Orpon hallitus palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset ensi vuoden alusta alkaen. Korvaus poistui viime hallituskaudella Marinin hallituksen leikatessa yksityisistä lääkärikäynneistä saatavia korvauksia. Myös korvaustaso on nousemassa merkittävästi.Päätöksellä halutaan edistää lapsitoiveiden toteutumista ja kohentaa syntyvyyttä.
Hallitus palauttaa yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset 1.1.2025 alkaen.
Yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin liittyvien tutkimusten Kela-korvaus poistui viime vuoden alussa, kun Marinin hallitus leikkasi useita yksityisistä lääkärikäynneistä saatavia korvauksia. Yksityiset klinikat tekevät hieman alle puolet kaikista annetuista hedelmöityshoidoista.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan päätös Kela-korvausten palauttamisesta on lämpimästi tervetullut konkreettinen perhepoliittinen teko, jolla halutaan edistää lapsitoiveiden toteutumista ja Suomen historiallisen alhaisen syntyvyyden kohentumista. Kela-korvauksen palauttaminen hedelmöityshoitoihin on suuri helpotus monelle lapsesta haaveilevalle.
”Lapsitoiveiden täyttymistä halutaan edistää kaikin keinoin sitä toivoville. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Kela-korvausten palauttamisella mahdollisestaan yhä useammalle yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin, kun julkiselle puolelle hoitoihin pääsy esimerkiksi iän vuoksi on käynyt mahdottomaksi tai hoitoihin ei ole enää varaa”, sanoo Sarkomaa.
Hedelmöityshoitoihin hallitus on varannut 2,7 miljoonaa euroa vuodessa, joka mahdollistaa myös korvaustason tuntuvan nostamisen. Vuonna 2022 hedelmöityshoidoista maksettujen Kela-korvausten korvausprosentti oli noin 12,8 %. Tämän hetken tilanteen mukaan hallitus on valmistelussaan arvioinut korvausprosentin nousevan noin 40 prosenttiin.
”Hedelmöityshoitojen saatavuus ei saa riippua esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta. Lannistavan viestin sijaan on aika luoda konkreettisin toimin toivoa ja edistää lapsiperhetoiveiden täyttymistä maassa, jossa syntyvyys on historiallisen alhaisella tasolla”, Sarkomaa sanoo.
Koulun pitää olla paikka, jossa jokainen lapsi ja nuori voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Kiusaamisesta ja väkivallasta on voitava kertoa turvallisesti aikuisille. Kertomisen pitää johtaa lapsen avun saamiseen ja kiusaamisen keskeyttämiseen. Näin ikävä kyllä ei läheskään aina ole. Monet lapset jäävät yksin ilman apua. Tilanteeseen on välttämätöntä saada muutos.
Tuoreimman Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamiskokemukset ovat lisääntyneet. Viikoittain kiusaamista kokeneiden osuus kasvoi erityisesti tyttöjen keskuudessa. Noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista.
Nykyisin rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa. Toimivaltuuksien vahvistaminen kiusaamiseen ja kouluaikana tapahtuvaan haitalliseen toimintaan puuttumiseksi on välttämätöntä. Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi ja kirjasimme ne hallitusohjelmaan. Tavoitteena on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan.
Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan.
Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen. Verkkokiusaaminen ilmenee nimettöminä viesteinä, nolaavina kuvina ja huhujen levittämisenä verkossa. Älylaitteet mahdollistavat kiusaamisen dokumentoinnin kuvien ja videoiden muodossa, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittoja uhreille.
Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.
Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja, kuten Etelä-Karjalan mallia.
Etelä-Karjalan malli on myönteisiä tuloksia tuottanut toimintamalli koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi. Malli syntyi koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveyspiirin sekä kuntien yhteistyössä.
Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Tehokkaaksi todettu malli on otettu käyttöön eri puolilla Suomea. Mallin keskiössä on ystävällismielinen järkipuhe, ja sen avulla on onnistuttu vähentämään väkivaltaa kouluissa. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan.
Kasvatuksellisestikin on välttämätöntä, että rikoksen tunnusmerkit täyttävät teot käsitellään lainvastaisina tekoina eikä kiusaamisena. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa. Aikuisten tehtävänä on turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulurauhaan.
Mielenterveyshäiriöt ovat iso tekijä koulun arjessa. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Lainsäädännöllä turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Tavoitteena on varmistaa, että apua on tarjolla oikea-aikaisesti kaikille sitä tarvitseville.
Peruskouluun sovimme lisättävän 200 miljoonaa euroa. Tarkoituksena on laittaa kuntoon reistaileva oppimisen tuki, jotta apua tarvitsevat oppilaat oikeasti saisivat apua. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää laajennetaan 3 viikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Opettajilla on oltava aikaa opettaa, ja oppilailla on oltava aikaa oppia.
Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii, sen koulussa ja myöhemmin elämässä taitaa. Tutkimusten mukaan päiväkodissa kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kiusaaminen on yleisintä perusopetuksen ensimmäisinä vuosina, joten sen ehkäisemisen tulee tapahtua jo päiväkodeissa ja kodeissa.
Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Kiusaamisen ja väkivallan vaikutukset ovat vakavia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.
Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille Kaupunkisanomien lukijoille.
Syksyn suurin työ tehty, kun saimme valtiovarainvaliokunnassa valmiiksi ensi vuoden valtion budjettimietinnön. Mietintö käydään läpi eduskunnan suuressa salissa äänestyksineen. Valmista on oltava ennen joulua. Budjettimietinnön teko ei ollut helppoa. Vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä on tehtävä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.
Uusi eduskunta sai perinnöksi Marinin hallitukselta velkavuoren, kasvavat alijäämät ja tekemättömät uudistukset. Vuosien tekemättömyyden lasku tulee nyt maksuun. Pelkästään korkomenot ovat ensi vuonna yli 3 miljardia euroa.
Eduskuntakauden talouspolitiikan päälinjaksi valitsimme työn tekemisen ensisijaisuuden.
Tarkoitus on uudistaa työmarkkinoita, sosiaaliturvaa sekä verotusta. Tehdä toimia, joita muissa Pohjoismaissa on vuosia sitten tehty pääosin demaripääministerien johdolla. Ensi vuoden budjetissa on kunnianhimoiset toimet, joiden arvioidaan lisäävän työllisyyttä jopa 65 000 työllisellä, joilla on mahdollisuus tulla toimeen omilla tuloillaan.
Tavoitteemme on se, että palkasta jää jatkossa enemmän käteen.
Kohdennamme ensi vuonna 100 miljoonan euron veronkevennykset pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Kauden lopussa työn verotus kevenee työttömyysvakuutusmaksun alennus mukaan lukien jopa miljardilla eurolla. Näitä kevennyksiä ei tehdä velaksi.
Suomi ei nouse verottamalla eikä pelkillä sopeutustoimilla vaan tarvitsemme kasvua ja uskoa tulevaisuuteen. Tiukasta talouden pidosta huolimatta panostamme osaamiseen ja kasvuun.
Tavoite on kääntää oppimistulosten laskeva suunta. Panostamme 200 miljoonaa euroa peruskouluihin, korjaamme mm. reistailevan oppimisen tuen ja vahvistamme perustaitoja kuten luku-, lasku- ja kirjoitustaitoja. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin tartutaan määrätietoisesti. Toteutamme nuorten terapiatakuun.
Iloitsen, että saimme valtionvarainvaliokunnassa tehtyä yhteistyössä hallituspuolueiden kanssa budjettiin kehyksen puitteissa pieniä mutta tärkeitä lisäyksiä. Asioita, joiden puolesta olen tehnyt paljon työtä eduskunnassa.
Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmän glögeille Asema-aukiolle ma 18.12. klo 15.
Vuoden viimeiseen Facebook-liveen, joka järjestetään ma 18.12. klo 18.15. Livelähetyksen löydät Facebook-sivultani https://www.facebook.com/sarkomaasari/
AfterWalk kävellään taas tammikuun alussa torstaina 18.1.2024. Tervetuloa virkistymään hyvässä seurassa Töölönlahdelle. Tarkoitus on kävellä yhdessä ja vaihtaa kuulumisia. Otathan mukaan myös ystäväsi. Kokoontuminen kävelylle klo 17.15 Pikkuparlamentin (Arkadiankatu 3) edustalla.
Helsingin kaupungin ensi vuoden budjettista laaja sopu
Helsingin budjetin käsittely on kaupunginvaltuuston vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Oli mainiota, että pormestari Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita.
Kuluvan vuoden kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Vaikka valtaosa oppilaista voi hyvin, on huonosti voivien lasten tilanne entistäkin huolestuttavampi ja edellyttää lisätoimia. Kyselystä nousi erityisesti kaksi kasvavaa ongelmaa lasten ja nuorten arjessa.
Tehdään yhdessä Alexista seuraava tasavallan presidentti
Mainio presidentinvaalien ehdokkaamme Alexander Stubb tekee todella hyvää kampanjaa. Yhtään ääntä ei vielä annettu. Alexin valinta varmistetaan yhdessä tehdyllä aktiivisella kampanjalla. Kisasta tulee kova. Kaikki apu ja tuki on tarpeen. Lämpimästi tervetuloa mukaan kampanjaan.
Kuluvan vuoden kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus. Varsinkin ohjatun taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan harrastaminen on edelliskertaa yleisempää. Nuorten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät kokeilut ovat pysyneet aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on sähkösavukkeiden käytön reipas yleistyminen. Suuri osa lapsista ja nuorista tykkää käydä koulua. Nuorten koulu-uupumuksen pitkään jatkunut yleistyvä trendi on taittunut.
Vaikka valtaosa oppilaista voi hyvin, on huonosti voivien lasten tilanne entistäkin huolestuttavampi ja edellyttää lisätoimia. Kyselystä nousi erityisesti kaksi kasvavaa ongelmaa lasten ja nuorten arjessa. Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet entisestään varsinkin tytöillä. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Toinen huolestuttava kehityssuuntaus on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Yli puolet nuorista tytöistä kokee häirintää. Kolmas kasvava ongelma on laskeneet oppimistulokset.
Korjaustoimia tehtäessä pitää kuulla opettajia ja antaa heille mahdollisuus keskittyä opettamiseen. Erilaisia hankkeita on merkittävästi vähennettävä ja taattava kouluihin työrauha. Peruskoulun kuntoon laittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan lisärahoituksesta. Tarkoitus on mm. korjata reistaileva oppimisen tuki ja lisätä oppitunteja perustaitojen kuten luku- ja laskutaidot vahvistamiseen. Myös Helsingin budjettiin lisäsimme 90 miljoonaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.
Suomen tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan.
Kouluterveyskyselyn mukaan noin kymmenes peruskoulun oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. On selvää, ettei rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa.
Hallitusneuvotteluissa sovimme laajoista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa. Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä vahvistetaan.
Älylaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen tai väkivaltaiseen käytökseen.
Digilaitteiden käytön lisääntyminen on johtanut lasten ja nuorten arjessa myös keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja fyysiseen passiivisuuteen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin.
Hallitusohjelmassa sitoudutaan vahvistamaan opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla.
Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset toimintatavat, kuten Etelä-Karjalan malli. Etelä-Karjalan malli on tuottanut myönteisiä tuloksia koulukiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseksi.
Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi ja nuorten oikeusedustaja osallistuvat keskusteluun. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan. Oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista väkivallan ja rikosten torjunnassa.
Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa. Kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.
Aikuisten yhteinen tehtävä on turvata jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen oppimis- ja elinympäristöön sekä koulurauhaan.
Joulu on ennen kaikkea yhdessä olon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Rauhallista Joulua kaikille lukijoille.
Kokoomuksen kansanedustajat, lääketieteen tohtori Mia Laiho, terveystieteiden tohtori Paula Risikko ja terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa ovat erittäin tyytyväisiä siitä, että eduskunta aikoo kohdentaa 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen.
Tiedote 13.12.2023
Ensi vuoden valtion budjettiesitykseen on tulossa merkittäviä lisäyksiä. Valtiovarainvaliokunnan mietintö valmistui eilen tiistaina 12.12.
”Kansallisen syöpästrategian käynnistäminen oli hallitusneuvotteluissa vahvasti esillä ”Palvelut”-pöydässä ja asian edistämistä pitivät tärkeänä kaikki hallituspuolueet. Olemme iloisia, että asia nytkähtää nyt eteenpäin aloitusrahoituksen turvin”, edustajat kirjoittavat tiedotteessaan.
Mia Laiho ja Paula Risikko toimivat neuvottelijoina hallitusneuvotteluissa Palvelut-jaoksen pöydässä. Sari Sarkomaa on jäsen valtiovarainvaliokunnan hyvinvointi- ja terveysjaostossa, jossa lisäysehdotuksesta syöpästrategiaan sovittiin hallituspuolueiden edustajien kesken. Sarkomaa toimii myös eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnön kirjaus on seuraava: ”Valiokunta lisää momentille myös 80 000 euroa kansallisen syöpästrategian laadintaan. Strategian on tarkoitus vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteuttamista, parantaa kustannustehokkaiden hoitojen yhdenvertaista saatavuutta sekä yhtenäistää syövän eri vaiheiden hoidon kansallisia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään.”
”Syöpästrategia on odotettu ja sen saaminen on tärkeää niin ammattilaisille kuin potilaillekin. Tavoitteena on turvata yhdenvertainen ja laadukas syövän hoito eri hyvinvointialueilla asuinpaikasta riippumatta. Yhteiset linjaukset ovat välttämättömiä, jotta potilaat saavat tarpeellisen hoidon oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti ”, Laiho toteaa.
“Syöpä koskettaa suurinta osaa ihmisistä joko oman tai läheisen sairastumisen kautta. Suomi on syövän hoidossa edelläkävijä ja kärjessä haluamme myös pysyä. Kaikki toimet, joilla syöpähoitojen vaikuttavuutta ja saatavuutta vahvistetaan, ovat tervetulleita”, Risikko lisää.
”Eduskunnan syöpäverkosto on pitkään kannustanut sosiaali- ja terveysministeriötä kansallisen syöpästrategian käynnistämiseen. Valtiovarainvaliokunnassa sopimamme määrärahalisäys syöpästrategialle varmistaa nyt valmistelun käynnistyksen. Syövänhoito kehittyy jatkuvasti. Tämän ansiosta yhä useampi potilas selviytyy syövästään. Samaan aikaan potilaat ovat osin eriarvoisessa asemassa: hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet sekä mahdollisuus kuntoutukseen ja psykososiaalisen tukeen voivat vaihdella eri alueilla. Kansallinen syöpästrategia tulee todelliseen tarpeeseen", Sarkomaa painottaa.
Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Kun nyt vuodessa noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään, vuonna 2035 sairastuneita on yli 46 000. Kansallisella syöpästrategialla tarkoitetaan yhteisiä linjauksia syövän ehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon, potilaiden psykososiaalisen ja kuntoutumisen tuen sekä syöpätutkimuksen tulevaisuudesta. Strategian tavoitteena on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. EU-maista syöpästrategia löytyy miltei jokaisesta, ja myös EU:lla on oma syöpästrategiansa.
Lisätietoja:
Mia Laiho Kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiri
Puh: 050 433 6461
Paula Risikko Eduskunnan varapuhemies Vaasan vaalipiiri
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kokoomusedustajat Marko Kilpi, Sari Sarkomaa ja Ville Valkonen ovat tyytyväisiä valiokunnan esittämiin lisäyksiin koulutukseen ja kulttuuriin.
Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Jotta se on mahdollista, on pätevän henkilökunnan riittävyys varmistettava. Hallitus osoittaa ensi vuodelle lisäresursseja pätevän varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttamiseen. Valiokunta esittää varhaiskasvatuksen opettajien yliopistokoulutukseen lisäksi 800 000€ lisämäärärahaa.
”Valiokunta painottaa aloituspaikkojen kohdentamista hallitusohjelman mukaisesti erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. On tärkeää huolehtia varhaiskasvatuksen opettajien riittävistä koulutusmääristä. Laadukas varhaiskasvatus tukee jokaisen lapsen oppimista ja pärjäämistä myöhemmin koulutiellä”, edustaja Sarkomaa sanoo.
Valiokunta esittää myös Suomi-kouluille 350 000€ ja etäkoulu Kulkurille 300 000€. Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan suomen kielen ja kulttuurin täydentävää opetusta ulkosuomalaislapsille.
”Suomi-koulut ja Kulkuri tekevät tärkeää työtä erityisesti suomen kielen opetuksessa ja hankitun kielitaidon säilyttämisessä ulkosuomalaisille lapsille. Esimerkiksi Kulkurissa oppilaat voivat opiskella äidinkieltä ja äidinkielellä, tarvittaessa koko perusopetuksen oppimäärän”, edustaja Valkonen sanoo.
Valiokunta esittää myös kulttuuritoimijoille annettaviin avustuksiin lisäystä, muun muassa Jyväskylän sinfoniaorkesterille 100 000€, Minna Canthin talon Kanttilan peruskorjaukseen 200 000€ sekä Suomen Elokuvasäätiölle 300 000€ pienten ja keskisuurten kaupunkien elokuvateattereiden laitteistojen uusimiseen.
”Kulttuurialan toimijat tekevät todella tärkeää ympäri Suomen. Tutkimusten mukaan kulttuuriin osallistuminen pienentää syrjäytymisriskiä ja vähentää yksinäisyyttä. On erinomaista, että tärkeisiin kulttuurialan hankkeisiin saatiin panostuksia”, edustaja Kilpi sanoo.
Marko Kilpi Kansanedustaja Savo-Karjalan vaalipiiri Puh: 09 432 3088
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin vaalipiiri Puh: 050 511 3033
Ville Valkonen Kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiri Puh: 044 567 2201
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittää lisämäärärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle. Lisämäärärahaa hallituksen talousarvioon nähden esitetään muun muassa terveydenhuollon laaturekistereihin. Valiokunnan kokoomusedustajat Sari Sarkomaa ja Ville Väyrynen pitävät lisäyksiä tarpeellisina.
”Palvelujen laadun parantaminen niin sosiaali- kuin terveyspalveluissakin on erittäin tärkeää”, edustaja Sarkomaa sanoo.
Valiokunta esittää valtakunnallisiin terveydenhuollon laaturekisteihin 500 000€ lisäystä. Laaturekistereissä on tietoa potilaiden saaman hoidon laadusta, tuloksista ja vaikuttavuudesta.
”Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen sekä tiedolla johtamisen koko maassa. Tämä on tärkeää, jotta voimme kitkeä alueelliset ja laadulliset erot ja kohdentaa voimavarat vaikuttavasti”, edustaja Sarkomaa sanoo.
”Tämä tukee myös laajemmin hallitusohjelman kirjauksia sote-palveluiden vaikuttavuuden parantamisesta sekä tietojohtamisen edellytysten vahvistamista. Hallitus on sitoutunut varmistamaan korkeakoulutasoisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja hoitotyön tutkimuksen edellytykset sekä Käypä hoito -suositusten ajantasaisuuden”, edustaja Väyrynen korostaa.
Valiokunta esittää myös 80 000 euron määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. ”Strategian tavoitteena on ehkäistä syöpätapauksia ja syöpäkuolemia, parantaa potilaiden elämänlaatua sekä varmistaa resurssien paras ja kustannusvaikuttavin käyttö. Vihdoinkin saamme käyntiin kansallisen syöpästrategian valmistelun”, iloitsevat edustajat Sarkomaa ja Väyrynen.
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin vaalipiiri Puh: 050 511 3033
Ville Väyrynen Kansanedustaja Keski-Suomen vaalipiiri Puh: 09 432 3142
Helsingin budjetin käsittely on kaupunginvaltuuston vuoden tärkeimpiä tehtäviä. Oli mainiota, että pormestari Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita.
Töölönlahden puistoalueen kehittämiseen laitetaan vauhtia. Budjettineuvotteluissa saimme sovittua siihen lisämäärärahan. Helsingin on oltava vehreä ja viihtyisä. Lähiluontoa on vaalittava.
Toimivassa kaupungissa liikenteen on oltava sujuvaa. Käyttöön otetaan tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa. Sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin sekä riittävien pysäköintimahdollisuuksiin panostetaan.
Päiväkoteihin ja kouluihin suunnataan lisämäärärahoja. Määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa 680 euroa jokaista lasta kohden. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se on yksi Helsingin ja nuoren oman elämän kannalta olennaisimmista asioista.
Ensi vuoden budjetin keskeinen painopiste on kaupungin henkilöstöön sekä Helsingin pito- ja vetovoimaan panostaminen. Ratkaisuja henkilöstöpulaan on tarkoitus hakea mm. erilaisilla koulutusmahdollisuuksilla. Henkilöstön palkkauksen kehittämistä jatketaan ja luodaan 7 miljoonan euron palkkakehitysohjelma. Työaikajoustoja ja henkilöstön sisäistä liikkuvuutta edistetään sekä huolehditaan kilpailukykyisestä palkasta.
Henkilöstöpula on päiväkodeissamme erityisen vakava. Siksi budjetissa on erityistoimia varhaiskasvatuksen henkilöstön turvaamiseksi. Tarvitsemme lisää lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sitouduimme kouluttamaan yliopistoissa vuosittain vähintään 1400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Valtaosa uusista aloituspaikoista on syytä lisätä Helsingin yliopistoon.
Ensi vuonna tehdään tehostettuja toimia hoitojonojen purkamiseksi ja vauhditetaan omatiimimallin käyttöönottoa. Omatiimi koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajasta, fysioterapeutista, lähihoitajasta sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Espoossa mallin kokeilu lyhensi terveysasemalle hoitoon pääsyä 90 vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen.
Omatiimin asiakkaan ei tarvitse aina aloittaa kertaamalla sairaushistoriaa ja omaa tilannetta, jolloin varsinaisen ongelman ratkaisuun ja hoitotoimenpiteisiin päästään nopeasti. Jonoon laittamisen sijaan asiat pyritään ratkaisemaan ensimmäisellä yhteenotolla.
Jonotilannetta ja hoitoon pääsyä helpottanee se, että Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alusta. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin sekä hammaslääkärin korvaustaksa nousee 30 euroon.
Korotuksen lisäksi Kela-korvausmalli uudistetaan. Kela-korvauksen piiriin on palautettava edellisen hallituksen pois leikkaama yksityinen fysioterapia ja hedelmöitymishoidot. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus tukee lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Alhaisen syntyvyyden Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.
On tärkeää, ettei Helsingissä nosteta kuntaveroa. Kokoomus piti huolen, etteivät kaupunkimme budjetista neuvoteltaessa veronkorotusehdotukset menneet läpi. Päinvastoin kuntaveroa on tarkoitus laskea hieman. Kaupunkilaisten verorasituksen täytyy pysyä kohtuullisena. Myös ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna.
Perustuslakivaliokunta linjasi hiljattain, että veronkiristyksillä on rajansa.
Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella. Liian kireä verotus voi olla lainvastaista ja rikkoa omaisuuden suojaa. Perustuslakivaliokunnan linjaus on lämpimästi tervetullut korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsinkiin.
Helsingin pitää olla hyvä ja turvallinen kaupunki asua ja elää kaiken ikäisille.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen (kok.)
Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (SOTEKO) tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan tehtäviin suuntaavan, alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavan koulutuksen ja niitä täydentävän korkeakoulutuksen kehittäminen, sote-uudistuksen tavoitteiden tukeminen osaamista vahvistamalla sekä sote-alan koulutuksen vetovoiman ja harjoittelun kehittäminen.
SOTEKO-hankkeen tavoitteena oli sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutustutkintojen kehittäminen, jonka päämääränä on osaava ammattilainen oikeassa paikassa oikealla osaamisella. Hankkeessa jäävät kuitenkin diagnostisten terveystieteiden alojen (kliininen laboratoriotiede ja radiografiatiede) edustajat — bioanalyytikot ja röntgenhoitajat — kokonaan huomiotta. Kuntoutuksella oli oma vastaava hanke (KunFo).
Diagnostisten terveystieteiden ammateilla — bioanalyytikko/laboratoriohoitaja ja röntgenhoitaja — on merkittävä rooli terveydenhuollossa. Vähintään 70 prosenttia hoitopäätöksistä perustuu diagnostisiin tutkimuksiin. Jos diagnostiikka pettää, sillä on välittömät vaikutukset potilaan hoitoon ja turvallisuuteen.
Bioanalyytikkojen ja röntgenhoitajien tehtäväkenttä ja osaamisalue poikkeavat merkittävästi muiden sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien (esim. hoitotiede) osaamisvaatimuksista. Tästä syystä diagnostisten terveystieteiden (kliininen laboratoriotiede ja radiografiatiede) ammattien kehittäminen on sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden näkökulmasta tärkeää ja välttämätöntä. Tätä tarkoitusta varten tulee käynnistää SOTEKO-hanketta vastaava oma diagnostisten terveystieteiden osaamisalueen kehittämishanke.
Diagnostisten alojen työvoiman riittävyys herättää suurta huolta. Kevan työvoimaennusteen mukaan kuntasektorille tulee kohdistumaan voimakasta työvoimapulaa, joka koskee sekä bioanalyytikkoja että kuvantamisen asiantuntijoita. Bioanalyytikkoja puuttui vuonna 2020 Kevan analyysin mukaan 593 ja kuvantamisen asiantuntijoita 313. Vastaavasti sairaanhoitajia puuttuu yli 8 288 ja fysioterapeutteja 76. Ennusteen mukaan bioanalyytikkojen ja kuvantamisen asiantuntijoiden työvoimapula tulee jatkumaan vuosina 2025 ja 2030. Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin ryhdytään diagnostisten terveystieteiden kehittämishankkeen perustamiseksi?
oli mainiota, että Helsingin kaupungin budjettiesityksestä käydyissä neuvotteluissa päästiin kaikkien valtuustoryhmien kesken yhteisymmärrykseen. Seuraavaksi budjetin käsittely siirtyy kaupunginvaltuuston päätettäväksemme.
Budjettiesityksessä on vahvasti kokoomuksen tavoitteita. Tavoitteena on nopeuttaa katutöiden edistymistä. Käyttöön otetaan tie- ja katutöiden sekä rakennus- ja korjaustöiden työmaalupaus, jolla minimoidaan kaupunkilaisille töistä aiheutuvaa haittaa ja sen kestoa. Sähköautojen latausedellytyksiin, kävely- ja pyöräilyreitteihin on tarkoitus panostaa sekä varmistaa riittävät pysäköintimahdollisuudet. Työtä näissä asioissa on paljon tehtävänä.
Budjettisovussa päätettiin suunnata lisämäärärahoja päiväkodeille ja kouluille sekä erityisesti segregaation ehkäisyyn. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle ohjataan lisää 91 miljoonaa euroa. Laskennallinen määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa 680 euroa jokaista lasta kohden. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko- opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. Se yksi tulevaisuutemme ja nuoren oman elämän kannalta olennaisimmista asioista.
Helsingin ensi vuoden budjetin yksi painopiste on kaupungin henkilöstöön panostaminen. Kaupungin on lisättävä työantajana pito- ja vetovoimaansa. Ratkaisuja työvoimapulaan on tarkoitus hakea mm erilaisilla koulutusmahdollisuuksilla. Henkilöstön palkkauksen kehittämistä jatketaan ja luodaan 7 miljoonan euron palkkakehitysohjelma. Budjettineuvotteluissa sovittiin myös erityistoimista varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Helsingissä tarvitaan lisää lastenhoitajia, sosionomeja ja varhaiskasvatuksen opettajia.
Terveysasemille pääsyn nopeuttamiseksi vauhditetaan omatiimimallin käyttöönottoa. Omatiimissä asiakas kohtaa aina oman tiiminsä ammattilaisen. Asioidessa ei tarvitse aina aloittaa kertaamalla sairaushistoriaa ja omaa tilannetta, jolloin varsinaisen ongelman ratkaisuun ja hoitotoimenpiteisiin päästään nopeasti. Jonoon laittamisen sijaan asiat pyritään ratkaisemaan ensimmäisellä yhteenotolla.
Omatiimi koostuu lääkäreistä, sairaanhoitajasta, fysioterapeutista, lähihoitajasta sekä muista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Tiimin tukena toimii tarvittaessa myös muita ammattilaisia. Espoossa mallin kokeilu lyhensi terveysasemalle hoitoon pääsyä 90 vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen. Hoidon laatu on tutkitusti parempaa, kun hoitosuhteen jatkuvuus on kunnossa.
Hyvä uutinen on myös se, että kotitalousvähennyksen korotus jatkuu myös ensi vuonna. Hallitusneuvotteluissa sovimme ehdotuksestani, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottama kotikuntoutus laajennetaan kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvaksi.
On tärkeää, ettei Helsingissä nosteta kuntaveroa. Kokoomus piti huolen, etteivät kaupunkimme budjetista neuvoteltaessa veron korotusehdotukset menneet läpi. Päin vastoin helsinkiläisten ensi vuoden kuntaveroa on tarkoitus laskea hieman. On tärkeää, että helsinkiläisten ostovoimasta pidetään huolta. Kaupunkilaisten verorasituksen täytyy pysyä kohtuullisena.
Ihmettelen vihreiden linjaa eduskunnassa. He esittävät veronkorotuksia työeläkkeisiin niin, että eläkkeen verotus kiristyisi 0,52 prosenttiyksiköllä, jos työeläke on yli 1125 euroa kuukaudessa. Ehdotus on käsittämätön, varsinkin kun perustuslakivaliokunta on juuri linjannut erittäin painavasti veronkiristyksistä.
Perustuslakivaliokunta linjasi, että veronkiristyksillä on rajansa. Mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä paremmin veronkorotukset täytyy tästä lähtien perustella. Liian kireä verotus voi olla lainvastaista ja rikkoa omaisuuden suojaa, linjasi eduskunnan perustuslakivaliokunta. Linjaus on lämpimästi tervetullut. Moni suomalainen tuskailee kysyen, eikö mikään määrä veroja riitä.
Tervetuloa tapaamaan
To 16.11. klo 17.15 Facebook-live
Ajankohtaisia politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
La 9.12. klo 12 Kokoomusyrittäjien sydänglögit, Narinkkatorilla Kampissa
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista. Tarjolla glögiä.
Ma 18.12. klo 18.15 Facebook-live
Ajankohtaisia politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä ja terveisiä liittyen politiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin.
Oli ilo olla avaamassa Munkkiniemen yhteiskoulun uudistettu koulukirjasto. Koulukirjasto tukee monella tapaa oppimista, opettamista ja koko koulun väen lukemista. Lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Hyvään lukutaitoon auttaa monenlaisten tekstien lukeminen.
Kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi on tervetullut.
Olin eutanasian laillistamista koskevan kansalaisaloitteen julkaisutilaisuudessa kutsuttuna aloitteen puolestapuhujana. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet. Nykyisin ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä ja tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.
Olen kantanut huolta koronalääkkeen käytöstä, potilaslain noudattamisesta ja ikäsyrjinnän ehkäisemisestä hyvinvointialueilla. Oli välttämätöntä, että koronaan sairastuneiden iäkkäiden lääkehoidossa tapahtui yllätyskäänne, kun ohjeita muutettiin. Viiden yliopistosairaalaan tekemä ohje ei enää rajoita Paxlovidin käyttöä iän perusteella.
Helsingin valtuusto on linjannut vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta, että likaisen lumen kaatamisesta mereen on päästävä eroon. Toimien viipyminen on ikävä häpeätahra. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäen johtamalla toimialalla ei asiassa olla edetty. Onneksi hallitusneuvotteluissa sovimme, että
saastuneen lumen kaato vesistöihin lopetetaan. Kirittääkseni hallituksen toimia tein asiasta lakialoitteen. Helsingin on vihdoin ja viimein löydettävä saastuneen lumen mereen ajolle ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto.
Sovimme hallitusneuvotteluissa viime kaudella lähes romutetun Kela-korvauksen nostosta ja uuden korvausmallin rakentamisesta. Kela-korvaukset nousevat jensi vuoden alusta. Esimerkiksi yleis- ja erikoislääkärin korvaustaksa nousee 8 eurosta 30 euroon. Hammaslääkärin perustutkimuksen korvaustaksa nostetaan 15,50 eurosta 30 euroon. Kela-korvauksen nosto on myös helpotus ruuhkautuneelle julkiselle sektorille.
Palautetaan Kela-korvaus hedelmöityshoitoihin – Suomi tarvitsee lisää lapsia.
Alhaisen syntyvyyden Suomessa on viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten edellinen hallitus teki poistuessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen. Hedelmöityshoidot ovat monille perheille tärkeä keino saavuttaa lapsihaaveensa. Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa.
Nyt monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt leikkaus on mahdollista perua. Hallitusneuvotteluissa sovimme Kela-korvauksien nostosta sekä uuden korvausmallin luomisesta. Osana uuden mallin rakentamista on perusteltua palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin.
