Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 8.2.2013

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi esityksen alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnatusta joustavasta hoitorahasta. Asiaa koskeva työryhmän esitys luovutettiin tänään peruspalveluministerille. Joustava hoitoraha vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Sarkomaan mukaan suomalainen perhepolitiikka on junnannut liian pitkään on-off-asennoissa: Onko kotona vai töissä, perhe vai uraihminen. Tosielämässä valtaosa meistä suomalaisista vanhemmista on "sekä että"-ihmisiä.

”Ajatus, että vanhemmat ovat joko kotivanhempia tai uraihmisiä, on irti arjesta. Uusi, joustava hoitoraha on hyvä askel pois tällaisesta perhepolitiikasta”, sanoo Sarkomaa. ”Hoitorahan kehittäminen on yksi kokoomuksen palkansaajavaltuuskuntamme tärkeä tavoite”, Sarkomaa iloitsee valtuuskunnan puheenjohtajana.

Sarkomaan mukaan maassamme kaivataan kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta ja edistää perheiden hyvinvointia. Sarkomaa toivoo, että pienten lasten hoidon ja työn yhteensovittamisen mahdollistava joustava hoitoraha kannustaa kotihoidontukea saavia sekä isiä että äitejä osa-aikatyön tekemiseen.

Sarkomaa muistuttaa, että hoitorahauudistuksella on myös vaikutuksia päivähoidon tarpeeseen: Myös päivähoidossa on otettava ripeitä askelia, jotta tarjolla on ”on off”-vaihtoehdon, eli kokopäivähoidon rinnalla erilaisia vaihtoehtoja, kuten osapäivähoitoa, avoimia päiväkoteja, kerhoja ja vuorohoitoa. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Ilman päivähoidon joustavuutta ei joustava hoitorahamallikaan toimi.

Sarkomaa muistuttaa, kuinka tärkeää on uuden varhaiskasvatuslain valmistelun yhteydessä saada päivähoito-varhaiskasvatusselvitys, jotta tiedetään tämänhetkinen todellinen tilanne ja tarpeet. Ikivanhaa päivähoitolakia uudistettaessa taustatietojen on oltava ajan tasalla.

”On välttämätöntä, että päivähoidon maksupolitiikka uudistuu uuden valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain myötä. Työryhmän esitys tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta vastaa kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan vaateeseen päivähoitomaksujen perustumisesta aiempaa selkeämmin käytettyyn hoitoaikaan. Maksupolitiikan on tuettava lasten etua sekä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laatua. Siinä on myös huomioitava erilaisten perheiden, kuten yksinhuoltajien tilanne”, Sarkomaa sanoo.

”Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaikoilla olisikin viisasta ottaa käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

7.2.2013 MunkinSeutu

Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä sekä esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloite työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi on erittäin tervetullut. Jos aloite saa vähintään 50 000 allekirjoitusta, se tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Toivon, että aloite vauhdittaa tätä työelämän suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamista ja kannustaa hallitusta asiassa aloitteellisuuteen.

Hallitus on ohjelmaansa kirjannut tavoitteen jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Asia on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa ja kaipaa vauhtia, sillä vaalikausi on pian puolessa välissä. Linjaukset on tehtävä tulevassa puolivälitarkistuksessa ja kehysriihessä.

Hallitusohjelma velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa, niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Työryhmiä asian tiimoilta on ollut jo yli tarpeen. Vanhemmuuden kustannusasian pallottelu on lopetettava.

Johtamani kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta valmisteli ennen eduskuntavaaleja kannanoton ”hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus”. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Valtuuskuntamme kannanotossa ehdotimme, että vanhempainetuuksista muodostettaisiin itsenäinen vanhempainvakuutus. Se toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen. Ehdotan, että hallitus ottaisi esityksen vanhempainvakuutuksesta omakseen ja lähtisi viemään sitä eteenpäin.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloushaasteiden kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain noin 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä, yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia Suomeen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

6.2.2013 Haagalainen

Tuoreimmat valtakunnalliset terveydenhuollon tilastot puhuvat karua kieltään: alle kahdessa viikossa lääkärin vastaanotolle pääsi vain 19 % väestöstä. Vaikka hoitajien vastaanotolle pääsy on hieman helpottunut, odotusajat terveyskeskuslääkärin vastaanotolle taas ovat pidentyneet. Vastaanotolle pääsyssä on huomattavia alueellisia eroja niin maan kuin kaupunkienkin sisällä.

Huolestuttavaa on, että myös Helsingissä odotusajat terveysaseman lääkärin ja hoitajan vastaanotolle olivat kasvusuunnassa. Erinomaista on se, että helsinkiläisten yhteydensaantia terveysasemalle on vihdoin parannettu takaisinsoittopalvelulla. Tavoite on, että asemalta soitetaan aina takaisin, jos puhelimella ei saa heti yhteyttä. Tämä uudistus on todella tervetullut, vaikka ongelmia ja kehitettävää vielä järjestelmässä esiintyykin. Yhteydensaantia terveyskeskuksen toimipisteisiin varmistaa terveyspalveluiden neuvontapuhelin (puh. 09 10023), jossa terveyden- ja sairaanhoitajat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin joka päivä ympäri vuorokauden.

Kataisen hallitusta muodostettaessa olin mukana hallitusneuvottelijana ja tiedän, että sovimme terveydenhuollon kehittämisen yhdeksi painopisteeksi. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän varsin hyvin, että jonot tulevat kalliiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon eli ns. sote-uudistuksen valmistelut ovat osin takellelleet, mutta nyt selvityshenkilöt hakevat alueellisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Toimin kokoomuksen sote-uudistusta pohtivassa ryhmässä. Odotamme malttamattomana ministeriön esityksiä ja valmistelemme tietenkin näkemyksiämme työn vauhdittamiseksi ja onnistumiseksi. Oma tehtäväni on myös tuoda helsinkiläisten tarpeet uudistukseen mukaan.

Valmisteilla olevassa terveydenhuollon rakenteiden uudistamisessa painopiste on oltava terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Terveyskeskukset, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut on saatava toimimaan yhdessä ihmisen parhaaksi niin, että apua tarvitsevan ihmisen pallottelu lopetetaan ja palvelun saa sujuvasti.

Selvää on, että sote-uudista ei pidä vain odotella, vaan Helsingissä on urakoitava jatkuvasti terveydenhuollon kehittämiseksi. Viime eduskuntakaudella eduskunnassa hyväksymämme terveydenhuoltolain toimeenpanossa on vielä Helsingissä tehtävää.

Olen menossa Haagan sekä Pitäjänmäen terveysasemille vierailulle helmikuussa kuulemaan, mikä terveysasemien tilanne on, ja mitä toiveita terveydenhuollon väellä on sote-uudistukseen. Vien myös haagalaisilta ja muilta helsinkiläisiltä saamiani palautteita terveysasemien johdolle ja henkilöstölle. Vastaanotan mielelläni ruusuja ja risuja kokemuksistanne, jotta saamme kehitettyä helsinkiläisten terveydenhuoltoa yhä toimivammaksi ja laadukkaammaksi.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 4.2.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen vaativat liikunnan, kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttämistä vanhuspalvelulain seurantakriteereihin. Kansanedustajat jättivät tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä, mutta jättää samalla paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. ”Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät palveluiden järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisyä ja toimintakyvyn edistämistä. Riittävä päivittäinen liikunta ja toimiva kuntoutus vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun”, toteavat Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen.

”Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville se on elintärkeää. Liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen”, muistuttavat kansanedustajat.

Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa ja arvioi vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. ”Seurantakriteerejä tehtäessä onkin varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Myös hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan”.

Kansanedustajat kannustavat kunnissa jo käytössä olevien hyvien käytäntöjen keräämiseen, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön kaikkialla Suomessa. Toimivana esimerkkinä he mainitsevat Espoon Jorvin sairaalassa toteutettavan ”lonkkaliukumäen”, jossa kotiutuminen on onnistuttu lyhentämään keskimäärin 24 vuorokauteen - lähes puoleen normaaliin leikkausprosessiin verrattuna.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lenita Toivakka
050 512 2928

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Julkaistu

Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Se jättää kuitenkin paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät ikäihmisten palveluiden kattavaan ja laadukkaaseen järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Liikunta on aivan olennainen asia ihmisten arjen ja elämän laadun kannalta. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat painopisteitä valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Seuraava askel on vanhuspalvelulain seurantakriteerien tekeminen. Nyt on varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun. Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30% päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu "lonkkaliukumäki" on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa.

Sari Sarkomaa

-------------------------------------------------------------

Kokoomuksen kansanedustajat Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen jättivät 4.2.2013 kirjallisen kysymyksen liikunnan, oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttämisestä vanhuspalvelulain seurantakriteereihin. Kansanedustajat kirjoittivat asiasta myös mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin 3.2.2013.

Julkaistu

3.2.2013 Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa

Lii­kun­ta on ikään­ty­vil­le elin­tär­keää. Ikä­ih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn on­gel­mis­ta kak­si kol­mas­osaa joh­tuu lii­kun­nan puut­tees­ta – vain kol­man­nes van­he­ne­mi­ses­ta. Var­min ta­pa ikään­tyä on lo­pet­taa liik­ku­mi­nen.

Hei­nä­kuus­sa voi­maan tu­le­va van­hus­pal­ve­lu­la­ki vauh­dit­taa ikä­ih­mis­ten pal­ve­lui­den ke­hit­tä­mis­tä. Se jät­tää kui­ten­kin pal­jon uu­sien kun­ta­päät­tä­jien har­kin­nan va­raan.

Jot­ta käy­tet­tä­vis­sä ole­vat re­surs­sit riit­tä­vät ikä­ih­mis­ten pal­ve­lui­den laa­duk­kaa­seen jär­jes­tä­mi­seen, en­nal­ta­eh­käi­se­vää toi­min­taa on te­hos­tet­ta­va ja ih­mis­ten toi­min­ta­ky­kyä edis­tet­tä­vä.

Edus­kun­ta on edel­lyt­tä­nyt, et­tä hal­li­tus seu­raa ja ar­vioi lain ta­voit­tei­den to­teu­tu­mis­ta ja vai­ku­tus­ta. Seu­raa­va as­kel on van­hus­pal­ve­lu­lain seu­ran­ta­kri­tee­rien te­ke­mi­nen. Nyt on var­mis­tet­ta­va, et­tä eri­tyi­ses­ti lii­kun­ta ja oi­kea-ai­kai­nen kun­tou­tus si­säl­ty­vät nii­hin. Hy­vin jär­jes­tet­ty seu­ran­ta muut­taa toi­min­taa ha­lut­tuun suun­taan.

Ikä­ih­mis­ten riit­tä­vä päi­vit­täi­nen lii­kun­ta, oi­kea-ai­kai­nen kun­tou­tus se­kä kun­tout­ta­va työ­ote van­hus­ten hoi­vas­sa tuo­vat mit­ta­via kus­tan­nus­sääs­tö­jä, pu­hu­mat­ta­kaan vai­ku­tuk­sis­ta ih­mis­ten elä­män­laa­tuun.

Maas­sam­me vuo­sit­tain ta­pah­tu­vien run­saan 7 000 lonk­ka­mur­tu­man hoi­to on pu­hut­te­le­va esi­merk­ki. En­nen mur­tu­maa ko­to­na asu­neis­ta lä­hes 30 pro­sent­tia pää­tyy vuo­den ku­lues­sa py­sy­vään lai­tos­hoi­toon. Leik­kaus kyl­lä on­nis­tuu, mut­ta sen jäl­keis­tä kun­tou­tus­ta ei saa, jat­ko­hoi­toon pää­sy pit­kit­tyy ei­kä ko­ti­apu jär­jes­ty.

Kri­tee­rei­den seu­ran­nan ohes­sa val­tion on ke­rät­tä­vä pal­ve­lui­den hy­viä käy­tän­tö­jä, jot­ta ne saa­daan ri­peäs­ti käyt­töön ko­ko maas­sa.

Sa­ri Sar­ko­maa, Hel­sin­ki
Le­ni­ta Toi­vak­ka, Mik­ke­li
An­ne-Ma­ri Vi­ro­lai­nen, Lie­to
kan­san­edus­ta­jia (kok)

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset
Tammikuu 2013

Arvoisa vastaanottaja,

Uusi vuosi 2013 etenee vinhalla vauhdilla. Julkisen talouden kestävyysvaje ja valtiontalouden tasapainottaminen vaativat molemmat meiltä päättäjiltä lisätoimia. Olemme eduskuntaryhmämme erilaisissa kokoonpanoissa valmistelleet toimenpiteitä. Kokoonnumme helmikuussa Smolnassa pääministerin johdolla linjaamaan näkemyksiämme ja ottamaan vauhtia hallituksen puolivälitarkastukseen ja kehysriiheen. Odotan erityisesti toimia, joilla vauhditetaan rakenteellisia uudistuksia, varsinkin sote-uudistusta ja työurien pidentämistä sekä päätöksiä, joilla taataan suomalaisen koulutuksen laatu sekä veromaltti. On luotava myönteinen kehitys, joka turvaa suomalaisten ostovoiman, kilpailukykymme sekä työn ja yrittäjyyden kannattavuuden.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:
- Innolukiolla vauhtia lukiouudistukseen
- Mukana Educa-messuilla ja opettajaristeilyllä
- Kansalaisaloite vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi
- Helsingin ksylitolikielto laitettava roskakoriin
- Terveysasemiemme kehittämistä vauhdittamassa

Tervetuloa tapaamaan!
- Pe 1.2. Muistisairaan ihmisen ihmisoikeudet ja vapauden rajoittaminen -vaikuttajafoorumi, lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet tästä linkistä. Muistiliiton varapuheenjohtajana toivotan Sinut lämpimästi tervetulleeksi tilaisuuteen ja tapaamaan klo 10 pikkuparlamentin kansalaisinfoon, os. Arkadiankatu 3. Tilaisuudessa kahvitarjoilu.
- Pe 1.2. klo 18.00 Pidän poliittisen tilannekatsauksen Helsingin Kokoomusyrittäjien viini-illassa, Ravintola Helmessä, Eerikinkatu 14. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet tästä linkistä.
- Su 3.2. klo 11 Hakaniemen sunnuntaimarkkinoilla kokoomusteltalla.
- Su 10.2. Munkin Seudun Kokoomuksen laskiaistapahtumassa sunnuntaina 10.2. Aika ja paikka tarkentuvat lähempänä, lisätiedot tulevat kotisivuilleni.

Julkaistu

31.1.2013 Lauttasaari-lehti

Ksylitolipastillit on vuoden alusta kielletty Helsingin päiväkodeissa muilta kuin esikouluikäisiltä. Aiemmin vanhemmilla oli mahdollisuus ostaa pastillit, jotka päiväkodin henkilökunta jakoi lapsille. Kummallinen kielto on aiheuttanut paljon keskustelua eikä syyttä. Espoossa ja Vantaalla ksylitolipastilliasia toimii päiväkodeissa mainiosti. Helsinginkin terveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat lapsille ksylitolin käyttöä aterioiden jälkeen. Pääkaupungin ksylitolikielto onkin syytä laittaa roskakoriin.

Kieltojen sijaan tarvitaan kannustusta perheille huolehtia lasten hampaista. Suomalaislasten suun terveys on heikentynyt. Lastemme hampaiden kunto on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Iso ongelma on lasten hampaiden reikiintyminen. Syynä ovat erityisesti harjauksen laiminlyönti ja napostelu. Tarvitsemme lisätoimia ja uusia keinoja, jotta heikkenevä suun terveys saadaan kuriin.

Hätkähdyttävä tosiasia on, että vuonna 2000 reikien vaurioittamia hampaita oli lähes 40 %:lla viisivuotiaista, yli 50 %:lla 12-vuotiaista ja 75 %:lla 15-vuotiaista. Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulua käyvistä pojista vain 38 % ja tytöistä vain 62 % harjaa hampaat fluorihammastahnalla suositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa päivässä.

Karieksen hallinnasta on ohjeita Käypä hoito –suosituksissa, joissa suositellaan päivittäistä ksylitolituotteiden käyttöä. Ksylitoli vähentää hammasplakin ja mutans streptokokkien määrää ja siten täydentää muita keinoja hammasterveyden ylläpitämiseksi. Ksylitolin säännöllinen käyttö suojaa hampaita erityisesti silloin kun suuhun puhkeaa hampaita.

Tietenkin päävastuu lapsista ja hampaiden harjauksesta on meillä vanhemmilla. Iso terveyshyöty hampaiden hoidossa tulee ravitsemustottumuksista, jotka opitaan kotona. Selvää on, että lasten suunterveyden edistämisessä tarvitaan kodin, päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon antamaa opetusta ja yhteistyötä. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitetaan lapsia, joiden perheet tarvitsevat erityistä tukea terveyden edistämisessä.

Ksylitolin käytöstä lasten päivähoidossa tai kouluissa ei ole valtakunnallisia suosituksia ja kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Ksylitolin käyttö ei tietenkään korvaa hampaiden harjausta, mutta se on osa terveyskäyttäytymistä joka on hyvä oppia jo lapsena ja saada osaksi arjen toimintoja. Selvää on, että ksylitolin käytölle sekä sen yhteydessä annettavalle terveyskasvatukselle tarvitaan yhtenäiset ohjeet. Kiritin tästä sosiaali- ja terveysministeriötä jättämällä asiasta kirjallisen kysymyksen. On välttämätöntä, että ministeriö viipymättä antaa asiasta ohjeen.

Viimeisin OECD:n Suomea koskeva maa-arvio nosti vahvasti esille huolen kasvavista terveyseroista. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorilla. Terveyserojen kasvun taittaminen edellyttää toimia juuri lapsiin ja lapsiperheisiin. Sanonta ”minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” pätee myös tässä: Pohja hyvälle suunterveydelle rakennetaan lapsena.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Nykyisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on uudistaa terveydenhuolto. Olin mukana hallitusneuvotteluissa tästä asiasta päättämässä. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän varsin hyvin, että jonot tulevat kalliiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyössä on ollut monta mutkaa matkassa, mutta nyt selvityshenkilöt hakevat alueellisia ratkaisuja. Olen mukana kokoomuksen SOTE-uudistusta vauhdittavassa ryhmässä. Tehtäväni on myös tuoda hoitohenkilöstön näkemykset uudistukseen mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän loppuraportissa esitetyn terveyspalvelujen väestöpohjan riittävyys on suuri huolenaihe: 50 000 – 100 000 asukkaan väestöpohja ei ole riittävä erityisesti erikoissairaanhoidon järjestämiseen, mutta ei se tue myöskään perusterveydenhuollon vahvistamista. Liian pienissä kokonaisuuksissa ei pystytä myöskään varmistamaan riittävää osaamista ja hoidon laatua. Selvitysmiesten raportit toivottavasti tuovat tämän vahvasti esille ja vauhdittavat tekemään rohkeampia ratkaisuja, jotta hallitusohjelman asettamiin tavoitteisiin päästäisiin.

Liian pienet yksiköt eivät ole hoitohenkilökunnan näkökulmasta kilpailukykyisiä ja palkanmaksukyvyltään vakaita työnantajia. Ne eivät ole välttämättä kovinkaan vetovoimaisia työpaikkoja riittämättömien resurssien vuoksi. Myös urakehitys ja koulutusmahdollisuudet ovat vähäisempiä. Tämän Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola on aivan oikein linjannut.

On tärkeä muistaa, että hoitajapulan keskeinen syy on työpaikkojen vetovoimaisuuden puute. Jotta tulevaisuudessa onnistuttaisiin torjumaan yhä pahenevaa työvoimapulaa, olisi SOTE-uudistuksessa syytä ottaa tarkasteluun myös se miten hoitotyötä johdetaan ja miten työhyvinvointiin panostetaan.

Painopiste on saatava terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Terveyskeskuksien, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden on toimittava yhdessä ihmisen parhaaksi niin, että apua tarvitsevan ihmisen pallottelu lopetetaan ja palvelun saa sujuvasti. Selvää on, että SOTE-uudistusta ei pidä vain odotella, vaan kunnissa on urakoitava jatkuvasti terveydenhuollon kehittämiseksi. Viime eduskuntakaudella eduskunnassa hyväksymämme terveydenhuoltolain toimeenpanossa on vielä paljon tehtävää.

Ajankohtaista on myös se, että valmisteilla on yliopistolain muutos, jossa koulutusvastuita määriteltäisiin uudestaan. Tarkoitus on vähentää oppiainetasoista sääntelyä sekä mahdollistaa nykyistä paremmin eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistävien opintokokonaisuuksien toteuttaminen. Uudistustyötä tarvitaan, mutta ministeriössä on säilytettävä vastuu pienten tieteenalojen turvaamisesta. Tässä yhteydessä on löydettävä ratkaisu laboratoriotieteen ja radiografiatieteen jatkuvuudelle.

Meidän terveydenhuollon vaikuttajien työ sen eteen, että terveystieteiden maisterikoulutus saataisiin Helsinkiin, jatkuu. HUS on ainoa yliopistollinen sairaanhoitopiiri, jonka alueen yliopistossa ei ole olemassa terveystieteellistä maisterikoulutusta ja tilanteeseen on saatava muutos. Asiassa ollaan vahvoin joukoin liikkeellä. Uskon, että nyt saamme asiaa eteenpäin.

Yhteistyötä on tehtävä koulutuksemme, alamme työskentelyolosuhteiden sekä houkuttelevuuden edistämiseksi. Terveydenhuollon koulutukseen panostaminen on elintärkeää. Mikään ei korvaa ammattitaitoista sekä motivoitunutta henkilöstöä ja hoitotyön johtajia.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksianne. Kotisivujeni www.sarisarkomaa.fi kautta voi seurata näiden asioiden etenemistä. Sieltä voi myös tilata kuukausittain lähettämäni kirjeen, jossa käsittelen ajankohtaisia asioita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, THM, röntgenhoitaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
puh. 050 511 3033

Julkaistu

30.1.2013 Blogi Verkkouutisissa

Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava. Se ”joku” on tällä hetkellä perhevapaita käyttävien naisten työnantajat.

Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä sekä esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloite työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi on erittäin tervetullut. Jos aloite saa vähintään 50 000 allekirjoitusta, se tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Toivon, että aloite vauhdittaa tätä työelämän suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamista ja kannustaa hallitusta asiassa aloitteellisuuteen.

Naapurimaassamme asia on hoidettu jo vuosia sitten. Ruotsissa tasataan vanhemmuuden kulut verovaroin. Nyt Suomen on aika ryhdistäytyä ja laittaa asia kuntoon. Olen tästä toistuvasti hallitusta muistuttanut. Hallitus on ohjelmaansa kirjannut tavoitteen jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Asia on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa ja kaipaa vauhtia, sillä vaalikausi on pian puolessa välissä. Linjaukset on tehtävä tulevassa puolivälitarkistuksessa ja kehysriihessä.

Hallitusohjelma velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa, niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Työryhmiä asian tiimoilta on ollut jo yli tarpeen. Vanhemmuuden kustannusasian pallottelu on lopetettava.

Johtamani kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta valmisteli ennen eduskuntavaaleja kannanoton ”hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus”. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Valtuuskuntamme kannanotossa ehdotimme, että vanhempainetuuksista muodostettaisiin itsenäinen vanhempainvakuutus. Se toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen. Ehdotan, että hallitus ottaisi esityksen vanhempainvakuutuksesta omakseen ja lähtisi viemään sitä eteenpäin.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloushaasteiden kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain noin 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä, yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia Suomeen.

Sari Sarkomaa
Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja
Kolmen lapsen äiti