Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes suomalaisista odottaa vähintään viisi viikkoa. Pitkät jonot terveysasemille ja sote-uudistuksen takkuaminen innoittivat katselemaan, josko naapurista löytyisi esimerkkiä terveydenhuoltomme uudistamiseen. Kävimme aloitteestani johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa tutustumassa Ruotsin perusterveydenhuoltouudistukseen keväällä 2012.

Ruotsissa on käytössä niin sanotut Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt, joiden tavoitteena siirtyä järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Potilas voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen. Palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat tarjota palveluja, mutta valinta on aina potilaalla. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti.

Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.

Uudistuksen myötä perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas mahdollisimman korkealaatuisesti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia alan palveluyrityksiä kuten terveysasemia on syntynyt runsaasti.

Ruotsin raha seuraa potilasta malli vakuutti. Mallin painavin perustelu on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä.

Ero on suuri Suomeen verrattuna. Meillä perusterveydenhuollon kehittäminen on jumittunut jatkuviin erilaisiin hankkeisiin. Pitkät odotusajat terveysasemille ovat ikävä kyllä tuttuja myös meille helsinkiläisille. Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa.

Ehdotimmekin kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa (HS 16.6), että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen tartuttava. Vastaavaa mallia on ehdottanut myös Terveyden - ja hyvinvoinninlaitos (THL) omilla muokkauksillaan. Raha seuraa potilasta - malli on saanut tukea myös useilta muilta tahoilta. Ruotsin malli ei ole täydellinen, mutta siitä on mahdollista muokata toimiva malli Suomeen.

On tunnistettava vakava tosiasia, että työn alla oleva sote-uudistus alkaa vaikuttaa aikaisintaan vuonna 2017. Ja nähtävä se, että se ei yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen, ei vaikka sen valuvikoja varmasti vielä monin tavoin korjataan. Raha seuraa potilasta - mallista on mahdollista rakentaa se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen.

Ruotsin mallin parhaiden palojen tuominen Suomeen on sovittava pian työnsä aloittavan terveydenhuollon rahoitusta selvittävän laaja-alaisen työryhmän toimeksiantoon. Liikkeelle on hyvä lähteä asteittain ja mahdollisesti kokeiluilla. Olen ehdottanut, että uutta Suomen mallia kokeiltaisiin Helsingissä ja muualla Metropolialueella.

Sote-uudistus on kokonaisuudessaan toteutettava niin, että erikoissairaanhoidon osalta pääsemme ratkaisuun, joka rakentuu siihen hyvään työhön, jota Hus- alueella on tehty. Suomalaisten hyvän arjen kannalta on olennaista, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta tehdään kuntien kuulemisen jälkeen ripeästi päätökset.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta ja terveysjaoston puheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 7.10.2013
Julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa malttia ja yhteistyönhenkeä keskusteluun raha seuraa potilasta - mallista. Tutkitaan ensin ja vasta sitten hutkitaan – jos tarvetta löytyy.

Sarkomaa muistuttaa, että perusterveydenhuollon kehittäminen on jumiutunut. Terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti. On tunnistettava vakava tosiasia, että työn alla oleva sote-uudistus alkaa vaikuttaa aikaisintaan vasta 2017. Ja nähtävä se, että se ei yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Raha seuraa potilasta mallista on mahdollista luoda se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen.

Sarkomaa pitää viisaana ja välttämättömänä, että tyrmäämisen sijaan Ruotsin raha seuraa potilasta – mallin soveltaminen Suomeen kirjattaisiin työnsä aloittavan terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän toimeksiantoon.

”Nyt on etsittävä kansallinen yhteisymmärrys Suomen perusterveydenhuolto paremmaksi mallista,” sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa on erityisen huolissaan Sdp:n piiristä tulleesta tyrmäysmentaliteetista. Viimeksi Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Urpilainen ilmaisi pelkäävänsä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aloite johtaisi yksityisten terveydenhuoltopalveluiden lisääntymiseen. THL-malli on tehty Ruotsin mallin pohjalta.

Se, että keskusteluun nousseessa mallissa niin Ruotsin raha seuraa potilasta kuin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mallissa ehdotetaan, että laatukriteerit täyttävät tahot, myös yritykset, voisivat tarjota palveluja julkisen ja kolmannen sektorin rinnalla, ei saa olla syy näkemättä mallin hyötyjä potilaille ja kustannustehokkuudelle. Terveyskeskusjonossa odottavalle on olennaista se, että hoitoon pääsee, eikä niinkään se kuka palvelun tuottaa, päättää Sarkomaa.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen ihmettelevät kansanedustaja Anneli Kiljusen suoraa tyrmäystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aloitteelle.

”Toivoisimme, että malleja ja periaatteita tutkitaan ja harkitaan. THL:n aloitteen suoralta kädeltä tyrmääminen ei vie keskustelua perusterveydenhuollon kehittämisestä eteenpäin.”

Vierailimme tutustumassa Ruotsin uudistukseen (Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt) ja ehdotimme keväällä 2012, että terveydenhuollon uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. THL- malli vastaa perusteiltaan Ruotsin mallia.

Ruotsin raha seuraa potilasta - mallin selvittäminen ja soveltaminen Suomeen on kirjattava pian työnsä aloittavan terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän toimeksiantoon. Uudesta terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen mallista on saatava kansallinen yhteisymmärrys, jotta malli voidaan viedä yhdessä eteenpäin osana sote-uudistusta. Rakenteiden lisäksi on olennaista saada myös linjaukset terveydenhuollon rahoituksesta. Meidän on siis rakennettava "Suomen malli", edustajat vaativat.

THL esittää, että julkinen järjestäjä määrittää tuottamisen kriteerit ja siitä saatavat korvauksen. Heidän mukaansa kunnan lisäksi yritykset ja kolmas sektori voivat olla tuottajia.  Mallissa potilaan valinta on käyttövoima, sillä potilaat valinnallaan ohjaavat rahat sille taholle, jonka valitsevat.

”THL:n periaatteet sopivat hyvin meille. THL:n aloite vie keskustelua asian ytimeen eli perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Tällä hetkellä terveyskeskusten kehittäminen on jumissa ja potilaat odottavat jonoissa. Emme voi hyväksyä sitä eriarvoisuutta, että 34 prosentilla terveyskeskukseen jonottavista odotusaikaa on vähintään viisi viikkoa," sanovat  edustajat.

Kokoomusedustajat kannustavat SDP:n kertomaan oman vaihtoehtonsa, jolla he haluavat vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevää toimintaa.  Työn alla oleva Sote-uudistus alkaa vaikuttaa vasta 2017 ja se ei yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Pitkät jonot perusterveydenhuoltoon ja eriarvoisuus tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Ruotsin mallin ja THL: n aloitteen vahvuus on se, että perusterveydenhuollon laatu määriteltäisiin ja sitä seurattaisiin. Terveydenhuollon kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssit suunnataan oikein. Kun haluamme tuottaa ihmisille terveyshyötyjä niin Suomessa on edettävä laatukriteereiden ja -rekistereiden kehittämisessä. Ruotsin esimerkki osoittaa, että laatutietojen julkistamisen kautta keskustelu on siirtynyt siihen, mitä on todellisuudessa hoidon vaikuttavuus.

”Ruotsin mallista on saatu hyviä kokemuksia ja niitä on hyödynnettävä myös Suomessa. Malleja ei pitäisi tyrmätä suoralta kädeltä ideologisin perustein. - Ruotsin mallista  on varmasti räätälöitävissä Suomen malli, päättävät kokoomusedustajat.”

Sari Sarkomaa
Anne-Mari Virolainen

Julkaistu

”Missäs duunissa miehesi nyt olikaan, kun hän voi jäädä kotiin?"

Kysymyksen esitti kollegani, jonka kanssa olen tehnyt vuosikaudet yhteistyötä tasa-arvoasioissa. Myös toinen ystäväni jakoi perhevapaan puolisonsa kanssa. Hänen työnantajansa sanoi, että sovitaanko, ettei kerrota asiakkaille sinun äitiyslomasi lyhyyttä. Ettei yrityksemme imago kovene. Niinpä niin.

Tutkimukset osoittavat, että asenteiden tasolla olemme yksimielisiä tasa-arvoisen vanhemmuuden tarpeellisuudesta. Käytännössä tilanne onkin erilainen. Lakisääteiset perhevapaat isäkuukautta lukuun ottamatta koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Äidit käyttävät kaikista perhevapaista edelleen yli 90 prosenttia.

On jopa epäselvää, onko joka työpaikalla ja kaikissa perheissä tieto siitä, että perhevapaat on säädetty äitiysrahakautta ja isäkuukautta lukuun ottamatta molempien vanhempien käytettäväksi perheen valintojen mukaan. Silti vain harva suomalainen isä uskaltautuu isäkuukauden lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita. Vain pari prosenttia isistä käyttää perhevapaata yli kaksi kuukautta. Lisäksi sairasta lasta jää kotiin hoitamaan useimmiten äiti. Onneksi sentään isyysvapaata käyttää yhä useampi isä.

Hälyttävää on se, että isiä tasa-arvoiseen vanhemmuuteen innostamaan tarkoitettu isäkuukausi on lyhentänyt isien keskimääräisesti käyttämiä vanhempainrahapäiviä. Isät käyttävät ainoastaan ja vain sen osan vanhempainvapaasta, joka heille on kiintiöity.

Asia on taas ajankohtainen, kun hallitus valmistelee esitystä kotihoidontuen jakamisesta molempien vanhempien kesken. Iso osa perheistä käyttää tukea alle vuoden, joten jakamisvaade ei heitä koskisi. Varsin moni asia uudistuksesta on auki, kuten yksinhuoltajien tilanne. On hyvä, että hallitus on luvannut uudistaa kokonaisuutena kotihoidon- ja yksityisenhoidon tukea sekä päivähoitoa ja tehdä kokonaisuudesta nykyistä joustavamman. Olennaista on, että jokainen perhe löytäisi itselleen sopivan vaihtoehdon.

On kaikkien etu ja etenkin lapsien, että löydämme tapoja, joilla edistetään vanhemmuuden jakamista. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin usein negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen. Isät on nähtävä vanhempina siinä missä äiditkin.

Ydinkysymys onkin, mistä saisimme isille rohkeutta jakaa vanhemmuutta? Isän aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen sekä etenkin lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin vahvistamista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitsemme ja toivottavasti myös löydämme muitakin keinoja kuin kiintiöt.

Hallituksen on tuotava kotihoidontuen uudistusesityksen kanssa eduskuntaan esitys, joilla tasataan vanhemmuuden kustannuksia. Pelkästään isiä kannustamalla ei poisteta kaikkia äitiydestä aiheutuvia kustannuksia. Niin kauan kun äidistä aiheutuu enemmän kustannuksia kuin isästä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.

Hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Kertakorvauksen lisäksi on jatkossa luotava tapa tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset sekä äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen, kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti.

Julkaistu

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) ehdotus siitä, että hallitus luopuisi valmistelussa olevista laeista, jotka tuovat lisää tehtäviä ja velvoitteita kunnille, on viisas. Ehdotuksen taustalla on hallituksen rakennepaketti, jossa päätettiin karsia kuntien tehtäviä miljardilla eurolla. Virkkusen esitys antaa vauhtia ministeriöiden totaalisen löperösti alkaneeseen tehtävien ja velvoitteiden karsintatalkootyöhön.

Ehdotan, että hallitus yhtälailla harkitsisi ja vetäisi pois vielä rakennepakettiin sisältyvät lisävelvoitteet, kuten oppivelvollisuuden venyttäminen ja esiopetuksen velvollisuus. Arvio on syytä tehdä myös ensi vuoden budjettiesityksestä, joka on parhaillaan hallituksen käsittelyssä.

Nopeinta on ensin olla säätämättä uusia velvoitteita. Ainakin hallituksen on ensin tehtävä päättämänsä miljardin euron tehtävien ja velvoitteiden karsintalista ja vasta sitten arvioitava vieläkö sen jälkeen on rahkeita tuoda lisävelvoitteita.

Olen pitänyt viisaana, että ainakin valtiovarainvaliokunnassa arvioitaisiin, ovatko kaikki esitetyt uudet velvoitteet sellaisia, jotka ovat ensisijaisia ja välttämättömiä. Pidän hyvänä, että hallitus itse katsoo vielä kerran esityksensä. Ei ole mitään järkeä säätää uusia velvoitteita, jos ne pian leikataan osana karsintapakettia.

En ole täysin yllättynyt, että ministeriöiden listat tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta olivat mitättömiä. Käsittämätöntä on se, että ministeriöt ehdottavat säästökeinona tehtävien siirtoa julkisen sektorin sisällä. Ikään kuin se kuroisi umpeen julkista kestävyysvajetta. Pallottelu tehtävistä valtion, kunnan ja Kelan välillä ei itsestään tietenkään vähennä julkisen sektorin kuluja. Tukiopetuksen tarvetta on ministeriöille ja kyllä ministereillekin. Kuntaministerille pisteet. Mallia ovat myös näyttäneet Suomen yrittäjät, jotka ovat tehneet ihan kelpo karsintalistan.

Pallotteluehdotukset näyttävät lähinnä vastuun pakoilulta. Samalla asiantuntijaministeriöt nostavat kädet pystyyn ja siirtävät oman hallinnonalan talouden tasapainottamisen valtiovarainministeriön vastuulle. Herää kysymys siitä, ovatko kyseisten ministeriöiden ministerit sitoutuneet hallituksen rakennepaketin miljardin karsintalistan tekemiseen.

Vauhdikas velkaantuminen on fiksu laittaa kuriin harkiten, nyt kun vielä siihen on mahdollisuus. Tekemättä jättäminen ei ole enää mahdollista. Helppoa ei tietenkään ole luopua mistään, mutta on vastuutonta syödä lastemme mahdollisuudet ja lykätä kasvava velka heille.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote
3.10.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen kiittävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) aloitteesta perusterveydenhuollon kehittämiseen ja vaativat, että THL:n kannattamaa valinnanvapautta lisätään perusterveydenhuollossa Ruotsin mallin tapaan.

”Ruotsin terveydenhoitomalli on otettava pian parlamentaarisen terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän agendalle. Uudesta terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen mallista on saatava kansallinen yhteisymmärrys, jotta malli voidaan viedä yhdessä eteenpäin osana sote-uudistusta. Meidän on siis rakennettava ’Suomen malli’”, edustajat vaativat.

”Jo monesti ehdottamamme periaatteet saavat nyt kannatusta myös THL:lta. Tänään julkistetun THL:n aloitteen keskeiset periaatteet kuten perusterveydenhuollon tuottajakunnan laajentaminen, valinnanvapaus, palveluiden vahvemmat hartiat, laadun läpinäkyvyys ja sen seuraaminen kansallisesti ovat kannatettavia ja niiden pitää toimia rahoitustyöryhmän työn pohjana ja sisältyä sote-uudistukseen”, Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen katsovat.

Perusterveydenhuollon tuottajakunnan laajeneminen ja valinnanvapaus tarkoittavat raha seuraa potilasta -mallia, jossa laatuvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele julkista, kolmatta ja yksityistä sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelun tuottajina.

”THL:n aloite vie keskustelua asian ytimeen eli perusterveydenhuollon vahvistamiseen. Tällä hetkellä terveyskeskusten kehittäminen on jumissa ja potilaat odottavat jonoissa”, edustajat näkevät.

”Sote-uudistus alkaa vaikuttaa vasta 2017 ja se ei yksin riitä potkuksi perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Siksi tarvitsemme rahoitusratkaisun, jossa raha seuraa potilasta ja palveluntuottajat ovat samalla viivalla”, edustajat muistuttavat.

”Rakennepaketissa päätetyssä rahoitustyöryhmässä on tehtävä malli THL:n periaatteiden pohjalta ja tavoitteeksi on otettava Ruotsin mallin kokeileminen Suomessa paikallisesti. Meidän on poimittava parhaat palat päältä ja rakennettava oma Suomen malli, jossa perusterveydenhuolto ja ehkäisivät palvelut paranevat sekä hoitojonot lyhenevät. Toimivaa erikoissairaanhoitoa ei saa vahingoittaa uudistuksessa. ”

Ruotsissa saadut kokemukset ovat hyviä, meillä ei ole varaa sivuuttaa niitä”, edustajat painottavat. Edustajat ehdottavat, että mallia pilotoitaisiin perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy.

“Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin”, Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa p. 050 511 3033
Lenita Toivakka p. 050 512 2928
Anne-Mari Virolainen p. 050 512 1941

Julkaistu

Lauttasaari-lehti 26.9.2013

Lauttasaari-päivää suosi sää ja tapahtuma olikin monin tavoin onnistunut. Tuntui hyvältä, kun niin moni vanha tuttu tuli tapaamaan. Oli hyvä, että runsaslukuinen joukko ehti tuomaan näkemyksiään oman kotiseutunsa kehittämiseksi.

Useampi muisteli kesän uutista 63 vuotta naimisissa olleesta avioparista, joka erotettiin virkamiesten päätöksellä vastoin heidän tahtoaan. Moni oli helpottunut, kun kerroin, että eduskunta on asian jo selkeästi linjannut uudessa vanhuspalvelulaissa. Lain pykälään on kirjattu, että puolisoiden tulee saada asua yhdessä. Eduskunnan hyväksymässämme mietinnössä linjasimme, että iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä molempien niin halutessa. Tämä vaade pätee myös sen jälkeen, kun toinen puolisoista tai kumpikin tarvitsee pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa muualla kuin aikaisemmassa kodissaan.

Uusi vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kyse on siitä, miten Helsinkiä kehitetään niin, että se olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa lain tavoitteiden toteutumista. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Osaltani seuraan erityisen tarkkaan Helsingin työtä lain toimeenpanossa.

Erityisen paljon lauttasaarelaisia kiinnostivat alueen liikuntapaikat. Palautetta tuli urheilukentän valvojatilanteesta ja penkkien puutteesta ulkoilureiteillä. Nämä terveiset olen laittanut jo eteenpäin.

Moni oli huolissaan liikenneturvallisuudesta. Varmaan jokainen meistä on nähnyt suojatiellä tapahtuvan “läheltä piti” -vaaratilanteen, jossa moottoriajoneuvo on ollut ajaa suojatietä ylittävän päälle. Varsinkin pienten lasten vanhemmille huoli lasten turvallisuudesta koulutiellä on enemmän kuin tuttua. Huoli ei ole turhaa. Arviolta kolme neljästä lapsille sattuvista henkilövahingoista tapahtuu tietä ylittäessä. Asia koskettaa kaikenikäisiä. Kerroin, että olen ehdottanut liikenneministerille kovempia sakkorangaistuksia suojatietörkyilyn kitkemiseksi. Se ei tietenkään asiaa yksin ratkaise, mutta auttaa varmasti.

Useampi yrittäjä kävi tuomassa terveisiä. Moni sanoi, että on täysin kaupunkilaisjärjen vastaista, että pienissä yrityksissä vähäisiä resursseja joudutaan käyttämään kohtuuttomasti erilaisten normien täyttämiseen. Oli hyvä kertoa, että eduskuntaryhmämme on käynnistänyt turhien säädösten ja käytäntöjen purkamistalkoot. Haluamme perata vuosien saatossa säädettyjen lakien ja säädösten kokonaisuuden. Kutsumme eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla lähiviikkoina yrittäjiä kertomaan ryhmällemme käytännön kokemuksia ja ehdotuksia siitä, miten yritysten byrokratiataakkaa voitaisiin raivata yrittäjyyden ja kasvumahdollisuuksien tieltä. Toivotan yrittäjät lämpimästi tervetulleeksi tuomaan ehdotuksiaan eduskuntaryhmämme talkoisiin. Yhteydenotot kaikissa Helsingin ja Suomen asioissa ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Helsingin Sanomat 26.9.2013

Helsingin Sanomien kirjoituksessa (22. 9.) todettiin, että eduskunta hyväksyi uuden lastensairaalan poikkeuksellisen tuen vasta, kun lastensairaalan valtakunnallista roolia korostettiin.

Toteamus antaa asiasta eduskunnan osalta puutteellisen kuvan. Itse asiassa eduskunta oli lastensairaalan valtionosuusasiassa aloitteellinen jo vuoden 2012 syysistuntokaudella, jolloin se hyväksyi valtion vuoden 2013 talousarviota koskevaan budjettimietintöön lausuman lastensairaalan valtionosuudesta. Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa muovatussa lausumassa edellytettiin, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa vuosia 2014–2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

Seuraavassa kehyspäätöksessä hallitus osoitti uuden lastensairaalan perustamiskustannuksiin 40 miljoonaa euroa. Lastensairaalan rahoitus tulee varsinaisesti eduskunnan päätettäväksi osana talousarvioesitystä.

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia keinoja. Suomen lasten kannalta on ollut innostavaa ja välttämätöntä, että lastensairaala on koonnut mittavan joukon tekemään työtä tärkeän asian eteen. Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok),
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsinki

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Lenita Toivakka iloitsevat, että Keskusta tulee niiden joukkoon, joka haluavat uudistaa terveydenhuoltoa raha seuraa potilasta -mallilla.

Ruotsissakin käytössä olevassa mallissa laatuvaatimukset täyttävät palveluntarjoajat voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua valvotaan tarkasti ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele julkista, kolmatta ja yksityistä sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelun tuottajina.

”Tämä on hyvä askel eteenpäin yhteisymmärryksen löytämisessä sote-uudistuksessa. Uudistuksessa on kuitenkin kyse kuntien tärkeästä tehtävästä: kuntalaisten palveluiden turvaamisesta. Kun hallitus aloittaa rahoitusselvityksen, on Suomessa otettava oppi naapuristamme ja poimittava parhaat palat mallista käyttöömme”, Sarkomaa ja Toivakka katsovat.

”Ruotsissa uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa on saatu samalla rahalla enemmän. Palvelun tuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Uudistuksen myötä tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy on parantunut. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet”, Sarkomaa ja Toivakka toteavat.

”Olemme jo pitkään kannustaneet selvittämään raha seuraa potilasta –mallin mahdollisuuksia terveydenhuoltojärjestelmässämme. Nyt on käärittävä hihat. Keskustan kanssa ajattelemme kuitenkin eri tavoin siinä, että me haluamme pitää päätöksenteon lähellä kuntalaista. Keskustan byrokraattisessa maakuntamallissa päätöksenteko karkaisi liian kauas. Emme halua lisätä hallintoa, vaan keventää ja tehostaa sitä”, Sarkomaa ja Toivakka muistuttavat.

Lisätietoja:

Lenita Toivakka p. 050 512 2928
Sari Sarkomaa p. 050 511 3033

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii, että kotihoidontuen uudistamisen esityksen rinnalla tuodaan eduskuntaan myös esitys, joilla tasataan vanhemmuuden kustannuksia. On tosiasia, että pelkästään isiä kannustamalla käyttämään perhevapaata ei poisteta kaikkia äitiydestä aiheutuvia kustannuksia. Niin kauan kun äidistä aiheutuu enemmän kustannuksia kuin isästä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.

Sarkomaa alleviivaa, että pelkkä vanhemmuuden kustannusten eri mallien selvittäminen ei nyt riitä. Yhtä lailla kun hallitus kannusti työmarkkinakeskusjärjestöjä maltilliseen ja työllisyyttä edistävään palkkaratkaisuun, on sen nyt kannustettava vanhemmuuden kustannusten tasaamiseen. Sarkomaa haastaa työelämän järjestöt ottamaan vihdoin vanhemmuuden kustannusten tasaamisen työpöydälleen.

Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Myös Juhana Vartiaisen ja Osmo Soininvaaran viime keväänä julkaistussa raportissa ehdotettiin välillisten mm. sijaisen perehdyttämiseen liittyvistä kuluista kertaluontoista 5000 euron korvausta. Reilu ratkaisu olisi rahoittaa korvaus työnantajien maksamista sairausvakuutusmaksuista. Raportissa ehdotettiin myös muiden vanhemmuuden kustannusten tasaamista.

Sarkomaa toteaa, että kertakorvauksen lisäksi on jatkossa luotava tapa tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset sekä äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen, kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja