Hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on tukea hyvinvointialueiden onnistumista haastavassa tehtävässä. Kyseessä ovat ihmisten tärkeät palvelut, jotka on kyettävä yhdenvertaisesti turvaamaan ja samalla hillitsemään kustannusten kasvua.
Tilanteeseen ei ole yhtä lääkettä, ja siksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on yli 30 sivun verran ratkaisuja. Hyvinvointialueiden rahoitusta lisättiin kuluvana vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion budjetista. Alueita ja sote-palveluita koskevia lakeja on tuotu eduskuntaan jo toistakymmentä, ja lisää on tulossa.Learn more
Helsinkiä tulisi palkita hyvästä taloudenpidosta, ei rangaista
Lausuntokierroksella on tervetullut lakiesitys, jonka tavoite on kannustaa hyvinvointialueita asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on monin tavoin keskeneräinen, ja sen kannusteet hyvinvointialueille tehdä asioita paremmin ovat heikot.
Yllätys ja hämmennys oli valtava, kun odotettuun lakiesitykseen sisältyi myös ehdotus leikata Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ensi vuonna 15 miljoonalla ja seuraavana 20 miljoonalla eurolla. Leikkausta perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää viime- ja edellisvuonna. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että Helsinkiä rangaistaisiin hallituksen asettaman talouden tasapainottamistavoitteen saavuttamisesta.
Helsingissä olemme pitäneet menokasvun maltillisena huolimatta alati moninaistuvista metropoli-ilmiöistä. Samalla asukaskohtainen rahoituksemme on maan alimpia. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, sillä pääkaupunki kasvaa vauhdilla ja väestö ikääntyy.
Leikkausesitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen olisi täysin väärä viesti ja kamppaisi sote-uudistuksen onnistumista. Jos talouden tasapainottamisesta seuraa leikkauksia, niin se on omiaan jarruttamaan välttämätöntä kustannusten hillintää hyvinvointialueilla. Ministeriössä on ilmeisesti tapahtunut asiassa työtapaturma.
Lakiesitys on onneksi vasta lausuntokierroksella, eikä hallituksen kantaa ole vielä lyöty lukkoon. Hallituksen riveistä onkin jo Helsingistä antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan, että lakiluonnosta ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin ja muiden hyvinvointialueiden on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina, ja siitä ennemmin palkitaan kuin rangaistaan.
Yliopistollisten sairaaloiden ja suurten kaupunkien erityispiirteet on otettava paremmin huomioon
Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on epäonnistunut myös siksi, että se ei ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta, eikä valtakunnallisesti keskitettyjä vastuita. Hallitusohjelmassa asia on luvattu nostaa pöydälle.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa nostimme budjettimietinnössä esille tältä osin valtion rahoituksen kohdentamisen suoraan yliopistollisille sairaaloille. HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativimmasta hoidosta, kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista. Lain korjaus on erityisen tärkeää HUS:lle, sen potilaille ja henkilöstölle.
Rahoitusmallin ongelma on myös se, että suurien kaupunkien kassasta vuosittain kahmaistavat verotulontuotot vaikeuttavat asukasmäärän kasvun edellyttämiä investointeja muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin. Tätäkin kaupunkien kestävää kasvua jarruttavaa epäkohtaa on syytä yhdessä tarkastella.
Eduskunta sai käsiteltäväkseen kulttuuripoliittinen selonteon. Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Voit lukea selonteon oheisesta linkistä.
Selonteon käsittely alkoi eduskunnassa lähetekeskustelulla, jonka jälkeen asian käsittely jatkuu sivistysvaliokunnassa.
Pidin keskustelussa puheenvuoron, joka on ohessa luettavissa. Puheenvuoron pituudet oli rajattu viiteen minuuttiin, joten mittavasta aiheesta piti tehdä tarkka rajaus. Käsittely vasta alkaa, joten keskusteluun ja asiantuntijoiden kuulemiseen on paljon aikaa.
Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita.
Arvoisa puhemies
Suomalaisuutta ei ole olemassa ilman elinvoimaista kulttuuria. Selonteko on tervetullut keino vahvistaa kulttuurin toimintaedellytyksiä, saavutettavuutta ja koko yhteiskuntamme luovuutta. Kulttuuri kuuluu kaikille.
Kirja-alasta luvattu selvitys on tervetullut, samoin tältä pohjalta tehtävä toimenpideohjelma kirjallisuuden tukemiseksi. Yhteistyössä ministeri ja valtiovarojen sivistysjaosto saimme turvattua lainauskorvauksen tason. Työtä jatkettava kohti Pohjoismaista tasoa. Celia-kirjaston ja verkkokirjahyllyjen korvaukset on tärkeä saada kuntoon. Kirjailija, kääntäjä ja kuvittaja ovat palkkansa ansainneet.
Kirjastoja on vaalittava – ne varmistavat, että kulttuuri on kaikkien saatavilla. Kirjastojen merkitys lukemiselle ja ihmisten arkeen on valtava.
Lukutaito on kaiken sivistyksen ja oppimisen perusta. Lukutaitoa ja lukemista on edistettävä. Mainiota, että äidinkielen opetusta lisätään. Lukulahja lapselle -toiminta vakinaistettiin. Lukutaito ja -liike -ohjelmat saavat vauhditusta.
Jokaisen lapsen on päästävä taiteen ja kulttuuri ääreen. Kulttuurilla on suuri vaikutus lasten tunne- ja tulevaisuustaitoihin sekä luovuuteen. Ihmiseksi kasvamiseen. Siksi: harrastamisen Suomen mallia on kehitettävä, taidetestaajien toiminta turvattava, taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistuksessa on onnistuttava.
Kunnissa on viisasta vahvistaa painotettujen luokkien toimintaa. Eläköön musiikki- ja taideluokat, vaikka vasemmisto muuta ehdottaa. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita. Lapset ja nuoret ovat huomisen taiteen kuluttajia ja tekijöitä.
Luova ala on merkittävä kasvun veturi. Kulttuuri tuo työtä ja yrittäjyyttä. Sen harrastaminen edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuuri yhdistää ihmisiä, lisää ymmärrystä ja henkistä kriisinkestävyyttä.
Kulttuuri antaa meille paljon siksi meidän on puolestaan annettava sille tukemme. Valtion on tässä kannetta roolinsa, mutta myös kehysriihessä sovittu lahjoitusverovähennysoikeus kulttuurille on saatava voimaan.
Hyvinvointialueiden ja Helsingin pelastus-, terveys- ja sosiaalipalveluiden rahoitus on jo lähes kolmasosa koko valtion budjetista. Rahoitusta lisättiin kuluvana vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Lisämäärärahoista huolimatta hyvinvointialueet kamppailevat taloutensa kanssa.
Edellisen hallituksen tekemä aluehallintomalli oli hallinnollinen uudistus. Kuluvalla eduskuntakaudella on vihdoin keskityttävä palveluiden kehittämiseen. Vaikuttamistyössä onnistuimme siinä, että Helsinki sai erityisaseman ja järjestämme palvelumme ilman lisähallintoa.
Nyt meidän helsinkiläisten päättäjien keskeinen vaikuttamiskohde on se, että pääkaupunki saisi pitää oikeudenmukaisemman osuuden verotuloistaan.
Melkoisena yllätyksenä ministeriöstä on lähtenyt lausunnolle lakiesitys, jossa Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta esitetään leikattavaksi ensi vuonna 15 ja seuraavana 20 miljoonaa euroa. Esitystä perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää vuosina 2023 ja 2024. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että Helsinkiä rangaistaisiin talouden tasapainosta.
Esitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen olisi täysin väärä viesti. Ministeriössä on ilmeisemmin tapahtunut asiassa työtapaturma.
Hallitus ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon, ja hallituksen riveistä onkin jo antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan siihen, että lakia ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin pitää voida luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina ja siitä myös palkitaan.
Edellisen hallituksen rakentama rahoitusmalli on jo ennestään Helsingille ja muille suuremmille kaupungeille epäedullinen. Asukaskohtaisesti rahoituksemme on maan alimpia. Helsingistä siirtyy koko ajan rahaa muualle maahan.
Rahoitusmalli on epäonnistunut myös siksi, että se ei ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta eikä opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Huolta herättää myös valtakunnallisesti keskitettyjen vaikeiden sairauksien hoidon rahoituksen kohdentuminen. Hallituksen on syytä epäkohta lainsäädännöllä korjata.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa nostimme esille rahoituksen kohdentamisen suoraan yliopistollisten sairaaloille. Asian selvittämisestä sovimme jo hallitusneuvotteluissa. Tämä on erityisen tärkeää HUS:lle, sen potilaille ja henkilöstölle. HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativimmasta hoidosta kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista.
Maan hallituksen ja eduskunnan on kaikin tavoin edistettävä sitä, että Helsinki ja muut hyvinvointialueet onnistuvat tehtävässään turvata yhdenvertaiset palvelut. Useita lakiesityksiä on asian tiimoilta eduskunnan käsittelyssä.
Palautetta on tullut paljon Helsingin takaisinsoittojärjestelmästä ja Maisasta, jossa voi sähköisesti hoitaa omia sosiaali- ja terveysasioita. Vastausajoissa on ilmennyt ongelmia sekä vaihtelua eri terveysasemien välillä.
Kaupungin digipalvelulupauksen mukaisesti Maisan viesteihin pyritään vastaamaan kahdessa arkipäivässä, mutta tämä ei toteudu kaikissa toimipisteissä. Takaisinsoiton tavoiteaika on kaksi tuntia ja soittoja tehdään kaksi.
Olen välittänyt saamaani palautetta vastuutahoille. Tilanteeseen on tartuttu ja käyttöön on otettu uusi puhelinjärjestelmä. Lisäksi resurssien jakautumista on arvioitu uudelleen ja uusia vakansseja esitetty ongelman ratkaisemiseksi. Palvelun toimintaa seurataan tarkkaan.
Kuluvan vuoden Helsingin kaupungin budjetissa yksi keskeinen tavoite on vahvistaa helsinkiläisten palveluja. Hoitoon on päästävä oikea-aikaisesti. Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen.
Tavoite on, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Työtä tehdään sen eteen, että omalääkäri- ja omahoitajamalli saadaan vihdoin toimimaan jokaisella terveysasemalla. Myös vanhuspalveluihin laatuun ja pääsyyn etsitään uusia ratkaisuja.
Ajatukset ja palaute Helsingin palveluista ovat tervetulleita.
Keskusrikospoliisin selvitykset paljastavat rujon todellisuuden, jossa maamme lapsia elää. Entistä nuorempien tekemien vakavien rikosten määrä kasvaa vauhdilla. Rikosten uhrit ovat yhä nuorempia. Jengi pahoinpitelee lapsen bussissa varastaakseen kengät lapsen jaloista. Katujemme turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan vaikuttavampia keinoja.
Kovassa rikoskierteessä olevat lapset on useimmin sijoitettu lastensuojelulaitoksiin, joista karkaa vuosittain lähes 4000 lasta. Karanneet lapset, ns. hatkalaiset, jatkavat rikosten tekemistä lähes keskeytyksettä.
Hatkalaiset ovat nykyajan katulapsia, jotka elävät järkyttävissä oloissa. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen ehdotuksen pohjalta on valmistelussa suljetumpaa hoitoa antavia lastensuojelulaitoksia. Tavoite on saada lapset pois kadulta, rikoskierre katkaistua ja tarjota kokonaisvaltaisesti apua.
Lasten rikosten taustalla on usein syrjäytymistä, kasautuneita ongelmia ja rikkinäisiä koteja. Moni on jäänyt ilman aikuisen apua ja aikaa. Turvattomuus jättää nopeasti jälkensä mieleen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen.
Tällä eduskuntakaudella tehdyt päätökset lisävoimavaroista nuorisotyöhön, mielenterveyden chattipalveluihin, ensi- ja turvakodeille sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ja koulukiusaamisen kitkemiseen ovat tarpeen.
Lisäksi lastensuojelulaki uudistetaan, lasten ja nuorten terapiatakuu toteutuu, koulujen valtuuksia puuttua kiusaamiseen ja mobiililaitteiden käyttöön lisätään. Kiusatun lapsen oikeusturvaa vahvistetaan. Peruskoulun oppimisen tuki on uudistettu. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamisella on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten elämään.
Ennaltaehkäisy on aina ensisijaista, mutta sen rinnalle tarvitaan myös kovempia toimenpiteitä. Eduskunnassa käsittelemme esitystä jengirikollisuuden kitkemiseksi. Uhrin nöyryyttämisestä esimerkiksi kuvaamalla ja levittämällä tekoa eteenpäin tulee jatkossa ankarampi rangaistus. Alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä säädetään rangaistavaksi erillisenä rikoksena.
Helsingin kaupunginhallituksessa saimme juuri pyynnöstäni katsaukseen toimista, joita kouluissamme tehdään. Erityisen tärkeää saada perheiden ja koulun, mutta myös poliisin yhteistyö sujumaan varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi. Kun puhutaan lapsista ja nuorista, on vanhempien ja perheen tukeminen kasvatusvastuussa olennaista.
Helsingin on oltava turvallinen paikka asua ja elää kaikenikäisille.
Iloitsen merkittävästä työvoitosta: eduskunnassa on valmistunut mietintö lakimuutoksesta, jonka myötä lumen kaataminen mereen kielletään. Lakimuutos astuu voimaan, kun se on käsitelty täysistunnossa.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa sitouduimme lopettamaan saastuneen lumen kaadon vesistöihimme. Kirittääkseni asiaa jätin uudestaan viime kaudella eduskunnassa tekemäni lakialoitteen. Nyt eduskunta on viimein hyväksymässä lakimuutoksen. Itämerta on suojeltava talvellakin.
Kun aurattua lunta kaadetaan mereen, sinne päätyy samalla huomattava määrä roskaa ja muita vahingollisia aineita. Roskasta valtaosa on erilaisia muoveja ja tupakantumppeja, jotka jauhautuvat edelleen pienemmäksi mikromuoviksi. Kielto ei poista yksin rannikkovesien roskaantumisongelmaa, mutta on osa ratkaisua.
Itämeri ja sen rannat ovat meille helsinkiläisille tärkeitä. Ikävä kyllä kaupunkimme rannat ovat hyvin roskaantuneita ja roskia löytyy lähes kaikkialta. Kotimeremme pelastamiseksi tarvitaan lisätoimia. Viime kesänä rannoiltamme kerättiin lähes 100 kuutiometriä roskaa. Roskien siivoaminen kuluttaa valtavasti kaupungin veroeuroja.
Roskaantuminen aiheuttaa haittaa ympäristölle, eläimille ja ihmisten terveydelle sekä vähentää kaupunkimme viihtyisyyttä. Meressä jäte on haitallista. Esimerkiksi muovi jauhautuu mikromuoviksi, joka ei häviä merestä ehkä koskaan. Tupakantumpeista ja muista jätteistä liukenee veteen myrkkyjä. Runsasluminen talvi on Itämerelle erityinen rasitus. Keskivertotalvena kaduilta auratun ja mereen kipatun lumen mukana valuu useita tuhansia kiloja roskaa ja kymmeniä miljoonia mikromuovipartikkeleita Itämereen. Helsinki ajaa lunta mereen, vaikka valtuusto on toisin vaatinut.
Kaupunginvaltuusto on kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Tehtävä ei ole helppo, mutta se ei ole perustelu syy liata vesistöjemme. Helsingin on asia vihdoin laitettava kuntoon, koska likaisen lumen vesistöihin kaatamisen kieltävä lakiesitys hyväksytään pian.
Me helsinkiläiset voimme vaikuttaa kaupunkimme ja vesistöjen roskaantumiseen hyvin helpolla tavalla: huolehtimalla omat roskat roskiksiin.
Ilman ihmisen apua ja vastuullisia päätöksiä, ei Itämeren pelastaminen onnistu. Ihmisen on oltava Itämeren puolella.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Eduskunnassa on valmistunut mietintö lakimuutoksesta, jonka myötä lumen kaataminen mereen kielletään. Itämerta on suojeltava talvellakin.
Kun aurattua lunta kaadetaan mereen, sinne päätyy samalla huomattava määrä roskaa ja muita vahingollisia aineita. Roskasta valtaosa on erilaisia muoveja ja tupakantumppeja, jotka jauhautuvat edelleen pienemmäksi mikromuoviksi. Kielto ei poista yksin rannikkovesien roskaantumisongelmaa, mutta on osa ratkaisua.
Keväisin Helsingin rannoilta kauhotaan puhdistusalusten voimin lähes 100 kuutiometriä roskaa. Itämeren likaamiseen ja roskaamiseen on saatava loppu. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat, tupakantumpit ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan.
Lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kotikaupunkiini Helsinkiin, jossa lumen mereen kaataminen useista toimista huolimatta on vielä käytössä. Muissa suurissa kaupungeissa on likaisen lumen mereen ajamiselle löydetty vaihtoehtoinen ratkaisu.
Helsingin kaupunginvaltuusto on vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Nyt asiaan tulee lakimuutoksella vauhtia. Helsingin on syytä kiriä ympäristöystävällisen ratkaisun löytämisessä lumen hallintaan.
Helppoa se ei ole mutta asiaan ovat löytäneet ratkaisun myös muut Pohjoismaiden pääkaupungit, niin kyllä Helsinginkin on osattava. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös lumisina talvina teiden puhdistaminen sujuu.
Voit lukea lisää ohesta ympäristövaliokunnan mietinnöstä:
Viimeisimmällä Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme kaupungin keskustan elinvoimaisuuden palauttamisesta.
Nostin puheenvuorossani esille matkailun keskeisenä toimena keskustan ja koko Helsingin elinvoiman lisäämisessä.
Matkailu tuo myönteisiä kerrannaisvaikutuksia monille aloille. Hotellit, ravintolat ja kauppa kaipaavat kipeästi lisää asiakkaita. Helsinkiläiset tarvitsevat lisää työpaikkoja ja kaupunki verotuloja.
Onnistuaksemme on yhden luukun periaate yrittäjille sekä tapahtumien järjestäjille, ja byrokratian purku välttämätöntä. Keskusta-alueellekin on päästävä sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla.
Matkailun vauhdittamisessa on yhdistettävä kaupungin toimialojen ja yritysten voimavarat. Kysyin pormestari Vartiaiselta, millaisia lisätoimia on luvassa siihen, että kaupunki tekisi asioita vähemmän yksin ja enemmän yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin on vasta valittuna maailman kestävän matkailun kärkikaupunkina pystyttävä parempaan.
Kysymykseen vastannut pormestari Vartiainen kertoi hyvän uutisen. Helsinki on vihdoin luomassa mallia, jossa yrityslähtöisesti tehdään yhteistyötä. Toimintatapaan on haettu mallia mm. Ruotsista. Yhteistyötä ei ole se, että kaupunki pitää tiedotustilaisuuden yrittäjille. Kiritän uuden aidon yhteistyön toimintamallin käyttöönottoa!
Kevään valtiopäivät ovat vauhdissa. Keskeisinä asioina ovat turvallisuus, talous ja terveydenhuolto. Tulossa olevat kuntavaalit näkyvät työssä monella tapaa.
On ilo kuntavaaliehdokkaana Helsingissä. Olet lämpimästi tervetullut tukemaan vaalityötä ja mukaan kampanjaan sinulle sopivalla tavalla. Vaalipäivä on 13.4.2025. Olethan yhteydessä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soita/tekstiviesti/WhatsApp 050 511 3033, tai vaalipäällikkööni Maria Mattilaan mattilanmaria@gmail.com.
Palasin viime kuntavaaleissa pitkän tauon jälkeen kaupunginvaltuuston jäseneksi. Olen toiminut myös kaupunginhallituksen jäsenenä. Kuluneella valtuustokaudella olemme Helsingissä onnistuneet ottamaan useita tärkeitä askelia eteenpäin, mutta monessa on pystyttävä paljon parempaan. Helsingin päätöksentekoon tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä ja yhteistyötä. Kaupungin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen kanssa ja vähemmän yksin. Lue lisää blogistani.
Ajatukset ja palaute kotikaupunkimme kehittämiseksi on tervetullutta. Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten voimme tehdä asioita paremmin.
Tervetuloa tapaamaan
Ennen kuntavaaleja olen mukana Helsingin Kokoomuksen tapahtumissa kiertämässä Helsinkiä lauantaisin (ajat ja paikat tarkentuvat ja ne voi tarkistaa lähempänä tapahtumaa myös kotisivuiltani). Tervetuloa mukaan. Lisätietoja aikataulusta myöhemmin.
20.2. klo 17.15 Instagram-livelähetys Arkadianmäen ja Helsingin ajankohtaisista kuulumisista. Lähetyksen näkee Instagram-tililtäni @sarisarkomaa. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Vierailulle eduskuntaan 5.3. klo 18. Luvassa kahvikupin ääressä ajankohtaisista asiaa Helsingin ja valtakunnan politiikasta, tulevista kuntavaaleista sekä tutustumaan eduskuntataloon. – ilmoittaudu täällä: https://forms.gle/oebbr8Ro7tYMjzBq7
Avoin Eduskunnan Muistiverkoston yleisötilaisuus 12.3. klo 15–16.30 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (os. Arkadiankatu 3). Johtamani muistiverkosto ja Muistiliitto järjestävät tilaisuuden aivoviikolla aivoterveyden edistämisestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä.
Avoin Eduskunnan Syöpäverkoston tilaisuus 19.3. 14.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (os. Arkadiankatu 3) Luvassa tietoa syöpästrategian valmistelusta, ja Syöpärekisterin seulontajohtaja Tytti Sarkeala alustus "Suositus rintasyövän seulonnan ikäryhmien laajentamisesta".
Vihdoinkin! iloitsen, työvoitto. Eduskunnassa valmistui mietintö lakimuutoksesta, jonka myötä lumen kaataminen mereen kielletään. Itämerta on suojeltava talvellakin.
Kun aurattua lunta kaadetaan mereen, sinne päätyy samalla huomattava määrä roskaa. Roskasta valtaosa on erilaisia muoveja ja tupakantumppeja, jotka jauhautuvat edelleen pienemmäksi ja muovi mikromuoviksi. Kielto ei poista yksin rannikkovesien roskaantumisongelmaa, mutta on osa ratkaisua.
Helsingin on otettava pääkaupungin kokoinen osuus matkailusta
Viimeisimmällä Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme kaupungin keskustan elinvoimaisuuden palauttamisesta. Nostin puheenvuorossani esille sen, että matkailun vauhdittaminen on olennainen osa koko Helsingin elinvoiman vahvistamista. Helsinki on vihdoin luomassa mallia, jossa yrityslähtöisesti tehdään yhteistyötä. Toimintatapaan on haettu mallia mm. Ruotsista. Lue lisää.
Helsinkiläisten sote-palvelujen ja HUS:n pelastamiseksi tehtävä uudistuksia
Helsingissä tavoitteena on, että lääkärille ja hoitajalle pääsy nopeutuu, ja omalääkäri- ja omahoitomalli otetaan käyttöön kaikilla terveysasemilla. Valtakunnallisen erityistason hoidon, kuten elinsiirtojen ja lapset sydänleikkauksen, rahoituksen tulisi mennä suoraan HUS:lle. Tämä on tärkeää potilaiden hoidon laadun ja HUs:n henkilöstön työskentelyolosuhteiden turvaamiseksi. Vaikka aluehallintouudistus on tuonut haasteita, pääkaupunkiseudun erityinen tilanne edellyttää, että sekä Helsingin kaupunki että HUS toimivat esimerkillisinä työnantajina. Osaavat ihmiset tekevät helsinkiläisten palvelut. Lue lisää.
150-vuotisvaltuustossa nostimme esille asukkaiden äänen vahvistamisen kaupungin päätöksenteossa
Helsingin kaupunginvaltuuston 150-vuotisjuhlakokouksessa nostimme esille tahdon paikallisdemokratian vahvistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen asukkaiden, yritysten sekä järjestöjen kanssa kaupungin kehittämisessä. Teimme mainion juhlapäätöksen, Helsinkiläiset 7–19-vuotiaat saavat maksuttoman pääsyn uimastadioneille ja kulttuuritapahtumiin, edistäen nuorten tasa-arvoista osallistumista liikuntaan ja kulttuuriin. Lue lisää.
Kännykät kuriin peruskouluissa – työrauha oppimiseen ja välitunnit liikkumiseen
Älylaitteiden jatkuva käyttö heikentää keskittymiskykyä, oppimistuloksia ja lasten hyvinvointia. Eduskunnan käsittelyyn saapunut lakiesitys antaa kouluille ja opettajille selkeän toimivallan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä sekä edistää liikunnallista elämäntapaa osana koulupäivää. Tavoite on luoda oppilaille ympäristö, jossa he voivat keskittyä oppimiseen, liikkua riittävästi ja kehittää sosiaalisia taitoja. Lue lisää.
Musiikki-, matematiikka- ja liikuntaluokkia tarvitaan kaupunkiimme enemmän, ei vähemmän
Liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat, tarjoavat oppilaille mahdollisuuden syventyä omiin vahvuuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa. Helsingissä on kehitettävä ja laajennettava painotetun ja painotettujen luokkien opetuksen tarjontaa eri puolilla kaupunkia. Kirjoitin blogiini vastineen vasemmistoliiton vaaliohjelmaan, jossa painotettua luokkamuotoista opetusta ajetaan alas.
Tukea ja lepoa omaishoitajille – näin omaishoitoa uudistetaan
Omaishoitajat tekevät arvokasta ja vaativaa työtä, mutta liian moni jää vaille tarvitsemiaan vapaapäiviä ja tukea. Hallitusneuvotteluissa sopimamme ja valmisteilla oleva omaishoidon uudistus tähtää omaishoitajien jaksamisen parantamiseen. Helsingissä on varmistettava, että omaishoitajat saavat heille kuuluvan avuna ja vapaapäivät pidettyä, jotta he jaksavat tehdä vaativaa omaishoitajan työtä ilman, että heidän oma hyvinvointinsa vaarantuu. Järjestöjen rooli on tärkeä ja heidän toimintaedellytyksistänsä on huolehdittava. Kiitos Pääkaupunkiseudun omaishoitajille korvaamattomista syytöstä ja vierailusta eduskuntaan. Kirjoitin omaishoidon uudistamisesta Pääkaupunkiseudun omaishoitajien Oma-lehteen.
Aloite laajentaa rintasyöpäseulonnat 45–74-vuotiaisiin naisiin etenemässä
Euroopan unioni on antanut tutkimustietoon perustuvan suosituksen seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset. Suomen on syytä ripeästi toimia suosituksen mukaan. Asiaa vauhdittaakseni olen uusinut viime eduskuntakaudella tekemäni toimenpidealoitteen. Seulontojen laajentaminen oli seurantaryhmän käsittelyssä ja etenee seuraavaksi ministeriöön. Tämä on tärkeä askel rintasyövän varhaisen toteamisen ja hoidon parantamiseksi.
On ilo toimia Rintasyöpäyhdistyksen 20-vuotisjuhlavuoden suojelijana. Naistenpäivänä 8.3.2025 vietämme 20-vuotisjuhlaa Helsingissä, jossa avaan tilaisuuden ja esiintymässä Arja Koriseva. Voit ostaa lipun Rinnakkain-verkkokaupasta https://rinnakkain.fi/product/11/
Vaalipäällikkönäni mainio Maria Mattila ja kotikaupunkimme karvakuonojen ääntä kampanjassa pitää yllä Martti-koira.
Vasemmisto on taas kerran painotetun opetuksen kimpussa ja haaveilee kuntavaaliohjelmassaan painotetuista luokista luopumista. Vasemmistoliiton tavoite on kaupunkilaisjärjen vastainen.
Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.
Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä, mutta keinona painotetun opetuksen lopettaminen on väärä.
Kaupunginvaltuusto on toistuvasti keskusteluissaan antanut tuen painotetuille luokille. Helsingin on jatkettava kunnianhimoisesti työtä ohjauksen ja tiedon lisäämiseksi perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta ja luokista sekä niihin hakeutumisesta. Tiedon on saavutettava perheet ja oppilaat, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde. Tietoa varmasti monissa perheissä tarvitaan laajemminkin suomalaisen koulupolun mahdollisuuksista.
Helsingissä on tuettava lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Painotettu luokkamuotoinen opetus on hyvä lisä kaupunkimme koulujen toimintaan ja sitä on lakkauttamisen sijaan kehitettävä.
Saamani palautteen ja kokemukseni mukaan painotettu opetus on erittäin tärkeää oppilaille ja opettajille. Painotettu opetus on usein vuosien tai jopa vuosikymmenten kehittelyn tulosta.
Helsingissä on luotava puitteet sille, että painotetun, luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toiminta ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa, eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.
Rintasyöpä on edelleen naisten yleisin syöpä. Useimmin rintasyöpä löytyy väestöseulonnalla, johon maassamme kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset joka toinen vuosi. Euroopan unioni on antanut tutkimustietoon perustuvan suosituksen seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset. Suomen on syytä ripeästi toimia suosituksen mukaan. Syöpäjärjestöt tekevät tiiviisti työtä asian edistämiseksi. Asiaa vauhdittaakseni olen uusinut viime eduskuntakaudella tekemäni toimenpidealoitteen.
Seulonta on kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Hoidon edistysaskeleista huolimatta rintasyöpä aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Suomen on pystyttävä parempaan.
Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Suomessa seulontaan osallistuu noin 80 prosenttia kutsutuista. Isoissa kaupungeissa osallistumisen tiedetään olevan alhaisempaa kuin muualla Suomessa. Matalin osallistumisaste on ollut Helsingissä, jossa seulontoihin osallistui vain 73 prosenttia kutsutuista. Myös seulonnan osallistumisasteen nostaminen on aivan olennainen tavoite.
Tuore kokemusselvitys osoittaa, että seulonnan kautta rintasyöpädiagnoosin sai enintään kolmessa viikossa 83 % vastaajista, kun taas itse oireiden perusteella tutkimuksiin hakeutuneista vain 47 % sai diagnoosin samassa ajassa. Ero hoitoon pääsyssä on valtava. Selvitys osoittaa, että perusterveydenhuoltoon pääsy ja syövän diagnostiikkaa sekä rintasyövän koko hoitopolku kuntoutukseen ja jälkiseurantaan saakka on hyvinvointialueilla laitettava kuntoon.
Rintasyövän useisiin muihin syöpiin verrattain hyvä paranemisennuste perustuu juuri varhaiseen diagnostiikkaan ja kehittyvään hoitoon. Pitkälle edenneisiin rintasyöpiin ei toistaiseksi ole parantavia hoitoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempi on ennuste. Seulontojen ripeä laajentaminen nuorempiin ja iäkkäämpiin ikäryhmiin on inhimillisesti ja taloudellisesti hyvin perusteltua.
Maassamme sairastuu vuosittain noin 35 000 ihmistä syöpään, joista 5000 on naisten rintasyöpiä. Vuonna 2035 syöpiin arvioidaan sairastuvan jopa yli 46 000 suomalaista. Euroopan komissio on nimennyt syövän yhdeksi suurimmista maailmaamme vaivaavista haasteista. Syövän lisääntymisen vuoksi Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Syöpästrategia on laadittu mm. Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa.
Iloitsen, että saimme hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan maahamme. Strategian tarkoitus on vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteuttamista, parantaa kustannustehokkaiden hoitojen yhdenvertaista saatavuutta sekä yhtenäistää syövän eri vaiheiden hoidon kansallisia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään. Syöpästrategian valmistelun loppukiri on parhaillaan meneillään ja valmista on määrä olla toukokuussa. Rintasyöpäseulontojen laajentaminen on syytä olla strategian kärkeen priorisoitujen toimien joukossa.
Rintasyöpäyhdistys tekee tärkeää työtä rintasyöpään sairastuneiden hyväksi. Yhdistys on jo 20 vuoden ajan tarjonnut vertaistukea, luotettavaa tietoa ja toivoa. On ilo toimia juhlavuoden suojelijana. Rintasyöpäyhdistyksen 20-vuotinen työ on osoitus siitä, kuinka yhteisöllisyys, tietoisuuden lisääminen ja tukiverkoston vahvistaminen voivat tuoda toivoa ja parantaa elämänlaatua. Vertaistuki on monelle kaikkein tärkein toivon, avun ja tuen muoto. Kaikilla ei ole tuttuja ja läheisiä, jotka voivat tarjota vertaistukea – onneksi on Rintasyöpäyhdistys ja sen verkostot.
Lämpimät onnittelut 20-vuotiaalle Rintasyöpäyhdistykselle. Kiitos yhdistyksen henkilöstölle, jokaiselle jäsenelle, vapaaehtoiselle ja tukijalle panoksestanne ja tekemästänne tärkeästä työstä.
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Terveydenhuollon maisteri
