Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 14.4.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa kouluihin koulurauhasopimusta, jossa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt. Sarkomaan mukaan koulukurikeskusteluun  on otettava vahvemmin mukaan vanhemmat. On nähtävä se tosiasia, että ilman vanhempien nykyistä vahvempaa panosta emme onnistu kitkemään kurittomuutta kouluista. Sarkomaan mukaan nyt on kipeä tarve vanhempien kasvatuksen ryhtiliikkeelle. Minkä kotona oppii, sen koulussa taitaa. Myös kodin ja koulun yhteistyössä on vielä paljon käyttämätöntä voimavaraa, joka on nyt täysimääräisesti otettava käyttöön.

Koulurauhasopimukselle luo perustan se, että eduskuntaan keväällä tuleviin koulujen työrauhaa turvaaviin säädöksiin on tietävästi tulossa säännösehdotus, jonka mukaan opetussuunnitelman yhteydessä koulujen olisi laadittava oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön ohjeistamisesta. Sarkomaan mukaan säädöksiin on myös kirjattava oppilaiden ja vanhempien vahva rooli  suunnitelman tekemisessä yhteistyössä koulun väen kanssa. Sarkomaan mukaan koulutasolla mutta myös kodeissa tarvitaan lisää tietoa koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista.

"Yhdessä  tekeminen on alku sitoutumiselle ja koulurauhasopimuksen onnistumiselle", sanoo Sarkomaa. "Yhteisöllisyyden voima on yllättävän vahva ja se ei vaadi lisäbudjetteja", muistuttaa Sarkomaa.

Opetushallituksen on hyvä valmistella suunnitelmaa varten valtakunnalliset perusteet.  Sarkomaa muistuttaa, että sen lisäksi, että opettajilla on oltava koulukuriin liittyvää koulutusta nykyistä enemmän perus- kuin täydennyskoulutuksessa, on myös kodin ja koulun yhteistyöhän luotava uusia elementtejä. Myös tässä työssä on Opetushallituksella tärkeä rooli. On välttämätöntä, että vanhemmat tietävät koulun pelisäännöt  ja  huolehtivat sekä  kasvattavat lapsiaan pelisääntöjen noudattamiseen. Myös kurinpitoasioissa vanhempien ja opettajien yhtenäinen linja on tehokkain. Nykyistä yhtenäisemmän kasvatuksen kaarisillan rakentaminen kodista kouluun on aivan välttämätöntä.

Koulukurikeskustelussa on tietenkin aina muistettava, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein oppimisen vaikeudet ja muut tukea edellyttävät ongelmat, joihin tulisi puuttua oppilashuollollisin toimenpitein. Opettajaa eikä oppilasta ei saa jättää yksin vaan oppilashuollon on oltavana tukena jo ennaltaehkäisevästi. Koulukurisopimuksessa on tärkeää sopia myös oppilashuollon toimista ja arvioida myös voimavarojen riittävyyttä.

Sarkomaa toivoo, että opetusministeri Gustafsson (sdp) innostuisi koulurauhasopimuksesta ja valmisteluttaa sen edellyttämät muutokset tekeillä oleviin koulurauhasäädöksiin. Yhtälailla on hyvä, että opetusministeri lukisi huolella eduskunnan puhemies Heinäluoman (sdp) tuoreen puheenvuoron. On ilahduttavaa, että  Heinäluoma on samoilla linjoilla kokoomuksen edustajien toiveiden kanssa laajentaa rehtorin mahdollisuutta evätä oppilaan oikeutta opetukseen turvaamistoimena.

"Koulurauha on edellytys hyvälle koululle ja siksi ”koulurauhalakipakettia” on vielä viilattava", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tervetuloa keskustelemaan ja kuulemaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Tilaisuudessa kuulemme myös Ruotsin valinnanvapausuudistuksen uusimpia arviointituloksia.

Tilassa on paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautuminen on välttämätöntä os. helen.josefsson@eduskunta.fi / 09 432 4033.
Sisäänkäynti vierailijaportaalta, joka sijaitsee Mannerheimintieltä katsottuna
eduskuntatalon oikealla puolella katutasossa.

Seminaari: Suomen SOTE-uudistus  - päätösten aika
Aika: Tiistaina 16.4.2013 klo 15.30 - 17.30
Paikka: Eduskunta, Kokoomuksen ryhmähuone

Ohjelma:
- Seminaarin avaus: Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok)
- Sote-uudistuksen viime vaiheet ja suunta. Päivi Sillanaukee, kansliapäällikkö, STM
- Alueellisen selvitystyöryhmän kuulumiset, Aki Lindén, toimitusjohtaja, HUS
- Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan kommentti, Juha Rehula, kansanedustaja (kesk)
- Julkisen terveydenhuollon kommentti, Timo Aronkytö, Terveyspalvelujen johtaja, Vantaan kaupunki
- Yksityisen terveydenhuollon kommentti, Juha Tuominen, johtava ylilääkäri Suomen Terveystalo Oy
- Ruotsin valinnanvapausuudistuksen uusimpia arviointituloksia, Pia Maria Jonsson, johtava asiantuntija, THL
- Tilaisuuden päätös: Sanna Lauslahti, kansanedustaja (kok)

Julkaistu

Lämpimästi tervetuloa eduskuntaan keskustelutilaisuuteen
alkuperämerkinnöistä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista torstaina 25.4.2013 klo 12-13.30

Ohjelma
- klo 12 tilaisuuden avaus, kansanedustaja, Eduskunnan eläinsuojeluryhmän aiempi puheenjohtaja Sari Sarkomaa: ”Alkuperämerkinnät lihantuotannossa”
- klo 12.10 Zoetis Finland Oy:n toimitusjohtaja Outi Wilén: ”Rokotekastraatio mahdollisuutena eettisempään sianlihantuotantoon”
- klo 12.30 Sikateollisuuden edustaja Martin Yli-Kännö: ”Tuottajan näkökulma tuotantoeläinten hyvinvointiin ja alkuperämerkintöihin”
- klo 12.50 dosentti Olli Peltoniemi, Helsingin yliopisto: ”Tuotantoeläintutkimus ja eläinten hyvinvointi”
- Vapaata keskustelua, osallistujilla mahdollisuus esittää kysymyksiä tai puheenvuoroja

Tilaisuudessa kahvitarjoilu.
Tilaisuus järjestetään Eduskunnan kansalaisinfossa, osoitteessa Arkadiankatu 3, Helsinki.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Heli Koenkytö, Cocomms Oy, sähköposti heli.koenkyto@cocomms.com tai puh. 0400 715 069

Julkaistu

Eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmällä on ilo kutsua Sinut seminaariin jonka aiheita ovat: varhaiskasvatuslain uudistamistyö sekä varhaiskasvatuksen liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen.

Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu siirtyi vuoden 2013 alussa opetus- ja kulttuuriministeriöön osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Nykyinen päivähoitolaki ja -asetus ovat vuodelta 1973. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on asetettu työryhmä valmistelemaan esitystä varhaiskasvatusta koskeviksi säädöksiksi. Tavoitteena on, että lainsäädäntö tulisi voimaan 1.1.2015. Olet lämpimästi tervetullut kuuntelemaan ajankohtaisia kuulumisia varhaiskasvatuslain valmistelusta ja vaikuttamaan lain sisältöön.

Aika: ti 23.4.2013 klo 17.00 - 18.30
Paikka: Eduskunnan kokoustilat: Laki-Pykälä
Käynti vierasovesta, joka sijaitsee Mannerheimintieltä katsottuna eduskuntatalon oikealla puolella katutasossa

Tilaisuudessa alustavat johtaja Jari Rajanen opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Anneli Pönkkö Oulun yliopistosta. Jari Rajanen toimii varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän varapuheenjohtajana ja ryhmän valmisteluryhmän puheenjohtajana. Anneli Pönkkö (LitT) on Nuori Suomi ry:n yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaryhmän puheenjohtaja ja alustaa aiheesta: "Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin."

Puheenvuorojen jälkeen eduskunnan ryhmät esittävät kommenttipuheenvuorot ja ilta jatkuu keskustelulla. Keskustelua johtavat kansanedustajat Inkeri Kerola ja Sari Sarkomaa, eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän puheenjohtajat.

Tilassa on paikkoja rajoitetusti, ilmoittautumiset pyydetään pe 19.4 mennessä Lapsen puolesta -ryhmän sihteerille, Eveliina Kuuselalle, eveliina.kuusela@eduskunta.fi tai puh 09 432 4145 / 050 574 1011. Halutessasi voit lähettää kysymyksiä etukäteen. Kutsua voi välittää eteenpäin.

Tervetuloa!

Eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän puolesta,

Kansanedustajat
Inkeri Kerola (kesk.)
050 511 3145
inkeri.kerola@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa (kok)
050 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

Tiedote 9.4.2013

Sarkomaa vaatii: Hallituksen varmistettava budjettiriihessä ammatillisten koulutuspaikkojen riittävyys pääkaupunkiseudulla

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutumisesta Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla. Sarkomaa kannustaa hallitusta tekemään syksyn budjettiriihessä erillisen tarkastelun ja päätöksen Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen riittävyyden turvaamiseksi. Tämänpäiväisessä täysistuntopuheenvuorossaan valtiontalouden kehysselonteosta Sarkomaa korostaa, että Helsingin saamat lisäpaikat ovat riittämättömiä. Sarkomaa jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

”Jokaisen nuoren on päästävä koulutukseen ja sitä kautta työhön, ettei yksikään syrjäydy. Kehyspäätöksessä oli viisasta lisätä voimavaroja ammatilliseen koulutukseen ja uudistaa oppisopimusta. Ikävä kyllä Helsingin saamat lisäpaikat ovat riittämättömiä. Meillä vaje on suurin. Paikkoja puuttuu arviolta ainakin 1500. Koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutuminen edellyttää yksinkertaisesti lisää ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja pääkaupunkiseudulle”, Sarkomaa sanoo. ”Nuorten tyhjänpäälle jättäminen ei ole fiksua. Vaarana on myös että nuoria sulloutuu lukioon siksi, että ammatillisia opiskelupaikkoja ei ole riittävästi.”

”On pakko kysyä, miten hallitus ajattelee koulutustakuun toteutuvan Helsingissä, jos meillä on jokaista ammatillisen koulutuksen paikkaa kohden 1,6 hakijaa? Lisäksi nuorten koulutustarjonnan tavoitteena suhteessa alueen nuorisoikäluokkaan on metropolialueella 76,1 %, kun koko maan tavoitetaso on 81,3 %. On täysin perusteltua myös kysyä, toteutuvatko nuorten tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet pääkaupunkiseudulla?” Sarkomaa lisää.

Sarkomaa muistuttaa, että viime hallituskaudella kokoomuksen ehdotuksesta hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite suunnata ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja kasvukeskuksiin ja työvoimatarpeen mukaan. Silloin aloitettiin aloituspaikkojen systemaattinen lisääminen Helsinkiin ja metropolialueelle. Tämä työ on nyt vietävä huolella maaliin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Kirjallinen kysymys luettavissa eduskunnan sivuilla.

Julkaistu

Tärkein kehysriihitavoite oli saada tuntuvia toimia uusien työpaikkojen, hyvän työelämän ja yrittäjyyden edistämiseksi. Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Verotuksen on kannustettava kaiken kokoisia yrityksiä ja kaikkia palkansaajia. Työnteon on aina kannatettava. Tämän eteen on hallituksen jatkettava työtä koko kautensa ajan.

Työllistävää yritysverouudistusta tarvitaan. Oli hyvä, että hallitus korjasi päätöstään ripeästi ja reilusti. Tulemme tapamme mukaan valtiovarainvaliokunnassa puimaan hyvin tarkkaan kehysselonteon annin.

Kaipaamme kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2 400 euroon oli perusteltua. Vähennys on hyvää arkea, työllisyyttä, palvelualojen kehittymistä sekä harmaan talouden kitkemistä edistävä täsmätoimi. Kannustan vähennyksen laajentamista, ensimmäiseksi kuntoutukseen. Näin edistettäisiin terveyttä ja toimintakykyä. Palvelun voisi ostaa vaikka ikääntyvälle omaiselle. Se olisi kansantaloudellisesti ja terveydellisesi kannattavaa.

Uusi joustava hoitoraha vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tarvitsemme kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa – käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Pettymys oli, että vieläkään ei ole edetty työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisessa. Hallitusohjelma velvoittaa hallitusta löytämään ratkaisun yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyse on yrittäjyyden jarrun ja tasa-arvon häpeätahran poistamisesta. Olen ehdottanut, että vanhempainetuuksista muodostetaan vanhempainvakuutus. Se tuo esille millaisia kustannuksia vanhemmuus aiheuttaa ja mahdollistaa niiden tasaamisen.

Jokaisen nuoren on päästävä koulutukseen ja sitä kautta työhön, ettei yksikään syrjäydy. Oli viisasta lisätä voimavaroja ammatilliseen koulutukseen ja uudistaa oppisopimusta. Ikävä kyllä Helsingin saamat lisäpaikat ovat riittämättömiä. Meillä vaje on suurin. Paikkoja puuttuu ainakin 1500. Hallituksen on vielä budjettiriihessä katsottava lisäratkaisuja pääkaupunkiseudulle. Muutoin ei takuu koulutus- ja yhteiskuntatakuu toteudu.

Edessä on mittavia menoleikkauksia ja tuntuvia veronkorotuksia. Terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta korotetaan. Verouudistus kannustaa jokaista pohtimaan kulutusvalinnoillaan myös terveyttään. Alkoholin ja ylipainon aiheuttamat sairaudet ovat karmaiseva taakka kansanterveydelle. Siksi toimet terveyden edistämiseksi ja terveyserojen vähentämiseksi ovat välttämättömiä.

Myös sähkövero nousee ja se näkyy kaikkien kukkarossa sekä asumisen kustannuksissa. On hyvä, että asuntopolitiikkaan on tulossa puhtia ja toimia. Tavallisella palkansaajalla ja eläkeläisellä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä. Asumisen sietämätön kalleus on metropolin ja siten koko Suomen menestymisen este.

Kestäyysvajeen umpeenkuromisen ja hyvinvointipalveluiden pelastamisen edellytys on, että sote-uudistus onnistuu. Sote-uudistuksen mutkista ja virheistä on otettava oppia. Perustana on oltava riittävän suuret asukaspohjat. Muutoin tavoite potilaan pompottelun poistavista sujuvista hoitoketjuista ei toteudu. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Metropolialueella on oltava oma ratkaisunsa. HUSin pilkkomisesta onkin viisaasti luovuttu.

Olen tyytyväinen, että peruspalveluministeri on luvannut täydentää sote-työryhmää niin, että siellä on tarvittava perusterveyden- ja sosiaalihuollon osaaminen. Hoitotyön osaamisen mukaan ottaminen on edellytys uudistuksen onnistumiselle. Tieto on siellä missä työ tehdään.

Olen iloinen siitä, että hallitus toimi eduskunnan lausuman mukaisesti ja osoitti uuden lastensairaalan rakentamiseen 40 miljoonaa euroa. Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

Julkaistu

Tiedote 8.4.2013

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) on huolissaan helsinkiläisten pienten koululaisten turvallisten iltapäivien tulevaisuudesta. Sarkomaan mielestä lipsuminen tavoitteesta tarjota kaikille eka- ja tokaluokkalaisille turvallinen iltapäivä olisi lyhytnäköistä.

”Lisäsimme viime vuonna Helsingin kaupungin budjettiin voimavaroja, jotta kaikki iltapäivähoitopaikkaa hakevat eka- ja tokaluokkalaiset sen saisivat. Tässä onnistuimme”, sanoo Sarkomaa.

Helsingin opetusvirasto on julkisuudessa arvioinut, että tavoitteesta turvata kaikille halukkaille pienille koululaisille turvallinen iltapäivä luovutaan, jotta rahat riittäisivät. Pienten koululaisten määrä, mutta myös perheiden halukkuus hakea paikkaa arvioidaan olevan nykyistä suurempi. Ilman iltapäivähoitopaikkaa jäisi arviolta noin 200-300 tokaluokkalaista ensi lukuvuonna, sillä paikat täytettäisiin priorisoiden ekaluokkalaisten tarpeita.

”Tämä vaikeuttaisi monen perheen arkea. Useat helsinkiläiset vanhemmat ovat huolissaan tilanteesta ja siitä, kuinka iltapäivähoito saadaan jatkossa järjestymään”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että Helsingin kaupunginvaltuusto teki viime vuonna näyttävästi 200-vuotisjuhlapäätöksen 10 miljoonan euron kohdentamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja että syrjäytymisen ehkäisy edellyttää pitkäjänteistä työtä.

”Tokaluokkalaisten ja heidän perheidensä tyhjän päälle jättäminen ei ole viisasta, koska se vetäisi mattoa alta työltä, jolla edistetään perheiden hyvää arkea ja ennaltaehkäistään lasten syrjäytymistä." Sarkomaa kannustaa opetusvirastoa ja -lautakuntaa etsimään talouden tiukoissa kehyksissä ratkaisu, jossa perheitä ei jätetä pulaan.

"Ennaltaehkäiseviin ja perheiden hyvän arjen palveluihin panostaminen on fiksu investointi. Ajassa, jolloin kipuilemme työelämän hektisyyden, lasten yksinäisyyden, syrjäytymisen sekä kasvavien huostaanottomäärien kanssa, on nähtävä, että iltapäivähoidosta huolehtiminen on kustannustehokas tapa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.”

"On viisasta huolehtia, että Helsinki on hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille, myös kaikkein pienimmille. Helsingin ei kannata ajaa lapsiperheitä naapurikuntiin”, sanoo Sarkomaa. ”Lapsilukumäärän kasvu näkyy tietenkin myös lapsiperheiden palvelujen tarpeessa. Oli välttämätöntä, että viime vuonna päätimme päiväkotien rakentamisen vauhdittamisohjelmasta Helsingissä. Päivähoitopaikkoja on oltava siellä missä lapsiakin. Helsingin on otettava lisääntynyt lasten määrä tosissaan myös ensi vuoden budjettivalmistelussa ja huolehdittava perheiden peruspalveluista.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sarkomaa kirjoitti aiheesta blogin, joka löytyy tästä linkistä.

Julkaistu

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tie on ollut mutkainen. Matkan varrella useampikin virkamies- ja asiantuntijatyö on heitetty roskakoriin. Yksi kansliapäällikkö on lähtenyt ja uusi kansliapäällikkö on jo ehdotettu sivuutettavan vetovastuusta. Hallituskausi on jo yli puolivälin ja uudistuksen keskeinen sisältö on edelleen monin osin avoinna ja ratkaisua vailla. Nyt on viimeinen hetki ottaa oppia tehdyistä virheistä ja löytää yhteinen sävel.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tehtävä parhain virkamies- ja asiantuntijavoimin. Uudistuksen onnistumisen ehdoton edellytys on se, että asiantuntijatietoa uskotaan ja tutkimustuloksia hyödynnetään. Uudistuksen ratkaisuista, niin pienistä kuin suuristakin, on saatava taloudelliset ja toiminnalliset arviot. Nyt tämä ei ole riittävällä tavalla toteutunut. Nykymenolla on suuri vaara, että ajaudutaan liian silppuiseen ja monimutkaiseen järjestelmään, jossa tavoite ihmisten pallottelun poistavista sujuvista hoitoketjuista ei toteudu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet toteutuvat ainoastaan ja vain, jos pohjaksi otetaan riittävän suuret väestöpohjat. Liian pienet yksiköt eivät ole henkilöstönkään näkökulmasta kilpailukykyisiä. On tärkeä muistaa, että esimerkiksi hoitajapulan keskeinen syy on työpaikkojen vetovoimaisuuden puute. Jotta tulevaisuudessa onnistuttaisiin torjumaan yhä pahenevaa työvoimapulaa, on sote-uudistuksessa syytä ottaa tarkasteluun myös se, miten hoitotyötä johdetaan ja miten työhyvinvointiin panostetaan.

Painopiste on saatava ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Terveyskeskuksien, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden on toimittava yhdessä ihmisen parhaaksi. Selvää on, että sote-uudistusta ei pidä vain odotella, vaan kunnissa on urakoitava jatkuvasti terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kehittämiseksi. Viime eduskuntakaudella eduskunnassa hyväksymämme terveydenhuoltolain toimeenpanossa on vielä paljon tehtävää.

Sote- ja kuntauudistus on tehtävä käsikädessä niin, että saavutetaan kokonaisuuden perimmäinen tavoite tasavertaisista ja laadukkaista peruspalveluista. Kumpikaan uudistus ei voi eikä saa olla alisteinen toiselle, vaan niiden on tähdättävä samaan maaliin. Metropoli- ja HUS- alueella tarvitaan aivan omia ratkaisuja, ja näin on aivan oikein jo vaateestamme sovittu tehtävän.

Viime viikolla peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sdp) nimeämän sote-lain valmistelutyöryhmän kokoonpanon puutteellisuus on herättänyt kritiikkiä eikä syyttä. Huolta on herättänyt myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen sivuuttaminen työryhmän vetovastuusta. Tätä on mahdoton ymmärtää. Juuri nyt tarvitaan kaikki osaaminen. Myös pitkäjänteisyys ja jatkuvuus ovat ison uudistuksen eteenpäinviemisessä olennaisia.

Työryhmän työn onnistumisen perusedellytys on, että siinä on uudistuksen kannata olennaista osaamista. Tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita. Siksi työryhmästä uupuvaa tämän alan asiantuntemusta on ehdottomasti täydennettävä. Työryhmän on myös syytä kuulla tarkalla korvalla hoito- ja sosiaalityöntekijöitä. Tieto on siellä missä työ tehdään. Ja tätä asiantuntemusta on myös työryhmässä oltava.

Sanomattakin pitäisi olla selvää, että työryhmätyön ytimessä ja perustana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustus sekä sosiaali- ja terveysministeriön parhaat ja kokeneimmat virkamiehet. Nämä korjaukset ovat välttämätön alku sote-työn oikeille raiteille saamiseksi.

Työryhmän täydentämisen vaateemme ovat olleet perusteltuja. On mainiota, että peruspalveluministeri on valmis työryhmää täydentämään. Täydentäminen on syytä tehdä viipymättä, ettei enää yhtään kallisarvoista aikaa valu hukkaan. Hyvällä yhteistyöllä on kaikki mahdollisuudet onnistua sote-uudistuksessa. Tämä vahva ja rakentava yhteistyö on hyvä rakentaa samalla, kun ministerit yhdessä täydentävät sote-valmisteluryhmää. Vain näin voimme varmistaa, että saamme eduskuntaan keväällä 2014 laadukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain.

Blogi Verkkouutisissa

Julkaistu

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan helsinkiläisten tokaluokkalaisten iltapäivätoiminta on vaarassa taantua taloushaasteiden vuoksi. Lipsuminen tavoitteestamme tarjota kaikille eka- ja tokaluokkalaisille turvallinen iltapäivä olisi lyhytnäköistä.

Lisäsimme viime vuonna Helsingin kaupungin budjettiin voimavaroja, jotta kaikki iltapäivähoitopaikkaa hakevat eka- ja tokaluokkalaiset sen saisivat. Tässä onnistuimme. Ensi vuonna pienten koululaisten määrä, mutta myös perheiden halukkuus hakea paikkaa arvioidaan olevan nykyistä suurempi.

Opetusvirasto on julkisuudessa arvioinut, että tavoitteesta turvata kaikille halukkaille pienille koululaisille turvallinen iltapäivä luovutaan, jotta rahat riittäisivät. Tämä vaikeuttaisi monen perheen arkea. Ilman iltapäivähoitopaikkaa jäisi arviolta noin 200-300 tokaluokkalaista ensi lukuvuonna, sillä paikat täytettäisiin priorisoiden ekaluokkalaisten tarpeita.

Helsingin kaupunginvaltuusto teki viime vuonna näyttävästi 200-vuotisjuhlapäätöksen 10 miljoonan euron kohdentamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää pitkäjänteistä työtä. Tokaluokkalaisten ja heidän perheidensä tyhjän päälle jättäminen ei ole viisasta, koska se vetäisi mattoa alta työltä, jolla edistetään perheiden hyvää arkea ja ennaltaehkäistään lasten syrjäytymistä. Kannustan opetusvirastoa ja -lautakuntaa etsimään talouden tiukoissa kehyksissä ratkaisun, jossa perheitä ei jätetä pulaan.

Ajassa, jolloin kipuilemme työelämän hektisyyden, lasten yksinäisyyden, syrjäytymisen sekä kasvavien huostaanottomäärien kanssa, on nähtävä, että iltapäivähoidosta huolehtiminen on kustannustehokas tapa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

On myönteinen asia, että lapsiperheet viihtyvät Helsingissä. Lapsilukumäärän kasvu näkyy tietenkin myös lapsiperheiden palvelujen tarpeessa. Oli välttämätöntä, että viime vuonna päätimme päiväkotien rakentamisen vauhdittamisohjelmasta Helsingissä. Päivähoitopaikkoja on oltava siellä missä lapsiakin. Helsingin on otettava lisääntynyt lasten määrä tosissaan myös ensi vuoden budjettivalmistelussa ja huolehdittava perheiden peruspalveluista.

Ennaltaehkäiseviin ja perheiden hyvän arjen palveluihin panostaminen on fiksu investointi. Asiantuntijat ovat osoittaneet, että mitkä tahansa ennaltaehkäisevät toimet tulevat edullisemmaksi taloudellisesti - puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista – kuin lapsen huostaanotto.

Hyvä esimerkki monelle perheelle tärkeästä palvelusta on Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) tilapäinen lastenhoitoapu. Palvelun vahvuus on siinä, että perheet saavat tarvittaessa apua ilman odotusaikoja ja kohtuuhintaan. Juuri tällaisia hyvää arkea edistäviä ja ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita tarvitaan.

On viisasta huolehtia, että Helsinki on hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille, myös kaikkein pienimmille. Helsingin ei kannata ajaa lapsiperheitä naapurikuntiin.

Julkaistu

Tiedote 6.4.2013

Sarkomaa: Sote-uudistuksen virheistä opittava - muuten hukka perii!

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on vakavasti huolissaan valmisteilla olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tilasta. Sarkomaan mielestä nyt on viimeinen hetki saada sote-uudistus oikeille raiteille.

Tilannetta kuvaa se, että useampi virkamies- ja asiantuntijavalmistelu on heitetty roskakoriin, yksi kansliapäälikkö on lähtenyt ja nyt uusi kansliapäälikkö on ehdotettu sivuutettavan valmistelutyöstä. "Hallituskausi on jo yli puolivälin ja uudistuksen keskeinen sisältö on edelleen pääosin auki. Näin valmistelua ei voida enää jatkaa. Nyt on viimeinen hetki ottaa oppia tehdyistä virheistä", varoittaa Sarkomaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tehtävä parhain virkamies- ja asiantuntijavoimin. Uudistuksen onnistumisen ehdoton edellytys on se, että asiantuntijoita käytetään ja tutkimustietoa hyödynnetään. Uudistuksen ratkaisuista, niin pienistä kuin suuristakin, on ehdottomasti saatava taloudelliset ja toiminnalliset arviot. Nyt tämä ei ole riittävällä tavalla toteutunut. Nykymenolla on suuri vaara, että ajaudutaan liian silppuiseen ja monimutkaiseen järjestelmään, jossa tavoite ihmisten pallottelun poistavista sujuvista hoitoketjuista ei toteudu.

Sarkomaa muistuttaa myös siitä, että sote- ja kuntauudistus on tehtävä käsikädessä niin, että saavutetaan kokonaisuuden perimmäinen tavoite tasavertaisista ja laadukkaista palveluista.

Sarkomaa pitää täysin välttämättömänä, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sdp) täydentää nimeämäänsä sote-lain valmistelutyöryhmää jo heti ensi viikolla. Sarkomaa muistuttaa ministeriä sote-uudistuksen kaikkein olennaisimmasta tavoitteesta saada terveyskeskukset toimimaan. Työryhmään on saatava vahva perusterveydenhuollon asiantuntemus mutta myös sosiaalityön osaaminen. Sarkomaa pitää aivan olennaisena, että työryhmässä on mukana myös hoitotyön edustus. Sarkomaan mielestä pitäisi sanomattakin olla selvää, että työryhmätyön ytimessä ja perustana on THL:n (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) edustus sekä sosiaali- ja terveysministeriön parhaat ja kokeneimmat virkamiehet. "Nämä korjaukset ovat välttämätön alku sote-työn oikeille raiteille saamiseksi", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033