fbpx Siirry sisältöön

Kirjallinen kysymys covid-19 aiheuttamien silmätautien hoitojonojen purkamisesta ja varautumisesta väestön ikääntymisen vaikutuksiin silmäterveydenhuollossa

Eduskunnan puhemiehelle

Silmätautien hoitoon pääsy on vaikeutunut COVID-19-epidemian aikana. Kun 31.8.2019 yli 180 vrk hoitoa odottaneita oli 561, vuotta myöhemmin 31.8.2020 heitä oli peräti 5 660. Erityisen vaikea tilanne on Helsingin ja Uudenmaan – sekä Satakunnan sairaanhoitopiireissä. 

COVID-19:n aiheuttama vaikea hoitoon pääsy antaa ennakkokäsityksen silmäterveydenhuollon tulossa olevista, ikääntyvään väestöön ja sen kaihin-, glaukooman-, ikärappeumien- ja diabeettisten silmäsairauksien hoitoon liittyvien haasteiden mittasuhteista. On mahdollista, että edellä mainittuja sairauksia sairastavien noin 900 000 henkilön lukumäärä kaksinkertaistuu kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sairaanhoitopiirien silmätautien poliklinikoille tehdään vuosittain yhteensä noin 600 000 hoitokäyntiä. Samaan aikaan yksityisiin optikkoliikkeisiin tehdään noin 1 500 000 tutkimuskäyntiä; silmälääkärivastaanotoille noin 500 000 ja optikkovastaanotoille noin 1 000 0000 asiakaskäyntiä. Yksityisen sektorin vastaanottokapasiteetti on noin 2,5-kertainen julkisen sektorin kapasiteettiin verrattuna. 

Suomessa on valtakunnallinen, 676 optikkoliikkeinä tunnettu, luvanvaraisten terveydenhuollon toimintayksiköiden verkosto, joista 90 %:a tuottaa sekä optikko- että silmälääkäripalveluja ja niihin liittyviä silmätutkimuksia. Yksiköissä toimii Suomen kaikkiaan noin 500 työikäisestä silmälääkäristä 350 ja noin 1 500 laillistetusta optikosta 1 200 vastaten perustason näönhuollon- ja silmäterveyden palveluiden tuotannosta.

Näkemisen ja silmäterveys NÄE ry:n kesäkuussa 2020 valmistuneen selvityksen mukaan yksityisten optikkoliikkeiden tuottamien silmäterveyspalveluiden hyödyntäminen julkisesti rahoitettujen palveluiden tuotannossa säästäisi vuosittain noin 30 miljoonaa euroa sairaanhoitopiirien omistajakuntien verovaroja. Selvitys perustuu kolmen sairaanhoitopiirin (Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Savo) julkisesti ilmoittamiin palveluhintoihin ja yksityisten palveluntarjoajien samojen palveluiden hinnastohintoihin. Esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiirin osalta kysymys on vuosittain noin 930 000 euron säästöstä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka hallitus aikoo varmistaa, että silmätautien pahoin ruuhkautunut hoitoon pääsy normalisoidaan mahdollisimman nopeasti ja että se tehdään kustannustehokkaalla tavalla ilman tarpeettomia investointeja laite- ja henkilöresursseihin?

Mitä toimenpiteitä hallitus on suunnitellut varautuakseen silmäsairauksista kärsivien potilaiden lukumäärän kaksinkertaistumiseen ja hoitokäyntien volyymin moninkertaistumiseen nykyisestä kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä?

Helsingissä 3.11.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram