Siirry sisältöön

Saaristomeren pelastaminen vaatii ravinteiden kierrätystä

Julkaistu Helsingin Sanomissa 26.7.20

LOUNAIS-SUOMI on viimeisimpien mittausten mukaan noussut koko Itämeren alueella suurimpiin leviä ruokkivan fosforin lähteisiin. Muiden puhdistettua valumiaan ovat erityisesti Lounais-Suomen siipikarja- ja sikatalouden ravinnevalumat nousseet Suomen suurimmaksi huolenaiheeksi Itämeren rehevöitymisessä. Lumettomat ja leudot säät pahentavat tilannetta entisestään.

VASTAKKAINASETTELUN sijaan tarvitaan ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila oikeasta suunnasta on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan. Rahaakin on, mutta se pitää suunnata suurimpiin ravinnekuormittajiin ja vaikuttavimpiin toimiin, jotta saamme aikaan käänteen parempaan Saaristomeren tilassa.

HALLITUS aikoo suunnata kaudellaan yhteensä yli 250 miljoonaa euroa ravinnekiertoon liittyviin toimiin. Monien pienten hankkeiden sijaan tarvitaan alueellista ja asiallista tehokkuutta, ja resurssit on keskitettävä niin, että muutos tapahtuu.

Toimet Itämeren tilan parantamiseksi vaikuttavat hitaasti. Siksi on löydettävä mahdollisimman nopeat ja tehokkaat keinot jo pelloissa olevien ravinteiden pitämiseksi maaperässä ja toisaalta eläintiloilla syntyvän lannan ravinteiden kierrättämiseksi. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsikäsittelyn toimet on suunnattava Varsinais-Suomeen Saaristomeren valuma-alueelle sellaisille peltolohkoille, joilla on suurin eroosioherkkyys ja korkeimmat fosforipitoisuudet.

Käynnissä olevan Vesiensuojelun tehostamisohjelman peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen. Toinen tarvittava toimi on tuki lannan fosforin siirtoon ja hintaeroon mineraalilannoitteisiin. Eläinten lannan tehokas ja järkevä käyttö on tehokkain keino vesistöjen tilan paranemiseen. Tuki tulee kohdentaa nimenomaan lannan fosforin siirtoon. Silloin kannustetaan myös lannan tehokkaan prosessoinnin kehittämistä ja luodaan dynaamisia vaikutuksia. Lisäksi lantafosforin siirron ja kipsikäsittelyn tuki on sisällytettävä EU:n maatalouden tukijärjestelmään.

BUDJETTIRIIHESSÄ on asetettava selkeästi tavoitteeksi terve Saaristomeri. Rahat on kohdennettava Lounais-Suomessa lannan ravinteiden kiertoon, jo maassa olevan fosforin pitämiseksi siellä kipsikäsittelyin sekä mereen päätyneiden ravinteiden poistamiseksi esimerkiksi rantaruovikoiden niitolla. Näin voimme vauhdittaa muutosta, jolla pelastamme Itämeren.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok), Helsinki

Sari Multala

kansanedustajia (kok), Vantaa