Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tilaa eduskuntaterveiset sähköpostiisi tämän linkin kautta!

Arvoisa vastaanottaja,

Koronavirus on muuttanut kaikkien suomalaisten elämää. Moni on huolissaan omasta ja läheistensä terveydestä sekä siitä mitä tuleva tuo tullessaan. Eduskunnassa teen osaltani kaikkeni, että koronaviruksen tuomasta tilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla.

Käsittelemme eduskunnassa tiiviillä aikataululla poikkeusoloihin liittyviä esityksiä ja yhteistyö on aiempaakin tärkeämpää. Olennaista on myös se, että eduskunta arvioi tarkkaan hallituksen toimia ja tekee aktiivisesti ehdotuksia.

Valtava määrä yrittäjiä on ajautunut kriisiin kassavirran tyrehdyttyä johtuen poikkeusolojen rajoituksista. Ongelmia on kaiken kokoisilla yrityksillä, mutta eritoten palveluyrityksillä, pienillä yksinyrittäjillä ja toiminimiyrittäjillä. Valtiovarainvaliokunnassa olen tehnyt työtä sen eteen, että saisimme ripeästi valtiolta suoraa tukea pahiten rajoituksista kärsiville yrityksille.

Koronaviruksen ja sen vasta-aineiden testauskapasiteetin lisääminen on ensiarvoista terveydenhuollon toimintakyvylle sekä potilaiden ja henkilöstön suojelemiseksi. Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä ja tukevat siinä, että pääsemme nostamaan maan taloutta mahdollisimman pian jaloilleen. Testaus voi estää yrityksiä menemästä konkurssiin ja työntekijöitä menettämästä työpaikkojaan. Testaus on tärkeä osa exit-strategiaa, jolla pääsemme ulos koronaepidemiasta.

On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy välittömästi tehostettuihin toimiin vanhusten ja vammaisten sekä hoitohenkilöstön suojelemiseksi. Koronaviruksen laajamittainen karkaaminen vanhusten huoltoon on estettävä. Tämä edellyttää sitä, että hallitus korjaa ripeästi suojavarusteiden hankkimisessa tekemänsä virheet. Kokomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt työtä sen eteen, että Suomessa pidettäisiin hyvää huolta heistä, jotka pitävät huolta kaikista muista. Jokainen hoitaja, lääkäri ja poliisi sekä kaikki etulinjassa työtä tekevät tarvitsee kaiken tuen ja asianmukaiset suojavarusteet.

Uudenmaan eristyksen purkaminen oli poikkeusoloissa hallituksen päätös ja perustui oikeuskanslerin lausuntoihin. On varmistettava, ettei purku johda epidemian ryöpsähtämiseen. Oli huolestuttavaa, että hallitus siirsi ensi viikkoon kokouksen, jossa arvioidaan mahdollisia lisätoimia. Ennen rajoituksen purkua hallituksen olisi pitänyt palauttaa luottamus siihen, että suojavarusteita saadaan ja koronatestauksia oikeasti laajennetaan.

Suomalaiset ovat vastuullisesti noudattaneet rajoituksia ja suuri kiitos epidemian hallinnasta kuuluu suomalaisille ihmisille.

Tässä kirjeessä:

  • Asiaa Arkadianmäeltä ja etäkahvit la 18.4. klo 16-17
  • Kokoomus esittää lisäresursseja testaamiseen sekä tukea ravintoloille ja kahviloille
  • Ministerin tulee antaa selkeät maskiohjeet
  • Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista
  • Ripeät tehotoimet hoivakodeissa ja kotihoidossa olevien pelastamiseksi elintärkeitä
  • Lääkäreitä ja hoitajia ei saa lähettää koronaviruksen vastaiseen taisteluun ilman suojaimia
  • Ajankohtaisia kannanottoja ja valtiopäivätoimia

Asiaa Arkadianmäeltä ja etäkahvit la 18.4. klo 16-17

Järjestän lauantaina "etäkahvit", jossa kerron ajankohtaiset kuulumiset Arkadianmäeltä sekä vastaan kysymyksiin. Tervetuloa mukaan! Osallistumista varten täytä alla olevan linkin kautta löytyvä lomake viimeistään pe klo 15. Saat tarkemmat osallistumisohjeet ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen ennen tapahtumaa.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen

Kokoomus esittää lisäresursseja testaamiseen sekä tukea ravintoloille ja kahviloille

Kokoomuksen eduskuntaryhmämme jätti valtion tämän vuoden toisen lisätalousarvioesityksen määrärahoihin viisi muutosesitystä. Lisätalousarvioaloitteilla puolueemme haluaa lisätä merkittävästi koronatestauksen määrä, huolehtia poliisin resurssien riittävyydestä sekä vastata koronan aiheuttamiin haasteisiin kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden arjessa.

Kahvilat ja ravintolat suljettiin hallituksen esityksestä. Esityksestä puuttui se, miten sulkemisen aiheuttama vahinko korvattaisiin yrittäjille. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti asiaan huomiota samoin koko eduskunta. Koska hallitus ei ole eduskunnan yksimielistä kantaa huomioinut, esitämme suoraa taloudellisesta tukea ravintoloille ja kahviloille. Olemme valtiovarainvaliokunnan kokoomusjoukkueella valmistelleet toimia yrittäjien auttamiseksi vaikean koronaepidemian yli.

Lue lisää:

Ministerin tulee antaa selkeät maskiohjeet

Poikkeusoloissa terveysviranomaisten ohjeiden syytä olle selkeät. Nyt THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta on suosittanut kangasmaskia, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila todennut, ettei ministeriö suosittele kangasmaskia, jonka päälle ministeriötä johtava ministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi, että ”jokainen itse varmaan arjessaan arvioi tämän maskien käytön. Minä en sitä kenenkään puolesta voi arvioida.”

Kuka asiasta suosituksen antaa ellei STM ja sen vastaava ministeri? Sote-kenttää on koronaepidemiassa rasittanut vaihtelevat ja epäselvät ohjeet. Nyt ovat kansalaisetkin ihmeissään. Monissa maissa on ohjeistus käyttää maskeja julkisilla paikoilla. Kansalaisten maskin käyttöön on syytä saada selvyys niin, että terveysviranomaiset luovat ministerin johdolla yhteisen linjan.

Lue lisää:

Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista

Tuore tieto, ettei koronavirusepidemian vuoksi korkeakoulujen perinteisiä pääsykokeita järjestetä, oli ahkerasti lukeville nuorille järkytys. Toteutettavista valintatavoista on luvattu tiedottaa huhtikuun loppuun mennessä.

Tilanne on raskas taakka nuorille, jotka ahkeroivat pääsykokeita varten, joiden toteutumisesta ei ole mitään takeita. Nuoret tarvitsevat tukea ja nopeasti tiedon siitä mitä korkeakoulut aikovat tehdä.

Pelkkä todistusvalintaan siirtyminen laittaisi nuoret hakijat tilanteeseen, mihin eivät ole voineet varautua ja kovalla tavalla murskaisi ison joukon nuorten unelmia. Nuorten oikeusturvan ja oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä, että korkeakoulut löytävät innovatiivisesti tavat järjestää pääsykokeet.

Kokoomuksen sivistysvaliokuntatyöryhmän voimin vetosimme, että nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja, joilla koronaviruksesta aiheutuvat haitat opiskelijavalintoihin voidaan minimoida. Esitimme sisäänottomäärien kasvattamista, jotta yhä useampi nuori pääsee korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle.

Lue lisää:

Ripeät tehotoimet hoivakodeissa ja kotihoidossa olevien pelastamiseksi elintärkeitä

Koronaepidemian laaja karkaaminen riskiryhmiin on kaikin tavoin estettävä. Hoivakoteihin tunkeutunut koronavirus on pääsemässä jylläämään ja vaarassa levitä myös kodin suojiin määrättyjen 70 vuotta täyttäneiden keskuuteen kotihoidon kautta, sillä vanhuspalveluiden henkilöstön suojavarustelu ja ohjeistukset ovat osin puutteellisia.

On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy välittömästi tehostettuihin toimiin vanhusten ja vammaisten sekä hoitohenkilöstön suojelemiseksi. Nopeilla toimilla on mahdollista pelastaa henkiä ja estää epidemian ryöpsähtäminen. Samat toimet tukevat samalla koko väestöä ja terveydenhuollon toimintakykyä. Paula Risikon ja minun kannanotossa on asiasta enemmän.

Lue lisää:

Lääkäreitä ja hoitajia ei saa lähettää koronaviruksen vastaiseen taisteluun ilman suojaimia

Nostin ennen pääsiäistä kyselytunnilla esille terveydenhuoltohenkilöstön huolen suojavarustepulasta ja siitä, että henkilöstöä kehotetaan säästämään suojaimia ja käyttämään niitä vastoin ohjeita.

Kysyin myös, miten on mahdollista, että kotihoitoon on annettu ohje käyttää myös huivia suojaimena. Hallitus ei vastannut kysymykseen, mutta Tehyn puheenjohtaja vastasi. Milla Riikka Rytkönen täräytti totuuden twiitissään: Tuubihuivillakin on oma tärkeä tehtävä: se voi estää terveydenhuoltohenkilöstöä vilustumasta. Vain lääkinnällinen suojain tehoaa – viritykset unohdettava!

Kysyin myös, miten on mahdollista, että hallitus sanoo suojavarustetilanteen olevan hyvä? Hallituksen tilannekuva on rajussa ristiriidassa terveydenhuollon toimijoiden viestin kanssa. Siihenkään en saanut vastausta.

Moni on huolissaan, että tapahtumassa on vastaava vakava virhe kuin Helsinki-Vantaan lentokentän osalta tapahtui. Silloin tieto ei kulkenut ja toimiin ryhdyttiin liian myöhään. Sipilä kuunteli kätilöitä, toivottavasti Marin kuulee Tehyn, Sairaanhoitajaliiton ja Superin viestin. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä olemme työskennelleet koronakriisin aikana suojavarusteiden hankintojen kotimaisen tuotannon aloittamisen vauhdittamiseksi

Lue lisää:

Ajankohtaisia kannanottoja ja valtiopäivätoimia

  • Kirjallinen kysymys yksityisessä terveydenhuollossa tehtävien koronavirustestien ja vasta-ainetestien korvaamisesta sairausvakuutuksesta ja osana työnantajan järjestämää työterveyshuollon sairaanhoitoa. Lue lisää
  • Kirjallinen kysymys koronaviruspotilaiden ja koronavirukselle altistuneiden henkilöiden erikoisvarustellulla taksilla ja erityisin varotoimin tehdyistä taksikuljetusten järjestämisestä ja taksiasiakkaiden sekä kuljettajien terveyden suojelemisesta. Lue lisää
  • Uusi laajennettu Kela-korvaus etävastaanottopalveluun vauhdittaa digiloikkaa ja taistelua koronavirusta vastaan. Digivastaanottojen laajentuva käyttöönotto sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja vähentää terveyskeskusjonojen kanssa painivien kuntien painetta. Laajennettu Kela-korvaus kirittää koko terveydenhuollon digitalisaatiota sekä toivottavasti monia startup-yrityksiä ja uusia innovaatiota. Lue lisää
  • Kotona asuvat muistisairaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Muistisairaat ovat omaishoidon suurin ryhmä ja osa kotona asuvista muistisairaista on käytännössä täysin riippuvaisia omaisen hoidosta. Lue lisää
  • Huoltovarmuuskeskuksen toimitukset eivät ole ulottuneet vanhusten ja vammaisten palveluihin. On suuri riski, että koronaepidemia karkaa jylläämään riskiryhmien joukossa. Huoli epidemian laajaan leviämiseen on suojainpulan takia erityisesti vanhusten ja vammaisten palveluissa suuri. Lue lisää
  • Kokoomusedustajat: Tarvitaan kansallinen koronatestiohjelma ja vasta-ainetestit kaikkien verikokeiden yhteyteen. Mittava testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kansallisesta testausohjelmasta kehysriihen yhteydessä. Lue lisää
  • Kirjallinen kysymys suunterveydenhuollon henkilöstön työturvallisuuden turvaamisesta koronaepidemian aikana. Lue lisää

Kaikki ajankohtaiset asiat nettisivuillani


Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä.

Voimia vaativissa poikkeusoloissa elämiseen.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Tiedote 14.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Sari Sarkomaan kirjallinen kysymys koronatestauksen Kela-korvauksesta: ”Välttämätön uudistus koronatestaamisen laajentamiseksi”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen koronavirustestien ja vasta-ainetestien korvaamista sairausvakuutuksesta.

Kysymyksessä tiedustellaan hallituksen aikeita laajentaa Kela-korvaus yksityisen sektorin ja työterveyshuollon järjestämään testaukseen Kelan laatiman esityksen mukaisesti. Sarkomaa pitää huolestuttavana, ettei hallitus ole asiassa vieläkään edennyt. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen lisätalousarvioesitystä, jonka yhteydessä Sarkomaan mukaan pitäisi varata määrärahat koronatestien Kela-korvaamiseen.

Monien asiantuntijoiden sekä Maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelema laaja testausohjelma on välttämätön väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Kela-korvauksen laajentaminen testaamiseen on perusteltu ja välttämätön, jotta koko testauskapasiteetti saadaan käyttöön.

Yksityisen terveydenhuollon testauskapasiteetin lisäys helpottaisi julkisen terveydenhuollon tilannetta, kun testauksen kokonaiskapasiteetti kasvaa ja korvattavuuden edellytykset täyttävästä koronavirustestistä on mahdollista saada korvausta sairausvakuutuksesta.

Kansallisella testausohjelmalla on kerättävä kaikki voimavarat käyttöön. Julkinen sektori ja yritykset yhdessä yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on valjastettava tekemään yhteistyötä niin, että saamme Suomen nostettua pois poikkeustilasta mahdollisimman vähillä ihmisten terveyden, hengen ja työpaikkojen menetyksillä.

”Testauksen lisääminen on ensiarvoista terveydenhuollon toimintakyvylle sekä potilaiden ja henkilöstön suojelemiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstöä on testattava erityisen matalalla kynnyksellä ja testausten tulokset on saatava nopeasti, jotta tartuntojen leviäminen voidaan estää”, Sarkomaa toteaa.

”Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä ja tukevat siinä, että maan taloutta päästään mahdollisimman pian nostamaan jaloilleen. Testaus voisi estää yrityksiä menemästä konkurssiin ja työntekijöitä menettämästä työpaikkojaan”, Sarkomaa lisää.

Kelassa on valmistelu koronavirustestin ja uusien koronaviruksen vasta-ainetutkimuksien korvaamista sairausvakuutuksesta. Korvaamisen edellytyksenä on tartuntatautirekisteriin ilmoittaminen sekä tartuntatautiketjujen jäljittäminen, kuten julkinen terveydenhuolto on asiassa ohjeistanut.

Valmistelussa on arvioitu, että sairaanhoitovakuutuksesta tulisi korvata normaalia korkeampi korvaustaso sekä koronavirustutkimuksen että vasta-ainetutkimuksen kustannuksista, jotta tutkimus voidaan vakavassa epidemiatilanteessa tehdä kaikille sitä tarvitseville lääkärin määräyksestä THL:n suosittelemien kriteerien perusteella. Normaalia korkeammalla korvaustasolla varmistetaan, että potilaan taloudellinen asema ei ole esteenä testaamiselle.

Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään päätöksen yksityisessä terveydenhuollossa tehtävien koronavirustestien ja vasta-ainetestien korvaamisesta sairausvakuutuksesta ja osana työnantajan järjestämää työterveyshuollon sairaanhoitoa sekä turvaamaan siihen määrärahat.

”Testien saatavuuden laajentamisella on saavutettavissa selkeitä kustannushyötyjä, kun tartunnat ja sairaalajaksot vähenevät, inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan. Monet sairastavat tietämättään ja näin koronavirus leviää salakavalasti”, Sarkomaa lopettaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 14.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomukselta viisi lisätalousarvioesitystä – Lisäresursseja testaamiseen sekä tukea ravintoloille ja kahviloille

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jätti valtion tämän vuoden toisen lisätalousarvioesityksen määrärahoihin viisi muutosesitystä. Lisätalousarvioaloitteilla kokoomus haluaa lisätä merkittävästi koronatestauksen määrä (200 milj. euroa), huolehtia poliisin resurssien riittävyydestä (5 milj. euroa) sekä vastata koronan aiheuttamiin haasteisiin kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden arjessa (40 + 80 milj. euroa). Kokoomus esittää myös eduskunnan edellyttämää suoraa taloudellisesta tukea ravintoloille ja kahviloille (200 milj. euroa).

"Ravintolat ja kahvilat on määrätty lailla suljettaviksi. Rajoitukset ovat perusteltuja epidemian rajoittamisen kannalta, mutta on väärin maksattaa suomalaisten suojelemiseksi tehty toimenpide yksittäisillä ravintolayrittäjillä. Eduskunta on yksimielisesti edellyttänyt hallitukselta toimia ravintoloiden ja kahviloiden tukemiseksi. Kokoomus esittää 200 miljoonan suoraa tukea Business Finlandin kautta alan yrityksille. Jos rajoitukset pitkittyvät, tukea on vastaavasti nostettava", toteaa Kokoomuksen valtiovarainvaliokunnan vastaava, kansanedustaja Timo Heinonen.

Kokoomus tulee esittämään myös lisää toimia kaikkien yritysten tukien saannin nopeuttamiseksi lisätalousarvion eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Heinonen muistuttaa, että monella alalla hallituksen päätökset ovat epäsuorasti lopettaneet liiketoiminnan. Yksi esimerkki on koulukuljetuksia järjestävät yritykset.

"Nyt isoin huoli on se, että päätöksenteko kestää tukihakemusten osalta liian kauan. Yritykset eivät voi odottaa kuukausia tilanteessa, jossa kassa on tyhjä. Nyt tarvitaan nopeita tukitoimia työpaikkojen pelastamiseksi. Kokoomuksen esittämä arvolisäveron alkuvuoden palautus olisi tällainen", Heinonen sanoo.

Kokoomus on vaatinut pitkään laajempaa ja kattavampaa matalankynnyksen koronatestausta. Testaamalla laajasti, jäljittämällä ja eristämällä tartunnan saaneet voitaisiin yhteiskuntaa asteittain avata ja purkaa talouteen rajusti iskeviä rajoituksia. Kokoomus vaatii testausten saatavuuden parantamista lisäksi myös perusterveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa.

"Hämmästelemme, että miksi hallitus ei ole esittämässä testaamiseen lisäresursseja? Kokoomus esittää peräti 200 miljoonaa euroa lisää testaamiseen. Kansallinen testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestön terveyden suojelemiseksi, mutta myös talouden pelastamiseksi. Vanhustenhoidon työntekijöiden testaaminen pitää saada samalle tasolle terveydenhuollon kanssa. Samalla edellytämme, että jatkossa hankittavat hengityssuojaimet ja muut suojavarusteet ovat laadukkaita ja vaatimukset täyttäviä", Heinonen vaatii.

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Koronavirus (COVID-19) on luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltyyn tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön.

Kuten muissa Euroopan maissa, myös Suomessa terveydenhuollon tavoitteena on pyrkiä hillitsemään uuden koronaviruksen aiheuttaman taudin (COVID-19) leviämistä ja lieventää sen seurauksia sekä suojata haavoittuvia potilasryhmiä (yli 70-vuotiaat ja perussairaat). Siksi on tärkeää pyrkiä löytämään vakavien, sairaalahoitoa vaativien tapausten lisäksi myös lieväoireisia tapauksia etenkin hoitohenkilökunnan parissa. (THL:n toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota). COVID-19-näyte otetaan lääkärin lähetteen perusteella, konsultoiden tarvittaessa infektiolääkäriä.

Koska sairaanhoitovakuutus korvaa vakuutetulle yksityisestä terveydenhuollosta aiheutuneita tarpeellisia kustannuksia mm. lääkärin tai hammaslääkärin määräämiä tutkimuksia, on noussut esille tarve korvata sairausvakuutuksesta myös yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjä koronavirustutkimuksia.

Koronaviruksen (COVID-19) epäilyn näytteenoton kriteerien mukaan terveydenhuollon ammattilaisen tulee ensin potilasta haastattelemalla selvittää tarkat altistumis- ja oiretiedot sekä arvioida, täyttyvätkö diagnostiset kriteerit. THL päivittää ajantasaisesti näytteenoton kriteereitä.

Tällä hetkellä COVID-19-tutkimuksia tehdään ensisijaisesti sairaalan päivystykseen hakeutuneille tai lähetetyille potilaille, joilla on sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio ja joilla epäillään keuhkokuumetta, jonka aiheuttaja ei ole ilmeinen. Toiseksi tutkimuksia tehdään terveyden – ja sosiaalihuollon toiminnan kannalta kriittiseen hoitohenkilökuntaan kuuluvalle, jos työntekijällä on akuutin hengitystieinfektion oireita (kuume, yskä ja/tai hengenahdistus). Kolmanneksi COVID-19-tutkimuksia tehdään, kun hoitolaitoksessa epäillään hengitystieinfektioepidemiaa ja aiheuttajamikrobi on epäselvä. Lisäksi COVID-19-tutkimuksia voidaan tehdä epidemiologisen tilanteen ja voimavarojen salliessa kontaktijäljityksen yhteydessä sekä hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. COVID-19-tutkimuksia voidaan tehdä myös hoitavan lääkärin harkinnan mukaan iäkkäistä henkilöistä (yli 70-vuotiaat), joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita, erityisesti jos heillä on perussairauksia ja he ovat kotihoidon palvelujen piirissä.

Tällä hetkellä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja THL:lla sekä usealla yksityisen sektorin toimijalla on käytössä spesifinen laboratoriotesti uuden koronaviruksen osoittamiseksi epäilytapauksista. Primääridiagnostiikka tehdään Helsingissä (HUSLAB), Turussa (TYKS Kliininen mikrobiologia), Tampereella (Fimlab), Oulussa (NordLab), SYNLABissa sekä THL:lla. Testimahdollisuus on myös Kuopiossa (ISLAB), Seinäjoella, Mikkelissä ja Joensuussa.

Kelassa on valmistelu koronavirustestin (6466 –CV19NhO –COVID-19-koronavirus, nukleiinihappo tutkimuksen) ja uusien koronan virusvasta-ainetutkimuksien korvaamista sairausvakuutuksesta.

Kuntaliiton laboratorionimikkeistöön on lisätty tutkimukset koronavirusvasta-aineille 7.4.2020. Vasta-ainetesti on pikatesti, joka voidaan seerumin lisäksi tehdä myös plasmasta ja kokoverestä (S-CV19Ab, P-CV19Ab ja B-CV19Ab). Vasta-ainetestillä voidaan selvittää, onko henkilö jo sairastanut koronaviruksen. Samoin voidaan testata, miten suurella osalla väestöä voi jo olla immuniteetti koronavirusta vastaan. Testillä pystytään löytämään myös nekin henkilöt, jotka ovat selvinneet tartunnasta oireetta. Vasta-ainetesti on osa hoitoa ja testillä voidaan varmistua henkilön olevan terve ja työkykyinen.

COVID-19 tutkimus voitaisiin korvata lääkärin etäkonsultaation jälkeen ja määräykseen perustuen THL:n määrittelemien näytteenottokriteerien perusteella. Palveluntuottaja tallentaisi tiedot normaalien käytäntöjen mukaisesti omaan potilastietojärjestelmäänsä, jonka kautta tiedot siirtyvät Kanta-palveluihin. Kanta-palvelujen avulla tiedot ovat ajantasaisesti sekä kansalaisten että muiden terveydenhuollon toimijoiden käytettävissä.

Covid19-taudin diagnoosi- ja laboratoriotiedot toimitetaan Kanta-palvelujen avulla myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön. Tämä toteutetaan THL:n toimeksiannosta tietoalustan kautta, jolloin yksilöiden tiedot pseudonymisoidaan.

Yksityisen terveydenhuollon testauskapasiteetin lisäys helpottaisi julkisen terveydenhuollon tilannetta, kun testauksen kokonaiskapasiteetti kasvaa ja korvattavuuden edellytykset täyttävästä koronavirustestistä on mahdollista saada korvausta sairausvakuutuksesta.

Sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n mukaan vakuutetulla on oikeus saada tässä laissa erikseen säädetyn omavastuuosuuden ylittävältä osalta korvausta tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista sekä raskauden ja synnytyksen aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista.

Vakuutetulle sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset korvataan siltä osin kuin hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle maksamaan.

Valtioneuvoston asetuksessa 1336/2004 on säädetty korvaustaksojen perusteista ja laboratoriotutkimusten taksoja vahvistettaessa perusteena käytetään enintään 577,73 euron määrää tutkimukselta. Patologian alaan kuuluvien laboratoriotutkimusten näytteenotto korvataan lääkärinpalkkiotaksan tai hammaslääkärinpalkkiotaksan mukaan. Muissa näytteenottoa vaativissa tutkimuksissa näytteenotto sisältyy tutkimuksen taksaan.

Sairausvakuutuslain 3 luvun 6 §:n mukaan Kansaneläkelaitos vahvistaa luettelon lääkärin- ja hammaslääkärin palkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon toimenpiteistä ja niiden korvaustaksoista. Korvaustaksojen perusteista ja enimmäismääristä on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1336/2004). Korvaustaksojen perusteiden ja vahvistettujen taksojen tulee perustua tutkimus- ja hoitotoimenpiteen laatuun, sen vaatimaan työhön ja aiheuttamaan kustannukseen, korvattavan palvelun hoidolliseen arvoon ja korvauksiin käytettävissä oleviin varoihin.

Tartuntatautilain mukaan valtio voi osallistua tartuntatautien torjunnassa tarvittavan valmiuden ylläpitämisen ja terveydenhuollon erityistilanteiden hoidon kustannuksiin siten, kuin terveydenhuoltolain 38 §:ssä säädetään. Sen mukaan valtio voi osallistua terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen rahoittamalla sellaista toimintaa, jonka korvaaminen valtion varoista on erityisestä syystä tarkoituksenmukaista. Toimintaa varten Sosiaali- ja terveysministeriö voi nimetä ja valtuuttaa valtakunnallisia toimijoita.

Sairausvakuutuksen tavoitteena on täydentää julkista terveydenhuoltoa. Sairaanhoitovakuutuksesta korvattava lääke- tieteellinen hoito noudattaa kansallista palveluvalikoimaa ja tehtäviä hoitavat terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on lupa toimia terveydenhuollossa. Yksityisessä terveydenhuollossa noudatetaan viranomaismääräyksiä samalla tavalla kuin julkisessa terveydenhuollossa.

Koronavirustutkimus (6466 –CV19NhO –COVID-19-koronavirus, nukleiinihappo) on erikoistutkimus, joka vaatii myös yksityisessä terveydenhuollossa erityisjärjestelyjä ja jossa näytteen ottavat työntekijät pukeutuvat suojavarusteisiin. Koronavirus- tutkimuksen hinnoittelussa on huomioitu erityisjärjestelyiden lisäksi koko testaus- prosessi: näytteenotto, logistiikka, laboratoriotutkimus sekä tutkimustulosten ilmoittaminen asiakkaalle ja viranomaisille.

Yksityisen terveydenhuollon tulee ilmoittaa positiiviset tulokset asiakkaan sairaanhoitopiirin tai erityisvastuualueen infektiolääkärille, tartuntatautirekisteriin ja muille asianomaisille viranomaisille.

Yksityisessä terveydenhuollossa koronavirustestauksen kustannukset ovat tällä hetkellä 189 – 249 euron välillä, lisäksi asiakkaalta peritään etälääkärikäyntimaksu.Yksityinen terveydenhuolto käynnistää vasta-ainetestit huhtikuussa 2020. Testiin pääsee lääkärin lähetteellä ja testi tulee maksamaan arviolta 50 – 100 euroa.

Julkisessa terveydenhuollossa koronavirustutkimuksen 6466 –CV19NhO –COVID-19- koronavirus, nukleiinihappo tutkimuksen kustannukset ovat 150 euroa / tutkimus ja koronavirusvasta-ainetutkimusten (pikatesti) kustannus on 20,00 euroa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottaa käyttöön vasta-ainetesti myös huhtikuun aikana.

Koska näytteenottoa vaativissa tutkimuksissa näytteenotto sisältyy tutkimuksen taksaan ja koronavirustutkimus vaatii erityisjärjestelyjä, on valmistelussa esitetty tutkimuksen 6466 –CV19NhO –COVID-19-koronavirus, nukleiinihappo korvaustaksaksi 102,00 euroa ja koronavirusvasta-ainetutkimuksen taksaksi 15,00 euroa tutkimukselta. Vasta- ainetesti voidaan seerumin lisäksi tehdä myös plasmasta ja kokoverestä (S-CV19Ab, P- CV19Ab ja B-CV19Ab). Koronavirusvasta-aineiden IgA-, IgG - ja IgM - vasta-aineet korvattaisi 5 euron korvaustaksalla.

Valmistelussa on arvioitu, että sairaanhoitovakuutuksesta tulisi korvata normaalia korkeampi korvaustaso sekä koronavirus- tutkimuksen että vasta-ainetutkimuksen kustannuksista, jotta tutkimus voidaan vakavassa epidemiatilanteessa tehdä kaikille sitä tarvitseville lääkärin määräyksestä THL:n suosittelemien kriteerien perusteella. Normaalia korkeammalla korvaustasolla varmistetaan, että potilaan taloudellinen asema ei ole esteenä testaamiselle. Korvaamisen edellytyksenä on jo edellä mainittu tartuntatautirekisteriin ilmoittaminen sekä tartuntatautiketjujen jäljittäminen, kuten julkinen terveydenhuolto on asiassa ohjeistanut.

Koronavirusaltistuneiden tai koronavirusepäilyjen terveydenhuoltoon tekemät matkat korvataan sairausvakuutuksesta. Jos koronavirustutkimus voidaan korvata sairausvakuutuksesta, korvataan vakuutetulle myös matkakustannukset omavastuun ylittävältä määrältä.

Tutkimuksista voidaan maksaa korvaus myös suorakorvausmenettelyllä. Suorakorvausmenettely edellyttää sopimusta Kelan kanssa.

Koronavirustestien ja vasta-ainetestien korvaaminen sairausvakuutuksesta nostaisi sairausvakuutuksesta maksettavia korvauksia.

Kelan mukaan korvattavuus on mahdollista saada voimaan takautuen esim. 1.3.2020 alkaen tai myöhemmin sovittavasta ajankohdasta, mikäli tutkimukset katsotaan sairausvakuutuksesta korvattavaksi.

Sairasvakuutuslain perusteella korvataan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä (SVL 13 luku 3 §) Covid 19-virus on määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Viruksen, tartuntataudin torjuntatyön järjestämiseen ja toteuttamiseen sekä sen suunnitteluun, ohjaukseen, seurantaan ja valvontaan noudatetaan tartuntatautilakia.

Tartuntatautien torjunnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriö vastaa valtakunnallisesta terveydenhuollon häiriötilanteisiin tai niiden uhkaan varautumisesta ja näiden tilanteiden johtamisesta.

Työterveyshuoltolaissa on säädetty työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantaja voi 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen lisäksi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Työnantajan järjestäessä vapaaehtoista sairaanhoitoa, hän myös määrittelee sen sisällön ja laajuuden.

Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenee työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta on tarkistettava. Sopimukseen määritellään myös sairaanhoidon sisältö ml. tutkimukset. Kaikilla työnantajille ei ole sairaanhoitoa järjestetty ja osalla sisällön ja laajuuden osalta rajoitetusti.

Mikäli koronavirustestejä sovitaan tehtäväksi työterveyshuollossa, tulee työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan sopia siitä kirjallisesti. Työnantajalla tulee olla tällöin tiedossa se, että sairaanhoidon enimmäismäärä tulee ylittymään testejä ottaessa. Testin hinta on arviolta tällä hetkellä noin 195-249 euroa. Työterveyshuollossa on juuri säädetty korvausten uudelleen kohdentamisesta, joka tuli voimaan 2020. Sen mukaan sairaanhoidon korvausosuutta on pienennetty aiemmasta. Tavoitteena on, että työterveyshuolto keskittyy yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Vuonna 2020 korvausuudistuksen tullessa voimaan sairaanhoidon kustannusten korvaamisen enimmäismäärä on 164,99 euroa/henkilö/vuosi, josta enimmillään korvataan 84,72 euroa/henkilö/vuosi, mikäli yhteisestä työterveyshuollon työntekijäkohtaisesta enimmäismäärästä jää jäljelle.

Työnantajan ja työterveyshuollon palveluntuottajan niin sopiessa, testejä voidaan korvata Kelasta osana työnantajan järjestämän työterveyshuollon sairaanhoitoa tilikaudesta 2020 lähtien tarvittavan ajan. Korvauksen määrä riippuu kuitenkin muiden tilikaudella korvattavien kustannusten osuudesta.

Testien korvaaminen edellyttää lisärahoitusta sairausvakuutukseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus laajentaa Kelan ehdotuksen mukaisesti sairaanhoitovakuutuksen korvaamaan yksityisen sektorin tekemät koronavirustutkimukset ml. koronavirus- ja vasta-ainetestit ja

aikooko hallitus laajentaa Kelan ehdotuksen mukaisesti sairaanhoitovakuutuksen korvaamaan osana työnantajan järjestämää työterveyshuollon sairaanhoitoa tehtävät koronavirustutkimukset ml. koronavirus- ja vasta-ainetestit? 

Helsingissä 14.4.2020

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Olen saanut tiedon Kelan valtuutettuna, että Kelaan on tullut useita yhteydenottoja Kelan korvaamien taksimatkojen palveluntuottajilta ja eräiltä sairaanhoitopiireiltä, joissa tiedustellaan ohjeistusta sairausvakuutuslain perusteella korvattavien taksimatkojen toteuttamiseen sellaisten henkilöiden osalta, joilla on joko todettu covid19-tartunta tai joiden epäillään mahdollisesti saaneen covid19-tartunnan.

Koronavirustautiin sairastuneen tai virukselle altistuneen henkilön kuljettaminen taksissa vaarantaa paitsi kuljettajan myös myöhemmin samaan ajoneuvoon tulevien matkustajien terveyden. Koronavirusepidemian aikana edelleen Kansaneläkelaitoksen korvaamia taksimatkoja tarvitsevista henkilöistä merkittävä osa kuuluu joko sairautensa tai ikänsä vuoksi ns. riskiryhmään, johon kuuluvalle henkilölle koronavirustaudin arvioidaan olevan erityisen vaarallinen.

Kela on toistuvasti pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) ohjeistusta todettujen tai mahdollisten covid19-potilaiden kuljetusten toteuttamisesta, mutta ei ole toistaiseksi saanut ohjeistusta.

Taksinkuljettajalle ja muille matkustajille aiheutuvaa tartuntariskiä voitaisiin alentaa esimerkiksi kuljettamalla koronavirustautiin sairastuneita ja virukselle altistuneita henkilöitä erikseen tarkoitukseen nimenomaisesti varatulla erityisvarustellulla ajokalustolla. Kaluston erityisvarustelusta, varaamisesta ainoastaan koronavirustautiin sairastuneiden tai altistuneiden kuljetuksiin sekä ajoneuvon puhdistamisesta asiakaskuljetusten välissä aiheutuu palveluntuottajalle lisäkustannuksia verrattuna tavanomaisiin sairausvakuutuslain perusteella korvattaviin taksimatkoihin.

Kansaneläkelaitoksen ja palveluntuottajien välisissä sopimuksissa on jo sovittu tyhjentävästi Kansaneläkelaitoksen palveluntuottajalle maksamista palkkioista.

Kansaneläkelaitoksella ei myöskään ole toimivaltaa korvata muuta kuin voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa olevan taksarakenteen mukaisia hintoja. Kansaneläkelaitos ei toisaalta voi vaatia nykyisiä palveluntuottajia tuottamaan myös koronavirustautiin sairastuneille tai virukselle altistuneille taksimatkoja nyt voimassa olevien Kelan ja palveluntuottajien välisten sopimusten perusteella. Näiden matkojen tuottamiseksi Kela voisi toteuttaa lisähankintoja nykyisiltä taksimatkojen palveluntuottajiltaan.

Kela on alustavasti tiedustellut taksimatkoihin liittyviä palveluja tuottavilta sopimuskumppaneiltaan näiden mahdollisuuksiaan hoitaa covid19-potilaiden tai testeihin kuljetettavien asiakkaiden kuljetuksia. Suurin osa palveluntuottajista olisi valmiita toteuttamaan näitä kuljetuksia edellyttäen, että toiminnalle saadaan selkeät toimintaohjeet, kalustovaatimukset ja korvausperusteet.

Kela on lähettänyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen, jonka tekemisessä on käytetty apuna sairaanhoitopiirien ensihoitolääkäreiden asiantuntemusta, jossa kela hankkisi koronavirustautipotilaiden ja virukselle altistuneiden henkilöiden sairausvakuutuslain perusteella korvattavat matkat lisähankintana nykyisiltä taksimatkojen palveluntuottajiltaan. Kelan käsityksen mukaan lisähankinta voidaan toteuttaa suorahankintana, jolloin se on toteutettavissa nopeammin kuin julkisen hankintamenettelyn kautta. Kelan käsityksen mukaan kyseessä ei olisi kielletty valtiontuki, koska kyseessä olisi erillinen palvelu, jolle olisi asetettu omat palveluvaatimukset, mukaan lukien Kelan sähköisen suorakorvausmenettelyn toteuttaminen, sekä hinnat.

Koska hankittavien taksimatkojen turvallinen toteuttaminen vaatii Kelan käsityksen mukaan kaluston erityisvarustelua, kulkuneuvon, kuljettajan ja asiakkaan erityistä suojaamista sekä auton erityistä puhdistamista asiakaskuljetusten välissä, ei sairausvakuutus-lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa 1381/2018 säädetty sairausvakuutuksen perusteella korvattavan taksimatkan enimmäishinta ja siten Kelan ja palvelun-tuottajien välisissä sopimuksissa määritelty hinta riitä kattamaan näistä erikoiskuljetuksista aiheutuvia kustannuksia. Tämän vuoksi Kela esittää, että valtioneuvoston asetusta 1381/2018 muutettaisiin siten, että tartuntataudin vuoksi erikoisvarustellulla taksilla ja erityisin varotoimin tehdystä matkasta voitaisiin periä erillinen lisä.

Jotta Kela voi määritellä sopimusasiakirjoihin ja ohjeistuksiinsa palvelua koskevat erityiset tartuntojen ehkäisyyn tähtäävät vaatimukset, tarvitsee Kela tästä terveysviranomaisen ohjeistuksen tai ohjeistus tulee laatia Kelan ja terveysviranomaisen yhteistyössä. Kela esittää, että STM vahvistaisi sen lähettämän muistion liitteenä olevan ohjeistuksen tai, jos se ei pidä ohjeistusta asianmukaisena, antaa vastaavan ohjeistuksen.

Kelan esittämässä ohjeistuksessa edellytetään mm, että kuvatut matkat toteutetaan tilatakseilla asiakkaan ja kuljettajan riittävän etäisyyden turvaamiseksi, auton etu- ja takaosa eristetään esim. pleksilevyllä, ajoneuvot puhdistetaan ohjeistuksen mukaan jokaisen kuljetuksen jälkeen ja että ajoneuvot varataan ainoastaan kuvattuihin kuljetuksiin.

Taksiyhtiöillä ei ole Kelan tietojen mukaan vastaavaa suojavälineiden (esim. suu-nenäsuojukset) valmiusvarastointia kuin esimerkiksi julkisella ja yksityisellä terveydenhuollolla on. Tämän vuoksi niiden tarvitsemien suojavarusteiden saantia ei voida varmistaa muutoin kuin sairaanhoitopiirien tai muiden viranomaisten kautta silloin kun niitä ei ole kuluttajamarkkinoilla saatavilla.

Tämän vuoksi Kela esittää, että valtioneuvoston asetusta 1381/2018 muutettaisiin siten, että tartuntataudin vuoksi erikoisvarustellulla taksilla ja erityisin varotoimin tehdystä matkasta voitaisiin periä erillinen lisä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy koronaviruspotilaiden ja koronavirukselle altistuneiden henkilöiden erikoisvarustetuilla takseilla ja erityisin varotoimin tehtyjen kuljetusten mahdollistamiseksi ja

miten hallitus aikoo huomioida koronakriisin aikaiset kuljetustarpeet, jotta kuljettaminen ei vaaranna ammattikuljettajan ja myöhemmin autoon tulevien asiakkaiden terveyttä?

Helsingissä 14.4.2020

Sari Sarkomaa kok

Julkaistu

Eilen saatu tieto siitä, ettei koronavirusepidemian vuoksi korkeakoulujen perinteisiä pääsykokeita järjestetä, oli ahkerasti lukeville nuorille järkytys. Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etänä. Yliopistojen kohdalla yhtenäistä korvaajaa perutuille kokeille ei ole, vaan kukin yliopisto ratkaisee tilanteen tilanteen mukaan. Toteutettavista valintatavoista on luvattu tiedottaa huhtikuun loppuun mennessä.

Nuoret tarvitsevat nyt vahvaa tukea ja viipymättä tarkkaa tietoa pääsykokeiden järjestämisestä. Moni nuori laittanut viestiä, että olo on kuin löysässä hirressä roikkuisi, kun kevään yhteishaussa hakeneet joutuvat odottamaan täydessä epätietoisuudessa jopa kolme viikkoa. Tilanne on raskas taakka nuorille, jotka ahkeroivat pääsykokeita varten, joiden toteutumisesta ei ole mitään takeita. Moni on lukenut kuukausi- ja jotkut vuositolkulla opiskelupaikan saadakseen ja nyt työ uhkaa valua hukkaan. Nuoret tarvitsevat tukea ja pian tiedon siitä mitä yliopistot aikovat tehdä.

Pelkkä todistusvalintaan siirtyminen laittaisi nuoret hakijat tilanteeseen, mihin eivät ole voineet varautua ja kovalla tavalla murskaisi ison joukon nuorten unelmia. Nuoret ovat tehneet yhteisvalinnan sen pohjalta, että pääsykokeet järjestetään. Nuorten oikeusturvan ja oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä, että korkeakoulut löytävät innovatiivisesti tavat järjestää pääsykokeet. Poikkeuksellinen tilanne edellyttää, että pääsykokeita järjestään sähköisesti. korkeakoulut tarvitsevat vahvan tuen vaativassa tilanteessa.

Tiede- ja kulttuuriministeriltä on nyt lupa odottaa johtajuutta tässä haastavassa tilanteessa, eikä piilottelua korkeakoulujen autonomian takana. Tilanne koskettaa yli 150 000 hakijaa. Ministerin pitää taistella nuorten oikeusturvan toteutumiseksi. Ministeri voisi luvata määrärahoja, ettei pääsykokeet jää voimavarapuutteen takia järjestämättä. Ministeriön on koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisuja valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa niin, etteivät nuoret joudu odottamaan enää yhtään pidempään.

Sivistysvsliokunnan jäsenenä saan paljon opetukseen liittyviä viestejä ja eilen niitä tuli rytinällä nuorilta mutta myös heidän vanhemmiltaan. He kokevat jäävänsä yksin suuren huolensa kanssa. Otimme pääsykoeasiaan heti eilen kantaa kokoomuksen sivistusvaliokuntaryhmän voimin. Esitimme, että nyt  tarvitaan nopeita ratkaisuja, joilla koronaviruksesta aiheutuvat haitat opiskelijavalintoihin voidaan minimoida.

Esitimme sisäänottomäärien kasvattamista, jotta yhä useampi nuori pääsee korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Tähän on hallituksen varattava myös lisämäärärahat korkeakouluille.

Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista – SARI SARKOMAA

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättivät: Perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä muilla kuin pienillä aloilla, kokeita siirretään verkkoon - Politiikka | HS.fi

Yliopistojen kevään valintakokeet muuttuvat – perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla - Unifi

Ammattikorkeakoulujen valintakoe järjestetään etäkokeena - Arene

Julkaistu

Tiedote 11.4.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa: Uusi laajennettu Kela-korvaus etävastaanottopalveluun vauhdittaa digiloikkaa ja taistelua koronavirusta vastaan

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Kelan päätöksestä laajentaa terveydenhuollon etäpalveluihin liittyviä Kela-korvauksia.

Vuodesta 2016 alkaen tietyistä terveydenhoidon etäpalveluista kuten videoyhteydestä lääkäriin on saanut Kela-korvauksen ja nyt saatavuutta laajennettiin uusin palvelumuotoihin. Toukokuun alusta lähtien korvausta maksetaan myös muiden digitaalisten välineiden avulla annetusta etähoidosta. Videoyhteyden lisäksi palvelu voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimen tai tunnistetun chat-yhteyden kautta.

”Chat- ja videovastaanotot ovat ympäristöystävällinen ja helposti saatuvilla oleva vaihtoehto lääkärikäynnille. Digivastaanotto löytyy usein pitkän matkan ja jonotuksen sijaan omasta taskusta”, Sarkomaa sanoo.

Kelan laskelmien mukaan terveyskeskusten jonot lyhenisivät yli 250 000 lääkärikäynnin verran, jos noin 5 prosenttia nykyisistä noin 5 miljoonasta vuosittaisesta terveyskeskuskäynnistä siirtyisi etävastaanotoille.

Etävastaanotto on vaikuttava väline taistelussa koronapandemiaa ja sen myötä syntymässä olevaa ”hoitopommia” vastaan. Palvelun piiriin pääsee nopeasti ilman lähikontakteja.

Koronavirusepidemian aikana aivan välttämätönkin hoito jää monen osalta saamatta, kun ihmiset tartunnan pelossa peruuttavat aikoja tai jättävät menemättä hoitoon. Videoyhteydessä tartunnanvaara poistuu. Yhtä lailla terveydenhuollon puolelta peruutetaan kiireettömiä leikkauksia ja hoitoja.  Käynnissä olevan koronakriisin aikana kehittyvän hoitopommin purkamiseen eli hoitamatta jääneiden ihmisten auttamiseen tarvitaan kaikki voimavarat, niin julkinen kuin yksityinen sektori.

”Digivastaanottojen laajentuva käyttöönotto sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja vähentää terveyskeskusjonojen kanssa painivien kuntien painetta. Laajennettu Kela-korvaus kirittää koko terveydenhuollon digitalisaatiota sekä toivottavasti monia startup-yrityksiä ja uusia innovaatiota,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon koko koronakriisin ajan. Digitaaliset vastaanotot ovat tärkeä lisä palveluvalikoimaan kriisin aikana ja sen jälkeen. Terveydenhuollon ammattihenkilöt, eli lääkärit ja hoitajat, tekevät aina arvion, mitkä palvelut ja asiakasryhmät soveltuvat hoidettavaksi etäyhteyden välityksellä.

Marinin hallituksen hallitusohjelma on auttamatta vanhentunut koronakriisin aikaisessa ja jälkeisessä maailmassa. Nykyinen hallituksen linja, jossa kaavaillaan tulevalle vuodelle rajuja Kela-korvauksien leikkauksia, on peruttava. On täysin kestämätöntä, että hallitus kaavailee koronakriisin aikana toimia, joilla heikennetään hoitoon pääsyä ja romutettaisiin terveydenhuollon modernisoitumusta.

”Päätös etäpalveluiden korvaamisen laajentamisesta tuo terveydenhuollon palvelut yhdenvertaisemmin saataville. Päätös vauhdittaa toivottavasti myös julkisen sektoriin toimia digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Digitaalisuus on varsinkin julkisella sektorilla vielä monin paikoin käyttämätön voimavara”, Sarkomaa lopettaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 5113033

Julkaistu

Kotona asuvat muistisairaat ovat poikkeusoloissa erityisen haavoittuvassa asemassa

Suomessa arviolta 193 000 ihmistä sairastaa muistisairautta, heistä 100 000 ihmisellä sairaus on lievä ja 93 000 ihmisellä keskivaikeaa tai vaikea. Koronaviruksen takia muistisairaiden ja heidän läheistensä tilanne on kuormittava. Erityisen vaikea tilanne on kotona asuville ja heidän läheisilleen.

Muistisairaiden toimintakykyä ja elämänlaatua tukeva päivätoiminta on valtioneuvoston asettamien rajoitustoimien takia tauolla. Osa kunnista on lopettanut kokonaan palveluseteleiden ja maksusitoumusten myöntämisen toimintaa tuottaville. Vaikka fyysisiä kohtaamisia ei voida nyt järjestää, palveluntuottajat voivat innovoida muita tapoja olla yhteydessä sairastuneisiin ja läheisiin. Esimerkiksi monet järjestöt ovat ketterästi muuttaneet toimintatapojaan kohderyhmiensä tavoittamiseksi.

Päivätoiminnan evääminen muistisairailta kokonaan on lyhytnäköistä. Pitkittyessään se heikentää muistisairaan toimintakykyä ja on läheisille äärimmäisen kuormittavaa.

Osa kunnista on myös lopettanut vuorohoidon tarjoamisen kotona asuville muistisairaille. Vuorohoito tarjoaa merkittävän tuen ja hengähdystauon vaativaan omaishoitajan tehtävään. Jos omainen uupuu, seuraukset ovat paitsi inhimillisiä, myös taloudellisia.

Muistisairaat ovat omaishoidon suurin ryhmä ja osa kotona asuvista muistisairaista on käytännössä täysin riippuvaisia omaisen hoidosta. Kuntien tulisi varautua tilanteeseen, jossa epidemian edetessä omaishoitaja, esimerkiksi iäkäs puoliso, sairastuu koronavirukseen ja joutuu sairaalahoitoon. Omaisia painaa huoli omasta sairastumisesta ja muistisairautta sairastavan läheisen pärjäämisestä. Yksin jäädessään muistisairaiden perustarpeet kuten ravitsemus, hygienia ja fyysinen turvallisuus ovat äkkiä vaarassa jäädä toteutumatta.

Merja Mäkisalo-Ropponen

puheenjohtaja

Sari Sarkomaa

varapuheenjohtaja

Katariina Suomu

toiminnanjohtaja

Muistiliitto

Julkaistu Etelä-Saimaassa 10.4.2020

Julkaistu

TIEDOTE 9.4.2020
Julkaisuvapaa heti


Kokoomus esittää korkeakoulujen sisäänottomäärien kasvattamista

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sanni Grahn-Laasonen, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat erityisen huolissaan opiskelijoiden paineista ja oikeusturvan toteutumisesta kevään opiskelijavalinnoissa. Arene ja Unifi tiedottivat tänään kevään valintakokeiden järjestämisestä. Linjausten mukaan perinteisiä valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä. Ammattikorkeakoulut järjestävät etäkokeen ja yliopistot valitsevat opiskelijat vaihtoehtoisin tavoin.

”Korkeakoulujen ratkaisu on terveysnäkökulmasta vastuullinen. Tämän kevään ylioppilaskirjoitukset on jo toteutettu poikkeuksellisen tiiviissä aikataulussa. Opiskelijat elävät edelleen jatkuvassa epävarmuudessa eikä heitä saa kuormittaa enää yhtään enempää”, edustajat toteavat.

Edustajat peräänkuuluttavat opetus- ja kulttuuriministeriöltä johtajuutta tässä haastavassa tilanteessa. Ministeriö ei voi piiloutua korkeakoulujen autonomian taakse. Tilanne koskettaa yli 150 000 hakijaa.

”Ministeriön on koordinoitava kokonaisuutta ja haettava ratkaisuja valintamenettelyihin yhteistyössä korkeakoulujen kanssa niin, etteivät nuoret joudu odottamaan enää yhtään pidempään”, edustajat jatkavat.

Nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja, joilla koronaviruksesta aiheutuvat haitat opiskelijavalintoihin voidaan minimoida.

”Esitämme myös sisäänottomäärien kasvattamista, jotta yhä useampi nuori pääsee korkeakouluun sisään onnellisena päätöksenä tälle raskaalle keväälle. Tähän on hallituksen varattava myös lisämäärärahat korkeakouluille”, toteavat edustajat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107

Sanni Grahn-Laasonen, p. 050 462 6614

Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 7.4.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa ja Risikko: ripeät tehotoimet hoivakodeissa ja kotihoidossa olevien pelastamiseksi elintärkeitä

Kokoomuksen kansanedustajien Sari Sarkomaan ja Paula Risikon mukaan koronaepidemian laaja karkaaminen riskiryhmiin on kaikin tavoin estettävä. Hoivakoteihin tunkeutunut koronavirus on vaarassa päästä jylläämään ja levitä myös 70 vuotta täyttäneiden keskuudessa kotihoidossa, sillä vanhuspalveluiden henkilöstön suojavarustelu ja ohjeistukset ovat puutteellisia.

”On välttämätöntä, että hallitus ryhtyy välittömästi tehostettuihin toimiin vanhusten ja vammaisten sekä hoitohenkilöstön suojelemiseksi. Nopeilla toimilla on mahdollista pelastaa henkiä ja estää epidemian ryöpsähtäminen. Samat toimet tukevat samalla koko väestöä ja terveydenhuollon toimintakyvyn ylläpitoa”, edustaja sanovat.

Sarkomaan ja Risikon mukaan on ensinnäkin viipymättä saatava selkeät, yhteneväiset kansalliset ohjeet eristämis- ja karanteenitoimiin.

”Toiseksi ministeriön on myös syytä kiireellisesti ohjeistaa varmuusvarastojen suojavarusteiden jakosuunnitelma ja jakelu niin, että suojavarusteita saadaan vanhusten ja vammaisten palveluihin. Huoltovarmuuskeskuksen toimitukset eivät ole ulottuneet vanhusten ja vammaisten palveluihin. Suojavarusteita on syytä jakaa niin, että kaikissa vanhusten ja vammaisten yksiköissä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita noudattaa”, edustajat sanovat.

Edustajien mukaan kolmanneksi on myös varmistettava, että ohjeet suojavarusteiden käytöstä ovat selkeät ja toteuttamiskelpoiset koko sote-toimijakentälle.

”Neljäntenä asiana koronavirustestaus on tuotava viipymättä sote-henkilöstön saataville. Erityisesti testausta tarvitaan nyt riskiryhmiä hoitavan henkilöstön keskuudessa. Myös vasta-ainetestejä on käytettävä. Nyt kuuluu viestiä, että testeihin ei pääse”, edustajat sanovat.

”Viidenneksi on ratkaistava sosiaali- ja terveydenhoitoa koronakriisin alkumetreiltä rasittanut suojavarustepula. Nyt viimeistään on tartuttava kaikkiin toimiin. Tilanteesta ja tehdyistä toimista tilanteen korjaamiseksi on annettava avoimempaa tietoa. Tuudittautumisesta varmuusvarastojen ehtymättömyyteen on siirryttävä kansalliseen ponnistukseen, jolla suojavarusteet tehdään suomalaisella osaamisella ja hankitaan yhteistyöllä. Kuntien ja toimijoiden yksinjättämiseen ei ole varaa”, edustajat sanovat.

Sarkomaa ja Risikko haluavat tänään Maailman terveyspäivänä osoittaa erityisen kiitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja muille auttajille.

”Meidän kaikkien on osoitettava erityinen tuki sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja kaikille, jotka omassa työssään riskeeraavat terveytensä ja henkensä auttamalla muita”, edustajat sanovat.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 050 5113107