Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

TIEDOTE 29.8.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, valtiovarainvaliokunnan jäsenet Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa pitävät sote-uudistuksen onnistumisen kannalta olennaisena, että valinnanvapauspilotit saadaan liikkeelle sovittujen voimavarojen mukaisesti. Valinnanvapauspilotteihin on esitetty valtiovarainministeriön budjettiesityksessä 100 miljoonaa vuodelle 2018.

Mäkelä ja Sarkomaa täystyrmäävät keskustan piiristä kuuluneet puheenvuorot sälyttää pilottirahoja maakuntahallinnon pysyttämiseen. Asiantuntijat ja eduskunnan eri valiokunnat ovat pitäneet tärkeänä edetä kokeilujen kautta valinnanvapauden laajentamisessa.

”Keskustasta kaikuneet puheenvuorot, joiden mukaan palvelujen kehittämiseen tarkoitettuja pilottirahoja tulisi valuttaa hallinnon hellimiseen, ihmetyttävät. Sote kaatui viime hallituskaudella osaltaan siihen, että hallitus ei osannut päättää tehdäänkö sote- vai hallintouudistus. Opiksi on osattava ottaa ja valinnan pitäisi nyt viimeistään olla kaikille selvä. Uudistuksessa on edettävä sote ja ihmisten palvelut edellä”, Sarkomaa summaa.

Mäkelä muistuttaa, että valinnanvapauspilottien kriteerien tulee mahdollistaa myös suurten maakuntien osallistuminen. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota kriteereihin toteamalla, että eri alueilla on oltava tasapuoliset mahdollisuudet rahoituksen hakemisessa. Alun perin kriteerit oli räätälöity sopimaan vaan pienemmille maakunnille, jolloin suuremmat maakunnat, Uusimaa mukaan lukien, olisivat jääneet rahoituksen ulkopuolelle.

“Maakuntien liian suuri määrä ei saa johtaa uudistuksessa palveluiden toteutumisen kannalta epäedullisiin ratkaisuihin. Hallituksen on kuunneltava vakavasti valiokunnissa kuultuja asiantuntijoita, jotka ovat toistuvasti pitäneet 18 maakuntaa liian suurena määränä palveluiden yhdenvertaisen toteutumisen kannalta”, kokoomusedustajat varoittavat.

Sote-järjestämislaki on kohdannut kritiikkiä erityisesti THL:n asiantuntijoiden suunnalta.

”Asiantuntijat ovat pitäneet etenkin alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Nyt vain 8 maakuntaa pääsisi ylitse kriittisen kynnyksen”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Outi Mäkelä

050 512 2877

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Julkaistu

On huolestuttavaa, että vain neljäsosa suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Perusta lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa, siksi vanhemmille on tärkeä

antaa tukea ja tietoa lukemisen hyödyistä jo ennen lapsen syntymää. Vanhempien ja muiden läheisten, kuten isovanhempien, merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Siksi neuvoloiden tehtäväksi olisi viisasta vahvistaa vanhempien ja lasten läheisten aikuisten innostaminen ja kannustaminen lukemaan lapselle.

Muista Euroopan maista ainakin Saksassa ja Iso-Britanniassa pidetään huolta siitä, että vanhemmat saisivat tietoa, ohjeita ja materiaaleja lapselle lukemiseksi neuvolatarkastusten yhteydessä. Suomen on syytä ottaa tästä mallia. Lapsille lukeminen on vaikuttava tapa edistää lapsen kehittymistä, oppimisen edellytyksiä, vahvistaa vanhemmuutta ja samalla vähentää kasvussa olleita lasten oppimistulosten eroja. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa koko elämän.

Lukukeskus on tuottanut materiaalipaketin vanhemmille lapselle lukemisen hyödyistä jaettavaksi neuvoloille. Pidän Lukukeskuksen vauhdittamia neuvolapilotteja lukemaan kannustamisesta hyvinä ja ehdotan, että toimintamalli otettaisiin käyttöön kaikissa neuvoloissa. Mukana pilotissa on kymmenen kunnan neuvolat ja kokemukset ovat olleet todella lupaavia.

Piloteissa materiaaleja jaetaan äitiysneuvoloissa jo ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen. Kaksivuotistarkastuksessa jaetaan muistutuksena faktatietoa puhumaan opettelevan lapsen vanhemmalle. Äitiyspakkauksen Lystileikit vauvan kanssa-kirja toimii tukena tiedon levittämisessä.

Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lukeminen vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen, oppimistuloksiin ja koulumenestykseen. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta. Kun luemme lapselle ja kerromme hänelle tarinoita, vahvistamme lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko.

Kotona ääneen lukeminen vahvistaa myös koko perheen sisäisiä suhteita. Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille, mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella. Pieni ja tavallinen on suuri ja ihmeellinen lapselle.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

Tiedote 21.8.2017
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että perheiden todellisuudesta ja arjesta perässä laahaava perhepolitiikka päivitetään. Nykyhallituksessa tähän olisi hyvät mahdollisuudet erillisen perheministerisalkun vuoksi.

-Ei riitä, että perhevapaat uudistetaan, vaan osana hallituksen käynnistämää sosiaaliturvan uudistusta on modernisoitava perheiden koko sosiaaliturva. Toivon, että koko hallitus ottaisi tulevassa budjettiriihessä vahvan otteen perhe- ja lapsiystävällisten uudistusten eteenpäinviemisessä uuden perheministerin vauhdittamana.

-Perheministerin nimeäminen hallitukseen oli vahva lupaus rivakasta perhepolitiikan uudistamisesta, joka on nyt lunastettavia, toteaa Sarkomaa

Yksinhuoltajat, ero- ja uusioperheet sekä sateenkaari- ja adoptioperheet jäävät suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa monin paikoin paitsioon. Perheet ovat kaikki erilaisia mutta samanarvoisia. Tästä huolimatta monet etuudet ja palvelut pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Muissa Pohjoismaissa perheiden todellisuuteen on uudistuksin jo herätty.

-Vaikka parisuhde tai avioliitto päättyisikin, vanhemmuus jatkuu, Sarkomaa toteaa.

Tämän vuoksi on Sarkomaan mukaan viisasta, että perheiden tukemiseen tarkoitetuissa toimissa tuettaisiin jaettua vanhemmuutta ja vuoroasumista. Tämä on ennen kaikkea lapsen etu. Esimerkiksi Ruotsissa lapsilisät ja koulumatkatuki voidaan jakaa molempien vanhempien kesken ja lapsi voi asua virallisesti kahdessa osoitteessa yhtä aikaa.

Vastaavat uudistukset olisivat Sarkomaan mukaan Suomessa erittäin tärkeitä. Sosiaaliturvan uudistaminen turvaisi lapselle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden, ja auttaisi vanhempia jaksamaan erotilanteessa. Ero on usein myös taloudellisesti kiperä kysymys.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

 

Julkaistu

TIEDOTE 16.8.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat selvitystä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppimateriaalien kustannusten pienentämisestä. Sarkomaan ja Lauslahden mukaan oppimateriaalien hinta ei saa muodostua esteeksi toisen asteen tutkinnon suorittamiselle.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt esittivät tänään huolenaiheensa toisen asteen oppimateriaalien korkean hinnan vaikutuksista opintojen keskeyttämiseen. Myös valmisteilla oleva nuorisobarometri osoittaa, että vähävaraisuus kaventaa opiskelun mahdollisuuksia ja tasa-arvoa. Korkea-asteella kulut ovat kurissa parempien lainaamismahdollisuuksien vuoksi. Toinen aste on se selvästi kalliimpi palanen.

-Ongelma on syytä ottaa vakavasti, ja tähän on löydettävä pikaisesti ratkaisut. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työelämästä siksi, ettei ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollista opiskella. Tilanne on kehittynyt hankalampaan suuntaan. Opiskelijoiden kustannukset ovat muuttuneiden vaatimuksien vuoksi nousseet. Sähköisten materiaalien yleistyminen vie pohjan pois oppimateriaalien kierrättämiseltä, jonka avulla aiemmin opiskelukuluja sai pidettyä kurissa, Lauslahti toteaa.

Kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan monelle opiskelijalle ja perheelle esimerkkisi kirjojen, sähköisten materiaalien ja laitteiden kustannukset voivat tulla yllätyksenä. Selvityksessä olisikin Sarkomaan ja Lauslahden mukaan syytä selvittää sitä, miten kustannukset muodostuvat toisen asteen eri aloilla ja miten niitä voidaan helpottaa.

Jo tällä hetkellä pienituloiset opiskelijat voivat saada esimerkiksi oppikirjahankintoja ja ylioppilastutkintomaksuja varten täydentävää toimeentulotukea. Itseisarvoisen tärkeää on myös, että koulutus ja koulussa ruokailu pysyvät maksuttomina. Selvitystä kokonaisuudesta kuitenkin tarvitaan koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi.

-Kustannusten noustessa kokonaisuus on selvitettävä, jotta kustannusten vaikutukset ja todellinen taso pystytään arvioimaan alakohtaisesti. Nuorisobarometrin ennakkotiedot antavat ymmärtää, ettei koulutuksen tasa-arvo kaikkien kohdalla toteudu, Nyt tarvitaan tasa-arvotalkoita, Sarkomaa painottaa.

Kokoomuksen tavoitteena on taata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta. Mahdollisuudet eivät saa riippua perheen varallisuudesta, asuinpaikasta tai taustasta. Korkeat oppimateriaalikustannukset sotivat tätä periaatetta vastaan. Opiskelijoille ja perheille on myös annettava paremmin tietoa siitä, mistä apua hankintoihin on saatavilla. Koulutus ei saa jäädä kenenkään kohdalla oppimateriaaleista kiinni.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa: 050 5113033

Sanna Lauslahti: 050 5122380

Julkaistu

Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. Tästä kertoo eduskuntaan viime keväänä saapunut eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta. Laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon avulla elämän viimeiset viikot voivat olla ihmiselle merkityksellisiä.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito ja hoiva sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia. Pidän erittäin huolestuttavana nykytilaa, joka on johtanut räikeään eriarvoisuuteen elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä.

Myönteistä on, että sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla yhtenäiset saattohoidon ja kivunlievityksen perusteiden hoitosuositukset. Pelkät suositukset eivät riitä vaan saattohoitolailla on varmistettava suositusten käyttöönotto koko maassa. Pidän välttämättömänä, että syksyn budjettiriihessä tehdään päätös saattohoitolain säätämisestä ja määrärahan osoittamisesta saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen.

Sairaanhoitajaliiton teettämän jäsenkyselyn mukaan merkittävä osa vastanneista sairaanhoitajista (89%) koki, ettei saattohoitoa ole kehitetty riittävästi. Suurin osa sairaanhoitajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidosta. Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon sekä osaamisen lisääminen ovatkin aivan olennainen osa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa.

On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan ja koko henkilöstön rooli sekä vastuut.

Sosiaali- ja terveysministereiden vastuu ja velvollisuus on huolehtia, ettei saattohoidon kehittäminen jää valtavan sote- uudistuksen jalkoihin.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia ajankohtaisista asioista. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 11.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiittää valtiovarainministeri Petteri Orpoa hoitotyön tutkimuksen merkityksen ymmärtämisestä. Tuoreessa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on ensimmäistä kertaa osoitettu suoraan määrärahoja hoitotyön tutkimukselle.

Sarkomaa pitää kiitettävänä, että eduskunnan tahto on kuultu ja voimavarat on löydetty sovitun budjettikehyksen sisältä. Hoitotyön tutkimusrahat kohdennetaan Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle, jonka tehtävä on edistää ja vakiinnuttaa sosiaali-  ja terveydenhuollon näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

Hoitotyön merkitys sote-palveluiden vaikuttavuudelle ja laadulle on mittava. Sote-alan työntekijöistä noin 72 % on hoitotyöntekijöitä. Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja vaikuttavuus parantuvat, kun vanhentuneet toimintatavat karsitaan ja korvataan yhtenäisillä näyttöön perustuvilla toimintatavoilla. Hoitotyön tutkimuksen määrärahakäytäntö aloitettiin viime eduskuntakaudella Sarkomaan johtaman valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston esityksestä.

Tämän jälkeen eduskunnan valtiovarainvaliokunta on vuosittain täydentänyt eri hallitusten budjettiesitystä hoitotyön tutkimusmäärärahalla.

­- Ihmisen hoidon hyvän lopputuloksen kannalta on olennaista, että vaikuttavan lääketieteellisen hoidon lisäksi muiden ammattiryhmien toiminta sekä koko hoitoketju perustuvat tutkittuun tietoon ja parhaaseen mahdolliseen näyttöön, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen on budjettiriihessä katsottava läpi sote-sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmäärärahojen riittävyys. On vakavaa, että esimerkiksi yliopistotasoisen terveyden tutkimusrahoitus on ollut jatkuvan leikkauksen kohteena useiden eri hallitusten aikana. Määräraha on enää kolmannes 2000-luvun alkuvuosien määrärahasta.

-Tämän vuoksi  käsitellessämme ennen kesää valtiovarainvaliokunnassa valtiontalouden kehystä teimme lausuman, jossa edellytettiin hallitusta turvaamaan sosiaali-ja terveydenhuollon tutkimusrahoituksen mukaan lukien  hoitotyön tutkimuksen rahoituksen riittävyys osana sote-uudistusta, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

Julkaistu

TIEDOTE 9.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että syksyn budjettiriihessä tehdään päätös saattohoitolain säätämisestä ja osoitetaan määrärahat saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön. Sarkomaa pitää hyvänä, että voimavarat löydettäisiin sovitun budjettikehyksen sisältä.

”Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen ja tiedon lisääminen ovat olennainen osa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa. Sairaanhoitajaliiton teettämän jäsenkyselyn mukaan merkittävä osa vastanneista (89%) koki, ettei saattohoitoa ole kehitetty riittävästi. Suurin osa sairaanhoitajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidosta.

”On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan ja koko henkilöstön rooli sekä vastuut. Ihmisten huoli hoidon laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt. tästä kertoo eduskuntaan viime keväänä saapunut eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta. Laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon avulla elämän viimeiset viikot voivat olla ihmiselle merkityksellisiä”, Sarkomaa pohtii.

Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista.

Sarkomaa kirittää sosiaali -ja terveysministereitä valmisteilla olevien yhtenäisten saattohoidon ja kivunlievityksen perusteiden valmistumista.

”On tärkeää, että hoitosuositukset julkaistaan jo tänä vuonna. Tämä edellyttää sitä, että valmistelevan työryhmän työtä resursoidaan riittävästi niin, ettei työ jää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun alle. Pelkät suositukset eivät riitä vaan saattohoitolailla on varmistettava suositusten käyttöönotto koko maassa”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

 

Julkaistu

TIEDOTE 1.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Kokoomuksen pitkäaikaisen tavoitteen toteutumisesta. Tänään otetaan käyttöön joka kunnassa uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, jotka perustuvat valtakunnallisesti sitoviin Opetushallituksen laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Jatkossa varhaiskasvatus pohjautuu perusopetuksen tapaan koko maassa yhtenäisin ja sitoviin perusteisiin, joiden pohjalta paikallisesti toimitaan. Sarkomaa pitää uudistusta merkittävänä sivistysloikkana suomalaisen varhaiskasvatuksen yhtenäisen laadun, erityisesti pedagogiikan ja lasten kasvun sekä varhaisen opinpolun kehittämisen kannalta. Uudistus luo vahvat puitteet kehittää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen toimintaa lasten parhaaksi.

”Pedagogisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella on mittava merkitys lasten oppimisen edellytyksille, kasvulle, kehitykselle. On tärkeää, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilon opin polun alussa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa toivoo erityisesti uusien sitovien varhaiskasvatussuunnitelmien vauhdittavan toimia, joilla liikuntamyönteinen toimintakulttuuri, riittävä liikunta ja leikki saadaan osaksi kaikkien lasten päivähoidon arkea.

”Tällä hetkellä päiväkodit ovat monin tavoin erilaisia: joissain liikutaan paljon, toisissa ei niinkään. Varhaiskasvatuksen merkitys liikuntaan kannustamisessa on merkittävä. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään. Liikunnassa ei ole kyse vain ylipainon kitkemisestä. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille”, päättää Sarkomaa.
Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

Julkaistu

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Luku on huolestuttavan alhainen. Perusta lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa. Vanhempien ja muiden läheisten, kuten isovanhempien, merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan.

Lasten innostaminen lukemiseen ja kirjoihin tarvitsee päiväkotien ja koulun lisäksi lukemiseen kannustavaa esimerkkiä kodin lisäksi lapsen lähiympäristössä. Yhdessä lukeminen on mukava ja tehokas tapa kannustaa lasta koulutiellä ja edistää oppimista.

Lapsi, jolle on luettu ensimmäisistä elinvuosista lähtien, saa huomattavasti paremmat eväät elämään kuin sellainen, jolle ei ole luettu ja jonka kotona ei ole kirjoja. Tutkimusten mukaan lapselle ääneen lukeminen varhaislapsuudessa vaikuttaa lapsen tulevaan oppimistuloksiin ja koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko.

Kotona ääneen lukeminen vahvistaa koko perheen sisäisiä suhteita. Kun lapselle luetaan tarinoita, vahvistetaan lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat

Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 24.7.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ottaa ilolla vastaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen tuoreen puheenvuoron, jossa hän ilmaisee keskustan haluavan yrittää budjettiriihessä päätöstä perhevapaauudistuksesta.

”Kokoomus on tähän asti yksin kannustanut muita hallituspuolueita asiassa. Perhevapaiden uudistaminen on tärkeää perheiden arjen sujuvuuden ja lapsen edun näkökulmasta. Uudistus tukisi myös työllisyyttä ja vahvistaisi tasa-arvoa”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaan mukaan hallituksella on perheasioissa näytön paikka.

”Perheministerin nimitystä pidin itse koko hallituksen sitoumuksena tehdä erityisesti perheasioissa uudistuksia. On perin kummallista, jos historiallisen uudistava ja vielä perheministerin omaava hallitus jättäisi perhevapaat koskemattomaksi tilanteessa, jossa uudistuksen tarve on huutava”, hän sanoo.

Sarkomaa ehdottaa hallituspuolueiden kansanedustajien muodostamaa valmisteluryhmää työstämään uudistuksen perusteita ja ”perhesopua”. Samalla mallilla on viety eteenpäin muun muassa alkoholi – ja apteekkisäätelyä.

”Uskon vakaasti, että asiassa löydetään sopu”, Sarkomaa vakuuttelee.

Kokoomuksen ajaman joustavan ja valinnanmahdollisuuksia lisäävän sekä erilaisia perheitä yhdenvertaisesti kohtelevan mallin perusperiaatteet jaetaan laajasti.

”Lähes jokaisella puolueella ja työmarkkinakeskusjärjestöillä on tuoreet valmiit mallit, jotka ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan. Vaikka erojakin on, niin yhteisen sävelen löytäminen on varmasti saavutettavissa”, Sarkomaa päättää.

Kokoomuksen perhevapaamalli: https://issuu.com/kokoomus/docs/perheet_ja_tyoelama_issuu

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 5113033