Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 29.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Vastuuministeri Kiurun toimia tarvitaan  – lääkärikäyntien väheneminen lykkää diagnooseja, pahentaa sairauksia ja voi aiheuttaa hengenvaaran

Koronaviruksen vastaisen työn ohella myös muiden sairauksien hoitoja ja oireiden tutkimista on ylläpidettävä epidemian aikana. Koronaviruksen vuoksi terveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet, jonka seurauksena diagnoosin ja hoidon lykkääntyminen voivat monissa tapauksissa aiheuttaa sairauden pahenemisen tai jopa hengenvaaran.

Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy. Kansainvälisiin arvioihin perustuvien havaintojen mukaan on suuri riski, että myös Suomessa hoitamatta jäävät vaivat voivat sairastuttaa ja aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia jopa enemmän kuin koronavirus.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa peruspalveluministeri Kiurulta tehostettuja lisätoimia ja ohjeita. Sarkomaa on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan sairauksien diagnosoimisen ja hoidon ja seurannan toteutumisesta koronaepidemian aikana, syntyneiden hoitojonojen sekä hoitovajeen purkamisesta ja ennaltaehkäisemisestä.

”Rajoitukset ovat purreet ja tartuntamäärät ovat laskeneet. Tästä iso kiitos kuuluu suomalaisille, jotka ovat rajoitteita noudattaneet. Toimet ovat kuitenkin johtamassa uuteen vaaraan, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä välttämättömiin terveyspalveluihin. Merkittävä määrä terveyspalveluja on ajettu alas ja kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu.

Näiden syiden seurauksena vastaanotto- ja päivystyskäyntien määrät ovat vähentyneet huomattavasti”, Sarkomaa sanoo.

Vaikka potilasmäärät ovat pudonneet, hoidon tarve ei ole vähentynyt. Sarkomaa kantaa erityistä huolta pitkäaikaissairaille välttämättömän sairauden hoidon ja seurannan puutteiden vaikutuksista.

”Diabetes, mielenterveysongelmat, syövät, sydän- ja verisuomisairaudet, astma, COPD sekä monet muut taudit pahenevat, jos hoitoon ei hakeuduta tai sinne ei pääse. Sairauksien hoito vaatii myös uusien diagnoosien tekemistä heti oireiden ilmaannuttua”, Sarkomaa huomauttaa.

Koronan vuoksi valtiovallalta on tullut vahva viesti siitä, että 70 vuotta täyttäneiden ja riskiryhmiin kuuluvien pitäisi pysyä kotona karanteenin omaisissa olosuhteissa. Sarkomaa nostaa esiin, että ohje lääkärille menon, riittävän liikunnan, kuntoutuksen ja sairauksien hoidon tärkeydestä myös epidemian aikana olisi vähintäänkin yhtä tärkeää tuoda selkeästi tietoon.

”Rajoitustoimien ohella kiritän hallitusta ohjeistamaan myös hoitoon hakeutumisen tärkeydestä ja etsimään yhdessä palvelujen järjestäjien kanssa turvalliset tavat taata riittävä ja turvallinen hoito Ja kuntoutus. On hyvä asia, että ihmiset ottavat koronaan liittyvät rajoitukset tosissaan, mutta moni kuitenkin turhaan pelkää kuormittavansa järjestelmää lääkärikäynnillään”, Sarkomaa sanoo.

”Myös tiedot suojavarustepulasta ovat lisänneet huolta. Suojavarusteasia on saatava kuntoon niin, että asianmukaisia  riittää ohjeiden mukaisesti kaikkiin sote-palveluihin ja kaikkialla voidaan toimia turvallisesti niin potilaiden kuin henkilöstön kannalta. Myös vastaanottotoimintaan täytyy antaa ohjeet suojavarusteiden käytöstä. Tämä lisäisi myös potilaiden turvallisuuden tunnetta”, Sarkomaa sanoo.

”Jokaisen ihmisen tulisi saada koronakriisin aikanakin terveytensä ja toimintakykynsä kannalta tarpeellinen terveydenhoito ja kuntoutus. Poikkeustilassa tämä edellyttää ministeriltä vahvoja toimenpiteitä, selkeitä ohjeita ja vastuunkantoa”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050-5113033

Julkaistu

TIEDOTE 25.4.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat peräänkuuluttavat valtakunnallisesti kerättyä avointa tietoa lasten ja nuorten koronatartunnoista

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho peräänkuuluttavat avointa valtakunnallista tietoa päiväkotien ja koulujen koronatartunnoista ja määristä. Edustajien saamien tietojen mukaan Suomessa ei kerätä yhteen valtakunnallista tietoa esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuneista epidemioista. Tieto jää yksittäisiin kuntiin, kun dataa ei kokoa kukaan yhteen. Meillä on käytössä tieto ikäryhmittäin tartunnoista, mutta ei sitä moniko näistä tartunnan saaneista on ollut varhaiskasvatuksessa tai koulussa tai tarkemmin millä alueilla tartunnat ovat.

Hallitus on kaavailemassa ratkaisuja koulujen avaamisen ja muiden koronavarotoimien purkamisesta. Kansanedustajat pitävät tärkeänä, että tietoa virustartuntatilanteesta on kerätty valtakunnallisesti ja luotettavasti. Erityisesti poikkeusolojen ja vakavan virusepidemian aikana on välttämätöntä, että kaikki mahdollinen ajantasainen ja luotettava tieto on avoimesti asiantuntijoiden, tutkijoiden, päättäjien, terveydenhuollon ammattilaisten sekä opetustoimen henkilöstön että kansalaisten käytössä.

Edustajat alleviivaavat valtakunnan tasolla kerätyn tiedon tärkeyttä, kun rajoitus toimia aletaan purkamaan tai uusi lievempiä suunnitellaan. Valtakunnallista tietoa tarvitaan niin päiväkotien, koulujen kuin vanhusten hoivalaitosten infektiotartuntojen määristä ja alueellisesta jakautumisesta. Alueellisia vaikutuksia ei voida ottaa huomioon poliittisessa päätöksenteossa, jos niistä ei ole kerättyä tietoa.

Monet perheet miettivät myös normaali arkeen paluuta ja sitä tehdäänkö koulujen etäopetuksen purku ja varhaiskasvatukseen paluu heidän alueellaan.  Tieto on sekä perheille että työntekijöille tärkeä.

LISÄTIEDOT

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Julkaistu

Kirjallinen kysymys

Sairauksien diagnosoimisen ja hoidon ja seurannan toteutumisesta koronaepidemian aikana, syntyneiden hoitojonojen sekä hoitovajeen purkamisesta ja ennaltaehkäisemisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen terveydenhuoltoa uhkaa koronaepidemian jälkeen uusi kriisi, jos muiden sairauksien hoitoa ei riittävästi huomioida epidemian aikana ja exit-strategiassa. Kiireetöntä hoitoa on keskeytetty ympäri Suomea, jonka lisäksi potilaat ovat itse peruneet aikoja tai jättäneet tulematta vastaanotolle ja päivystykseen. Diagnoosin ja hoidon lykkääntyminen voivat monissa tapauksissa aiheuttaa potilaalle sairauden pahenemisen tai jopa hengenvaaran.

Asiasta ovat varoittaneet esimerkiksi lääkäriliton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi ja johtava ylilääkärin Petri Bono 17.4.2020 ilmestyneessä Lääkärilehden pääkirjoituksessa. Rajaniemi ja Bono varoittavat, että pitkä varautumisjakso johtaa siihen, että terveydenhuollon toiminta häiriintyy moneksi vuodeksi. Pitkäaikaisten, jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien hoito ja uusien oireiden välttämättömiä selvittelyjä jää toteutumatta. Tällaisia tarvitsevat mm. sydänoireiset potilaat, astmaatikot, COPD-potilaat, diabeetikot sekä potilaat, jotka tarvitsevat tähystyksiä ja leikkauksia esimerkiksi mahasuolikanavan oireiden selvittämiseksi ja hoidoksi.

Kansainvälisesti on raportoitu, että vastaanotoilla ja päivystyksissä on selkeästi vähemmän mm. sydänpotilaita (esim. infarktipotilaita). Hoidon tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään. Siksi on tärkeää ylläpitää myös muiden tautien hoitoja ja oireiden tutkimista joko klassisia tai etävastaanottoja hyödyntäen.

Jotta terveydenhuolto ei ajautuisi uuteen kriisiin COVID-19-epidemian laannuttua, on huolehdittava kroonisten ja puolikiireellisten sairauksien hoidosta myös epidemian aikana. Oikeaa tietoa on jaettava samaan aikaan kun ylläpidetään epidemian levitessä mukautuvaa sairaala- ja tehohoitokapasiteettia.

Valtakunnallisesti on määriteltävä, mikä on päivystyksellistä, kiireellistä, puolikiireellistä ja kiireetöntä sairaanhoitoa. Ilman tätä määrittelyä uhkaa muista sairauksista aiheutuvien menetettyjen elinvuosien määrä kasvaa. Seuraukset näkyvät valitettavasti vasta muutamien vuosien päästä. Siksi keskustelu muiden sairauksien hoidosta COVID-19-epidemian aikana on syytä aloittaa nyt.

Rajaniemi ja Bono painottavat myös testauksen tärkeyttä terveydenhuollon kannalta ja kehottavat testaamaan väestöä mahdollisimman laajasti, jolloin voidaan estää tartuntojen leviäminen ja säästää terveydenhuollon resursseja. Rajaniemi toivoo, että huoli potilaiden hoitamatta jäämisestä välittyisi viranomaisille ja asiaan saataisiin ohjeistus.

Potilasmäärien vähentyminen on näkynyt ympäri Suomea, esim. HUS:in alueella päivityspotilaiden määrä on vähentynyt 20-50 prosenttia ja THL:n mukaan terveysasemilla käynnit ovat vähentyneet puoleen. On selvää, että lisäresursseja jonojen purkamiseen tarvitaan.

Myös syöpäseulonnat on keskeytetty monissa kunnissa koronaviruksen vuoksi. Suomessa seulotaan kohdunkaulan syöpää, rintasyöpää sekä joillakin paikkakunnilla suolistosyöpää. Esimerkiksi kohdunkaulan syövän seulontoihin kutsuminen on keskeytetty lähes 80 kunnassa. Osallistuminen on vähentynyt myös niillä paikkakunnilla, joilla seulontoja yhä järjestetään. Suomen Syöpärekisteri on vaatinut uusintakutsuja kaikille vuonna 2020 seulontaan oikeutetuille myös vuodelle 2021.

Julkisuudessa käyty keskustelu sekä tiedot mm. suojien puutteesta ja terveydenhuollon resursseista ovat aiheuttaneet huolta sairaalahoidon ja terveyspalveluiden käytön turvallisuudesta. Moni pelkää kuormittavansa hoitojärjestelmää ja jättää siksi käynnin väliin. Potilaat ottavat viranomaisten suositukset tosissaan ja ovat pysyneet poissa terveysasemilta.  Koronan vuoksi on ollut vahva viesti, että esimerkiksi iäkkäiden ja riskiryhmiin kuuluvien pitäisi pysyä kotona. Ohjeet lääkärille menon tärkeydestä ja sairauksien hoidon tärkeydestä myös epidemian aikana ovat olleet vähäisempiä.

Ihmiset peruvat tai siirtävät lääkäriaikojaan itse ja seuraukset voivat olla vakavia. Kodeissaan eristyksissä olevat pitkäaikaissairaat eivät hakeudu tartuntoja pelätessään hoitoon. Tilanne on omiaan aiheuttamaan enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin itse koronavirus. Kansainvälisiin arvioihin perustuvien havaintojen mukaan hoitamatta jäävät sairaudet voivat sairastuttaa ja tappaa koronaa enemmän ihmisiä Suomessa.  Monet sairaudet pahenevat, jos niitä ei hoideta. Tällaisia ovat mm. kansansairautemme kuten sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat.

Tilanne on vakava. Jos pitkäaikaissairauksia ei voida seurata ja hoitaa, tilanne voi pahentua niin, että sairaudet uhkaavat jo henkeä tai liitännäissairauksien riski kasvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen vaikutusarvion mukaan koronavirusepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on kauaskantoisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen.

Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat THL:n mukaan vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.

THL:n asiantuntijat arvioivat, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Kiireettömän hoidon tarve voi muuttua kiireelliseksi, jos hoitoon pääsy viivästyy.

Mielenterveysongelmat ovat olleet pitkään kasvussa. Mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomapäivät ja lyhytpsykoterapialähetteiden määrä osoittavat, että koronan aiheuttama poikkeustilanne kasvattaa ennestään huolestuttavaa tilastoa vielä aiempaa hälyttävämpään suuntaan.

Jonojen purkamiseen kriisitilanteen jälkeen on THL:n mukaan syytä varautua huolellisesti. Epidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien arvioidaan vaikuttavan erityisesti riskiryhmään kuuluvien, ikääntyneiden, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien sekä asunnottomien arjessa pärjäämiseen ja henkiseen jaksamiseen.

Useita riskejä liittyy vaikutusarvion mukaan myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön toimintakykyyn. Henkilöstöä on huolettanut muun muassa suojauksen riittävyys sekä asiakkaiden turvallisuus. Henkilöstön mahdollisia tartuntoja pidetään myös merkittävänä riskinä järjestelmän kantokyvylle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää potilaiden hakeutumista välttämättömään hoitoon koronakriisin aikana?

Millaisin toimin huolehditaan puolikiireellisten ja pitkäaikaisten, jatkuvaa seurantaa vaativien sairauksien hoidosta sekä uusien oireiden välttämättömästä selvittelystä ja kuntoutuksesta koronaepidemian aikana?

Millaisin toimin ja voimavaroin varaudutaan hoitojonojen ja hoitovajeen purkamiseen koronakriisin aikana ja sen jälkeen?

Aikooko hallitus laatia suunnitelman uusintakutsuille syöpäseulontoihin niille, jotka eivät päässeet seulontaan vuonna 2020 koronakriisin vuoksi?

Millaisin toimin ja ohjein aiotaan edistää sitä, että kotona karanteeninomaisissa olosuhteissa olevat yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat ihmiset saisivat koronakriisin aikana terveytensä ja toimintakykynsä kannalta tarpeellisen terveydenhoidon ja kuntouksen?

Mihin toimiin on ryhdytty valtakunnallisen määrittelyn tekemiseksi siitä, mikä on päivystyksellistä, kiireellistä, puolikiireellistä ja kiireetöntä sairaanhoitoa?

Millä toimin hallitus ehkäisee ja vastaa kasvaviin mielenterveysongelmiin sekä miten on tarkoitus vahvistaa puutteellista mielenterveyshoidon perustasoa?

Millaisiin toimiin on ryhdytty, ettei suojavarustepula estä tarpeellisen terveydenhoidon ja kuntoutuksen saamista eikä vaikeuta turvallisen hoidon toteuttamista tai epidemian taltuttamista?

Mihin toimiin ryhdytään vastaanottojen koronaturvallisuuden ja suojavarusteiden asianmukaisen käytön varmistamiseksi?

Mihin toimiin ryhdytään testausstrategian täydentämiseksi, niin että olemassa oleva kapasiteetti tulee hyödynnetyksi ja vähintään 10 000 testin tavoite päivittäin saavutetaan?

Miten hallitus tulee ottamaan huomioon koronakriisistä aiheutuvat hoitojonot ja kuntien vaikean taloudellisen tilanteen osana hallitusohjelman mukaista hoitotakuun määräaikojen lyhentämistavoitetta?

Milloin hallitus tuo eduskuntaan esitykset hoitotakuun uudistamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta?

Helsingissä 27.4.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

Ideologinen tavoite pidentää oppivelvollisuutta on jyräämässä oppimisen häiriöistä vakavimmin kärsineiden lasten oikeuden riittävään tukeen. Näyttää siltä, että hallitus on toistamassa 90-luvun laman kaltaisen virheen, jos se jättää kuulematta kasvatustieteen asiantuntijoita.

Asiantuntijat sanovat erityisen tuen tarpeen olevan suuri, kun lapset palaavat etäopetuksesta kouluihin. Esimerkiksi kasvatustieteiden professorit Markku Jahnukainen, Kirsti Karila ja Jouni Välijärvi ovat kirjoittaneet, että resurssit tarvitaan nyt erityisesti opiskelunsa häiriöistä vakavimmin kärsineiden oppilaiden tukemiseen.

Koronakriisin jälkeen tarvitaan tehokkaita toimia ja voimavaroja, jotka kohdennetaan oppimisen ongelmiin ja heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden tukemiseen. Erot lasten lukutaidossa ovat suuria ja Pisa-tutkimusten mukaan erittäin heikosti lukevien osuus on kasvanut 10 vuodessa 8 prosentista 14 prosenttiin. Lähes 8 000 lasta jää ilman jatko-opintoihin tarvittavaa lukutaitoa.

Vaikka kuntatalous on kriisissä ja koronakriisi heikentää tilannetta edelleen, hallitus aikoo lisätä kuntien velvollisuuksia ilman riittävää lisärahoitusta. Helsinki on lähettänyt vakavan kirjeen ministeriöön ja pyytänyt oppivelvollisuushankkeen siirtämistä. Helsinki on myös varoittanut, että hanke maksaisi huomattavasti enemmän kuin ministeriö on esittänyt.

Olen nostanut eduskunnan keskustelussa esiin huolen siitä, että hallitus vie asiantuntijoiden ja kuntakentän varoituksista piittaamatta oppivelvollisuuden pidentämistä eteenpäin.  Laskun tästä maksavat lapset ja nuoret. Silti hallitus aikoo laittaa panostukset lasten tukemisen ja opetuksen voimavarojen sijaan ideologiseen tavoitteeseen, joka ei auta niitä lapsia ja nuoria, jotka eniten apua tarvitsisivat.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei paranna koulutuksen laatua eikä tuo lisätukea oppimiseen. Lisärahat valuvat kirjojen kustantajille ja bussiyhtiöille. Rahat tarvittaisiin koronakriisissä revenneiden oppimisen aukkojen ja erojen kuromiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä opettajien voimavarojen turvaamiseen.

Juuri perustietojen ja -taitojen puute on ydinsyy miksi toisen asteen tutkintoa ei suoriteta vaan opinnot keskeytyvät. Vakavia syitä toisen asteen tutkinnon keskeyttämiseen ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä puute aikuisen tuesta. Oppivelvollisuuden venyttäminen ei vastaa näistä mihinkään.

Vetoan hallitukseen oppivelvollisuusvalmistelun keskeyttämiseksi. Resurssit on ensin laitettava lasten varhaiseen tukemiseen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän osaamisen, joka kantaa vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Julkaistu

Tiedote 23.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Yksinäisyys ja liikkumattomuus koronakriisin salakavalat vaarat - huoli ikääntyneiden hyvinvoinnista kasvaa epidemian pitkittyessä

Vakava huoli ikääntyneiden ja riskiryhmään kuuluvien pärjäämisestä ja epidemian pitkäaikaisista vaikutuksista kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointiin kasvaa poikkeusolojen pitkittyessä. Kokoomuksen sosiaali- ja terveystyöryhmä on valmistellut 20 keinoa ikääntyneiden ja riskiryhmään kuuluvien arjen, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi koronakriisissä ja sen jälkeen.

”Erityisesti ikääntyneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita. Riskiryhmien suojaaminen koronavirukselta onkin ensiarvoisen tärkeää. Epidemian pitkittyessä huolenaiheita tulee kuitenkin lisää. Erityisesti perussairauksien hoito, yksinäisyyden ehkäisy ja ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpito on varmistettava”, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

Poikkeusoloissa moni ikääntynyt on entistä enemmän muiden ihmisten avun ja tuen varassa. Kaikilla ei välttämättä ole läheistä, jolta pyytää apua asioinnissa. Ikääntyneiden mahdollisuutta hankkia palveluita, jotka tukeva kotona oloa, on myös parannettava. Kokoomus on esittänyt, että palvelusetelillä voitaisiin turvata oikea-aikaisten peruspalveluiden saatavuus ja mahdollistaa esimerkiksi kotiinkuljetuspalvelut lääkkeille ja ruualle.

Kansanedustaja ja kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa palvelusetelin käyttöön myös ikääntyneiden hyvän toimintakyvyn säilyttämiseksi. ”Palvelusetelillä voidaan lisätä liikuntaa ja kuntoutusta ikääntyneen fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Koronaepidemian aikana on toimintakyvyn heikkenemistä vältettävä ja ikääntyneiden liikunnasta ja kuntoutuksesta huolehdittava”, Sarkomaa sanoo.

Koronatartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt rajoitukset ovat välttämättömiä, mutta niiden pitkittyessä myös haitat nousevat esiin. Esimerkiksi lääkärikäyntien selkeä väheneminen koronaepidemian alettua on huolestuttava signaali.

”Moni sairaus, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja mielenterveysongelmat, vaativat säännöllistä hoitoa. Mm nämä sairaudet vaativat hoitoa riippumatta koronasta. Palveluja on oltava tarjolla ja tarpeellisista lääkäriajoista ja seurantakäynneistä ei pitäisi luopua kuin aivan välttämättömästä syystä. Ikääntyneiden on saatava apua terveysongelmiinsa myös koronakriisin keskellä”, kansanedustaja Paula Risikko sanoo.

Sosiaalisten lähikontaktien vähentäminen on nyt välittömän terveyden suojaamiseksi tärkeää, mutta samalla yhä useampi ikääntynyt voi tuntea yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta eristäytymisen seurauksena. Lisäksi eristäytyminen lisää liikkumattomuutta ja heikentää toimintakykyä. 

”Yksinäisyyden torjumiseksi ja ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä, jossa myös järjestöjen ja vapaaehtoisten osaamista kannattaa hyödyntää. Vähentynyt liikkuminen näkyy nopeasti toimintakyvyn heikkenemisenä ja kaatumisen riski kotona kasvaa. Koronaepidemian aikanakin ikäihmisen mahdollisuus liikkumiseen ja ulkoiluun tulee säilyä, sillä ne ylläpitävät toimintakykyä ja henkistä hyvinvointia. Mahdollisuudet liikkumiseen ja kuntouttavien palveluiden nopea saatavuus on varmistettava myös epidemian aikana”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Mia Laiho, 050 433 6461

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 050 511 3107

Kokoomuksen sosiaali- ja terveystyöryhmän kannanotto on luettavissa Kokoomuksen sivuilla.

Julkaistu

Koronavirus on muuttanut kaikkien suomalaisten elämää. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Käsittelemme eduskunnassa tiiviillä aikataululla poikkeusoloihin liittyviä esityksiä ja yhteistyö on aiempaakin tärkeämpää.  Olennaista on myös se, että eduskunta arvioi tarkkaan hallituksen toimia ja tekee aktiivisesti ehdotuksia.

Olen ollut siinä kansanedustajien ja asiantuntijoiden joukossa, joka kriisin alusta vaati Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On huolestuttavaa, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei ajoissa eikä riittävästi opastettu eikä valvottu. On tärkeää, että nyt lentokentillä ja satamissa on toimia, joilla pyritään estämään koronaviruksen leviäminen maahamme.

Terveydenhuollon ammattilaisena olen kriisin alusta asti tehnyt työtä sen eteen, että suojavarusteiden riittävyydestä huolehditaan. Toimin eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa, jossa saimme lisättyä hallituksen esittämää enemmän valtion budjettiin määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitämiseen, henkilöstön suojavarusteiden hankintaan ja koronavirustestien tekemiseen.

Helsinki ja useat meistä kansanedustajista olemme viikkoja varoittaneet hallitusta suojavarustepulasta. Pormestarimme Jan Vapaavuori on ollut vahvasti ja kiitettävästi johtamassa Helsingin toimia koronakriisistä selviämiseksi.

On helpottava uutinen, että perään kuuluttamamme kotimainen suojavarusteiden valmistus käynnistyy. Nyt on laitettava myös koko suomalainen osaaminen suojainten kansainvälisiin ostoihin. Helsingissä on pelkästään kotihoidon käyntejä päivässä lähes 9000. Suojavarusteita tarvitaan paljon ja nopeasti lisää. Suojavarusteet ovat täysin välttämättömiä koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

Terveydenhuollon henkilöstö ja muut etulinjassa työtä tekevät tarvitsevat työssään kaiken tuen, viimeisempään tietoon perustuvan suojainten selkeät käyttöohjeet sekä ohjeiden mukaiset suojavarusteet.

On vakavaa, että koronavirus on tunkeutunut vanhusten hoivakoteihin. Olennaista on huolehtia, että vanhusten palveluissa on riittävät suojavarusteet. Tehostetuilla toimilla on mahdollista pelastaa henkiä ja estää epidemian ryöpsähtäminen. 

Koronavirustestaus on tuotava viipymättä laajasti ja hyvin matalalla kynnyksellä sote-henkilöstön saataville. Koronatestien määrää on merkittävästi lisättävä taudin leviämisen ehkäisemiseksi ja henkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi. Erityisesti testausta tarvitaan nyt riskiryhmiä hoitavan henkilöstön keskuudessa. Myös vasta-ainetestejä on käytettävä. Testit ovat tärkeitä myös ihmisten turvallisen työhön palaamisen mahdollistamiseksi ja yhteiskunnan kriisistä normaaliin elämään palaamisessa.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta ja ulkoilu on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Helsingin kaupunki, seurakunnat ja yritykset ovat ryhtyneet ennennäkemättömään yhteistyöhön kotona suojassa olevien auttamistyöhön vastaamiseksi. 

Tiedottamisessa on huomioitava laajasti eri kansalaisryhmien mahdollisuudet saada tietoa. Helsinkiläisille ikäihmisille on osana Helsinki-apua avattu neuvontanumero. Helsinki-avun puhelinnumero on 09 310 10020, ja se palvelee arkisin kello 9–16.

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Valtava määrä yrittäjiä on ajautunut kriisiin kassavirran tyrehdyttyä johtuen poikkeusolojen rajoituksista.  Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten palveluyrityksillä, pienillä yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan.

Saimme eduskunnassa kasvatettua yritysten tukirahoitusta ja edellytimme, että raha kanavoitaisiin suoraviivaisesti ja ilman kuormittavaa byrokratiaa yritysten akuuttiin hätään. Lisää toimia on tehtävä koko ajan. Olemme esittäneet alkuvuonna maksettujen arvonlisäverojen palauttamista, lisäaikaa tilinpäätöksiin ja veroilmoituksiin.

Suora vuokratuki on se, mitä useimmiten kipeimmin kaivataan. Oli viisasta, että Helsingin kaupunki vapautti omissa tiloissaan vuokralla olevien yritysten yrittäjät kolmeksi kuukaudeksi maksuista. Terveitä yrityksiä ei saa päästää kaatumaan koronakriisin vuoksi.

Eduskunnassa olemme kokoomusvoimin antaneet hallitukselle tukea, mutta eduskunta on myös huolella käsitellyt ja korjannut kohtuuttomuuksia hallituksen esityksestä. Esim. ravintoloiden, kahviloiden ja baarien sulkemismääräyksestä puuttui se, miten yrittäjiä tuetaan. Eduskunnassa edellytimme, että hallituksen on valmisteltava selkeä esitys siitä, miten tarvittaessa tuetaan ravintolayrittäjien toimeentuloa poikkeustilan ja sen purkamisen aikana. Esitimme myös ulosmyyntioikeuksien laajentamista.

Näitä esityksiä toivottavasti pääsemme käsittelemään mahdollisimman pian. Eduskunta on koko ajan valmiudessa työskennellä vuorokauden ympäri, jotta kaikki esitykset saadaan tukeman kriisistä selviytymistä. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voimia vaativissa poikkeusoloissa elämiseen.

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Julkaistu

Elämme poikkeuksellista aikaa. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla. Olen tehnyt aktiivisesti esityksiä, jotta hallitus toimisi nopeammin ja ennakoivasti, onhan kyse viime kädessä ihmisten hengestä. 

Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa käsittelemässä lisätalousarviota, johon esitämme vielä lisää määrärahoja terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamiseksi. Toimia tarvitaan taudin leviämisen hidastamiseksi niin, että myös tehohoito voidaan turvata varmasti kaikille epidemian ollessa suurimmillaan. 

HUS ja Helsingin perusterveydenhuolto tarvitsevat lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta hoito ja tarvittavat testaukset voidaan turvata. Terveydenhuollon henkilöstön haastavan työn ja suojavarusteiden riittävyyden turvaamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Hallituksen on laitettava myös tarkoituksenmukainen kotimainen suojainten valmistus liikkeelle yhdessä yritysten kanssa.

Olen vaatinut Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuville karanteenia ja selkeitä ohjeita. On käsittämätöntä, että tuhansien epidemia-alueelta palaavien siirtymistä kotiin karanteeniin tai terveydenhuoltoon ei opastettu eikä valvottu, ei vaikka useat asiantuntijat ja kansanedustajat ovat sitä vaatineet. Hallituksen on viipymättä tehtävä korjaustoimet, ettei tehty virhe aiheuta enempää tartuntoja ja vahinkoja. 

Monet helsinkiläiset sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Helsingin on kirittävä, jotta terveysasemalle saa poikkeusoloissakin esteettä puhelimitse yhteyden ja tarvittaessa hoitoa sekä avun. Myös Laakson ja Malmin korona-asemien toiminnan määrärahat on turvattava.

Kokoomus on esittänyt palveluseteleiden laajempaa käyttöönottoa osaksi keinovalikoimaa, joilla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. Palveluseteli toisi mahdollisuuden hakea palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta, jos oma terveysasema ei kykene palvelua antamaan. Terveyspalveluiden on pelattava, etteivät sairaudet hoitamattomana pahene ja aiheuteta sairaalahoidon tarvetta.

Asiantuntijoiden mukaan 70 vuotta täyttäneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa tartunnoilta on tärkeää. Hallitus on määrännyt yli 70-vuotiaat suojatumaan kotiin.

Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta ihmistä, joten heidän elämäntilanteensa ja myös avuntarpeet ovat kovin erilaisia. Hallituksen suositusten mukaan vain välttämättömät terveydenhuolto-, kauppa- ja apteekkikäynnit sallittaisiin. Liikunta on myös sallittua ja mielestäni suositeltavaa, mutta kohtaamisia vältettävä.

Eduskuntaryhmämme on esittänyt, että kotiin määrätyillä ihmisillä olisi tarvittaessa mahdollisuus saada palveluseteli, jolla voisi hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Olemme myös esittäneet kotitalousvähennyksen laajentamista. 

Tiukat rajoitustoimet on tehty terveyden turvaamiseksi, mutta ne on ajoitettava ja mitoitettava oikein. On muistettava, että ne aiheuttavat myös taloudellista haittaa ja rajoittavat ihmisten ja yritysten toimintavapautta.

Hallituksen on tultava yrityksiä vastaan. Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten pienillä, yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Heillä tilanne on todella kestämätön, eikä välttämättä kestetä enää monta päivää. Sen takia suoraa tukea on saatava pian. Teen työtä toimien vauhdittamiseksi, että konkurssiaaltoa saadaan laannutettua.

Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voit seurata työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, jossa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033.

Voimia kaikille. Pysytään terveinä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu Munkin Seutu -lehdessä

Julkaistu

Eduskunnan rokoteryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (r) on ehdottanut pneumokokkirokotetta kaikille yli 65-vuotiaille. Eduskunnan diabetesverkostossa pidetään julkista keskustelua rokotuksista tervetulleena.

- THL suosittaa pneumokokkirokotuksia henkilöille, jotka kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin. Diabeetikot ovat vakavien pneumokokkitautien riskiryhmää, muistuttaa diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Nyt maksuttoman rokotuksen saavat alle viisivuotiaat lapset osana kansallista rokotusohjelmaa.

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikalta löytyy ymmärrystä varovaiselle linjalle kansallisen rokotusohjelman laajentamisessa kaikkiin ikääntyneisiin, mutta hän toivoo, että keskustelua käytäisiin erityisesti riskiryhmien osalta. Hän näkee asiassa myös yhdenvertaisuuskysymyksen silloin, kun rokotuksen ottamista suositellaan, mutta se täytyy maksaa itse.

- Diabetesta sairastavat hyötyvät rokotuksesta diabetestyyppiin katsomatta. Moni hankkii rokotteen tällä hetkellä itse omalla kustannuksellaan, eikä kaikilla siihen ole mahdollisuutta.

Pneumokokkibakteeri aiheuttaa, usein erilaisten virusinfektioiden jälkitautina, poskiontelo- ja korvatulehduksia sekä sairaalahoitoa vaativia vakavia keuhkokuumeita ja yleisinfektioita, kuten verenmyrkytyksiä tai aivokalvotulehduksia. Ikääntyessä pneumokokkitautien riski kasvaa. Perussairaudet, kuten keuhko- ja sydänsairaudet sekä diabetes ja munuaissairaus nostavat sairastumisen ja vakavan infektion riskiä.

Rokotuksilla voidaan estää vakavia, sairaalahoitoa vaativia infektioita ja säästää terveydenhuollon resursseja muuhun akuuttiin sairaanhoitoon. Sairaana ollessa rokotusta ei tule ottaa, vaan odottaa esimerkiksi flunssan paranemista.

- On hyvä, että rokotuksista keskustellaan. Tutkimustietoa täytyy aktiivisesti seurata ja arvioida pneumokokkirokotusten hyötyjä eri väestöryhmien kohdalla. Tätä tietoa tulee myös välittää kansalaisille ymmärrettävästi, toteaa eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Lisätietoja eduskunnan diabetesverkostosta täältä.

Julkaistu

Lukijan mielipide / Julkaistu Helsingin Sanomissa 17.4.2020

Korkeakoulujen sisäänottomääriä pitää kasvattaa

Ratkaisut valintakokeiden järjestämiseksi on löydettävä nopeasti.

KORKEAKOULUJEN rehtorineuvostot Arene ja Unifi ovat ilmoittaneet, että perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä koronavirustilanteen takia. Ammattikorkeakoulut järjestävät etäkokeen ja yliopistot valitsevat opiskelijat vaihtoehtoisin tavoin.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitukset on jo toteutettu poikkeuksellisen tiiviissä aikataulussa. Vaikka kirjoituksissa olisi menestynyt kohtuullisesti, monille sisäänpääsy korkeakouluopintoihin ei aukea pelkän todistuksen perusteella. Monet ovat käyneet valmennuskursseja ja lukeneet pääsykokeisiin jo pitkään.

Olemme huolissamme opiskelijoiden paineista ja oikeusturvan toteutumisesta kevään opiskelijavalinnoissa. Moni valmistautuu nyt pääsykokeisiin epävarmuudessa. Nuoret tarvitsevat pikaisesti tiedon siitä, millä tavalla valinnat tullaan toteuttamaan.

Pelkkä todistusvalinta murskaisi ison joukon nuorten unelmia. Nuorten oikeusturvan ja oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä, että yliopistot löytävät turvalliset tavat järjestää pääsykokeet tänäkin keväänä.

Esitämme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista. Näin useampi nuori pääsisi korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle.

Nyt on oikea paikka lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja. Hallituksen on varattava tähän myös tarvittavat lisämäärärahat.

Pääsykokeiden järjestämiseksi ja sisäänottomäärien lisäämiseksi tarvitaan opetus- ja kulttuuriministeriön voimakasta tahtoa ja tukea tilanteessa, joka koskettaa yli 150 000 hakijaa. Ministeriön on tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk) johdolla koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisut valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa.

Koronakevät on ollut raskas ja täynnä epävarmuutta. Nyt on aika olla nuorten puolella.

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa

kansanedustajia, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäseniä (kok)

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Julkaistu

Tiedote 16.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Sari Sarkomaan ja kokoomusedustajien kirjallinen kysymys koronaviruspotilaille tarkoitettujen erikoisvarustettujen taksien Kela-korvauksesta: ”Asiakkaiden ja kuljettajien terveyttä suojeltava”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa on yhdessä Pauli Kiurun, Anne-Mari Virolaisen, Arto Satosen, Sinuhe Wallinheimon, Ville Kauniston, Timo Heinosen sekä Mari-Leena Talvitien kanssa jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen (KK 286/2020 vp) Kelan korvaamien taksikuljetusten järjestämisestä koronaviruspotilaille tai koronalle altistuneille. 

”Hallituksen tulee ryhtyä pikaisesti toimiin Kelan esityksen mukaisesti mahdollistaen turvalliset kuljetukset erikoisvarustetuilla takseilla ns. koronatakseilla koronaviruspotilaille ja koronavirukselle altistuneille henkilöille. Koronataksit voisivat hoitaa mm. kuljetukset koronavirustestaukseen ja takaisin.  Kyse on taksiasiakkaiden ja kuljettajien terveyden suojelemisesta”, Sarkomaa vetoaa.

Merkittävä osa Kelan korvaamia taksimatkoja tarvitsevista henkilöistä kuuluu koronaviruksen riskiryhmään. Koronavirustautiin sairastuneen tai virukselle altistuneen henkilön kuljettaminen taksissa saattaa vaarantaa paitsi kuljettajan myös myöhemmin samaan ajoneuvoon tulevien matkustajien terveyden.

Kela on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä ohjeistusta todettujen tai mahdollisten covid19-potilaiden kuljetusten toteuttamisesta, mutta ei ole toistaiseksi sitä saanut. Tartuntariskiä voitaisiin alentaa esimerkiksi kuljettamalla koronavirustautiin sairastuneita ja virukselle altistuneita henkilöitä erikseen tarkoitukseen nimenomaisesti varatulla erityisvarustellulla ajokalustolla.

Tällä hetkellä Kelan ja kuljetuspalvelujen tuottajien välisissä sopimuksissa on useita kohtia, jotka haittaavat turvallisten kuljetusten saatavuutta: Kelalla ei ole toimivaltaa maksaa korkeampaa hintaa kuljetuksista ja se ei voi nykyisten sopimusten puitteissa vaatia tuottajia järjestämään koronakuljetuksia.

Kelan esityksen mukaan matkojen tuottaminen voitaisiin toteuttaa lisähankintoina nykyisiltä palveluntuottajilta, mutta tämä vaatii selkeät toimintaohjeet, kalustovaatimukset ja uudistetut korvausperusteet. Kelan esittämässä mallissa valtioneuvoston asetusta 1381/2018 muutettaisiin siten, että tartuntataudin vuoksi erikoisvarustellulla taksilla ja erityisin varotoimin tehdystä matkasta voitaisiin periä erillinen lisä.

Kelan esittämässä ohjeistuksessa edellytetään muun muassa, että kuvatut matkat toteutetaan tilatakseilla asiakkaan ja kuljettajan riittävän etäisyyden turvaamiseksi, auton etu- ja takaosa eristetään esim. pleksilevyllä, ajoneuvot puhdistetaan ohjeistuksen mukaan jokaisen kuljetuksen jälkeen ja että ajoneuvot varataan ainoastaan kuvattuihin kuljetuksiin.

Taksiyhtiöillä ei ole myöskään vastaavaa suojavälineiden valmiusvarastointia kuin esimerkiksi julkisella ja yksityisellä terveydenhuollolla on. Myös suojavälineiden saatavuudesta tulee huolehtia.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitus tekee Kelan esittämät toimet liittyen koronakriisin aikaisista kuljetustarpeista, jotta kuljettaminen ei vaaranna ammattikuljettajan ja myöhemmin autoon tulevien asiakkaiden terveyttä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033