Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Rautatiealan Teknisten Liitto RTL ry:n
Rautatietekniikka-lehti 10.12.2012

Eduskunnan arkea värittää vahvasti eurokriisi ja talouden epävakaus. Eduskunta on aloittanut valtion vuoden 2013 talousarvion käsittelyn poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Itseäni lohduttaa se, että ainakin muutamasta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä kestävämmin tasapainotamme oman taloutemme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä.

Toiseksi kaikki ne toimet, joita teemme hyvän työelämän edistämiseksi ovat kullanarvoisia. Työelämässä on oltava reilut pelisäännöt. RTL:n puheenjohtaja Esko Salomaa totesi kirjoituksessaan aivan oikein, että työpaikoilla hyvän työelämän vaatimukset lähtevät ihmisen arvostuksesta.

Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Työ ehkäisee parhaiten köyhyyttä ja syrjäytymistä ja pitkä työura antaa palkkatulojen lisäksi myös työeläkkeen. Hyvä työelämä on paras keino pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta.

Työ on muutakin kuin toimeentulon lähde. Parhaimmillaan työ tuottaa iloa ja ylpeyttä ja on merkittävä osa elämää. Jotta työssä viihdyttäisiin nykyistä paremmin ja pidempään, on työelämää kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi ja motivoivammaksi. Ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin. Se on mahdollista silloin, kun työilmapiiri on terve ja jokainen kokee työnsä hallittavaksi ja mielekkääksi.

Työn ja perheen yhdistämisen pitää olla ”jokavanhemmanmahdollisuus”, ja hyvän työelämän ”jokatyöntekijänoikeus”. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Kyse on yhtä lailla niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla jokaisen työntekijän mahdollisuus.

Hyvä työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria sekä parempia palveluita.

Kolmanneksi on sanottava, että liikennepolitiikan painopisteen siirtäminen vahvemmin raideliikenteeseen on viisasta niin ihmisten arjen kuin ympäristömme kannalta. Se on tärkeä asia meille pääkaupungin seudun ihmisille, mutta se on varmasti koko Suomen etu. Olen tyytyväinen siitä, että ensi vuoden budjetissa erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. Tällä hallituskaudella on ollut erittäin vahva raidepainotus verrattuna aiempiin kausiin. Onneksi meitä raideliikenteen ystäviä oli hallitusneuvotteluissa suuri joukko.

Hyväksyimme eduskunnassa liikennepoliittisen selonteon kesäkuussa. Selonteossa linjataan liikennepolitiikkaa vuosille 2012 - 2022. Erityisen tärkeää on se, että olemme sitoutuneet Pisara-radan toteutukseen vuosina 2016-2022. Pisara-rata on selkeästi koko maan raideliikennettä parantava hanke.

Helsingin ratapihan rautatieliikenteen ohjausjärjestelmän uudistamissuunnittelu oli kirjattuna myös hallitusohjelmaan. Tavoitteena on rautatieliikenteen parempi ohjaus ja valtakunnallisen häiriöherkkyyden vähentäminen. Ratapihan toiminnallinen parantaminen on todella tärkeä hanke. On välttämätöntä muistaa, että kokonaisuudessaan ratapihan uusimistyö kestää noin 10 vuotta.

Olen raideliikenteen ahkera käyttäjä ja tosiystävä. Olen aina asunut joko junaradan tai raitiovaunukiskojen lähettyvillä. En osaa edes kuvitella, kuinka paljon hankalampaa arki olisi ilman raideliikennettä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 5.12.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tervetulleena valtiovarainministeri Urpilaisen (sd) käynnistämää selvityshanketta. Selvitettävänä on, mitä vaikutuksia perheitä tukevilla palveluilla on lasten ja perheiden tilanteeseen ja sitä kautta muihin kustannuksiin. Selvittäjien on tarkoitus jättää raportti vasta hallituksen puoliväliriihen jälkeen. Sarkomaa toivoo, että Urpilainen pyytäisi selvitysraportin jo hyvissä ajoin ennen riihtä, jotta hallituksella olisi käytettävissään parhaat mahdolliset tiedot päätöksiensä pohjaksi.

”On hyvä selvittää ja kerätä tutkimustietoa perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden taloudellisista vaikutuksista.” Sarkomaa korostaa, että toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. ”On viisasta ja välttämätöntä tasapainottaa taloutta. Emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Tärkeää on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja olemassa olevan työn säilymiseen. Taloustalkoissamme on kuitenkin viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen puolivälitarkistuksessa lasten hyvinvointi on nostettava yhdeksi painopisteeksi.

Sarkomaan mukaan lastensuojelun toimivuutta pohtineen sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysryhmän tänään julkistettu väliraportti osoittaa, että lastensuojelu ja perheiden tukeminen vaativat ison remontin. ”Selvitysryhmän viesti on otettava vakavasti. On hyvä, että eduskunta on reagoinut hälyttävään tilanteeseen kun valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmät sopivat ensi vuoden talousarvioesitykseen tehtävistä muutoksista”, sanoo Sarkomaa. ”Oli välttämätöntä, että sovimme lastensuojelun pelastamisohjelmasta ja lisävoimavarojen kohdentamisesta lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. On tärkeää, että lastensuojelutyön hyviä käytäntöjä saadaan levitettyä ja juurrutettua koko Suomen laajuisesti.”

Selvitysryhmän mukaan lastensuojelun sosiaalityöhön kohdistuva paine on muodostumassa kohtuuttomaksi. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa, eikä heitä ole osassa kunnista ollenkaan. ”Olen tyytyväinen, että saimme sovittua myös voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen”, Sarkomaa lisää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sarin kuukausikirje                                                   Talvikirje 2012

Arvoisa vastaanottaja,

Käsittelemme ensi vuoden valtion talousarviota poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa. Talouden vakauttaminen on kuuden hallituspuolueen voimin haastavaa, mutta täysin välttämätöntä. Sopeuttamistoimissa on varottava toimenpiteitä, jotka leikkaisivat yritysten kilpailukykyä ja veisivät mahdollisuuden kasvuun. Kaikkein tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja olemassa olevan työn säilymiseen.

Lapset budjettisopumme yhtenä painopisteenä

Saimme viime perjantaina sovun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken ensi vuoden talousarvioesitykseen eduskunnan tekemistä muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston tavoitteet toteutuivat budjettisovussamme hyvin.

Lastensuojelun pelastamisohjelma

Toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. Lasten huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot puhuvat karua kieltään: Vuonna 2011 kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Oli aivan välttämätöntä sopia lisäresurssien kohdentamisesta lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhainen tuki ja avopalvelut.

Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo paikoitellen krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Helpotusta lastentarhanopettajapulaan ja vauhtia varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on iso vaje lastentarhanopettajista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri.

Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Olen kirittänyt opetusministeri Gustafssonia (sd) uutta varhaiskasvatuslakia valmistelevan laaja-alaisen työryhmän asettamisessa. Työryhmän työ on tehtävä perusteellisesti, mutta ripeästi. Aikaa on jäätävä riittävälle keskustelulle, lain valmistelulle, kunnolliselle lausuntokierrokselle sekä eduskunnan käsittelylle.

Eduskunta turvasi taas päihdeäitien palvelut

Eduskunta on toistuvasti pelastanut päihdeäitien palvelut kohdentamalla lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa.

Eduskunnalta tuki uuden lastensairaalan rakentamisen valtionosuudelle

Erityisen iloinen olen Suomen lasten kannalta todella tärkeästä lausumaesityksestä. Edellytämme, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otettaisiin huomioon seuraavassa vuosia 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Kannanotto on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavaksi vuosina 2014 – 2017. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.

Helsingissä panostetaan erityisesti lapsiin ja ikäihmisiin

Hyväksyimme Helsingin kaupunginvaltuuston viime kokouksessa kaupungin ensi vuoden talousarvion. Olen tyytyväinen, että syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Päivähoidon määrärahoja lisättiin, jotta hoitopaikkoja olisi riittävästi siellä, missä on lapsiakin. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa etsitään ja toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja laadukkaampia ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Moduuliratkaisuja voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa.

Eduskunnassa käsittelyssämme olevan vanhuspalvelulain tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Kokoomuksen valtuustoryhmässä pidimme tärkeänä, että jo ensi vuoden budjettiesityksessä osaltaan varaudumme vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin.

Vanhuspalvelulaissa mietityttää eniten, onko siihen kirjattu riittävän hyvin ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistäminen. Ne ovat aivan keskeisiä asioita ihmisten elämänlaadun ja palveluiden kannalta sekä tuen tarpeen ennaltaehkäisyssä. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville liikunta on elintärkeää. Helsingin onkin järkevää ponnistella senioreiden liikuntamahdollisuuksien kehittämisessä. Tietenkin kaupunkia on rakennettava niin, että se mahdollistaa kaikenikäisten aktiivisen liikkumisen.

Lapset aikuisten alkoholinkäytön vankeina

Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmämme järjesti yhdessä Alkon Lasten seurassa –ohjelman kanssa eduskunnassa seminaarin. Alkon hallintoneuvoston puheenjohtajana kerroin seminaarissa Alkon roolista alkoholihaittojen ehkäisyssä.

Alkoholi näkyy kovalla tavalla lasten ja nuorten arjessa. Olemme huolissamme etenkin nuorten päihteiden käytöstä – ja niin meidän pitää ollakin. Tosiasia kuitenkin on, että meidän pitää olla huolissamme myös aikuisten alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Lasten seurassa -ohjelma haastaa aikuiset miettimään toimintansa vaikutuksia. Uunituore Hirviöt-filmi kuvaa hyvin tilanteen vakavuutta.
Blogista voit lukea lisää ajatuksiani.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Julkaistu

Käsittelemme eduskunnassa ensi vuoden valtion talousarviota poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa. On lohdullista, että ainakin kolmesta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. On vastuutonta ahnehtia lastemme ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Toiseksi, ilman työtä ei ole hyvinvointia. Kaikkein tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja työn säilymiseen Suomessa. Kolmanneksi, toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia.

Saimme viime perjantaina sovun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken ensi vuoden talousarvioesitykseen eduskunnan tekemistä muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat budjettisovussamme hyvin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot puhuvat karua kieltään: Huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Vuonna 2011 kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Oli välttämätöntä, että sovimme lastensuojelun pelastamisohjelmasta ja lisävoimavarojen kohdentamisesta lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhainen tuki ja avopalvelut.

Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo paikoitellen krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua myös voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri.

Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Olen kirittänyt opetusministeri Gustafssonia (sd) uutta varhaiskasvatuslakia valmistelevan laaja-alaisen työryhmän asettamisessa. Työryhmän työ on tehtävä perusteellisesti, mutta ripeästi. Aikaa on jäätävä riittävälle keskustelulle, lain valmistelulle, kunnolliselle lausuntokierrokselle sekä eduskunnan käsittelylle.

Eduskunta on toistuvasti pelastanut päihdeäitien palvelut kohdentamalla lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa.

Erityisen iloinen olen Suomen lasten kannalta todella tärkeästä lausumaesityksestämme. Edellytämme, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otettaisiin huomioon seuraavassa vuosia 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä. Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Kannanotto on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.

Julkaistu

2.12.2012 Haagalainen

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunkimme ensi vuoden budjetin vielä ennen joulua. Budjettiesityksessä panostetaan erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluiden kehittämiseen. Syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja lapsiystävällisempiä ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Esitimme päivähoidon järjestämiseen lisävoimavaroja, jotta helsinkiläisille lapsille pystytään turvaamaan hyvä päivähoito. Päiväkoteja on rakennettava lisää sinne, missä on lapsia.

Koulujemme ja päiväkotiemme terveellisyydestä ei saa tinkiä. Kokoomukselle oli tärkeää, että budjettiesityksessä jo olevia korjausmäärärahoja lisättiin. Tätä rahaa käytetään mm. home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen. Rahaa tarvitaan myös siihen, että huolehditaan koulujen ja päiväkotien pihojen turvallisuudesta ja että ne houkuttelevat leikkimään ja liikkumaan.

Korjauksien sekä rakennushankkeiden siirtäminen on näkynyt kovalla tavalla erityisesti Etelä-Haagassa, jossa Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta siirrettiin vuosikausia. Iloinen asia on, että tämänhetkisten tietojen mukaan Isonnevan uudisrakennus toteutetaan vihdoin ja viimein ensi vuonna. Leikkipuistoilla on tärkeä rooli perheiden arjessa.

Vanhuspalvelulaki on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssämme. Sen tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Helsingin on osaltaan varauduttava vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin. Tämän vuoksi kokoomus piti tärkeänä, että Helsingissä vanhusten palveluihin osoitetaan alkuperäistä budjettiehdotusta enemmän voimavaroja.

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Senioreille sopivia liikuntapalveluja tarvitaan eri puolille Helsinkiä lisää.

Olin kokoomuksen hallitusneuvottelujoukkuessa Säätytalolla. Alusta asti on ollut selvää, että vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja ja hoitajia. Selvää on ollut myös se, että nykyisillä toimintatavoilla emme onnistu turvaamaan inhimillisiä, tasa-arvoisia ja laadukkaita vanhusten palveluja. Tarvitsemme uutta ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja sekä monipuolista osaamista. Lain on oltava myös paras mahdollinen helsinkiläisten ikäihmisten kannalta.

Nyt on tärkeää arvioida, onko lakiin kirjattu riittävän hyvin ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistäminen. Ne ovat aivan keskeisiä asioita ihmisten elämänlaadun ja palveluiden kannalta sekä tuen tarpeen ennaltaehkäisyssä. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville liikunta on elintärkeää.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Toivotan Haagalaisen lukijoille hyvää joulunalusaikaa!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

30.11.12 KaupunkiSanomat

On ikävä tosiasia, että perhepolitiikkamme on jäänyt osin nykytodellisuudesta jälkeen. Perheiden erilaisuus ei näy riittävästi. Näin on käynyt esimerkiksi eroperheiden kohdalla. Lainsäädäntömme pohjautuu edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Arjen todellisuudessa perheistä noin viidesosa on yksinhuoltajaperheitä ja uusperheiden lukumäärä kasvaa koko ajan. Lainsäädäntö, palvelut ja perheiden tukeminen laahaavat osin perässä.

Kuvaava esimerkki arkea hankaloittavasta ongelmasta on uusperheiden lasten koulukyytien järjestäminen. Koulukyydit kohdennetaan sen perheen eduksi, jossa lapsi on kirjoilla. Oikeutta ei voi siirtää etävanhemmalle silloin, kun lapsi on hänen luonaan, vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin isällä ja äidillä.

Ruotsissa tuetaan taloudellisilla keinoilla yhteishuoltajuuden ja jaetun vanhemmuuden toteuttamista käytännössä. Siellä esimerkiksi asumistuki on Suomea keskeisempi lasten kanssa asuvien vanhempien tukimuoto, jota myös etävanhemmat voivat saada.
Ruotsissa lapsilisätkin voidaan jakaa lapsen läsnäolon mukaan.

Suomessa molempien vanhempien osallistumista lapsen hoitoon ei ole tehty riittävän kannustavaksi. Nykyinen malli saattaa saada aikaan ristiriitoja ja jopa etäännyttää lasta toisesta vanhemmastaan.

Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja perheet ovat tästä antaneet paljon palautetta. Korjauksia tarvitaan, jotta jaettua vanhemmuutta oikeasti tuettaisiin. Monia yhteiskunnan palveluita, tukimuotoja ja toimintatapoja on päivitettävä nykyhetkeä vastaaviksi. On hyvä, että lapsiperheiden tilanne on tärkeässä asemassa pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa. Työtä kuitenkin tarvitaan paljon, jotta nämä kirjaukset saadaan todeksi perheiden arkeen.

On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Suomessa tarvitaan enemmän tukea parisuhteen kestävyyden, mutta myös erotilanteen tukemiseksi. Tavoitteena on oltava aina lapsen edun parempi toteutuminen. Edelleen avioeroissa perheet tai vanhemmat jäävät liian yksin. Ehkä tässä on sellainen harha, että kun avioeroista on tullut yleisempiä, niin niiden ajatellaan olevan helpompia. Näinhän asia ei useinkaan ole.

Eroamisen tavalla on suurempi vaikutus kuin itse erolla siihen, miten lapsi eron kokee ja miten se häneen vaikuttaa. Siksi eropalveluita on oltava riittävästi niin vanhemmille kuin lapsille. Lasten tulisi voida kokea, että vanhempiensa erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiin. Lapselle tulee turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiin. Jokaisella on oltava perhetilanteesta riippumatta mahdollisuudet hyvään lapsuuteen, vanhemmuuteen ja arkeen.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Julkaistu

Tiedote 30.11.2012

Sarkomaa iloitsee: Lapset budjettisopumme yhtenä painopisteenä

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmät ovat sopineet ensi vuoden talousarvioesitykseen tehtävistä lisäyksistä. Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen siihen, että jaoston näkemykset toteutuivat budjettisovussa hyvin ja eduskunta lisäsi erityisesti voimavaroja lasten ja perheiden parhaaksi.

Eduskunnalta tuki uuden lastensairaalan rakentamisen valtionosuudelle

Sarkomaa iloitsee lausumaesityksestä, jossa edellytetään, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otettaisiin huomioon seuraavassa vuosia 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Kannanotto on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

”Monet meistä ovat ajatelleet, että mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala”, toteaa Sarkomaa.

Eduskunta turvasi taas päihdeäitien palvelut

Eduskunta on jo useampana vuotena pelastanut päihdeäitien palvelut. Eduskunta on kohdentanut lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoituksen jatkuvuutta. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

”Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea. Budjettineuvotteluissa sovimme, että Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen kohdennetaan 1,5 miljoonaa euroa”, sanoo Sarkomaa.

Lastensuojelun pelastamisohjelma

”Toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia”, toteaa Sarkomaa. ”Oli aivan välttämätöntä, että sovimme 3,4 miljoonan euron lisävoimavaroista KASTE-ohjelman toimeenpanoon. Raha on tarkoitettu lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhainen tuki ja avopalvelut.
Rahaa voidaan käyttää myös STM:n asettaman selvityshenkilön toimenpidesuositusten toteuttamiseen. Selvityshenkilö selvittää kuntien perhetyötä, lastensuojelun toimintatapoja sekä lastensuojelulain toimivuutta.”

”Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo paikoitellen krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 1,4 miljoonaa euroa”, sanoo Sarkomaa.

Helpotusta lastentarhanopettajapulaan ja vauhtia varhaiskasvatuksen kehittämiseen

”Yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen tulevat 1,7 miljoonan euron lisävoimavarat ovat todellinen helpotus erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on iso vaje lastentarhanopettajista”, iloitsee Sarkomaa. ”Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri.”

Sarkomaa pitää budjettisopua eduskunnan kannanottona uuden varhaiskasvatuslain vauhdittamiseksi. Sarkomaa kannustaa opetusministeri Gustafssonia (sd) kiirehtimään laaja-alaisen työryhmän asettamisessa, jotta uusi varhaiskasvatuslaki ehditään tällä vaalikaudella käsitellä eduskunnassa.

Tämän päivän EVO-tutkimus on tulevaisuuden hyvää hoitoa

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana toimiva Sarkomaa toivoo, että valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimusrahoituksen eli ns. tutkimus-EVOn rapauttaminen saadaan pysäytettyä. Sarkomaa piti välttämättömänä, että miljoonan euron lisävoimavaroista EVO-tutkimukseen sovittiin: ”Tärkeää on, että eduskunta budjettimietinnössään lähettää ministeriölle vahvan viestin EVO-tutkimusrahoitusjärjestelmän turvaamisesta.”

Tieteellinen tutkimus edistää uusia hoitomuotoja ja parantaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista. Potilaiden käyttöön saadaan näin uusin tieto ja taito. Myös väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kiristyminen edellyttävät terveydenhuollon uudistumista sekä uusia ja tehokkaita hoitomuotoja. Tämä korostaa terveystieteellisen tutkimuksen merkitystä.

Kuurojen maailmanliitolle voimavaroja

Sarkomaa on myös erityisen ilahtunut siitä, että budjettisovussa löytyi yhteisymmärrys kuurojen maailmanliiton rahoituksen turvaamisesta lisäämällä voimavaroja 50 000 eurolla.

”Liitto tekee YK:n piirissä ihmisoikeuspolitiikkaa, kun kaikissa maissa kuurojen oikeudet eivät ole samalla tavalla tunnustettuja kuin Suomessa. Vaikka on meillä Suomessakin viittomakielisten tilanteen helpottamiseksi paljon tehtävää, on hienoa että järjestö tekee näin arvokasta työtä maailman kuurojen aseman parantamiseksi”, Sarkomaa iloitsee.

”On välttämätöntä, että rahoitus turvataan pitkäjänteisesti ja että se saa paikkansa ulkoministeriön hallinnonalan vuoden 2014 budjetissa”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 27.11.2012

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo tyrmäävät ajatuksen lyhyttutkintojen kehittämisestä (HS 26.11). Kaksivuotisten korkeakoulututkintojen tarvetta pohtii opetusministeriön rakennetyöryhmä.

– Nykyinen tutkintojärjestelmämme on hyvä ja sitä pitää toki kehittää. Lyhyttutkinnot ovat kuitenkin askel väärään suuntaan. Ei ole mitään perusteltua syytä, miksi kehittäisimme kaksivuotisia tutkintoja korkeakouluihin, toteavat Sarkomaa ja Vahasalo.

– Lyhyttutkinnot ovat täysin vastoin hallitusohjelmakirjauksia ja ovat polku koulutustason laskemiseen. Tavoitteenamme on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä, huomauttavat edustajat.

Lyhyttutkintoja on perusteltu muun muassa työurien pidentämisellä ja opiskeluaikojen lyhentämisellä. Sarkomaa ja Vahasalo eivät kuitenkaan näe lyhyttutkintoja ratkaisuna haasteisiin.

– On fiksua, että hallitus ottaa opiskelijat huomion keskiöön ja tekee toimia sen eteen, että opinnot etenevät ilman turhia viiveitä. Joustavia mahdollisuuksia suorittaa tutkinto tuleekin lisätä.

– Pätkimisen sijaan opetusministeriön tulee keskittyä opetuksen laadun ja sujuvien opiskelumahdollisuuksien kehittämiseen, edustajat huomauttavat korostaen: – Tärkeintä olisi huolehtia siitä, että korkeakouluilla on resursseja huolehtia nykyisistä koulutustehtävistään. Esimerkiksi opettaja-opiskelijasuhdeluvun pitäisi olla lähempänä kansainvälistä tasoa 1/10.

Ministeriön työryhmän ehdotus, että korkeakouluissa otetaan käyttöön lyhyet, vahvasti työelämäorientoituneet tutkinnot ei vakuuta kokeneita koulutuspoliitikkoja: – Suomen amk-kokonaisuus täyttää jo nämä kriteerit, edustajat muistuttavat: – On kysyttävä, että mihin tarpeeseen lyhyttutkinnot tulisivat ja mitä lisäarvoa ne toisivat?

– Meillä on jo kandidaatintutkinto, maisterintutkinto, ammattikorkeakoulututkinto sekä ylemmän amk-tutkinnon voi suorittaa, kun on ollut työelämässä vähintään kolme vuotta, ja lisäksi vielä ammatillista lisäkoulutusta.

– Yliopistotutkintojen on rakennuttava tutkimukseen perustuvasta korkeimman asteen laaja-alaisesta opetuksesta. Niitä ei voi madaltaa kunkin hetken työelämätarpeita tyydyttäviksi lyhytkestoisiksi tutkinnoiksi, edustajat linjaavat huomauttaen: – Juuri uudistimme yliopistojen tutkintorakennetta siten, että otimme käyttöön noin kolmevuotiset sisällölliseen laaja-alaisuuteen perustuvat välitutkinnot.

Sarkomaa ja Vahasalo pitävät koulutukseen kohdistuvia säästöjä hälyttävinä ja näkevät välttämättömänä, että hallitus välitarkastuksessa katsoo, ettei säästöillä romuteta suomalaisten laadukasta koulutusta.

– Säästöjen varjolla ei saa uittaa koulutuspolitiikkaan sinne sopimattomia elementtejä, kuten pätkittyjä tutkintoja.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090

Julkaistu

Tiedote 23.11.2012

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että EK ja SAK eivät voi puhua korkeakoulutettujen suulla. ”Niin sairaanhoitajien ja opettajien kuin ekonomien sekä insinöörien edustajien on päästävä sanomaan sanansa kun työelämään ja perheiden arkeen liittyviä asioita pohditaan.

”Kiire ei kelpaa syyksi sille, että annetaan jo julkisuudessakin kantansa lukkoonlyöneen EK:n olla mukana ja jättää Akava ja STTK ulos työryhmästä”, sanoo Sarkomaa. Sarkomaa viittaa siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö on jättänyt Akavan ja STTK:n pois työryhmästä, jossa käsitellään kotihoidontuen kehittämistä.  Sarkomaa pitää tätä huonona ratkaisuna.

Sarkomaan mielestä työelämän tasa-arvoasioissa on hallituksen kuunneltava tasapuolisesti työelämän järjestöjä. Myös yrittäjyys- ja varsinkin naisyrittäjyysnäkökulma unohtuvat usein asioiden valmistelussa. Sarkomaan mielestä kotihoidontukityöryhmän täydentämistä olisi viisasta vielä arvioida uudelleen.

Sarkomaan mielestä korkeasti koulutettujen naisten työmarkkina-aseman edistäminen edellyttää, että heidän edustuksensa on mukana pöydässä, jossa näitä asioita käsitellään. On poikkeuksellista että ministeriö tai ministeri päättää, kuka palkansaajien puolesta puhuu.

Sarkomaa kannustaa erityisesti työministeri Ihalaista (sd.) ja koko hallitusta tasa-arvotalkoisiin ja nostamaan hyvän ja tasa-arvoisen työelämän edistäminen ykkösagendalle. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin myös työelämän järjestöjä on kuultava ja niiden on voitava osallistua talkoisiin tasavertaisesti.

Sarkomaa kannustaa myös työnantajia vauhdilla mukaan. ”Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää niitä kumpi vanhemmista tahansa”, lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

21.11.2012 Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa penää Erofoorumin puheenvuorossaan hallitukselta toimia jaetun vanhemmuuden tukemiseksi. Erilaiset perheet eivät näy riittävästi yhteiskuntapolitiikan, lainsäädännön ja palveluiden kehittämisessä.

”Ikävä tosiasia on, että osa perhepolitiikan käytännöistä on jäänyt nykytodellisuudesta jälkeen. Näin on käynyt eroperheiden kohdalla. Monet etuudet pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Lainsäädäntö laahaa perässä ja kohtelee perheitä eriarvoisesti. Perheet ovat erilaisia, mutta niitä pitää kohdella samanarvoisina”, toteaa Sarkomaa.

”Yhteiskunta ei riittävästi tunnista ja tunnusta eroperheiden jaettua vanhemmuutta. Uusperheiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa molempien vanhempien osallistumista lapsen hoitoon ei ole tehty riittävän kannustavaksi. Nykyinen malli saa aikaan sen sijaan usein ristiriitoja ja saattaa etäännyttää lasta toisesta vanhemmastaan. Joustavat perhepoliittiset etuudet olisivat merkittävä tuki jaetulle vanhemmuudelle”, jatkaa Sarkomaa.

Ruotsissa tuetaan taloudellisilla keinoilla yhteishuoltajuuden ja jaetun vanhemmuuden toteuttamista käytännössä. Siellä asumistuki on Suomea keskeisempi lasten kanssa asuvien vanhempien tukimuoto, jota myös etävanhemmat voivat saada. Ruotsissa lapsilisätkin jaetaan lapsen läsnäolon mukaan.

”Joskus on syytä katsoa, onko aidan toisella puolella ruoho vihreämpää. Silloin voi miettiä, olisiko naapurin keinovalikoimassa sellaisia välineitä, joilla omakin piha saadaan kuntoon”, toteaa Sarkomaa.

Ikävä ja kuvaava esimerkki arkea hankaloittavasta ongelmasta on uusperheiden lasten koulukyytien järjestäminen. Suomessa koulukyydit kohdennetaan sen perheen eduksi, jossa lapsi on kirjoilla. Oikeutta ei voi siirtää etävanhemmalle silloin, kun lapsi on hänen luonaan, vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin isällä ja äidillä.

”Tässäkin asiassa on naapurimaamme askeleen edellä. Ruotsissa lapsi voi olla kirjoilla kahdessa eri asunnossa”, Sarkomaa sanoo. ”Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja korjauksia tarvitaan, jotta jaettua vanhemmuutta aidosti tuettaisiin.”

”Me kaikki tiedämme, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Jaetun vanhemmuuden tukeminen on tärkeää, sillä lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja elämään ilman vanhempiensa riitelyä kuunnellen. Tukea tarvittaisiin ensisijaisesti lapsen edun, hyvinvoinnin ja hänelle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseen.

Sosiaaliturvan uudistusta miettineen SATA-komitean esityksetkin saivat kritiikkiä siitä, ettei muuttuvia perhesuhteita ja yksinhuoltajaperheitä ole esityksissä otettu riittävästi huomioon. Sarkomaa muistuttaa, että yhteishuollossa olevan lapsen aseman ja oikeuksien määrittely edellyttäisi laajempaa ja useita eri hallinnonaloja kattavaa tarkastelua.

On hienoa, että lapsiperheiden tilanne on tärkeässä asemassa pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa. ”On todettava, että työtä tarvitaan paljon ennen kuin nämä kirjaukset saadaan todeksi perheiden arkeen”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033