Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

(Julkaistu Muistiliiton Synapsi-lehdessä)

Helsingin Muistiyhdistys ja Muistiliitto tekevät monin tavoin mainiota työtä sen eteen, että oikeus elää omannäköistä elämää, liikkua ja ulkoilla toteutuvat. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa. Monet seniorit ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. Tämän asian korjaaminen on itselleni sydämen asia. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Kaikilla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus liikkua ja elää omannäköistä elämää. 

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää fyysistä kuntoa sekä toimintakykyä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä. Arjen asioista selviytyminen sujuvoituu ja omaishoitajankin työ kevenee, kun muistisairas ihminen ja hänen omaisensa liikkuvat arjessa säännöllisesti. Liikkujat myös nukkuvat yönsä paremmin. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin. 

Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta ulkoilmassa koronasuosituksia noudattaen on hyvä tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä, varsinkin näin korona-aikana.

Helsingissä on jatkettava työtä, että joka asuinalueella on sopivia liikuntamahdollisuuksia seniori-ikäisille. Ja myös riittävästi kunnollisia penkkejä lepoa varten. Varsinkin talvella jalkakäytävien kunnossapito on elintärkeää.

Korona-aika aiheuttaa uusia ja vaikeitakin tilanteita ja tunteita. Muistiliitossa olemme keränneet muistisairaiden ja heidän perheidensä kokemuksia. Erityinen huoli on ollut omaishoitoperheiden palveluiden puutteet. Toimitamme korjausvaateita palveluiden järjestämisestä vastaaville tahoille. Ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, että koronarajoitustoimilla ei saa estää muistisairasta ihmistä tapaamasta omaisiaan vaan on etsittävä turvalliset tavat taata ihmisoikeudet. Tämä on Helsingin huomioitava. 

Ihmiselle kuuluu iästä, sairaudesta ja epidemiasta riippumatta oikeus olla yhdessä puolisonsa kanssa, tavata läheisiään ja liikkua. Palveluiden on pelattava koronasta huolimatta. Uusia tapoja auttaa ja tukea on yhdessä kehitettävä. Helsingin Muistiyhdistys tekee mainiota työtä, ettei kukaan jäisi yksin. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää. Ajatukset ja terveiset ovat tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Terveyttä ja iloa toivottaen

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Muistiliiton ja eduskunnan muistiverkoston varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote 18.2.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kulttuuri- ja tapahtuma-alan tilanteesta. Kokoomus kantaa suurta huolta alan toimintaedellytyksistä koronakriisin aikana ja sen jälkeen.

Kokoomus haluaa tietää, millä aikataululla hallitus aikoo valmistella kulttuuri- ja tapahtuma-alalle suunnitelman ulos koronakriisistä. Kokoomus myös toivoo, että hallitus määrittelisi selkeät kriteerit, jotta tapahtumia voitaisiin järjestää terveysturvallisuus huomioiden. Lisäksi puolue haluaa  vastauksen siihen, milloin hallitus tuo eduskuntaan kompensaatiomallin, jolla korvataan alalle koituvia taloudellisia menetyksiä.

”Pitkään jatkuneet koronarajoitukset ovat varjostaneet kulttuuri- ja tapahtuma-alaa eikä loppua ole näkyvissä. Jatkuvassa epävarmuudessa toimiminen ei ole kenenkään etu. Kulttuuri ei saa kuolla koronaan”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

"Meidän mielestämme ala tarvitsee selkeät ohjeistukset, millä edellytyksin tapahtumia voidaan järjestää terveysturvallisuus huomioon ottaen. Hallitus on laatinut turvallisten tapahtumien periaatteet, mutta nämä eivät ole näkyneet rajoituksia koskevassa päätöksenteossa", eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Sofia Vikman (kok.) sanoo.

”Tapahtuma-alan toimijat ovat maamme parhaita tapahtumien järjestäjiä. He jos ketkä tietävät, miten tapahtuma voidaan järjestää ottaen erilaiset terveysturvallisuuteen liittyvät näkökulmat huomioon. Nyt olisi vihdoin aika kuunnella asiantuntijoita”, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Multala (kok.) sanoo.

Tapahtumateollisuudessa toimii 3200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo ennen koronaa oli 2,35 miljardia euroa. Toimiala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Arvioiden mukaan tapahtumateollisuuden menetykset vuoden 2020 osalta nousevat kokonaisuudessaan jopa 1,9 miljardiin euroon.

”Tarvitsemme selkeän exit-suunnitelman siitä, miten tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti. Tähän liittyen on laadittava selkeät koronavirukseen liittyvät mittarit, jotta toiminta ja päätöksenteko on mahdollisimman läpinäkyvää”, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.)sanoo. 

Kokoomus haluaa kompensoida alan taloudelliset menetykset

Kokoomus muistuttaa, että kulttuuriin ja tapahtumiin kohdistuvat rajoitukset rajoittavat perustuslain mukaista elinkeinovapautta. Kokoomuksen mielestä on välttämätöntä, että julkinen valta korvaa alan toimijoille rajoitustoimista aiheutuneita taloudellisia vahinkoja.

”Mikäli rajoitetaan tai jopa kielletään tapahtumien, kuten konserttien tai näytösten järjestäminen, on valtiolla oltava korvausvelvollisuus. Hallituksen tukimallit ovat tähän mennessä kohdistuneet kovin huonosti kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoihin. Tarvitsemme tukimallin, joka kohdentuu alan toimijoille reilusti ja yhdenvertaisesti”, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) sanoo.

Kokoomus esitti täysistunnossa keskiviikkona 17.2. eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa taloudellisten menetysten kompensoimiseksi. Eduskunnan hyväksyessä lausuman valtioneuvosto velvoitettaisiin luomaan korvausmalli, jolla elinkeinonharjoittajille korvataan kaikista tartuntatautilain nojalla toteutetuista rajoituksista aiheutuneet taloudelliset menetykset.

Lisätietoja:

Paula Risikko, puh. 09 432 3107

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Sinuhe Wallinheimo, puh. 09 432 3193

Julkaistu

Tiedote 16.2.2021
Julkaisuvapaa heti


Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen iloitsevat siitä, että Kokoomuksen pitkään ajama perhevapaauudistus on viimein etenemässä. Kokoomus kiittää perhevapaauudistuksen perheille tuomia joustoja, erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta ja ansiosidonnaisen pidentymistä, mutta on huolissaan siitä, että uudistus ei täytä odotuksia tasa-arvon edistymisestä työelämässä.

”Kokoomukselle perhevapaauudistus on pitkäaikainen tavoite. Me haluamme edistää tasa-arvoa, lapsen etua ja perheiden parempaa arkea. Kannatamme joustavaa mallia, koska perheet, lapset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Lisäjoustot ovat juuri sitä, mitä perheet ovat halunneet, mutta tasa-arvossa otetaan tällä uudistuksella korkeintaan vauvanaskeleita”, kokoomusedustajat arvioivat.

Kokoomuksen mukaan esityksen isoin kysymys on, lisääkö uudistus isien perhevapaiden käyttöä.

”Meidän silmiimme tasa-arvonäkökulma on aika lailla vesittynyt. Uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, miten isiä kannustetaan käyttämään yhteisiä vapaita, että vastaukset, miten tasataan äitiydestä työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Naisten syrjiminen työmarkkinoilla uhkaa jatkua, eikä hallituksen esitys puutu siihen, että naisten työllisyys on Pohjoismaiden heikoin”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Ongelmana on myös se, ettei kotihoidontukeen haluta poliittisista syistä koskea, vaikka se tutkijoidenkin mukaan on naisille köyhyysansa.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa myös nämä odotukset myös teoin.”

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Julkaistu

Tiedote 13.2.21

Julkaisuvapaa


Hallituksen perhevapaauudistukseen kohdistuu isot odotukset, ja nyt on aika lunastaa ne, vaativat kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanni Grahn-Laasonen.

Lehtitietojen mukaan hallitus on julkaisemassa oman perhevapaamallinsa alkuviikosta. Kokoomusedustajat muistuttavat, että odotukset täyttääkseen uudistuksen tulisi olla aidosti tasa-arvoa lisäävä ja naisten työllisyyttä vahvistava.

”Jokainen ymmärtää, että tässä tilanteessa uudistus, joka heikentää työllisyyttä, ei tule kysymykseenkään. Meidän odotuksemme on, että Suomi saa aidosti tasa-arvoisen ja perheiden erilaiset tilanteet paremmin huomioon ottavan perhevapaauudistuksen. Nyt on aika näyttää, että Suomi on pohjoismainen, tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta myös perheille”, Grahn-Laasonen ja Sarkomaa sanovat.

Kokoomus on ajanut pitkään kunnianhimoista perhevapaauudistusta ja lupaa tukea hallitusta, jos hallitus on valmis tuomaan eduskuntaan uudistuksen, joka vastaa odotuksiin.

”Meidän odotuksemme ovat, että perhevapaauudistus edistää tasa-arvoa ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, kohtelee kaikkia erilaisia perheitä yhdenvertaisesti, vahvistaa naisten työllisyyttä ja edistää lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. Me pidämme tärkeänä, että uudistus helpottaa perheiden arkea ja tuo lisää joustavuutta yhdenvertaisesti niin äideille kuin isille.”

Hallituksen aiemmin esittelevät linjaukset eivät kokoomusedustajien mukaan täytä perhevapaauudistukselle asetettuja odotuksia, sillä se arvioiden mukaan jopa heikentäisi työllisyyttä.

”Valmistelussa on löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut muun muassa siihen, miten isiä kannustetaan käyttämään perhevapaita, miten järjestelmä joustaa erilaisten perheiden tarpeisiin, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa”, kokoomusedustajat sanovat.

”Kokoomus tekee eduskunnassa sitkeästi työtä, jotta tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus. Maan hallitus on puhunut paljon tasa-arvon edistämisestä, nyt on aika lunastaa nämä odotukset myös teoin.”

Lisätiedot:

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

On mahdotonta ymmärtää, miksi pääministeri Marin hyväksyy hallituksensa vanhusten kotihoitoa heikentävät toimet? Tämä on täysin päinvastaista mitä hallitusohjelmassa on sovittu ja luvattu.

Tuoreet uutiset kertovat karua kieltä vanhusten kotihoidon heikentyneestä tilanteesta. Olen huolissani siitä, että yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Vaalikausi on puolessa välissä eikä luvattuja toimia ole tehty. Hallitus ei myöskään mittavasta rahojen käytöstä huolimatta ole varannut budjettikehykseensä määrärahoja kotihoidon merkittäviin parannuksiin. 

Kotihoidossa olevat vanhukset ovat yhä iäkkäämpiä ja usein muistisairaita. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja. Koronaepidemia on lisännyt entisestään uudenlaista avun tarvetta ja yksinäisyyttä.

On vakavaa, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon tilannetta. Hoitajamitoituksessa hallitus käänsi rumasti selän kotihoidon vanhuksille ja syvensi kotihoidon ahdinkoa entisestään. Sitovan mitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan heikentää kotihoidon tilannetta. Tämä vakava varoitus oli hallituksen omassa lakiesityksessä ja lähes kaikkien asiantuntijoiden lausunnoissa. Tästä piittaamatta toimet kotihoidon vaikean tilanteen helpottamiseksi ovat jääneet tekemättä. Kokoomus on edellyttänyt kaikkien ikäihmisten palveluiden parantamista ja kokonaisuudistusta vanhuspalvelulakiin. Uudistuksen valmistelu aloitettiin viime eduskuntakaudella mutta esitystä ei vielä näy eikä kuulu.

Lisäksi hallitus leikkasi kotitalousvähennystä, joka osui kipeästi senioreihin ja vaikeutti mahdollisuuksia hankkia välttämätöntä apua. Suureksi vahingoksi hallitus lakkautti valtakunnallisen Muistiohjelman, jonka tarkoitus on ollut kehittää muistisairaille ja heidän perheilleen apua ja tukea.

Valtaosa senioreista ei ole kotihoidon piirissä, vaan he hankkivat tarvitsevansa avun eri tavoin. Siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä. Ihmisiä ei saa jättää yksin.

Kokoomus esitti kuluvaa vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissaan merkittävää lisäpanostusta vanhusten koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden ihmisten palveluihin. Hallituspuolueet äänestivät esityksemme nurin ennen joulua. Esityksemme, joka olisi merkinnyt tuhatta uutta hoitajaa kotihoitoon.

Esitimme myös senioreille korotettua superkotitalousvähennystä. Asiasta tekemäni lakialoite on ollut eduskunnan käsittelyssä. Senioreiden superkotitalousvähennyksessä  verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Lue lisää aiheesta: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=8995

Kaiken lisäksi hallitus rakentaa maakuntauudistusta, jossa rahat kulutetaan hallintoon. Nämä eurot tarvittaisiin kipeästi ihmisten palveluihin ja hoitohenkilön työn pito- ja vetovoiman vahvistamiseen.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu


Saaristomeren ja koko Itämeren kannalta on elintärkeää, että ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) on hereillä ja ripeät toimet Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi ovat valmisteltu. Vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminen on korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta. Moni on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja.  Yhtälailla moni miettii, mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti. Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa.

On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen niin, että muutos Itämeressä tapahtuu. Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista. 

Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita valuteta Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan.

On yhtä yhtä tärkeää, että Saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus. Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen.

Maatalouden ympäristötukia on uudistettava vesiensuojelun kannalta vaikuttavimmaksi. Lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.
Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueemme menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa   kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

Tiedote

7.2.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa herättelee ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) ripeisiin toimiin Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Sarkomaan mukaan vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminenon korjattava kevään kehysriihessä.

Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta.Sarkomaa on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja. 

”Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti”, Sarkomaa sanoo.

”Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa. On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseenniin, että muutos Itämeressä tapahtuu”, Sarkomaa jatkaa.

Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Sarkomaan mukaan lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista.

”Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen”, Sarkomaa sanoo.

”Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa toivoo myös, että saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus.

”Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 2.2.2021

Helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
Sarkomaa on ollut koko kuluvan vaalikauden ryhmänsä puheenjohtajistossa. Espoolainen Kai Mykkänen jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajina jatkavat Sarkomaan lisäksi Jukka Kopra Lappeenrannasta ja Mari-Leena Talvitie Oulusta. Valinnat teki puolueen eduskuntaryhmä yksimielisesti järjestäytymiskokouksessaan.

Eduskunta palasi eilen tiistaina istuntotauolta takaisin töihinsä. Tänään keskiviikkona tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa valtiopäivät.

Sarkomaan mukaan alkavalla istuntokaudella hallituksen on kaivettava esiin vaikuttava kaupunkipolitiikka. Koronaepidemia on runnellut rajuimmin Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua. Eduskunnan on huolehdittava toimista, joilla mahdollistetaan ihmisten ja yritysten sekä koko maan kasvun veturin selviäminen kestävästi yli koronaepidemian niin, että Helsinkiä päästään ripeästi uudelleenrakentamaan.

Sarkomaa pitää hallituksen maakuntamalliin pohjautuvaa sote-esitystä vakavana uhkana Helsingin taloudelle ja ihmisten palveluille. Esitys leikkaisi rajusti niin helsinkiläisten sote-palveluihin tulevaa rahaa kuin Helsingin kuntaveroistaan saamaa euromäärää. Tämä söisi pääkaupungin elinvoimaa ja voimavaroja muista kaupungin palveluista. Sarkomaan mukaan uusinta sote-esitystä eivät voi ainakaan helsinkiläiset millään perusteella kannattaa. Uuden hallinnon ja verorasitusta nostavan maakuntaveron sijaan Sarkomaan mukaan helsinkiläisten veroeurot on laitettava siihen, että palveluita saa ajoissa ja helsinkiläiset saavat vastinetta verorahoilleen.

Sarkomaa johtaa myös eduskunnassa toimivaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukuntaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 2.2.2021

Ihmisoikeusvaltuuskunnan tuoreen raportin mukaan koronaviruspandemian torjumiseksi oli viime keväällä ryhdyttävä nopeasti moniin toimenpiteisiin, mutta kiireessä ne eivät kuitenkaan aina perustuneet lakiin ja menettelylliset oikeudet usein unohtuivat.

”On hienoa, että valtuuskunta sanoo asian nyt selkeästi. On tärkeää, että opiksi otetaan, jotta jatkossa vältyttäisiin vastaavilta ihmisoikeuksien rikkomuksilta. Turvallisuuden takaamisessa eli tässä tapauksessa viruksen torjumisessa on kyettävä ottamaan huomioon, inhimillisyys ja ihmisoikeudet” sanovat kansanedustajat ja Muistiliiton puheenjohtajisto Merja Mäkisalo-Ropponen, Sari Sarkomaa ja Pasi Kivisaari.

Raportin mukaan viime keväällä oikeuksien toteutumisessa oli ongelmia, jotka joutuivat esimerkiksi palvelutaloihin asetetuista yleisistä vierailukielloista. Palvelutaloihin tai sosiaalihuollon yksiköihin ei ihmisoikeusvaltuutetun mukaan saa asettaa esimerkiksi yleisiä vierailukieltoja tai liikkumisrajoituksia. Rajoitusten on aina perustuttava lain nojalla annettuun yksilölliseen päätökseen. Asiakkaan ja omaisen kanssa pitää sopia menettelytavoista, joilla vierailuja voidaan toteuttaa aiheuttamatta tartuntavaaraa. Tämä on tärkeä ottaa kunnissa välittömästi huomioon siten, ettei kategorisesti enää tehdä päätöksiä, jotka estävät esimerkiksi muistisairaita tapaamasta läheisiään.

Toinen tärkeä valvottava asia on nyt valmistelussa oleva vammaispalvelulain uudistus. Siinä on nykyistä selkeämmin sanottava, että vammaispalvelut kuuluvat myös muistisairaille. Tällä hetkellä monin paikoin muistisairaille ei näitä palveluja myönnetä. Vammaispalvelulain uudistuksen perustana on YK:n vammaisyleissopimus.

”Esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamies muistuttaa vuosittaisessa raportissaan, että vammaisyleissopimus sisältää laaja-alaisen vammaisuuden määrittelyn, jonka turvin voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa eri tavoin vammaisten ihmisten oikeudet ja yhdenvertaisuus. Esimerkiksi muistisairaat henkilöt ja psykiatriset potilaat kuuluvat siten sopimuksen soveltamisalaan. Nyt kunnissa ja alueilla on otettava vakavasti tämä oikeusasiamiehen viesti” kansanedustajat muistuttavat.

Lisätietoja:

Merja Mäkisalo-Ropponen, puh. 050 357 9090

Muistiliiton puheenjohtaja, kansanedustaja (sd)

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Muistiliiton 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja (kok)

Pasi Kivisaari, puh. 050 347 9334

Muistiliiton 2. varapuheenjohtaja kansanedustaja (kesk.)

Julkaistu

Pääministeri Marin näytti asettavan kunnallisen kotihoidon ja kotitalousvähennyksen vastakkain viime torstain A-talkissa. Pääministeri ei näe tarvetta kotitalousvähennyksen kehittämiselle. Pääministerin Marinin puheet herättivät vakavan huolen siitä, ettei vanhusten kotihoidon vaikeaa tilannetta eikä ikäihmisten arkea ole hallituksessa ollenkaan ymmärretty. Kotona asuvien ikäihmisten avun tarve on suuri ja siihen vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia keinoja. Vetoan hallituksen ministereihin, että he voittaisivat vastenmielisyytensä kotitalousvähennystä kohtaan ja ottaisivat sen kehittämisen osaksi toimia, joilla palveluja parannetaan senioreiden kotona asumisen ja omannäköisen elämän mahdollistamiseksi.  

Seniorit ovat hyvin moninainen joukko. Ikävuosien kertyessä moni tarvitsee apua ja tukea, mutta elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaankin vaihtoehtoja. 

Hyvinvointipalveluiden kehittämisessä on nykyistä vahvemmin oltava lähtökohtana ihmisten yksilölliset tarpeet. Sen sijaan, että ideologisesti suljetaan pois keinoja, olisi niitä aktiivisesti kehitettävä lisää. Kotitalousvähennys on monen seniorin kotona asumisen mahdollistaja sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaja. Myös pienituloisilla vanhuksilla pitää olla mahdollisuus hankkia itse valitsemiaan kotona asumista tukevia palveluita ja siksi kokoomus on esittänyt superkotitalousvähennystä.

Palveluiden tuottamiseen tarvitaan julkisen sektorin rinnalle yritykset, järjestöt sekä muut toimijat. Kotitalousvähennyksen on viisasta olla osana keinovalikoimaa. Hallituksen on syytä kuulla senioreita. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, ovat vaatineet hallituksen kotitalousvähennysleikkauksen perumista ja korotettua vähennystä senioreille.

Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormittuneita. Omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea. Koronaepidemian aikana moni omaishoitoperhe on jäänyt täysin ilman tukea. Omaishoitoperheiden kanssa on yhdessä rakennettava toimi­van hoivan kokonaisuutta, joka ennalta­ehkäisee omaishoitajan kuormittumista ja uupumista, sekä varmistaa hyvän hoivan. Superkotitalousvähennys on tärkeä lisä keinovalikoimaan. 

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä 874 314. Heistä ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 40 000 ja kotihoidon piirissä noin 52 000 ihmistä. Merkittävä osa senioreista asuu yksin ilman mitään apua ja tukea. Koronaepidemia ja monin osin liian kategoriset yli 70-vuotta täyttäneiden ihmisiä koskevat suositukset ovat entisestään lisänneet  uudenlaisten avun ja tuen muotojen merkitystä. 

Lakialoitteeni senioreiden superkotitalousvähennyksestä oli eduskunnan käsittelyssä ennen joulua.  Eduskuntaryhmämme esitti  jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä hallituksen tekemän kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

On vakava tosiasia, että hallitus on omilla toimillaan heikentänyt kotihoidon jo valmiiksi  kiperää tilannetta. Lakisääteisen hoitajamitoituksen säätäminen pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan ajaa kotihoitoa entistä suurempaan ahdinkoon ja hoitajapulaan. Hallituksen leikkaus kotitalousvähennykseen vaikeutti senioreiden mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja.  Kotitalousvähennyksen käyttäjistä lähes puolet on eläkeläisiä. Tukea kotona asumiseen on lisättävä, eikä vähennettävä. Toimia on tehtävä viipymättä, ihmisiä ei saa jättää yksin. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

00102 Eduskunta

Tel. +358 50 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

https://www.facebook.com/sarkomaasari/
http://fi.linkedin.com/in/sari.sarkomaa