Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Maailman muuttuessa yksi asia on säilynyt: lapset tarvitsevat aikuisten aikaa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Vanhempien ja lapsille muiden tärkeiden aikuisten kuten opettajan ajan merkitystä ei mikään innovaatio korvaa. Aikuisten aika lapselle on parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Kun valtakunnantasolla valmistellaan yhteiskunta- ja koulutustakuuta, on myös kuntapäättäjien sitouduttava siihen, että opetustoimessa on riittävät voimavarat. Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta perusopetusta ja kokee oppimisen ilon.

Perusopetuksen merkitys on aivan erityinen. Laadukas perusopetus antaa kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Perusopetuksen parantaminen on parasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen nuori jatkaa vähintään toisen asteen koulutukseen.

Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Aikaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaisia lahjakkuuksia. Pienessä opetusryhmässä on helpompi olla läsnä lasten arjessa ja puuttua kiusaamiseen. Monet asiat, kuten kieli – ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa.

Yksilöllinen ja lapsen tarpeista lähtevä opetus edellyttää entistä enemmän vuoropuhelua vanhempien ja opettajien välillä. Vuorovaikutus kodin kanssa auttaa opettajaa tuntemaan oppilaansa entistä paremmin. Hyvä yhteistyö auttaa myös vanhempia tukemaan lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Lapsen koulumenestyksen kannalta vanhempien tuki ja kotien koulumyönteisyys ovat avainasemassa, ovathan vanhemmat vahvimmat vaikuttajat ja vastuunkantajat lasten elämästä. Hyvä turvaverkko syntyy, kun kodin ja koulun aikuiset toimivat johdonmukaisesti ja tasavertaisesti yhdessä.

Meidän kokoomuslaisten keskeinen tahto pääministeri Kataisen hallitusta neuvoteltaessa oli jatkaa opetusministeriaikanani aloittamaamme perusopetus paremmaksi pop-ohjelmaa. Pop-ohjelman tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua ja erityisesti pienentää ryhmäkokoja. On mainiota, että valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2013 perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen suunnataan 60 miljoonaa euroa. Raha on kannuste kunnille laittaa perusopetuksen kehittäminen ”ykkösagendalle”.

Kuntatalouden tasapainottamistalkoissa fiksu valtuutettu sitoutuu siihen, että perusopetuksesta ei leikata, eikä opettajia lomauteta. Oli välttämätöntä, että Helsingin peruskouluja ja lukioita uhkaavat leikkaukset peruttiin yhteistuumin. Kokoomuksen ryhmämme päätti jo elokuun alun kesäkokouksessa, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halunneet kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. Kaikki opettajamme ovat palkkansa ansainneet. On viisasta turvata peruskoulun voimavarat, koska juuri peruskouluissamme kasvaa koko Suomen tulevaisuus.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Blogi Verkkouutisissa

Julkaistu

Tiedote
19.10.2012

Kansanedustajat Vahasalo ja Sarkomaa: Lastentarhaopettajakoulutusta on lisättävä ja varhaiskasvatuslain valmistelu aloitettava välittömästi!

– Varhaiskasvatuksen uudistaminen ja pedagogiikan kehittäminen edellyttävät, että meillä on riittävästi yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhaopettajia. Lastentarhaopettajakoulutusta on määrällisesti lisättävä, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) vaativat. – Tämä on välttämätöntä, sillä lapset ja perheet ansaitsevat laadukkaan päivähoidon.

– Yksistään pääkaupunkiseudulle tarvitaan kiireellisesti 350 pätevää lastentarhaopettajaa. Vertailuksi, yhteensä Suomessa valmistuu vuosittain tämän verran lastentarhaopettajia, Vahasalo ja Sarkomaa kuvaavat huolestuttavaa nykytilaa.

Viime vuonna eduskunta ohjasi 1,5 miljoona euroa yliopistolliseen lastentarhaopettajakoulutukseen. – Nyt varoja tarvitaan vähintään saman verran lisää, sillä koulutus kestää kolme vuotta, he kommentoivat voimavarojen tarpeellisuutta.

– Kaikkein kiireellisintä on aloittaa uuden varhaiskasvatuslain valmistelu. Sitä työtä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka uusi laki on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Työryhmä tulee kiireellisesti asettaa, jotta varhaiskasvatuslaki ehditään kunnolla käsitellä eduskunnan sivistysvaliokunnassa vielä tällä vaalikaudella.

– Myös kaavailtu hallinnon halkominen vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet eivät voi jäädä sosiaali- ja terveysministeriön hallintoon. Ainoa järkevä ratkaisu on, että yhteen kuuluvat asiat hoidetaan samassa ministeriössä, Vahasalo ja Sarkomaa linjaavat jatkaen: – Vastuun, valvonnan, ohjauksen ja kehittämistyön tulee siirtyä opetus- ja kulttuuriministeriöön.  – Ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman teon ja voimavarojen on siirryttävä Opetushallitukselle, he korostavat.

– Kun varoja on niukasti, tulee ne kohdistaa viisaasti. Viisautta koko kansantalouden kannalta on satsata kasvatukseen ja opetukseen. Sillä luodaan pohja menestykselle ja tulevaisuudelle. Siihen meillä pitää olla varaa, Vahasalo ja Sarkomaa huomauttavat.

Tänään 19. lokakuuta vietetään Lastentarhaopettajakoulutuksen 120-vuotisjuhlaa Helsingin yliopistolla.

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
raija.vahasalo@eduskunta.fi
Puh. 050 5113090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Puh. 050 5113033

Julkaistu

18.10.2012 Lauttasaari-lehti

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita valmistelussa olevaan vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tarvitsemme laadukkaita vanhuspalveluita ja aitoa valinnanvapautta. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä.

Vanhuspalvelulaki on kokoomuksen viime vaalikaudella aloittama hanke ja sen eteenpäin vieminen on tärkeä tavoitteemme. Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisävoimavaroja osoitettaisiin senioreiden hyvän arjen kannalta välttämättömien palveluiden kehittämiseen. Tämä on säästötalkoiden keskellä tärkeä arvovalinta.

Olimme yhdessä emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa puhumassa ikäihmisten palveluiden kehittämisestä Munkkiniemen palvelukeskuksessa syyskuun lopussa. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös alueen seurakunnan ja yrittäjien edustajia. Keskusteltavaa oli paljon ja tilaisuuksia ikäihmisten palveluista on hyvä järjestää eri puolella kotikaupunkiamme myös jatkossa. Erityinen toive tuli senioreille sopivien liikuntapalveluiden tarpeesta.

Moni helsinkiläinen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä oman alueensa asioista. Lauttasaaren asukkaat ovat olleet erityisen aktiivisia. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat keskustelemaan. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Työtä kaupunkimme kehittämiseksi riittää. Helsingin monissa kaupunginosissa on pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista, koska päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Toisaalta kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä. Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

Nämä virheet on korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotin, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin. On kaikkien etu, että päiväkoteja on siellä missä on lapsia.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Julkaistu

15.10.2012 Munkinseutu-lehti

Moni munkinseutulainen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä alueemme asioista. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat juttelemaan ratikassa. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Eduskuntatyössä on meneillään poikkeuksellisen suuria uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Nämä uudistukset vaikuttavat merkittävästi jokaisen helsinkiläisen arkeen. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin. Tietenkin keskeinen tavoite on turvata suomalaiset työpaikat ja edistää yrittäjyyttä sekä kehittää hyvää työelämää. Iso urakka on talouden tasapainottaminen kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Työtä alueemme kehittämiseksi riittää. Me munkinseutulaiset olemme odottaneet kauan uuden päiväkodin rakentamista. Hanke on lipunut vuosi vuodelta eteenpäin ja viimeisin tieto on, että rakentaminen alkaisi vuonna 2014. Hankkeiden etenemisongelmat näkyvät myös päiväkoti Ruusun kohdalla, joka on pitkään odottanut jo alun perin liian pienen pihansa laajennusta. Varmistin ennen kesää, että laajennus olisi tulossa kesän aikana. Syksyn saavuttua hanke olikin viraston toimesta siirretty ensi vuodelle ja rahat toiseen hankkeeseen.

Päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on ripeästi korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen päiväkotihankkeet. Näin päiväkoteja rakennettaisiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin niin, että hoitopaikkoja olisi siellä, missä on lapsia.

Munkinseudulla pian alkava koulujemme peruskorjaus on tervetullut asia. Sen sijaan rakennusviraston aie väistötilojen eli kouluparakin sijoittamisesta Munkkiniemen ala-asteen pihalle useaksi vuodeksi on järjetön ajatus. Asian saamiseksi järkevälle tolalle on tehty hartiavoimin yhteistyötä. Koulun ja meidän vanhempien esitys on, että väistötilat sijoitettaisiin MYKin ja IBM:n väliselle kentälle, jonka toiminnan voi siirtää toisaalle. Pienten lasten välituntiliikunta ja koulun piha on oltava ensisijainen asia. Vähemmässä käytössä oleva kenttä ei voi mennä tämän ohi.

Minulla oli ilo olla kertomassa ja keskustelemassa valmisteilla olevasta vanhuspalvelulaista sekä Helsingin kehittämisestä yhdessä munkkalaisen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. Palvelutalossamme järjestetyssä tilaisuudessamme syntyi vilkas keskustelu. Pohdimme yhdessä niin asioita, mitä uuteen vanhuspalvelulakiin pitäisi kirjata kuin laajasti kotikaupunkimme senioreiden palveluja. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös oman seurakuntamme ja alueemme yrittäjien edustajia. Sovimme, että järjestämme vastaavia tilaisuuksia jatkossakin. Kiitos tilaisuuteen osallistujille hyvästä keskustelusta, joka varmasti vauhditti munkinseudun kehittämistä ja alueemme yhteisöllisyyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Julkaistu

Tiedote 12.10.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) ottamaan jalan pois jarrulta. Sarkomaan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta on saatava selkeät linjaukset ennen kunnallisvaaleja. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta on välttämätöntä viedä käsi kädessä eteenpäin, jotta kunnat ja kuntalaiset voivat hahmottaa uudistuksen kokonaisuutena.

Sarkomaa muistuttaa peruspalveluista päävastuussa olevaa ministeriä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimmista hoitoonpääsytilastoista, jotka puhuvat karua kieltään uudistusten välttämättömyydestä. Odotusajat ovat kasvaneet sekä lääkärin, että hoitajan vastaanotolle ja hoitoonpääsyssä on huomattavia alueellisia eroja.

”Tilannetta ei voi hyväksyä. Terveydenhuollon uudistamisessa on tärkeintä saada terveyskeskukset toiminaan niin, että laadukkaaseen hoitoon pääsee sujuvasti ja terveyskeskuksiin saa yhteyden nopeasti”, sanoo Sarkomaa. ”Kokoomus haluaa, että ihmiset saavat terveyspalvelunsa oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti.”

Sarkomaa toistaa kokoomuksen useaan kertaan lausuman tosiasian, että rakennelain rinnalle kuntakierrokselle on saatava selkeät päälinjaukset sote-uudistuksesta. Sote-linjausten hämmästyttävän hidas eteneminen on vakavan huolen paikka. Hallituskausi on pian puolessa välissä, ja nyt viimeistään on saatava lihaa hallitusohjelmakirjausten ympärille. ”On pakko kysyä, mitä SDP pelkää tai piilottelee, vai mistä viivästyminen johtuu?” kysyy Sarkomaa.

Ilma on sakeana kysymyksistä niin terveydenhuollon asiantuntijoiden kuin kunnissa uudistusta miettivien virkamiesten ja päättäjien osalta. Varsinkin palveluita jonottavilla ihmisillä on oikeus saada tieto, miten uudistusta aiotaan viedä eteenpäin.

Näyttää siltä, että ”ei, ei ja kertakaikkinen ei” on peruspalveluministerin julkisuuteen antama vahvin kommentti sote-uudistuksesta. Sarkomaa toteaa, että Suomea ei uudisteta sanomalla ei. ”Me kokoomuksessa sanomme kyllä paremmille palveluille. Nyt on oltava rohkeita ja tehtävä uudistukset. Me haluamme, että ihmiset saavat palvelut.”

Ennen kesää STM:n asiaa valmisteleva työryhmä esitti väliraporttina kolme mallia, ja tuloksena oli vain päätös, että hallitusohjelmaa noudatetaan. Sen jälkeen saman työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Kari Välimäki esitteli julkisuuteen esityksensä, jonka peruspalveluministeri tyrmäsi kovin sanoin. Voi vain ihmetellä, eikö ministeri johdakaan ministeriötään? Missä luuraa ministerin poliittinen ohjaus?

”Terveydenhuollon uudistaminen on jokaisen suomalaisen arjen ja elämän kannalta nykyisen hallituksen tärkeimpiä lupauksia. Se, millainen malli sosiaali- ja terveydenhuoltoon valitaan vaikuttaa suoraan ja ratkaisevasti kuntauudistuksen onnistumiseen ja suuntaan”, muistuttaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

10.10.2012 Haagalainen-lehti

Syyskuun alun Haagan markkinoilla sää oli perinteiseen tapaan aurinkoinen ja väkeä oli paljon. Tuntui siltä, että ihmisiä oli torilla vieläkin enemmän kuin aiempina vuosina. Se on osoitus siitä, että markkinoilla on oma tärkeä paikkansa. Tuntui hyvältä, kun niin moni vanha tuttu tuli tapaamaan. Markkinoilla syntyi myös paljon uusia tuttavuuksia. Oli hyvä, että runsaslukuinen joukko haagalaisia ehti markkinoiden lomassa myös tuomaan näkemyksiään oman kotiseutunsa kehittämiseksi.

Oli hyvä kertoa toritunnelman keskellä, että vanhuspalvelulaki on vihdoin etenemässä. Vanhuspalvelulaki tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisärahaa osoitettaisiin senioreiden hyvän arjen kannalta välttämättömien palveluiden kehittämiseen. Lakiin on nyt kirjattava oikeus palveluihin niin, että jokainen apua tarvitseva avun saisi, eikä kukaan jäisi yksin. Painopiste on oltava kotiin vietävien palveluiden ja omaishoidon kehittämisessä.

Me Helsingissä työstämme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Olen käärinyt hihani sen puolesta, että tuleva vanhuspalvelulaki palvelee parhaalla mahdollisella tavalla helsinkiläisten ikäihmisten tarpeita ja myös toteutuu ihmisten arjessa. Meillä Helsingissä on palveluiden osalta eniten tehtävää ikäihmisten palveluissa. Kun me elämme pidempään, niin koko kaupunkia on kehitettävä sen mukaisesti.

Markkinoilla keskusteltiin vilkkaasti myös lasten arjen hyvinvointiin liittyvistä huolenaiheista. Valtuustoryhmämme elokuisessa kokouksessa päätimme, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halua kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. Oli helpotus, että saimme asiasta myös kaupunginhallituksessa päätöksen. Menokurista pidämme tietenkin kiinni ja kaivamme koko kaupungin tasolla kustannustehokkaampia tapoja tehdä asioita.

Helsingin kroonistunut päivähoitopula tuntuu perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen venymisenä. Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista. Päiväkotihankkeet jäävät liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on korjattava.

Olen ehdottanut päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Se on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Päiväkoteja on rakennettava kustannustehokkaasti ja nopeasti sinne, missä on lapsia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa.

Kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen sekä muiden julkisten tilojen korjaamiseen. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

Blogi 9.10.2012

Työ on muutakin kuin toimeentulon lähde. Parhaimmillaan työ tuottaa iloa ja ylpeyttä ja on merkittävä osa elämää. Jotta työssä viihdyttäisiin nykyistä paremmin ja pidempään, on työelämää kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi ja motivoivammaksi. Ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Se on mahdollista silloin, kun työilmapiiri on terve ja jokainen kokee työnsä hallittavaksi sekä mielekkääksi. Työelämässä on oltava reilut pelisäännöt.

Kokoomuksen puoluevaltuusto nosti viimeisimmässä kokouksessaan aivan oikein esille tarpeen panostaa työntekijöiden jaksamiseen, työolojen parantamiseen, työolosuhteiden terveellisyyteen ja hyvään johtajuuteen. Sairauspoissaoloja on saatava vähennettyä ja järjestelmää on syytä perata. Suurin ongelma on varhainen eläköityminen ja pitkittyneet sairauslomat.

Puoluevaltuuston hyväksymä aloite on kuitenkin askel väärään suuntaan. Aloitteessa ehdotettiin, että ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton eli ns. karenssipäivä ja kaksi seuraavaa viikkoa sairauslomalla oleva palkansaaja saisi 80% palkastaan. Karenssipäivä ei ole oikea tapa kehittää hyvää työelämää. Puoluevaltuustossa on välttämätöntä keskustella työelämän kysymyksistä laajemmin. Haastankin puoluevaltuuston keskustelemaan johtamani kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kanssa hyvän työelämän kehittämisestä.

Karenssipäivä johtaisi helposti nykyistä huonompaan suuntaan, kun sairaana tai puolikuntoisena tultaisiin töihin. Siihen liittyy monia riskejä. Sairaana työssä olevat ovat iso tartuntariski muulle työyhteisölle, monissa ammateissa asiakkaille ja esimerkiksi terveydenhuollossa potilaille ja kouluissa oppilaille. Kenenkään ei pidä mennä sairaana töihin.

Vanhempien mahdollisuutta hoitaa sairasta lastaan kotona ei saa heikentää. Päinvastoin työelämän joustoja on edistettävä, jotta pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuus sujuvasti yhdistää työ ja perhe. Työelämän joustot eivät suinkaan ole vain lapsiperheiden asia, vaan hyvä työelämä pitää olla jokaisen työntekijän oikeus.

Toivon, että puoluevaltuuston ”törähdys” karenssipäivästä saa keskustelun liikkeelle vakavasta tosiasiasta, että Suomessa ei tehdä tarpeeksi sen eteen, että ihmiset pääsisivät sairauslomilta ja osatyökyvyttöminä nopeammin takaisin työelämään. Tässä asiassa tarvitaan ripeitä toimia.

Työkyvyttömyyteen johtavissa tilanteissa on liian usein pitkiä aikoja, jolloin ihminen jätetään täysin yksin ilman apua ja vaikuttavia toimenpiteitä. Yksin jättämisen sijaan työntekijän työkykyä ja kuntoutusta pitäisi seurata ja kannustaa säännöllisesti. Selvää on, että varhaiselle puuttumiselle ja ennaltaehkäisylle on huutavan kipeä tarve. Karmaiseva esimerkki on se, että jotakuinkin viisi nuorta jää eläkkeelle mielenterveyssyistä päivittäin.

Väestön ikääntymisen ja julkisen talouden velkaantumisen myötä meidän on välttämätöntä saada jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen työelämään mukaan. Se on tärkeää jokaisen ihmisen kannalta. Hyvä työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria sekä parempia palveluita.

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan 1.4.2011 kannanotto ”Hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus” löytyy osoitteesta
https://docs.google.com/file/d/0B-eIp__V7TFDZk85SUllNGQ3YU0/edit?pli=1

Julkaistu

Tiedote 9.10.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa haastaa kokoomuksen puoluevaltuuston keskusteluun hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä. Sarkomaa toimi puoluevaltuuston puheenjohtajan vuosina 2004-2008. Sarkomaa torjuu puoluevaltuuston hyväksymän aloitteen, jonka mukaan ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton eli ns. karenssipäivä ja kaksi seuraavaa viikkoa sairauslomalla oleva palkansaaja saisi 80% palkastaan.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että puoluevaltuustossa keskusteltaisiin laajemmin työelämän kysymyksistä. Sarkomaa haastaa puoluevaltuuston keskustelemaan kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kanssa hyvän työelämän kehittämisestä.

Samaa mieltä puoluevaltuuston kanssa Sarkomaa on siitä, että sairauspoissaoloja on saatava vähennettyä ja järjestelmää on syytä perata. Suurin ongelma on varhainen eläköityminen ja pitkittyneet sairauslomat.

Sarkomaa kiittää valtuustoa siitä, että se nosti esille tarpeen panostaa työntekijöiden jaksamiseen, työolojen parantamiseen, työolosuhteiden terveellisyyteen ja hyvään johtajuuteen. Sarkomaa toivoo, että puoluevaltuuston ”törähdys” karenssipäivästä saa keskustelun liikkeelle vakavasta tosiasiasta, että Suomessa ei tehdä tarpeeksi sen eteen, että ihmiset pääsisivät sairauslomilta ja osatyökyvyttöminä nopeammin takaisin työelämään.

”Työkyvyttömyyteen johtavissa tilanteissa on liian usein pitkiä aikoja, jolloin ihminen jätetään täysin yksin ilman apua ja vaikuttavia toimenpiteitä. Selvää on, että varhaiselle puuttumiselle ja ennaltaehkäisylle on huutavan kipeä tarve. Karmaiseva esimerkki on se, että jotakuinkin viisi nuorta jää eläkkeelle mielenterveyssyistä päivittäin”, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä karenssipäivä ei ole oikea tapa kehittää hyvää työelämää.
”Karenssipäivä johtaisi helposti nykyistä huonompaan suuntaan, kun sairaana tai puolikuntoisena tultaisiin töihin. Siihen liittyy monia riskejä. Sairaana työssä olevat ovat iso tartuntariski muulle työyhteisölle, monissa ammateissa asiakkaille ja esimerkiksi terveydenhuollossa potilaille ja kouluissa oppilaille”, huomauttaa Sarkomaa. ”Kenenkään ei pidä mennä sairaana töihin.”

Sarkomaa pitää vaarallisena signaalina sitä, että vanhempien mahdollisuutta hoitaa sairasta lastaan kotona heikennettäisiin. Päinvastoin työelämän joustoja on edistettävä, jotta pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuus sujuvasti yhdistää työ ja perhe.

”Työelämän joustot eivät ole vain lapsiperheiden asia, vaan hyvä työelämä pitää olla jokaisen työntekijän oikeus. Väestömme ikääntymisen ja julkisen talouden velkaantumisen myötä meidän on saatava jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen työelämään mukaan. Hyvä työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria sekä parempia palveluita”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan 1.4.2011 kannanotto ”Hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus” löytyy osoitteesta https://docs.google.com/file/d/0B-eIp__V7TFDZk85SUllNGQ3YU0/edit?pli=1

Julkaistu

7.10.2012 Töölöläisen Munkkiniemi-liite

Helsingin pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista näkyy kovalla tavalla tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen ja päivien venymisenä. Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan. Helsinkiläisten perheiden kannalta on välttämätöntä, että päivähoitopulaan etsitään nopeasti kestäviä ratkaisuja.

Me kaupunginvaltuutetut ja sosiaalivirasto olemme pitkään olleet aloitteellisia ns. moduulipäiväkotien käyttöönotosta. Kaupungin Kiinteistöviraston Tilakeskus on sen sijaan ollut asiassa enemmän jarruna. Asiaan on korkea aika saada vauhtia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa.

Lasten määrä kasvaa kaupungissamme päivähoitopaikkoja nopeammin, kun Helsingin rakennussuunnittelu laahaa jäljessä. Suunnitellussa rakentamisohjelmassa vuosille 2012 – 2017 ei ole riittävästi päiväkoteja. Väestöennusteen mukaan tarvittaisiin jopa 400 – 500 lasten hoitopaikkaa suunniteltua enemmän.

Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista. Lauttasaari ja Munkinseutu ovat vakavia esimerkkejä alueista, joissa on pitkään ollut krooninen pula uusista päiväkodeista.

Hankkeiden etenemisongelmat näkyvät ja tuntuvat meillä Munkinseudulla. Olemme odottaneet kauan uuden päiväkodin rakentamista. Hanke on lipunut vuosi vuodelta eteenpäin. Viimeisimpien tietojen mukaan päiväkodin rakentaminen alkaa vuonna 2014. Hankeongelmat näkyvät myös päiväkoti Ruusun kohdalla, joka on pitkään odottanut jo alun perin liian pienen pihansa laajennusta. Varmistin ennen tämän vuoden kesää, että laajennus olisi tulossa kesän aikana. Syksyn saavuttua hanke olikin viraston toimesta siirretty ensi vuodelle ja rahat toiseen hankkeeseen. Näyttää siltä, että tieto virastojen välillä ei ole kulkenut siitä, kuinka kiireellisestä ja tärkeästä asiasta on kyse.

Päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Näin päiväkoteja rakennettaisiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin niin, että hoitopaikkoja olisi siellä, missä on lapsia.

Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotin, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin. Selvä on, että ohjelman on oltava useammalle vuodelle ja rakentamisessa on priorisoitava kaupungin eri alueiden kipupisteet. Helsinkiläisten perheiden kannalta on tärkeää saada tieto missä järjestyksessä ja minne päiväkoteja rakennetaan.

Kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen korjaamiseen. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille, myös kaikkein pienemmille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY jäsenlehti 2/2012

Suomessa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun vakavat puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. Olen tyytyväinen siitä, että me hallitusneuvotteluissa mukana olleet eläinsuojeluihmiset onnistuimme saamaan keskeisiä tavoitteitamme hallitusohjelmaan. Ohjelmassa on luvattu, että eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, eläinvalvontaa sekä sen rahoitusta vahvistetaan, ja että eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan.

Suomeen on saatava maailman edistynein eläinsuojelulainsäädäntö, joka pohjautuu uusimpaan tieteelliseen tietoon eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Lain valmistelussa on ennakoitava tulevaisuuden haasteita niin että laki on edistyksellinen vielä vuosien päästä. Uuden lain on edistettävä nykyistä lakia paremmin eläinten hyvinvointia. Lakiuudistus on tehtävä huolella ja tämä edellyttää riittäviä valmisteluresursseja. Eläinten hyvinvointi on asetettava etusijalle myös lakia tarkentavia asetuksia tehtäessä, eivätkä asetukset ja määräykset saa enää jatkossa vesittää itse lain tavoitteita.

Eläinsuojelulain uudistamishankkeella on oma sivustonsa www.mmm.fi/elainsuojelulaki johon kannattaa käydä tutustumassa. Sivujen kautta kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta valmisteluun. Tässä kannustan kaikkia asiasta kiinnostuneita olemaan aktiivisia.

Tänä vuonna eläinsuojelulain valmistelussa on tapahtunut ja tapahtuu paljon. Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Alankomaiden eläinsuojelulainsäädännöstä valmistui ja on luettavissa ministeriön sivuilla. Myös eri tahoille osoitettujen eläinsuojelulakiin liittyvien kyselyjen loppuraportit tulevat ministeriön sivulle myöhemmin.

On hyvä, että uuden eläinsuojelulain valmistelun pohjana oli laaja kansalaiskuulemisen internetissä otakantaa.fi –sivustolla. Varsinaisen valmisteluorganisaation työryhmätyön on tarkoitus alkaa heti tämän vuoden syyskuussa. Tämän hetkisten tietojen mukaan hallituksen esitys valmistuisi vuonna 2015. Olen kirittänyt ministeriä asiassa, jotta nykyinen eduskunta ehtisi uuden lain käsitellä.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä tapaa säännöllisesti maa- ja metsätalousministeri Koskista ja ryhmämme on omalta osaltaan varmistamassa ja kirittämässä hallitusohjelmassa sovittujen tavoitteiden toteutumista. Keväällä ryhmämme kuuli ministeriön virkamieheltä eläinsuojelulain uudistamisen tuoreimmat kuulumiset ryhmämme sekä eläinsuojelujärjestöjen yhteisessä tilaisuudessa eduskunnassa, jossa myös HESY oli vahvasti edustettuna. HESY on aktiivinen toimija eläinsuojeluasioissa ja eduskunnan eläinsuojeluryhmämme tärkeimpiä yhteistyökumppaneita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja