Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Kaupunginjohtajalle / asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle
17.2.2012

Helsingin leikkipuistojen kunnosta ja Haagan Isonnevan leikkipuiston tilanteesta

Leikkipuistoilla on tärkeä rooli perheiden arjessa, ja ne ovat tärkeä osa Helsingin palvelutuotantoa kaikilla alueilla. Leikkipuistoissa järjestetään kerhotoimintaa, koululaisten iltapäivätoimintaa ja ne toimivat lapsiperheiden kohtaamispaikkana, tietopisteenä sekä varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn mahdollistajana. Leikkipuistoihin tarvitaan toimivat ja turvalliset tilat, jotta pienet lapset ja koululaiset pystyvät liikkumaan ja leikkimään.

Perheiden kannalta on tärkeää, että leikkipuistorakennusten oikea-aikaisesta kunnossapidosta ja peruskorjauksesta sekä tarvittavien uusien tilojen rakentamisesta huolehditaan. Sosiaalivirastosta saatujen tietojen mukaan viisi leikkipuistoa odottaa parhaillaan toimenpiteitä. Noin kymmenessä leikkipuistorakennuksessa on viime vuosina tehty erilaisia sisäilma- ja kuntotutkimuksia niissä ilmenneiden ongelmien takia. Kaikkien rakennusten osalta korjauksetkaan eivät ole auttaneet ja jatkotutkimuksissa on todettu lisää ongelmia.

Leikkipuistojen kunnon heikentyminen ja korjauksien sekä rakennushankkeiden siirtäminen näkyy vakavalla tavalla erityisesti Etelä-Haagassa. Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta on siirretty vuosikausia. Tilanne on täysin kohtuuton lapsirikkaalle alueelle. Nyt rakennus joudutaan purkamaan ja koululaisten iltapäivätoiminta siirtyy väliaikaisesti Haagan peruskouluun. Alueen asukkaiden huoli pienten koululaisten ja puistoa käyttävien tilanteesta, sekä epävarmuus leikkipuistoon suunnitteilla olleen uudisrakennuksen toteutumisesta on aiheellista. Viimeisimpien saatujen tietojen mukaan Isonnevan puistoon on tulossa uudisrakennus, jonka rakentaminen pyritään aloittamaan tämän vuoden puolella. On tärkeää, että hanketta ei enää siirretä.

Kysyn, mihin toimenpiteisiin Helsingin kaupunki on ryhtynyt, jotta varmistetaan leikkipuistojen tilojen ajantasainen kunnossapito, peruskorjaukset ja tarvittavien uusien tilojen rakentaminen sekä Haagan leikkipuisto Isonnevan uudisrakennuksen toteuttaminen ilman viivettä? Miten varmistetaan leikkipuistopalvelujen tasapuolinen saatavuus eri puolilla Helsinkiä?

Sari Sarkomaa
Helsingissä 17.2.2012

---------------------------------------------

29.02.2012

Vastaus vt Sari Sarkomaan kysymykseen leikkipuistojen kunnosta ja isonnevan leikkipuiston tilanteesta

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus

Valtuutettu Sari Sarkomaa kysyy mihin toimenpiteisiin kaupunki on ryhtynyt, jotta varmistetaan leikkipuistojen tilojen ajantasainen kunnossapito, peruskorjaukset ja tarvittavien uusien tilojen rakentaminen sekä Haagan leikkipuisto Isonnevan uudisrakennuksen toteuttaminen ilman viivettä. Sarkomaa kysyy myös, miten varmistetaan leikkipuistopalvelujen tasapuolinen saatavuus eri puolilla Helsinkiä.

Vastauksena sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa sosiaaliviraston lausunnon mukaisesti seuraavaa:

Leikkipuistot siirtyivät vuoden 2011 alusta sosiaaliviraston perheiden palvelujen vastuualueelta lasten päivähoidon vastuualueelle. Leikkipuistoilla on päiväkotien ohella tärkeä rooli perheiden tarvitsemien varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämisessä. Vuoden 2012 aikana jatketaan leikkipuistojen palveluverkon tarkastelua osana päivähoidon vastuualueen kokonaisuutta.

Kolmessakymmenessä leikkipuistossa toimii tällä hetkellä ns. pienten lasten kerhoja ja uusia kerhoja käynnistyy vuoden 2012 aikana 12-15. Kerhotoiminta edellyttää kunnossa olevien ulkoleikkitilojen lisäksi toimivia wc – ja pesutiloja. Näitä pieniä korjauksia tehdään tarpeen mukaan kiinteistöviraston tilakeskuksen isännöitsijöiden toimesta.

Leikkipuistojen kunto vaihtelee. Asiasta on keskusteltu kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa, tavoitteena on tehdä suunnitelma käytettävissä olevien leikkipuistotilojen korjaustarpeista ja korjausten aikatauluista.

Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2013 - 2017 on viisi leikkipuiston peruskorjausta korvaavaa uudisrakennusta, sen mukaan Leikkipuisto Isonnevan uudisrakennus toteutetaan vuoden 2013 aikana. Lisäksi kahdelle uudelle asuinalueelle on tulossa leikkipuisto korttelitalon yhteyteen. Osana sosiaaliviraston palveluverkon kehittämistyötä on laadittu leikkipuistojen tilakonseptia. Tästä esimerkkinä on leikkipuisto Kiikun valmistuminen vuoden 2011 lopussa.

Julkaistu

11.3.2012 Töölöläisen Munkkiniemi-liite

Töölön seudun asukkaiden, yrittäjin ja alueella työskentelevien sekä vierailevien jokapäiväinen arjen harmi on pysäköintipaikkojen vähyys. Kävimme viimeisimmässä kaupunginvaltuuston kokouksessa värikkään keskustelun parkkipaikkojen tarpeellisuudesta ja tarpeettomuudesta. Hyvästä joukkoliikenteestä huolimatta on myös Töölössä oltava mahdollisuus oman auton käyttämiseen. Valtuustoon mahtui tästäkin asiasta monta mielipidettä. Olin helpottunut, että saimme tehtyä päätöksen asemakaavan muutoksesta, joka mahdollistaa maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen rakentamisen Taka-Töölöön.

Maan alle louhittava parkkihalli tulee Mannerheimintie 46–50 kohdalle Crown Plaza ja Scandic Continental –hotellien alapuolelle. Ajoyhteys pysäköintilaitokseen tulee Töölönkatu 32:n ja Kivelänkadun puistikon kohdalta. Halliin tulee 800 autopaikkaa, joista 600 on osoitettu alueen asukkaille. Tämän lisäksi pysäköintilaitos mitoitetaan ja varustetaan väestönsuojaksi 3 600 hengelle.

Asemakaavan toteuttamisesta ei aiheudu kustannuksia kaupungille. Kustannuksista vastaa yksityinen taho, joka rakentaa hallin. Myös puisto kunnostetaan rakentajan kustannuksella. Rakentamisen on arvioitu kestävän kolmisen vuotta. Saamistani viesteistä päätellen monet odottavat uutta pysäköintilaitosta malttamattomana.

Parkkihallipäätöksessä oli välttämätöntä pohtia myös sen vaikutukset alueen ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Rakentaminen tarkoittaa louhimista ja maa-aineksen poiskuljettamista. Louhimisen häiriöt on minimoitava sopimalla ympäristön asukkaiden ja hotellien kanssa räjäytysajoista ja muista järjestelyistä.

Kivelänkadun puisto kunnostetaan erillisen suunnitelman mukaan korkeatasoiseksi, turvalliseksi ja vehreäksi kokonaisuudeksi. Töölönkadun varren puurivi säilytetään ja sitä täydennetään istuttamalla uusia puita.  Alueella on vähän puistoja, joten Kivelänkadun puistikon kaltaiset kohteet ovat tärkeitä.

Tulevan pysäköintilaitoksen läheisyyteen on jatkossa tulossa muitakin muutoksia. Metro lisää joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Topeliuksenkadulle suunnitellaan raitiotielinjaa sekä pyörätietä tai pyöräkaistaa. Myös Runeberginkadulle on tarkoitus tehdä pyöräilyjärjestelyjä. Töölöntori on tarkoitus kunnostaa ja kehittää alueen kaupunkikuvaa. Samassa yhteydessä torilta poistunee noin 100 autopaikkaa, mutta vasta kun parkkihalli on käytössä. Nämä suunnitelmat on tehtävä tarkoin ja yhteistyössä alueen asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Parkkihalli ei tietenkään poista parkkipaikkojen tarvetta maanpäällä. Tarpeita ei ole vain asukkailla ja työssäkäyvillä. Myös yritykset tarvitset pysäköintipaikkoja, jotta myös autolla liikkuvat voisivat pistäytyä ostoksilla ja käyttämässä palveluja. Toimiva pysäköinti on sujuvaa arkea, elävää kaupunkikulttuuria ja elinkeinoelämän elinvoimaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

5.3.2012 MunkinSeutu

Suomen tasavallan 12. presidentin eduskunnassa pidetyt viralliset virkaanastujaiset olivat juhlalliset. Monella oli varmasti sama tunne kuin minulla, että presidentiksi tuli vanha tuttu. Niinistö on pitkäaikainen ja arvostettu kansanedustaja ja ministeri sekä kansan arvostama puhemies. Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi hänen ajatuksensa ja arvomaailmansa. Niinistö sai presidentinvaalien toisella kierroksella historiallisesti merkittävän voiton. Hänellä onkin vahva ja kiistaton mandaatti työnsä hoitamiseen.

Virkaanastujaistilaisuudessa oli vahvaa historian siipien havinaa, kun paikalla oli neljä presidenttiä. Kaiken lisäksi samana päivänä astui voimaan uusi perustuslaki. Tilaisuuden odotetuin hetki oli uuden presidentin puhe, joka ei tuottanut pettymystä eikä varmasti jättänyt ketään kylmäksi.

Niinistö puhui vahvasti sen puolesta, että Suomea on rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja että suomalaisten työn tekemisessä on hyvinvointimme perusta jatkossakin. Niinistö totesi osuvasti, että olemme maailman tuhannesosa, mutta paljon enemmän, jos olemme maailman oppivaisin tuhannesosa. Oppimme on rohkeus kasvaa ja rohkeuttamme meidän on kasvatettava. Niinistö totesi, että talouskasvun vastakohta on jähmettyminen ja kivettyminen.

Puheessaan Niinistö täytti odotukset. Hän otti heti paikkansa arvojohtajana. Erityinen välittämisen henki oli siinä puheen kohdassa, jossa Niinistö puhui nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Hän ei puhunut siitä, mitä pitäisi tehdä, vaan siitä, mitä hän presidenttinä tekee. Niinistö sanoi, että hän tulee kutsumaan kokoon ongelman tuntijoita pohtimaan, miten yhdistää parhaiten nuorten oma vastuuntunto, vanhempien vastuu ja ulkopuolinen apu. Niinistö totesi myös, että jokaisella voi olla lähellä joku, joka on putoamassa. Näistä nuorista meidän on otettava kiinni. Vastuu on jokaisella - sinulla ja minulla.

Niinistön talouslinjaukset olivat tuttuja, mutta presidentiltä kuultuna ne saivat uusia ulottuvuuksia. Niinistön sanoma, että emme voi jatkaa velkaantumisen tiellä on tarpeellinen myös maan hallitukselle, joka valmistautuu maalikuun kehysriiheen. Näyttää siltä, että hallituspuolueiden edustajissakin on tahtoa löytää syitä, joilla voitaisiin siirtää vaikeita päätöksiä ja jatkaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtimista.

Niinistö linjasi ulkopolitiikkaa osuvalla tavalla. Hän totesi, että jatkuvuudella on sijansa. Se tuo ennustettavuutta ja vakautta ympäristöön. Mutta maailman muutoksessa on tärkeä katsoa tulevaisuuteen. Venäjän ja EU:n ohella uusi presidentti korosti suhteitamme Yhdysvaltoihin ja suhteiden luomista Kiinan kaltaisiin kehittyviin valtioihin. Niinistö on selvästi Suomen tarvitsema uuden ajan presidentti.

Ilman kommelluksia ei vallanvaihto eduskunnassa tapahtunut. Virkansa jättävä presidentti Halonen oli saanut väärän puheen ja huomasi sen vasta saavuttuaan eduskunnan puhujakorokkeelle. Hän viitasi luokseen protokollapäällikön, joka laittoi adjutantin hakemaan oikeaa puhetta. Puhe saapui samalla hetkellä kun eduskunnan puhemies Heinäluoma antoi puheenvuoron eduskunnan edessä seisovalle Haloselle. Protokollapäällikön vikkelyys ja tietenkin Halosen tilanteen hallintakyky pelastivat tilanteen.

Olisi oikein mukavaa, että uusi presidentti näkyisi aina silloin tällöin meillä Munkinseudulla. Onhan Mäntyniemi ihan naapurissamme. Niinistön vieraillessa presidentinvaalien aikana Munkkivuoren ostarilla mainostimme joukolla hänelle alueemme kauppoja, suutaria, parturikampaamoja, ravintoloita ja kahviloita. Munkinseudun hyviä palveluja kannattaa tulla käyttämään ja kahviloissamme viihtymään kauempaakin kuin Mäntyniemestä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Työpaikkakiusaaminen on Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2011:n mukaan yleistä ja lisääntynyt selvästi. Suomalaisille työpaikoille tarvitaan konkreettisia välineitä, jotta työpaikkakiusaamiseen saadaan nollatoleranssi. Työministeri Ihalaisen (sd.) on käärittävä hihat ja tartuttava toimiin kiusaamisen kitkemiseksi. Ihalaisen on syytä kannustaa ammattiyhdistysliike nousemaan vahvasti mukaan kiusaamisen vastaiseen rintamaan. Ihalainen tunteekin ay-liikkeen kuin omat taskunsa.

Työolobarometrin mukaan 29% palkansaajista kertoi, että työpaikkakiusaamista tapahtui heidän työpaikallaan. Vuonna 2010 vastaava luku oli 24%. Kiusaaminen on yleisempää julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Kiusaamisen kohteena ovat useimmiten naiset. Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisista palkansaajista 6 % eli noin 140 000 henkeä kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena.

Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja tehokkaiden keinojen löytäminen kiusaamisen taltuttamiseksi pitää olla myös työministerin salkusta löytyvä asia. Onhan hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista hyvän työelämän edistäminen. Hyvään ja laadukkaaseen työelämään kuuluu olennaisesti se, että työpaikalla ei kiusata.

Jokaisen työyhteisön on löydettävä sopiva toimintamalli siihen, mihin toimiin ryhdytään jos kiusaamista esiintyy. On hyvä korostaa työyhteisön kaikkien osapuolten, mutta etenkin esimiesten roolia, vastuuta ja velvollisuutta. Varsin usein esille nousee myös kysymys, miksi kiusaamiseen ei puututtu jo aiemmin.

Työpaikoilla on selkeä tarve konkreettisille välineille kiusaamisen kitkemiseksi. Hyvä ajatus on ottaa mallia peruskouluissamme käytössä olevasta kiusaamisen vastaisesta KiVa-koulu-hankkeesta. Hanke on kehitetty yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteistyössä. Tutkimusten pohjalta on luotu koko kouluyhteisölle välineitä koulukiusaamisen kukistamiseksi. Suomi on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen maa, koska jokaisen koulun on määrä olla mukana kiusaamisen vastaisessa hankkeessa. Kiva-koulu-ohjelman tulokset ovat kansainvälisesti hyviä.

Työterveyslaitos voisi tutkimuksen kautta kehittää välineitä työyhteisöjen käyttöön, jotta jokaisesta suomalaisesta työpaikasta saataisiin "KiVa-työpaikka". Muista Pohjoismaista löytyy myös hyviä esimerkkejä. Norjassa oli kiusaamisen vastainen valtakunnallinen hanke "Jobbing uten mobbing" vuosina 2004-2007. Kannustan ministeri Ihalaista tutustumaan hankkeeseen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sotkut ovat vaarassa aiheuttaa ison lommon ammattiyhdistysliikkeen kylkeen. Oli hyvä, että Ihalainen ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tuomitsivat julkisuudessa esillä olleen, AKT:n viestintäpäällikkö Ahteen irtisanomisen kesken tutkintaprosessin. Ay-liikkeen, jonka ydintehtävä on olla hyvän työelämän keulakuva, on ryhdyttävä myös edelläkävijäksi ja veturiksi kiusaamisen kitkemistalkoisiin.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 8.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa haastaa työministeri Ihalaisen (sd.) tarttumaan Suomessa kasvussa olevaan työpaikkakiusaamiseen. Työpaikkakiusaaminen on TEM:n työolobarometrin mukaan yleistä ja lisääntynyt selvästi. Suomalaisille työpaikoille tarvitaan konkreettisia toimia, jotta työpaikkakiusaamiseen saadaan nollatoleranssi. Sarkomaa pitää myös välttämättömänä, että ministeri on mukana kannustamassa, että ammattiyhdistysliike nousee vahvasti mukaan kiusaamisen vastaiseen rintamaan.

Työolobarometri 2011:n mukaan 29% kaikista palkansaajista kertoi, että työpaikkakiusaamista tapahtui heidän työpaikallaan. Vuonna 2010 vastaava luku oli 24%. Kiusaaminen on yleisempää julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja kiusaamisen kohteena ovat useimmiten naiset. Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisista palkansaajista 6 % eli noin 140 000 henkeä kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena.

Hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on hyvän työelämän edistäminen. Hallitusohjelmassakin on mainittu se tosiasia, että laadukas työelämä pidentää työuria. "Hyvään ja laadukkaaseen työelämään kuuluu se, että työpaikalla ei kiusata. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen tarttuminen pitäisi olla myös asia joka on työministerin salkussa", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa ehdottaa työpaikoille kehitettäväksi kiusaamisen vastaisen KiVa-koulu-hankkeen kaltaista hanketta. KiVa-koulu-hankkeessa yliopisto kehitti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tutkimusten pohjalta koko kouluyhteisölle konkreettisia välineitä koulukiusaamisen kitkemiseen. Suomi on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen maa, jossa tavoite on, että jokainen koulu on mukana kiusaamisen vastaisessa hankkeessa. Hankkeen tulokset ovat kansainvälisesti hyviä. Vastaavanlainen hanke voisi toimia työpaikoillakin.

"Työterveyslaitos voisi tutkimuksen kautta kehittää välineitä työpaikkojen käyttöön, jotta jokaisesta suomalaisesta työpaikasta saataisiin ´KiVa-työpaikka´", sanoo Sarkomaa.

Pohjoismaista löytyy hyvä esimerkki: Norjassa oli kiusaamisen vastainen valtakunnallinen hanke "Jobbing uten mobbing" vuosina 2004-2007. Sarkomaa kannustaa Ihalaista tutustumaan hankkeeseen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

Julkaistu

Tiedote 7.3.2012

Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) tyrmäävät ehdotuksen koulun valintamahdollisuuden rajoittamisesta (HS 7.3.2012). Valinnanvapaus lisää kouluviihtyvyyttä ja kannustaa kouluja kehittämään opetusta. Erikoisluokkia ja erikoiskouluja tarvitaan jatkossakin.

Koulujen huolestuttavaa eriytymistä ei Sarkomaan ja Vahasalon mukaan pysäytetä valinnanvapautta rajoittamalla. "Valinnanvapauden rajoittaminen ajaisi vanhemmat valitsemaan asuinpaikan ja kiihdyttäisi asuinalueiden segregoitumista", toteavat Sarkomaa ja Vahasalo. Alueiden eriarvioistumiseen on pureuduttava ensisijaisesti kaupunkisuunnittelulla. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälän (sd) esittämä (HS 27.2.2012) resepti laadukkaan lähikoulun turvaamiseksi on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa eikä paranna lähikoulujen laatua. "Laadukas perusopetus ei tarkoita sitä, että jokaisen koulun pitää olla täysin samanlainen", sanovat Sarkomaa ja Vahasalo.

Sarkomaan ja Vahasalon mukaan lapsilähtöisessä Suomessa vanhemmilla ja oppilailla on oltava oikeus valita sopivin koulu. Erityisesti kriittisessä vaiheessa kuten yläluokilla valinnanmahdollisuus innostaa ja kannustaa oppimaan. Yksilöllisiä taipumuksia, lahjakkuutta ja mieltymyksiä täytyy tasapäistämisen sijaan tukea ja vahvistaa.

Suomalaisen perusopetuksen laadun perustana on aina ollut se, että koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus järjestää opetusta olosuhteiden ja vahvuuksien mukaan. Tätä liikkumavaraa ei pidä kaventaa. Nykytilanteessa koulut voivat erikoisluokkien lisäksi painottaa erilaisia pedagogisia menetelmiä. Valinnanvapaus on laadun perusta.

Kokoomuksen johdolla viime vaalikaudella aloitettua perusopetuksen kehittämistä on jatkettava. Perusopetuksen laatukriteerit on otettava käyttöön joka koulussa ja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemistä on jatkettava. Jokaiselle lapselle tulee taata oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen.  Vanhempien on voitava luottaa siihen, että lähikoulu on hyvä koulu.

Mahdollisuus oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja lahjakkuuksien yksilölliseen kehittämiseen ja vahvistamiseen on kirjattu hallitusohjelmaan.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
Tel. +358 50 511 3033
sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Raija Vahasalo, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
Tel. +358 50 511 3090
raija.vahasalo@eduskunta.fi

Julkaistu

7.3.2012 Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa

Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän (sd) huoli koulujen erojen kasvusta on ajankohtainen. Pitkälän esittämä keino laadukkaan lähikoulun varmistamiseksi ei sen sijaan ole kannatettava nykyaikaisessa lapsilähtöisessä Suomessa. Pitkälä rajoittaisi koulun valintaa (HS Mielipide 27.2.). Tämä ajatus on täysin ristiriidassa hallitusohjelman linjausten kanssa.

Valinnanvapauden estäminen johtaisi todennäköisesti asuinalueiden eriarvoistumisen kiihtymiseen. Jos koulua ei voisi valita, asuinalue valittaisiin tarkemmin.

Eriarvoistumiseen on pureuduttava ensisijaisesti kaupunkisuunnittelulla. Nykytilanteessa koulut voivat erikoistua erikoisluokkien lisäksi erilaisiin pedagogisiin menetelmiin. Näin ne voivat olla vetovoimaisia ja oppilaille sopivampia.

Mahdollisuus omien taipumusten ja mieltymysten mukaisiin valintoihin on tärkeä etenkin yläkoulussa. Erikoisluokkia ja erityiskouluja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Valinnanvapauden vähentäminen voi vaarantaa monen oppilaan kouluviihtyvyyden.

Hallitusohjelmassa on selvästi linjattu, että jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen vahvistetaan. On myös hyvä kysymys, miten kieliohjelmien monipuolistaminen toteutettaisiin, koska muita kieliä kuin ruotsia tai englantia opiskellaan monissa kunnissa vain yhdessä koulussa.

Suomalaisen perusopetuksen laadun perustana on aina ollut se, että koulutuksesta vastaava voi järjestää opetusta olosuhteiden ja vahvuuksien mukaan. Tätä liikkumavaraa ei pidä kaventaa.

Viime vaalikaudella aloitettua perusopetuksen kehittämistä on jatkettava. Perusopetuksen laatukriteerit tulee ottaa käyttöön joka koulussa, ja liian suurten ryhmäkokojen kitkemistä on jatkettava. Jokaiselle lapselle tulee taata oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
Helsinki

Raija Vahasalo
Kansanedustaja (kok)
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi

Julkaistu

Tiedote 2.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee edellisessä hallituksessa vastuullista talouspolitiikkaa pääministerinä kannattaneen keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemen reaktiota Helsingin Sanomien arvioon, että hallitus aikoo lyhentää kotihoidon tukiaikaa. Kiviniemi puhuu ”sodanjulistuksesta” heti kun mediassa on ensimmäisiä arvioita siitä, mistä mahdollisesti säästöjä voitaisiin etsiä.

Kiviniemi näyttää olevan täysin eri linjoilla kuin edeltäjänsä ex-pääministeri Matti Vanhanen. Vanhanen kannustaa tämän päivän Nykypäivä-lehdessä Kataisen hallitusta pysymään ohjelmassaan ja velkaantumisen taittamiseen tähtäävässä linjassaan.

”Lasten ja perheiden puolta on pidettävä säästötalkoissa, se on selvä. Kiviniemi näyttää kuitenkin unohtaneen sen, että velkaantumisen katkaisu on välttämätöntä juuri lapsiemme ja lastenlapsiemme takia”, sanoo Sarkomaa.

Ei voi kuin ihmetellä puheenjohtaja Kiviniemen yletöntä kiirettä repiä ja lytätä hallituksen esitykset yksi toisensa jälkeen ennen kuin hän on niitä edes nähnytkään. Myös oppositiossa olisi rehellistä myöntää, että Suomi ei voi jatkaa yli varojen elämistä ja että ylivelkaantumisen katkaisemisessa on tehtävä myös kipeitä ratkaisuja.

Taloutemme tasapainottaminen on niin iso kansallinen kysymys, että siihen toivoisi mukaan myös vastuulliset oppositiopuolueet.

”Olisi hyvä kuulla Kiviniemeltä, onko keskusta mukana kansallisissa talkoissa katkaisemassa velkaantumista? Vai onko tässä takki käännetty, kuten keskusta teki kuntapolitiikassaan?” kysyy Sarkomaa.

Vielä ennen joulua budjettikeskusteluissa keskusta kielsi vastustavansa kuntauudistusta. Vuodenvaihteen jälkeen Kiviniemi sanoi suoraan, että keskustan tavoite on kaataa kuntauudistus.

Täysin samaa mieltä Sarkomaa on Kiviniemen kanssa siitä, että työn ja perheen yhteensovittaminen on yksi tämän vuosikymmenen suurista asioista politiikassa. Fiksu työnantaja tekee hyvästä työelämästä ja perheystävällisyydestä kilpailuvaltin. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat sekä työelämässä että vanhemmuudessa käytössä parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Suomen tasavallan 12. presidentin eduskunnassa pidetyt viralliset virkaanastujaiset olivat juhlalliset. Monella oli varmasti sama tunne kuin minulla, että presidentiksi tuli vanha tuttu. Niinistö on pitkäaikainen ja arvostettu kansanedustaja ja ministeri sekä kansan arvostama puhemies. Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi hänen ajatuksensa ja arvomaailmansa. Niinistö sai presidentinvaalien toisella kierroksella historiallisesti merkittävän voiton. Hänellä onkin vahva ja kiistaton mandaatti työnsä hoitamiseen.

Virkaanastujaistilaisuudessa oli vahvaa historian siipien havinaa, kun paikalla oli neljä presidenttiä. Kaiken lisäksi samana päivänä astui voimaan uusi perustuslaki. Tilaisuuden odotetuin hetki oli uuden presidentin puhe, joka ei tuottanut pettymystä eikä varmasti jättänyt ketään kylmäksi.

Niinistö puhui vahvasti sen puolesta, että Suomea on rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja että suomalaisten työn tekemisessä on hyvinvointimme perusta jatkossakin. Niinistö totesi osuvasti, että olemme maailman tuhannesosa, mutta paljon enemmän, jos olemme maailman oppivaisin tuhannesosa. Oppimme on rohkeus kasvaa ja rohkeuttamme meidän on kasvatettava. Niinistö totesi, että talouskasvun vastakohta on jähmettyminen ja kivettyminen.

Puheessaan Niinistö täytti odotukset. Hän otti heti paikkansa arvojohtajana. Erityinen välittämisen henki oli siinä puheen kohdassa, jossa Niinistö puhui nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Hän ei puhunut siitä, mitä pitäisi tehdä, vaan siitä, mitä hän presidenttinä tekee. Niinistö sanoi, että hän tulee kutsumaan kokoon ongelman tuntijoita pohtimaan, miten yhdistää parhaiten nuorten oma vastuuntunto, vanhempien vastuu ja ulkopuolinen apu. Niinistö totesi myös, että jokaisella voi olla lähellä joku, joka on putoamassa. Näistä nuorista meidän on otettava kiinni. Vastuu on jokaisella - sinulla ja minulla.

Niinistön talouslinjaukset olivat tuttuja, mutta presidentiltä kuultuna ne saivat uusia ulottuvuuksia. Niinistön sanoma, että emme voi jatkaa velkaantumisen tiellä on tarpeellinen myös maan hallitukselle, joka valmistautuu maalikuun kehysriiheen. Näyttää siltä, että hallituspuolueiden edustajissakin on tahtoa löytää syitä, joilla voitaisiin siirtää vaikeita päätöksiä ja jatkaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtimista.

Niinistö linjasi ulkopolitiikkaa osuvalla tavalla. Hän totesi, että jatkuvuudella on sijansa. Se tuo ennustettavuutta ja vakautta ympäristöön. Mutta maailman muutoksessa on tärkeä katsoa tulevaisuuteen. Venäjän ja EU:n ohella uusi presidentti korosti suhteitamme Yhdysvaltoihin ja suhteiden luomista Kiinan kaltaisiin kehittyviin valtioihin. Niinistö on selvästi Suomen tarvitsema uuden ajan presidentti.

Ilman kommelluksia ei vallanvaihto eduskunnassa tapahtunut. Virkansa jättävä presidentti Halonen oli saanut väärän puheen ja huomasi sen vasta saavuttuaan eduskunnan puhujakorokkeelle. Hän viitasi luokseen protokollapäällikön, joka laittoi adjutantin hakemaan oikeaa puhetta. Puhe saapui samalla hetkellä kun eduskunnan puhemies Heinäluoma antoi puheenvuoron eduskunnan edessä seisovalle Haloselle. Protokollapäällikön vikkelyys ja tietenkin Halosen tilanteen hallintakyky pelastivat tilanteen.

Olisi oikein mukavaa, että uusi presidentti näkyisi aina silloin tällöin meillä Munkinseudulla. Onhan Mäntyniemi ihan naapurissamme. Niinistön vieraillessa presidentinvaalien aikana Munkkivuoren ostarilla mainostimme joukolla hänelle alueemme kauppoja, suutaria, parturikampaamoja, ravintoloita ja kahviloita. Munkinseudun hyviä palveluja kannattaa tulla käyttämään ja kahviloissamme viihtymään kauempaakin kuin Mäntyniemestä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Tiedote 29.2.2012

Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) kannustaa hallitusta tekemään koulutus- ja yhteiskuntatakuusta totta myös vammaisten ja vajaakuntoisten nuorten osalta. Sarkomaa pitää valmisteilla olevaa nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuta merkittävänä askeleena vammaisten nuorten tasapuolisten mahdollisuuksien edistämisessä. Sarkomaa painotti asennemuutoksen tärkeyttä vammaisten koulutukseen ja työelämään pääsyssä. Sarkomaa puhui tänään Helsingissä Rinnekodin 85-vuotisjuhlaseminaarissa.

Sarkomaa pitää tärkeänä sitä, kaikki ovat samanarvoisia koulussa ja työelämässä.

"Tekniset apuvälineet ja esteetön työympäristö mahdollistavat useiden vammaisten työskentelyn. Usein kuitenkin asenne on se, joka saattaa pitää vammaisen työelämän ulkopuolella", Sarkomaa sanoi puheenvuorossaan. Usein tulee vastaan se, että vammaisia ei palkata, koska ei ole palkattu aikaisemminkaan.

Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 työikäistä vammaista. Vammaisista vain runsaalla viidenneksellä on pysyvä työpaikka.

Erityisen arvokasta on turvata jokaisen nuoren pääsy koulutukseen ja sitä kautta työpaikkaan. Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki koulutuspolut ovat auki ja esteettömyyteen kiinnitetään huomiota. Siltaa on rakennettava peruskoulusta ammatilliseen ja lukioon sekä sitä kautta korkeakouluihin ja työelämään.

Sarkomaa korosti hallitusohjelmaan kirjatun nuorten yhteiskuntatakuun merkitystä erityisryhmiin kuuluville nuorille. Yhteiskuntatakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuun on tarkoitus toteutua vuoteen 2013 mennessä. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen on vammaisten henkilöiden osallisuuden ja itsenäisyyden perusedellytys.

"Yhteiskuntatakuussa kyse on koko yhteiskunnan hankkeesta. Mukaan on saatava julkisen vallan lisäksi yritykset ja kolmas sektori. Hanke on vastalääke syrjäytymiseen, mutta tämä on iso mahdollisuus vammaisten ja vajaakuntoisten tasapuolisten mahdollisuuksien edistämisessä", korosti Sarkomaa.

Sarkomaa muistutti, että vaikka vammaisten henkilöiden pääsyä ammatilliseen koulutukseen on edistetty viimeisten vuosien aikana, on edelleen ongelmia ja alueellisia eroja erityisesti vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyssä. Aina eivät ongelmat johdu riittämättömästä koulutustarjonnasta, vaan myös asenneongelmista sekä riittämättömistä avustus- ja muista tukipalveluista.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033