Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

20.1.2011 Kaupunkisanomat

Alivaltiosihteeri Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä on hiljattain jättänyt loppuporttinsa. Työryhmä on tehnyt työtä ahkerasti mutta kaikesta ei työryhmän kanssa voi olla samaa mieltä. Yksi näistä suurista erimielisyyksistä on eläkeläisten verokohtelu. Raportissa ehdotetaan vain palkansaajien veron alentamista, mikä merkitsisi eläkeläisten verotuksen kiristymistä suhteessa palkansaajiin. Näin epäreilua ehdotusta ei tule hyväksyä.

Toteutuessaan Hetemäen työryhmän esitys olisi täysi suunnanmuutos nykyisen hallituksen politiikalle, joka on nimenomaan urakoinut epäreilun veroeron poistamiseksi. 90-luvun lamassahan palkansaajien ja eläkeläisten veroeron annettiin kasvaa ja sitä virhettä on tällä vaalikaudella korjattu.

Kokoomus nosti ensimmäisenä keskusteluun eläkkeiden verotuksen oikeudenmukaisuuskysymyksen ja lupasi poistaa perusteettoman eläkeläisten ja palkansaajien veroeron.  Viime vaalien alla peräänkuuluttamamme uudistus toteutettiin heti nykyisen hallituksen ensimmäisen budjetin yhteydessä. Vuonna 2008 pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotus laskettiin palkansaajien verotuksen tasolle tai sen alle uudistamalla eläketulovähennystä. Vastaavat eläketulovähennyksen tarkistukset on tehty niin 2009, 2010 kuin 2011 verotuksessa. Vuonna 2009 korjattiin myös eläkeläispuolisoita koskenut epäkohta veroasteessa. Jatkossakin on huolehdittava siitä, etteivät eläkeläiset maksa missään tuloluokissa enemmän veroa kuin palkansaajat.

Se, millaisia veromuutoksia, veronalennuksia tai verotuksen painopisteen siirtoja tehdään tulevaisuudessa, ratkaistaan ainakin päälinjoiltaan eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Kokoomus julkaisee verokantansa tammi-helmikuussa niin, että verolinjauksista ehditään käydä kunnollinen keskustelu hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Edessä on vastuunkantoa ja vaikeita päätöksiä. Talouden vakauttaminen on vaikeaa mutta välttämätöntä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Vastuullinen kansa ei maksata velkojaan lapsenlapsillaan. Valtion talouden tasapainottaminen on tehtävä niin, että toimet ovat oikeudenmukaisia eri sukupolville. Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka edistävät kestävää kasvua ja uusien työpaikkojen sekä yritysten syntymistä, sekä uudistuksia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa. Tässä työssä verotuksella on tärkeä rooli. Tehdyn työn arvon on säilyttävä kohtuudella myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja

Julkaistu
Lehdistötiedote 10.03.2011
 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on pettynyt siihen, että vanhemmuuden kustannusten jakamisessa ei ole edetty.
 
Tänään raporttinsa luovuttaneen Aulan vanhempainvapaatyöryhmän lopputulos jäi osin torsoksi, koska työryhmä ei jatkoajasta huolimatta kyennyt esittämään yksimielistä mallia vanhemmuuden kustannusasian ratkaisemiseksi. Tämä on iso pettymys, sillä niin Vanhasen II, kuin Kiviniemen hallitusohjelmissa on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa. Iso vaikutus asian ”hoitamatta jättämiseen” on sillä, että ministeri Hyssälä vitkutteli työryhmän perustamista ja lisäksi työryhmälle annettiin jatkoaikaa ja lupa työn venyttämiseen. On ikävää, että yksi naisten tasa-arvon, mutta myös yrittäjyyden edistämisen kannalta keskeisin asia priorisoitiin hallitusohjelmakirjauksista näin viimeiseksi ja siten estettiin asian edistyminen tämän hallituksen toimesta.
 
Vanhemmuuden kustannusasian pallottelu työryhmästä toiseen on lopetettava. Heti seuraavissa hallitusneuvotteluissa on sovittava miten vanhemmuuden kustannusten jakamisessa ja korvaamisessa edetään. Asiaa ei ratkaista pelkästään isiä kannustamalla.
 
"On välttämätöntä, että seuraava hallitus istuu alas yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa ja valmistelee viipymättä esitykset vanhemmuuden kustannusasian ratkaisemiseksi ja perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi," vaatii Sarkomaa.
 
Seuraavan hallituksen on otettava asia oikeasti agendalle ja rohkeasti sanottava ääneen, että naisten syrjimistä työmarkkinoilla edistävät epäkohdat on korjattava.
 
Yhteisymmärryksen puutetta on perusteltu julkisuudessa sanomalla, että "työnantajat eivät halua lisämaksuja ja valtiontalous on kireällä".  Perustelu on käsittämätön. Joka tapauksessa kustannukset joku maksaa jo nyt ja se ”joku” on perhevapaita käyttävien naisten työnantajat. Maksumiehiä ovat myös naiset. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä sekä esteinä edetä uralla.
 
Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.
 
Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.
 
Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloustaantuman kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä ja yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia. Kyse on tasa-arvon suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamisesta, mutta myös työllisyydestä ja yritysten tasapuolisista toimintamahdollisuuksista.
 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

09.03.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/22637/onko-kiviniemi-valmis-uhraamaan-elakkeetkin-aluepolitiikan-alttarilla

Moni suomalainen miettii huolissaan, ovatko pääministeri Mari Kiviniemi ja Keskusta valmiita uhraamaan suomalaisten eläkkeetkin aluepolitiikan alttarilla? Suomalaisten on välttämätöntä tietää, onko Keskusta puolueena ehdottamassa suomalaisen eläkepolitiikan kivijalkaan perustavanlaatuisia muutoksia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ottaisi työeläkerahastot käyttöön maan liikenneverkon kohentamisessa. Soini teki ehdotuksensa viime lauantain YLE:n Ykkösaamussa.  Pääministeri Mari Kiviniemi kiirehti heti samana päivänä kertomaan, että Keskustalla on ollut perussuomalaisten kanssa samansuuntaisia ajatuksia eläkerahastojen käytöstä. Soini on tullut asiassa Keskustan linjoille, Kiviniemi julisti.

Soini haluaisi sijoittaa eläkerahoja suomalaisiin liikenneväyliin ja kertoi sen vähentävän paineita valtion budjetissa. Soini jätti kuitenkin kertomatta, mikä vaikutus ehdotuksella toteutuessaan olisi suomalaisten eläkkeisiin. Ehdotus saattoi ensi kuulemalta kuulostaa lämmittävältä, mutta sen seurauksena voi olla kylmää kyytiä niin suomalaisille eläkkeensaajille kuin palkansaajillekin, joiden työn tekemiseen eläkejärjestelmämme monelta osin vahvasti tukeutuu.

Pääministeriltä on lupa odottaa, että ehdotuksen vaikutukset eläkejärjestelmäänkin kerrotaan avoimesti suomalaisille. Varsinkin kun Keskusta on pääministerinsä suulla kiirehtinyt Soinin Ykkösaamussa esille nostaman idean äidiksi.

On hyvä kysymys, onko Keskusta lipeämässä siitä peruslinjasta, että suomalaisten eläkevarojen sijoittaminen tuottavasti ja turvallisesti on yhdessä sovittu ja ainoa tie turvata eläkkeet?

Idea siitä, että eläkeyhtiöt sijoittaisivat suomalaisiin väylähankkeisiin, ei ole uusi. Miksi sitä ei ole toteutettu, johtuu tietenkin sitä, että eläkevarojen sijoittamisella on vain yksi tavoite: sijoittaa tuottavasti ja turvallisesti. Aluepolitiikka ei kuulu eläkeyhtiöiden tehtäviin eikä vastuulle. Tästä periaatteesta on pidettävä tiukasti kiinni. Kysymys kuulukin pääministeri Kiviniemelle, onko Keskusta nyt perussuomalaisten vahvistuksella lipeämässä yhteisestä sopimuksesta ja valmis vaarantamaan työeläkejärjestelmän toimivuuden?

Sunnuntaina riensi liikenneministeri Vehviläinenkin mukaan keskusteluun yrittäen kääntää katseet takaisin Soiniin. Vehviläisen mukaan työeläkeyhtiöiden osallistumisesta isojen liikennehankkeiden rahoittamiseen on ollut optimistisia ajatuksia viime vuosina.

Vehviläinen totesi aivan oikein, että eläkeyhtiöt eivät hyvää hyvyyttään ja talkoohengessä rahoita suomalaisia teitä ja raiteita. Yhtiöiden on saatava sijoituksilleen kunnollinen tuotto. Keskustan ministerin ojennusviesti taisi olla yhtä paljon tarkoitettu pääministeri Kiviniemelle kuin puheenjohtaja Soinillekin?

Julkaistu

Lehdistötiedote
07.03.2011

Varhaiskasvatuksen hallintoa on yritetty siirtää sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen jo useamman vaalikauden ajan. Suomi on EU:n ainoa maa jossa varhaiskasvatuksen kehittäminen liitetään vielä sosiaalipalveluihin. Vuonna 1973 hyväksytty päivähoitolaki kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta varhaiskasvatuslaiksi.

- Tällä hallituskaudella muutoksiin olisi ollut mahdollisuus, mutta Kiviniemen tultua pääministeriksi, hän torppasi nämä lasten kannalta tärkeät hankkeet. On todella ikävää, että tämäkin uudistus kariutui Keskustan sisäisiin kädenvääntöihin, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa murehtii.

Sarkomaa painottaa, että päivähoito ei ole enää vain sosiaalitoimen osa, jolla mahdollistetaan vanhempien työssäkäynti, vaan keskeinen osa kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa. Tutkijat ja asiantuntijat korostavat laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ihmisen hyvinvoinnissa, elinikäisessä oppimisessa ja kehityksessä.

Kokoomus oli täysin valmis viemään uudistusta eteenpäin tällä hallituskaudella. Monen keskustavaikuttajan asennoituminen varhaiskasvatukseen kielii kuitenkin karua kieltään. Kuntaministeri Tölli harmitteli hiljattain Helsingin Sanomissa (19.2.), että ei pitäisi liikaa säädellä sitä, kuka saa "opettaa leikkimistä" päiväkodissa.

Toivottavasti tämä "Töllin tölväisy" ja pääministeri Kiviniemen jarruttelu päivähoidon hallinnon kehittämisessä eivät kuvaa laajemminkin Keskustapuolueen näkemyksiä varhaiskasvatuksen kehittämisestä, Sarkomaa lisää.

- Tällainen ajattelu on todella harmillista lasten kannalta. Kaikki varhaiskasvatusalaan, lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tutkimukset tukevat sitä, että opetus- ja kasvatustyön ammatillinen tieto ja osaaminen ovat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen laadun tärkein tae, Sarkomaa toteaa.  Päiväkoteihin tarvitaan lisää yliopistollisen koulutuksen saaneita lastentarhanopettajia.

Tällä hallituskaudella on nähty muitakin tapauksia, joissa Keskusta on asettanut aluepolitiikan lasten edun edelle. Lapsiin panostamisen tulisi kuitenkin aina olla etusijalla. Siitä ei saa tinkiä, Sarkomaa korostaa.

Vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan on kirjattava selkeä päätös päivähoitolain uudistamisesta kokonaisuutena. "Tarvitsemme uuden lain alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluista", toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa. Ennen lain uudistamiseen ryhtymistä on päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen hallinto ja kehittäminen siirrettävä sosiaali- ja terveyssektorilta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.

Lain taustaksi on selvitettävä päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon uudistaminen tulee tapahtua kiinteässä yhteydessä muun muassa yliopistojen varhaiskasvatustutkimuksen kanssa. Palvelujen järjestämisen ohella on otettava nykyistä vahvemmin esille varhaiskasvatuksen näkökulma. Myös niille lapsille, jotka eivät tarvitse päivähoitoa tulee olla tarjolla mahdollisuus osa-aikaisiin ja korkeatasoisiin pedagogisiin palveluihin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Lehdistötiedote
06.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kysyy pääministeri Mari Kiviniemeltä, ovatko hän ja Keskusta oikeasti valmiita uhraamaan suomalaisten eläkkeetkin aluepolitiikan alttarilla? Suomalaisten on välttämätöntä tietää, onko Keskusta puolueena ehdottamassa suomalaiseen eläkepolitiikan kivijalkaan perustavanlaatuisia muutoksia. Onko keskusta lipeämässä siitä peruslinjasta, että suomalaisten eläkevarojen sijoittaminen tuottavasti ja turvallisesti on yhdessä sovittu ja ainoa tie turvata eläkkeet?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ottaisi työeläkerahastot käyttöön maan liikenneverkon kohentamisessa. Soini teki ehdotuksensa eilisessä YLE:n Ykkösaamussa.  Pääministeri Mari Kiviniemi kiirehti kertomaan, että keskustalla on ollut perussuomalaisten kanssa samansuuntaisia ajatuksia eläkerahastojen käytöstä. Soini on tullut asiassa Keskustan linjoille, Kiviniemi tulkitsi.

Soini haluaisi sijoittaa eläkerahoja suomalaisiin liikenneväyliin ja kertoi sen vähentävän paineita valtion budjetissa. Soini jätti kuitenkin kertomatta, mikä vaikutus ehdotuksella toteutuessaan olisi suomalaisten eläkkeisiin. Ehdotus saattoi ensi kuulemalta kuulostaa lämmittävältä, mutta sen seurauksena voi olla kylmää kyytiä niin suomalaisille eläkkeensaajille kuin palkansaajille, joiden työn tekemiseen eläkejärjestelmä monelta osin vahvasti tukeutuu. Pääministeriltä on lupa odottaa, että ehdotuksen vaikutukset eläkejärjestelmäänkin kerrotaan avoimesti suomalaisille. Varsinkin kun Keskusta on pääministerin suulla kiirehtinyt idean äidiksi.

Idea siitä, että eläkeyhtiöt sijoittaisivat suomalaisiin väylähankkeisiin, ei ole uusi. Miksi sitä ei ole toteutettu, johtuu tietenkin sitä, että eläkevarojen sijoittamisella on vain yksi tavoite: sijoittaa tuottavasti ja turvallisesti. Aluepolitiikka ei kuulu eläkeyhtiöiden tehtäviin eikä vastuulle. Tästä periaatteesta on pidettävä tiukasti kiinni. Kysymys kuulukin pääministeri Kiviniemelle, onko Keskusta nyt perussuomalaisten vahvistuksella lipeämässä yhteisestä sopimuksesta ja valmis vaarantamaan työeläkejärjestelmän toimivuuden? 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Lehdistötiedote
02.03.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa kuntoutuksen lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Euroopan nopeimmin ikääntyvälle väestöllemme tarvitaan lisäkannusteita - ja mahdollisuuksia omasta jaksamisestaan ja fyysisestä kunnostaan huolehtimiseen niin, että kotona voisi asua ja toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Tämä on välttämätöntä ennen kaikkea ikäihmisten elämänlaadun, mutta myös hoivapalveluiden riittävyyden sekä kansantalouden kestävyyden kannalta.

Esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen on kotitalousvähennyksen piirissä, mutta sen piirissä ei ole omasta kunnosta huolehtiminen. Tämä on selkeä epäkohta, joka olisi helppo korjata laajentamalla kotitalousvähennys koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät. Näin myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin käynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

Vanhuus ei ole sairaus, mutta ikääntymiseen liittyy fyysisen kunnon heikkenemistä. Mitä iäkkäämpi ihminen sitä todennäköisemmin tarvitsee hän tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa.

Ikääntyneet käyvät usein terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetettä fysioterapiaan. Kotitalousvähennys ei edellytä sairautta eikä lääkärissä käyntiä, joten ikääntyneiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Mikä tärkeintä, kotitalousvähennys kannustaisi ennaltaehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat ikäihmisille paras ennaltaehkäisevä lääke.

Kotitalousvähennyksen voisi tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset henkilöt putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä ja kunnat hyvin harvoin jatkavat kuntoutuksen maksamista. Kotitalousvähennys antaisi myös heille mahdollisuuden ostaa tarvitsemaansa kuntoutusta.

On sanomattakin selvää, että ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistämiseen tarvitaan monia toimia. Erityisesti kuntien on kirittävä ikäihmisille sopivien liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Tähän työhön tarvitaan entistä vahvemmin mukaan myös kolmas sektori ja vapaaehtoistyö.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

04.03.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/22550/mista-vauhtia-koulutusvientiin

Maailmalla kulkiessa huomaa, että Suomesta tunnetaan parhaiten PISA-tulokset ja Nokia. Suomalaisella koulutuksella on niin vahva brändi, että moni kansainvälinen suuryritys voi vain haaveilla vastaavasta. Kullanarvoinen kysymys on, kuinka muuttaa tämä brändi menestystuotteiksi, työpaikoiksi ja vahvaksi vientialaksi? Jotta jokaisella työkykyisellä olisi tulevaisuudessa työtä, tarvitsemme kipeästi uusia vetovoimaisia aloja. Koulutusvienti voisi parhaimmillaan olla Suomen uusi Nokia.

Koulutusvientiä ei oikein vielä mielletä oikein - ajatellaan että se on vain tutkintojen myyntiä ja ulkomaalaisten opiskelijoiden houkuttelemista Suomeen. Kuitenkaan tämä ei ole Suomessa edes mahdollista, koska maksuton koulutus on kirjattu lakiin.

Nykyinen sinivihreä hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan Suomi olisi tulevaisuudessa yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista. Tavoite on kasvattaa koulutuksen vientiä. Asian vauhdittamiseksi alalle on perustettu uusi yritysklusteri.

Finpro vetää Future Learning Finland (FLF) kansallista koulutusvientiklusterihanketta. FLF-klusteri on lähtenyt erinomaisesti käyntiin, reilu 70 alan suomalaistoimijaa on allekirjoittanut aiesopimuksen mukaantulosta. Mukana on mm. korkeakouluja, niiden yrityksiä, muita koulutuksentarjoajia, opetusteknologiafirmoja, konsultteja? Hankkeen ohjausryhmässä ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö. Odotan tältä hankkeelta poikkeuksellisen paljon. Tavoitteena on edistää tuotteistamista, yhteistä markkinointia, yhteisiä tuotteita ja verkottaa suomalaiset, kansainvälisesti pienet toimijat. Vain näin voidaan pärjätä markkinoilla.

Käytännössä uusia näköaloja on olemassa, kuten esimerkiksi opetusteknologian ja -materiaalin tuottamista ja konsultointia. Mahdollisuuksia on yhtälailla vaikkapa koulutusjärjestelmän kehittämisessä – tässähän Suomi on muita edellä ja tunnettu. Kehittäminen voi kattaa opetussuunnitelmat ja muut opetuksen konseptit sisältäen uuden teknologian ohella annetun koulutuksen.

Peliteollisuus on Suomessa suuressa nousussa ja huippuosaamista tältä alalta löytyy varmasti. Angry Birds on tästä upea osoitus. Tämä potentiaali kannattaa hyödyntää nykytilanteessa, kun erilaiset oppimispelit leviävät huimaa vauhtia. Monet lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan pelien avulla – se on ”diginatiiville” lapselle luonteva tapa oppia. Ja maailmalla riittää miljoonia koululaisia, kymmeniä tuhansia luokkahuoneita ja tuhansia koulutuksen järjestäjiä.

Suomi on vuosikaudet vienyt öljymaihin rakentamista - myös kouluja on rakennettu. Näiden kokemusten hyödyntäminen on tärkeää. Voisimme myydä "koko peruskoulun avaimet käteen - paketin" periaatteella: myydään myös koko konsepti eli uusin opetusteknologia nopeine yhteyksineen, opetussuunnitelmat tietenkin sovellettuna maan oloihin mukaan lukien modernit kalusteet. Siihen tarvitaan eri alan yrityksiä ja osaamista. Millään yrityksellä ei yksinään ole sellaista osaamispääomaa.

Koulutusvientiä ei pidäkään erottaa omaksi saarekkeeksi, vaan sen on täydennettävä nykyisiä vientialoja ja päinvastoin. Koulutuksen kentällä tarvitaan markkinointiosaamista, vientiosaamista ja kansainvälistymiseen tukea. On valittava selkeitä painopistealueita ja rajattava myös maantieteellisesti mihin panostetaan. Koulutusviennissä tarvitaan myös referenssejä, joiden avulla ponnistetaan yhä laajemmille markkinoille. Esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa on mittaamattomat markkinamahdollisuudet.

Julkaistu

01.03.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/22491/pitaisiko-lapsia-vahentaa-verotuksessa

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen YLE:n Ykkösaamussa tekemä ehdotus lapsivähennyksen palauttamisesta ei juuri herättänyt mitään reaktioita. Isoksi keskustelunavaukseksi suunniteltu ehdotus hävisi vellovaan verokeskusteluun.

Ehkäpä ehdotusta ei mielletty tosimielellä tehdyksikään. Ovathan demarit kovaan ääneen kuuluttaneet, että tuloveronalennuksiin ei ole varaa. He ovat väläytelleet jopa lapsilisän poistamista jo vähän paremmin tienaavilta perheiltä. Lapsivähennyksen palauttaminen eli veronkevennys kaikille lapsiperheille, jotka maksavat valtion tuloveroa, ei tuntunut sopivan enää SDP:n puheenjohtajan suuhun.

Urpilaisen lauantaiaamun perustelu oli oudohko: ”lapsilisien korottaminen on vaikeaa, joten lapsiperheitä voitaisiin tukea verovähennyksillä”. Tosiasia on, että niin lapsilisien korotus kuin verovähennysten lisääminenkin vievät valtion verotuloja. Molempien toteuttaminen on poliittisesta tahdosta kiinni.

Lapsivähennys on sinänsä hyvä keskustelunavaus. Suomalaisen lapsiperheen nettotulot ovat verotuksen ja lapsilisien jälkeen monesti pienemmät kuin samapalkkaisen perheen muualla Euroopassa, koska Suomen verotuksessa ei huomioida vanhempien hoito- ja elatusvastuuta lapsistaan.

Kun seuraavasta hallituksen ohjelmasta neuvotellaan ja verouudistusta sorvataan, on ihan hyvä arvioida, olisiko lapsivähennyksestä modernin perhepolitiikan välineeksi. On järkevä pohtia, olisiko verovähennyksestä toimivaksi keinoksi purkaa lapsiperheiden kannustinongelmia tai tukea yksinhuoltajia. Myös yhteishuoltajuudessa etävanhemman tukeminen vaatii uusia innovaatioita.

Tavallisen keskituloisen perheen arjen kannalta on kuitenkin kaikkein olennaisinta, että omalla palkalla on mahdollista tulla toimeen. Tämä edellyttää sitä, ettei perheiden työn verotusta ensi vaalikaudella ainakaan kiristetä ja että mieluummin maltillisin tuloveronalennuksin huolehditaan perheiden ostovoimasta.

Puheenjohtaja Urpilaiselle on vielä todettava, että lapsivähennys ei ole välttämättä se keino, joka tehokkaimmin auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia perheitä.

Julkaistu

24.02.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/22419/tasaveroa-tavoitellaan-totta-vai-tarua

Vaalien läheisyyden aistii viimeistään siitä, että julkisuudessa innokkaimmat keskittyvät kertomaan, mitä muut puolueet ja ehdokkaat ovat mieltä - tai paremminkin mitä mieltä toivovat kilpakumppaniensa olevan.

Tasaveromallin kannatusta on erityisen sitkeästi sullottu meidän kokoomuslaisten suuhun ja kannaksi. Toisin kuin julkisuudessa on väitetty ja toivottu, Kokoomus ei kannata tasaveroa. Olemme edelleen sitä mieltä, että he, jotka ansaitsevat enemmän, myös maksavat suuremman osuuden tuloistaan veroa niin euroissa kuin prosenteissakin.
�
Verotuksen on tulevaisuudessakin perustuttava veronmaksajan maksukykyyn. Se on sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa kerätä varoja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon. Verotuksella myös tasataan tuloeroja ja niin tulee tehdä jatkossakin.

Erityisesti Vasemmiston ja varsinkin SDP:n toistuvasti esittämälle väitteelle, että "Suomi on siirtynyt tämän hallituksen aikana vauhdilla kohti tasaverojärjestelmää, jossa tuloista riippumatta maksetaan sama veroprosentti", on vaikea löytää perusteita.
�
Tällä vaalikaudella työn verotusta on kevennetty, mutta suhteellisesti pienituloisia suosien. Se, että tämän vaalikauden tuloveron kevennykset ovat kohdistuneet suhteellisesti nimenomaan pieni- ja keskituloisille, on tehnyt pienituloisestakin työnteosta entistä kannattavampaa. Kaikki toimet, joilla työnteko kannattaa nykyistä enemmän, ovat parasta köyhyyden kitkemistä. Myös ensi vaalikaudella veronkevennyksiä on painotettava pienituloisille.

On myös väitetty, että kunnallisvero on kaikille tasavero. Tämä väite on väärä. Kunnallisvero on vähennyksien vuoksi vahvasti progressiivinen. Tätä progressiivisuutta hallitus on merkittävästi lisännyt korottamalla perusvähennystä 1480 eurosta 2250 euroon. 

Kuntaveron progressiivisuudesta kertoo hyvin seuraava esimerkki Tampereelta: 1550 euroa kuussa tienaava maksaa tuloistaan kunnallisveroa 11,2 %, 3100 euroa tienaava 16,2 % ja 6200 tienaava 17,5 %. Kuntavero ei ole tasavero. Kun lisäämme tähän valtion tuloveroasteikon, niin esimerkkimme pienituloinen palkansaaja maksaa tuloveroa 200 euroa kuukaudessa, kaksinkertaisesti tienaava keskituloinen maksaa nelinkertaisen määrän tuloveroja ja nelinkertaisesti tienaava hyvätuloinen maksaa kymmenkertaisesti tuloveroja.

On totta, että tällä hetkellä maksamme aiempaa korkeampia kiinteällä prosentilla perittäviä ympäristö-, kulutus-, ja haittaveroja. Tällöin veronmaksu määräytyy kulutuksen mukaan.

Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n hallitus on tällä vaalikaudella kiristänyt yleistä arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Samat puolueet esittävät arvonlisäveroon kiristyksiä myös ensi vaalikaudelle. Kannattavatko nämä puolueet tasaveroa? Eivät kannata. Puolueista ainakin Kokoomus, SDP, Vihreät ja RKP ovat esittäneet ensi vaalikaudelle jonkinlaisia kevennyksiä tuloveroon kunnallisveron tai valtionveron osalta. Tarkoittaako tämä tasaveron kannattamista? Ei tarkoita.

Julkaistu

21.02.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/22352/pelastetaanko-saimaannorppa 

Jäiden sulaessa Saimaalla ja kevään edetessä uteliaat pienet kuutit lähtevät liikkeelle tutustumaan elinympäristöönsä. Uintiretket ovat kohtalokkaita, sillä useat syntyneistä kuuteista hukkuvat verkkoihin. Verkkokalastus onkin saimaannorpan suurin uhka.

Saimaannorpat ovat erittäin uhanalaisia ilman verkkokalastustakin, koska vähälumiset talvet ja veden pinnan vaihtelut surmaavat kuutteja. Viimeisimmät kunnon talvet ovat olleet norpan pesimiselle hyviä, mutta ilmaston lämpeneminen heikentää nopeasti norppien ja etenkin kuuttien elinolosuhteita.

Saimaannorppa on aito suomalainen ja "saimaalainen" laji, jota ei tavata missään muualla maailmassa. Vaikka saimaannorppa on meille suomalaisille monin tavoin tärkeä, on se tällä hetkellä vaarassa kuolla sukupuuttoon. Norppia arvioidaan olevan enää vain alle 300 yksilöä. Tehostetuista suojelutoimista huolimatta saimaannorpan kanta on entisestään heikentynyt. Ei ole ihme, että EU:n komissio on vakavasti nuhdellut Suomea saimaannorpan riittämättömästä suojelusta.

Kuuttien elinmahdollisuuksien parantaminen on ainoa mahdollisuus pelastaa saimaannorppa. Onneksi kaupunkilaisjärki on ylettymässä myös norpansuojeluun. Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan asettama saimaannorppa ja kalastus -työryhmä on esittänyt, että saimaannorpan keskeisillä lisääntymisalueilla kielletään verkkokalastus 15.4.–30.6. kuuttien suojelemiseksi joko vapaaehtoisin sopimuksin tai asetuksella. Ministeri Anttila on luvannut olla työryhmänsä esityksen takana myös silloin, jos vapaaehtoisin sopimuksin ei päästä määräajassa asetettuun tavoitteeseen.

Norpan kannalta eletään jännittäviä aikoja. Talvi alkaa pian kääntyä kevääksi ja osakaskunnille vapaaehtoisten sopimusten allekirjoittamisen takaraja oli 15.2. Tavoitteeksi asetettua aukotonta noin 1500 neliökilometrin ydinaluetta ei ole saavutettu. Sopimusten ulkopuolelle on jäänyt karkean arvion mukaan jopa noin sata neliökilometriä. Ulkopuolella on arvioitu olevan erityisesti hyviä kalavesiä, jotka houkuttelevat tietenkin myös norppia.

Enää ei voi piiloutua puhumaan vain vapaaehtoisista suojelusopimuksista, vaan olennainen kysymys on, mikä on takaraja, jolloin verkkokalastuskielto aiotaan antaa, jos ja kun vapaaehtoisin sopimuksin ei päästä tavoiteltuihin yhtenäisiin suojelualueisiin. Muut vaihtoehdot ovat mahdottomia. Eduskunta sääti nimenomaan kalastuslakiin muutoksen, jotta asetusta on mahdollista käyttää norpan pelastamiseksi. Aukkojen hyväksyminen suojelualueella heikentäisi merkittävästi norpan suojelua ja merkitsisi myös norppien verkkokuolemien hyväksymistä. Kevätrajoitusalueen yhtenäisyys ja aukottomuus on tärkeää myös valvonnan ja tiedottamisen kannalta.

Kevätkauden verkkokalastuskielto on nopea ja täysin välttämätön keino auttaa saimaannorppia ja estää kuuttien surmia. Kielto ei olisi mitenkään kohtuuton, kun vastapainona on äärimmäisen uhanalaisen lajin olemassaolo. Ja varsinkin, kun kalastusta voisi jatkaa rajoitusaikana katiskoin, viehein, troolilla, joillakin rysillä ja nuotalla.