yleisötilaisuuteen 15.10 klo 12-14.

Sari Sarkomaa Kansanedustaja

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Tunne rintasi ry:n puheenjohtaja

 

 

Julkaistu

Suomen Aivot ry ja kansanedustaja Sari Sarkomaa järjestävät Pikkuparlamentissa kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden aivoterveydestä maanantaina 23.10. klo 16-18.30. Tervetuloa mukaan tärkeään keskusteluun!

Aivosairauksien hoitoon kuluu Euroopan tasolla 800 miljardia euroa vuosittain, mikä on monin kertainen summa esimerkiksi syöpään ja sydänsairauksien hoitoon verrattuna. Aivosairauksien (psykiatriset ja neurologiset sairaudet) tehokkaaseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota. Henkisen hyvinvoinnin merkitys yhteiskunnan ja työelämän tuottavuuden kannalta on menestystekijä 100-vuotiaalle Suomelle. Aivoterveyden ohella myös itsemurhien ehkäisyohjelman perustaminen Suomeen on julkisuudessa kiinnitetty laajenevaa huomiota.

Tilaisuuden isännöivät Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja Professori Perttu Lindsberg sekä kansanedustaja ja Suomen Aivot ry:n hallituksen jäsen Sari Sarkomaa. Paikalle on kutsuttu poliitikkoja, toimittajia, sidosryhmien edustajia, potilasjärjestöjä sekä aivoterveydestä kiinnostuneita kansalaisia.

Terveet aivot 100 vuotta

MITÄ: Tilaisuus aivosairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä

MILLOIN: Maanantaina 23.10 kello 16-18.30

MISSÄ: Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki

Alustukset:

16.00             Tervehdyssanat, Kansanedustaja Sari Sarkomaa

16.05             Aivosairauksien kustannukset, Prof. Perttu Lindsberg (10 min)

16.15             Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2018, Prof. Jouko Lönnqvist (20 min)

16.35             Suomalaiset aivot työhön - mielenterveystyökyvyttömyyden pysäyttäminen

Prof. Sami Pirkola (15 min)

16.50             Muistisairauksien elintapatorjunta, Prof. Timo Strandberg (20 min)

17.10             Hanke-esitys aivoterveysohjelmaksi, Prof. Perttu Lindsberg (10 min)

Kysymykset (10 min)

17.30-18.00  Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset:

Panelistit (tarkentuu)

  • Sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto, Sami Pirkola

Moderaattori: Perttu Lindsberg

18.00-18.30 Loppukeskustelu

 

Julkaistu

Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen tulisi tarttua mahdollisuuteen ja antaa Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti tulevan vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä, että Keskusta haluaa kutsua koolle neuvonantajaryhmän pohtimaan tasapainoisemman Suomen rakentamista. Tasapainoisempi Suomi ei voi tarkoittaa kaupungistumisen vastustamista eikä siltarumpupolitiikkaa. Suomen menestymiseen tarvitaan niin maaseutu- kuin kaupunkipolitiikkaa. Toimia on tehtävä alueiden omista lähtökohdista ja Suomen kokonaisetu huomioiden.

Kaupungistumisen tosiasiat on tunnistettava. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kun kansantalouteen haetaan tuottavuutta, sitä löytyy väestöltään monipuolisista ja tiheään rakennetuista kaupungeista ja etenkin pääkaupunkiseudulta. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle.  Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden edistämistä ja hyödyntämistä maamme talous ja tyllisyys eivät nouse kestävästi.

Sote-uudistuksen ydinperiaate on oltava paremmat palvelut eikä aluehallinnon paisuttaminen. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Kaavailtujen maakuntien roolia kaupunkien rinnalla on selkeytettävä. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen. Kaupunkialueilla on myös omia erityishaasteita, jotka on tunnistettava ja kaupunkipolitiikassa on niihin hallituksen etsittävä vastauksia.

On myönteistä, että ministerit Lintilä, Lindström ja Tiilikainen toteavat yhteisessä blogissaan (TEMatikkaa 28.9.2017) pitävänsä ajatustamme kaupunkipoliittisesta selonteosta vähintäänkin harkinnan arvoisena ajatuksen. Olennaista on, että koko hallitus tekisi kaupunkipoliittisen selonteon antamisesta pian päätöksen. Vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa ovat koko Suomen etu.

Outi Mäkelä

Sari Sarkomaa

Julkaistu

TIEDOTE 6.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallitus esittää muutoksia toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntia koskevaan lainsäädäntöön. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esityksen ja esittää mietinnössään kokoomuksen Sanna Lauslahden, Sari Sarkomaan ja Sari Raassinan aloitteesta muutosta muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuuksista ilmoittamiseen. Kokoomusedustajien ehdotuksesta valiokunta esittää toimeentuloturvan muutoksenhakulautakunnan jäsenten on ilmoitettava sidonnaisuuksistaan.

-Muutoksenhakulautakunta päättää ihmisten sosiaaliturvaa, työeläkkeitä ja tapaturmia koskevista asioista. Lautakuntien jäsenten sidonnaisuudet arvioidaan nykyiselläänkin ennen näiden nimittämistä, mutta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden tähden sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus on tärkeä kirjata myös lakiin, Sanna Lauslahti toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän muistion mukaan näiden lautakuntien riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen kohdistuu epäilyksiä. Työryhmän mukaan epäselviä tilanteita vältettäisiin, mikäli näissä päätöksentekoprosesseissa mukana olevien lautakuntien lääkäreiden ja muiden jäsenten sidonnaisuudet ilmoitettaisiin avoimemmin.

-Koko vakuutuslääkäreitä ja muutoksenhakulautakuntia koskeva järjestelmä ja prosessit on arvioitava alusta loppuun. Ihmisen on voitava luottaa siihen, että hänen asiaansa käsitellään oikeudenmukaisesti aina hoitavan lääkärin ensimmäisestä toimintakykyarviosta lopulliseen korvauspäätökseen saakka. Näihin prosesseihin me tarvitsemme avoimuutta ja läpinäkysyyttä edustajat toteavat.

Vakuutuslääkärijärjestelmän ja sen läpinäkyvyyteen on tehty useita muutoksia viime vuosina. Eri etuuslakeihin, kuten tapaturma- ja ammattitautilakiin, työntekijän eläkelakiin sekä lakiin kansaneläkelaitoksesta on lisätty säännökset asiantuntijalääkärin velvollisuudesta kirjata perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Säännöksillä on parannettu vakuutuslaitosten päätösten lääketieteellisiä perusteluita.

-On ensiarvoisen tärkeää, että asioiden oikeudenmukaiseen ja oikea-aikaiseen käsittelyyn panostetaan. Järjestelmää on lähdettävä uudistamaan avoimin mielin. Se, ettei ongelmalliselle ja selvitystenkin mukaan ristiriitaiselle asialle tehdä mitään, ei ole ratkaisu, Sari Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja

Sanna Lauslahti

+358 505122380

Sari Raassina

+358 505232808

Sari Sarkomaa

+358 505232808

Julkaistu

Kela tiedottaa 4.10.2017

Valtuutetut käsittelevät raportin kokouksessaan 17.10.

Kelan valtuutettujen tehtäviin kuuluu Kelan hallinnon ja toiminnan valvominen. Valtuutetut ovat seuranneet perustoimeentulotuen tilannetta tiiviisti. Tänään julkaistu ulkoinen arvio tehtiin Kelan valtuutettujen toimeksiannosta.

Kela teki perustoimeentulotuen siirrosta keväällä sisäisen arvion. Sen laati Kelan sisäinen tarkastus.

Kesäkuussa Kelan valtuutetut käsittelevät sisäisen arvion ja totesivat sen kattavaksi. He kuitenkin pitivät perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan niin merkittävä asiana, että siitä oli tärkeää saada myös ulkoinen arvio ja näkemys.

Ulkoisessa arvioinnissa on keskitytty erityisesti perustoimeentulotuen siirron suunnittelun, toimeenpanon ja Kelan prosessien arviointiin. Lisäksi tavoitteena on ollut saada kehittämisehdotuksia siitä, miten Kela voi parantaa tulevien uudistusten suunnittelua ja mahdollisiin uusiin tehtäviin valmistautumista.

Ulkoisen arvioinnin on tehnyt Kelan valvontatilintarkastuksesta vastaava BDO Audiator Oy, joka luovutti arvioinnin Kelan valtuutetuille 4.10. Valtuutetut käsittelevät raportin yleiskokouksessaan 17.10.

Lisätietoja: Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kelan valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Lisäksi valtuutetut antavat vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Lue lisää:

Toimeentulotuen siirron ulkoinen arviointi (loppuraportti)

Kelan valtuutetut 13.6.2017: ulkoinen arvio perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan

Kelan valtuutetut 2015–2019

Puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kok.

Varapuheenjohtaja

Niilo Keränen, kesk.

Valtuutetut

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.

Ritva Elomaa, ps.

Hannakaisa Heikkinen, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.

Anne Louhelainen, ps.

Leena Meri, ps.

Kristiina Salonen, sd.

Eero Suutari, kok.

Martti Talja, kesk.

 

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 040 733 5221, arkisin klo 9-16 viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9-16

tilastot@kela.fi

 

Mediainfo on Kelan taustoittava uutiskirje medialle.

Tilaa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta