Suojavarusteet ovat täysin olennainen keino ylläpitää terveydenhuollon toimintakykyä ja vähentää koronavirustartuntoja. Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee kaiken tuen, ajan tasalla olevan ohjeistuksen suojavarusteiden käytöstä ja riittävästi suojaimia. Suojaimia tarvitaan myös monessa muissa kuin terveydenhuollon tehtävissä.
Kriisitilanteessa tarvitaan avointa ja hyvää tiedotusta. Viikonloppuna kuulimme Ylen kautta, että hallituksen on avattava maamme varmuusvarastoja suojavarusteiden ehtymisen takia jo nyt. Oli iso uutinen, että suojavarusteista alkaa olla puutteita vaiheessa, jossa koronaviruksen arvioitu kuormitus terveydenhuollollemme ja suojavarusteiden käytölle on alkumetreillä. Sairastuneiden ja tehohoitoa tarvitsevien ihmisten arvioituun huippulukemaan on vielä pitkä matka.
Olen saanut paljon yhteydenottoja terveydenhuollon henkilöstöltä siitä, että työpaikoilla on kehotettu henkilöstöä säästämään suojaimia ja käyttämään niitä vastoin normaalikäytäntöä tai käyttöohjeita.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi viime viikonloppuna Ylelle antamassa lausunnossaan, ettei kaikkia tarvittavaa ohjeistusta ollut vielä tehty. On mahdotonta ymmärtää, ettei poikkeusoloissa ole tehty ohjeistusta siitä, missä tehtävissä ja minkä tasoisia suojavarusteita käytetään. Suojainten käytöstä ja saatavuudesta on paljon epätietoisuutta, johon maan hallituksen on herättävä.
Tilanne herättää varmasti huolta terveydenhuoltohenkilöstössä ja kansalaisissa. Ministeriön pitää kiireellisesti ohjeistaa suojainten käyttö. Maan hallituksen on ennen kaikkea varmistettava kaikin keinoin, että suojaimia varmasti riittää vaikeimpienkin aikojen yli.
Hallituksen on saatava kotimainen suojainten valmistus yhdessä yritysten kanssa vauhtiin. On viipymättä arvioitava, mitkä suomalaiset yritykset voisivat muuttaa tuotantoaan suojavarusteiden ja koronavirustestauksessa vaadittavien osien valmistamiseksi. Valmistuksen käynnistäminen on viime kädessä varmistettava valtion määräyksellä. Suojavarusteiden riittävyys on otettava erittäin vakavasti.
Poikkeuksellisessa tilanteessa olisi myös hallituksen puolelta puheenvuoro julkisuuteen perusteltu. On tärkeää, että hallitus pitää myös eduskunnan ennakoivasti ajantasalla tilanteesta ja aivan erityisesti terveydenhuollon toimintakykyyn vaikuttavista asioista. Kyse ihmisten terveydestä. Selviämme varmasti tästäkin kun teemme yhteistyötä.
Kokoomuksen Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat:
Uudenmaan epidemia-alueelle kiireesti lisärajoituksia
Kokoomuksen Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajat
kannattavat Uudenmaan koronaepidemia-alueen eristämistä muusta Suomesta
ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi. Yli 60 prosenttia Suomen
tartunnoista, 378 kaikkiaan 626:sta, oli sunnuntaina Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo
esitti Uudenmaan rajojen sulkemista Iltalehden haastattelussa sunnuntaina.
”Liikenne Uudenmaan ja muun Suomen välillä tulisi rajoittaa
vain välttämättömään. Helsinki-Vantaan lentokentälle saapuvat on ohjeistettava
selkeästi sekä määrättävä suoraan karanteeniin”, sanovat kokoomusedustajat.
Kokoomusedustajat ovat valmiita baarien ja kauppakeskusten
sulkemiseen sekä ruokaravintoloiden toiminnan rajoittamiseen Uudenmaan
alueella. Lisäksi edustajat pitävät tarpeellisena kokoontumisten tehokkaampaa
rajoittamista, koska liian monet ihmiset jatkavat nyt ei-välttämättömiä
kohtaamisia, joiden kautta tauti leviää. Edustajat muistuttavat, että hallitus
voi ottaa tartuntatautilain lisäksi käyttöön valmiuslain
liikkumisrajoituspykälän.
”Juhlinta on jatkunut viime viikonlopun, vaikka tiedossa on,
että tästä aiheutuu kärsimystä ja ihmishenkien menetystä. Välinpitämättömyys ei
voi jatkua, koska se tappaa. Nyt on hallituksella viimeiset hetket määrätä
tiukempia rajoituksia ihmisten ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden
suojelemiseksi. HUS tarvitsee myös lisää voimavaroja ja tarvikkeita, jotta
välttämätön hoito voidaan turvata”, kansanedustaja ja Uudenmaan kokoomuksen
puheenjohtaja Heikki Vestman vaatii.
Kokoomusedustajat huomauttavat, että uusien rajoitustoimien
suhteen valta ja vastuu ovat hallituksella. Edustajien mukaan kansainväliset
esimerkit osoittavat, että nyt olisi aika tehdä enemmän ja nopeammin kuin liian
vähän ja liian myöhään.
”Tiedostamme rajoitusten aiheuttavan taloudellista haittaa
ja rajoittavan ihmisten ja yritysten toimintavapautta. Mutta tosiasiat on
tunnustettava: enemmän on tehtävä elämän ja terveyden suojelemiseksi. Lopulta
myös talous ja yritykset hyötyvät kovista toimista, jos niiden avulla voidaan
välttää pitkäkestoinen katastrofi”, kokoomusedustajat huomauttavat.
Kokoomusedustajat vaativat hallitukselta ja viranomaisilta
selkeää viestintää ja ohjeistusta.
”Koronavirus on näkymätön vihollinen, jota vastaan
taisteleminen edellyttää avointa, selkeää ja johdonmukaista viestintää.
Epäselvät ohjeet ja suoranainen tiedon panttaaminen syövät ihmisten
luottamusta. Ihmisillä on oikeus tietää, mikä on hallituksen tilannekuva sekä
mihin strategiaan ja valintoihin koronaviruskriisin ratkaiseminen Suomessa
perustuu”, sanovat kokoomusedustajat.
Lisätietoja:
Heikki Vestman, kansanedustaja ja Uudenmaan Kokoomuksen
puheenjohtaja, puh. 050 514 4897
Kai Mykkänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puh.
045 614 3949
Kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat
kansanedustajat:
Pia Kauma (Uusimaa), Pihla Keho-Huovinen (Uusimaa), Terhi
Koulumies (Helsinki), Mia Laiho (Uusimaa), Elina Lepomäki (Uusimaa), Sari
Multala (Uusimaa), Kai Mykkänen (Uusimaa), Wille Rydman (Helsinki), Sari
Sarkomaa (Helsinki), Kari Tolvanen (Uusimaa), Juhana Vartiainen (Helsinki),
Heikki Vestman (Uusimaa) ja Ben Zyskowicz (Helsinki).
Kokoomuksen Risikko ja Sarkomaa: Palveluseteli kunnissa käyttöön turvaamaan
peruspalveluja poikkeusoloissa
Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa vaativat
hallitusta ottamaan palvelusetelit vahvemmin osaksi keinovalikoimaa, jolla
turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa.
”Palveluseteleillä on onnistuttu monissa kunnissa luomaan uudenlaisia,
ketteriä lähipalveluja. Siihen on erityisesti tällaisessa poikkeustilanteessa
mittava tarve. Kuntien tulee laajentaa palvelusetelin käyttöä. Palveluseli
helpottaisi palvelujen saatavuutta ilman viiveitä ja keventäisi koronaviruksen
tuomaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon”, edustajat sanovat.
Esimerkkinä palvelusetelin
paremmasta hyödyntämisestä kansanedustajat mainitsevat perusterveydenhuollon ja
kotiin vietävät palvelut.
”Palveluseteli tarvitaan tukemaan erityisesti perusterveydenhuoltoa.
Monissa kunnissa on ennestään pitkät jonot terveyskeskuksiin ja tilanne on
nyt vaarassa vaikeutua. Toimia tarvitaan nopeasti, että voimme
poikkeustilassakin huolehtia ihmisten terveydestä”, edustajat sanovat.
Ikääntyneillä ja muilla riskiryhmiin kuuluvilla on kohonnut riski saada
koronavirustartunnasta vakavia oireita ja siksi heidän suojaamisensa
tartunnoilta on nyt ensiarvoisen tärkeää. Kokoomus on esittänyt, että taudilta
suojautuvia, kotiinsa jääviä ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia
tuettaisiin palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita
lääkkeille ja ruualle.
”Tärkeä tehtävämme on suojata kaikin keinoin heitä, jotka ovat
tartuntataudin kannalta suurimmassa riskiryhmässä. Kaikilla ei ole omaista tai
ystävää, joka voisi hoitaa esimerkiksi ruokakaupassa tai apteekissa asiointia
heidän puolestaan. On välttämätöntä varmistaa, että jokainen heistä saa
tarvitsemansa avun kotiin. Kunnat voisivat myöntää setelin heille, joilla
ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin”, edustajat sanovat.
Hallitus tarkensi loppuviikosta ikäihmisiä koskevia ohjeita
koronavirustartunnoilta suojautumiseksi ja antoi myös kunnille ohjeistuksia
heidän auttamisekseen. Edustajat harmittelevat, että palvelusetelin
hyödyntäminen ei kuulunut hallituksen keinovalikoimaan.
”Lainsäädäntö palvelusetelien käyttöön on kunnossa, mutta nyt tarvitaan
myös hallituksen tuuppausta sen käyttöönottoon. Palvelusetelillä helpotettaisiin kuntien oman
palvelutuotannon ja tärkeiden peruspalveluiden pitämistä toimintakykyisinä
koronaepidemian aikana”, patistavat Risikko ja Sarkomaa.
Lisätietodot:
Paula
Risikko, 050 5113107
Sari Sarkomaa, 050 511 3033
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta
(KENK) puheenjohtajat:
Tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastovarat
jaettava kansallisen kokonaisedun mukaisesti
Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee
jakaa siten, että kyetään vastaamaan työllisyys-, innovaatio- ja
ilmastotavoitteisiin. Uudellemaalle on turvattava riittävä rahoitus, eikä
alueen kehyksestä tule tehdä siirtoja muualle Suomeen.
Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien
käytöstä vuosina 2021-2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja kansainvälisen
kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun mukaista. Kun
valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus lasketaan mukaan, on kyse
kokonaisuudessaan 4-5 miljardista eurosta. Ei ole yhdentekevää, miten tällainen
summa kansallisesti jaetaan.
Varoja kohdennettava sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat
Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä
ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja
ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan sisältöjä.
Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin
vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On
välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti
Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio-
ja liiketoiminnan edistämisessä.
Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat ilmastopäästöt
että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut siirtyminen
hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen kannalta
erittäin tärkeää.
Tavoitteena oikeudenmukaisempi malli
Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, johtaa se
myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa nykytilannetta
enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi ja
maahanmuuton vuoksi.
Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden kehitysluvut
ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden kehitys mm.
väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on hyvin epätasaista.
Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei aluepolitiikan
silmälasein.
Kuluvalla ohjelmakaudella Uudellemaalle on kohdennettu
rakennerahastotukia vain 4 €/asukas/vuosi, mikä on vähiten koko Suomessa.
Esimerkiksi Lapin vastaava luku on 106 €/asukas/vuosi.
Vaadimme varojen jakamista siten, että maahanmuuton,
työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään
vastaamaan.
Samaan
aikaan, kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen
laajamittaiseen leviämiseen, ajaa Marinin
hallitus toisaalla ihmisten hoitoon pääsyn heikentämistä. Hallituksen aie
romuttaa Kela-korvaus on vastuuton.
Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu. Hallituksen on keskityttävä valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin.
Eläkeläiset,
työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy
peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti
koronaviruksen leviämisen myötä. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut
palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus
mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä
lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan
katsomatta kaikille suomalaisille.
Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa perusteltua korottaa. Sote-uudistusta ei näy eikä kuulu eikä myöskään konkreettisia toimia palveluiden parantamiseksi.
On
pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen päätös leikata
Kela-korvaus perustuu? Viimeksi tuoreimmassa Lääkärilehdessä
nostetaan esiin vakava huoli leikkausten vaikutuksista. Lääkäriliiton
lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia ei pidä
poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on toteutettu siten,
että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu tarpeen mukainen
perus- ja erikoistason hoito. Olen täysin samaa mieltä. Hallitus näyttää
sulkeneen korvansa asiantuntijoiden kuulemiselta.
Punavihreä
hallitus ajaa Kela-korvauksen poistoa ilmeisen ideologisista syistä,
haluamatta nähdä vaikutuksia ihmisten terveyteen, palveluiden
heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun.
Suurin syy hallituksen kiihkoon leikata Kela-korvausta lienee budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta. Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta moni uudistus jäi ilman määrärahoja. Myöskään ympärivuorokautiseen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista.
Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä. Leikkauslistat ovat vaarassa ulottua myös opetusministeriöön. Tämä on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä hetkellä hallitukselta odottavat.
Hallituspuolueiden edustajat sanoivatkin sen ääneen: Sanna Marinin hallituksen päätösten lykkääminen ja pelkät kauniit puheet eivät enää nauti omienkaan luottamusta. Kehysriihestä saatava viimeistään vaikuttavia ilmasto- ja työllisyystoimia.
Marinin hallitus tekee jo joukolla leikkauslistoja, koska moni hallitusohjelmassa luvattu uudistus on ilman rahoitusta ja rahaa etsitään kovinkin keinoin.
Tässä kirjeessä:
AfterWalk ja Oodin valtakirjat - kansanedustajien kirjakeskustelu
Hallituksen politiikasta
Aalto-yliopisto 10 vuotta
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat koolla
Politiikan workshop - helsinkiläisten parhaaksi
Laatua korkeakoulupolitiikkaan
Kansanedustaja vapaalla
Ajankohtaisia kirjoituksia ja valtiopäivätoimia
AfterWalk tänään (ti 10.3.) klo 17.15!
Tervetuloa virkistymään AfterWalkille kanssani ti 10.3. klo 17.15. Liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tavataan Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin!
Oodin valtakirjat - kansanedustajien kirjakeskustelu to 12.3. klo 18
Tervetuloa tapaamaan ja kuulemaan ajatuksiani lukemisesta ja kirjoista Helsingin keskustakirjasto Oodiin (Töölönlahdenkatu 4, Oodin aula, 1. kerros) torstaina 12.3.2020 klo 18 alkaen. Keskusteluissa ei puida politiikkaa, vaan tarkoitus on puhua kirjastokokemuksista ja luetuista kirjoista tai muista kulttuurituotteista, joita kirjasto tarjoaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kehottanut ottamaan koronaviruksen vakavasti. Olen täysin samaa mieltä. Suomessakin asiantuntevat viranomaiset ja osaava terveydenhuollon henkilöstö. Hallituksen ja osaltaan kuntapäättäjien on huolehdittava riittävävista voimavaroista sekä tiedottamisesta.
Eduskuntaryhmämme on kirittänyt hallitusta tiedottamisessa. Olen erityisesti tehnyt esityksiä lääkehuollon turvaamiseksi ja jo nyt Suomea vaivaavan lääkepulan helpottamiseksi. Olen myös kirittänyt hallitusta turvaamaan terveyspalvelut.
Matkojen, tilaisuuksien ja kontaktien välttäminen ovat nyt arkipäivää.Niinistön mukaan harkitseva pidättäytyminen matkustelusta olisi paikallaan. Myös lähiaikoina matkoja tehneiden tulisi olla varovaisia kotiin palattuaan.
Presidentti kehottaa noudattamaan käsienpesu- ja aivastusohjeita, ja saman kehoituksen teen minäkin.
Korkeakoulupolitiikasta ja tutkimuksesta
Kuinka käy tutkimuksen? Tiukkojen aikojen päätteeksi Sipilä hallitus palautti valtion talouden kehykseen korkeakoulujen indeksit täysimääräisinä. Rinteen hallitus nosti korkeakoulujen perusrahoitusta. Marinin hallitus sen sijaan näyttää harjoittavan korkeakoulupolitiikkaa, joka johtaa taas leikkausten tielle.
Huhtikuun alun kehysriihessä on hallituksen esitettävä konreettiset keinot, jos se aikoo oikeasti tavoitella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuus nostoa 4 %:iin BKT:sta. Kannustan kaikin tavoin tiedeministeriä työssään pitämään tutkimuksen ja korkeakoulujen puolta.
Korkeakoulujen koulutusmäärien nostaminen edellyttää myös lisämäärärahoja. Lisäaloituspäivät on suunnattava pääkaupunkiseudulle. Helsingin yliopistolle on samalla myönnettavä tutkinnonanto-oikeus terveysteiden maisterikoulutukseen.
Hoitajamitoituksesta
Ennen vaaleja hallituspuolueet lupasivat vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sitovan hoitajamitoituksen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa.
Budjettiriihen kulutusjuhlasta hoitajamitoitukseen herui tälle vuodelle vain viisi miljoonaa euroa. Ja mikä vakavinta, hallituksella ei ole oikeasti käsitystä mistä rahat lisähoitajiin jatkossa otetaan tai oikeammin leikataan.
Ministeri Kiuru onkin jo esitellyt leikkauslistoja, joissa Kela-korvaus kurjistetaan lähes tyhjiin ja vaikeutetaan mm. terveyskeskusjonoissa olevien vanhusten pääsyä lääkärille. Toimi tuo lähinnä lisäkustannuksia ja vaikeuttaa entisestään palveluihin pääsyä. Kiurun leikkauslistallaan mainitsemia lääkehuollon tehostamista ja digitalisaatiota tarvitaan, mutta niistä ei heti irtoa rahaa. Hoitajia tarvitaan lisää nyt ja siihen on oltava riihikuivaa rahaa.
Kiuru on myös todennut, että tarvittavien lisähoitajien kouluttamiseen tarvittavat määrärahat leikataan myös valtion budjetista. Epäselvää on leikataanko koulutuksesta vaiko mistä?
Oppivelvollisuudesta
Asiantuntijat ovat odotetusti antaneet tylyn tyrmäyksen Marinin hallituksen oppivelvollisuuden venytysesitykselle. Oppivelvollisuuden venytysesitys tuo enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. Se ei poista motivaatio-ongelmia, ei ehkäise keskeyttämisiä, ei takaa kaikille toisen asteen tutkintoa, ei paranna opiskelijoiden oloja, ei edistä sitä, että kouluissa opittaisiin paremmin.
Tärkeintä on, että laadukas varhaiskasvatus ja perusopetusta antaisivat jokaiselle nuorelle yhdenvertaisesti riittävät tiedot, taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen ja siitä edelleen työelämään.
Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat räätälöityä ohjausta ja tukea. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tulee kehittää yhä paremmin nuorille sopivaksi ja työnantajia houkuttelevaksi.
Marinin hallituksen reistaileva laskutaito ajamassa kunnat ahdinkoon, vaarantamassa opetuksen ja kuntapalvelut. Sekä hoitajamitoitukseen että oppivelvollisuuteen jäänyt rahoitus hoitamatta.
Ilmastosta
Punavihreän hallituksen ilmastoteot puuttuvat. Ilmastokysymyksiä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Kivihiilestä luopumisesta teki päätöksen Sipilän hallitus. Missä luuraa nykyhallituksen vastuuntunto?
Ilmastopoliittinen lupaus on myös karkaamassa. Asiantuntijat ovat tyrmistyneitä vitkastelusta. Hallitus ei ole vieläkään saanut tehtyä päätöksiä tarvittavista päästövähennyksistä. Sen sijaan ympäristölle haitallisia tukia kasvatettiin 100 miljoonalla eurolla.
Aalto-yliopisto 10 vuotta
Allekirjoitin opetusministerinä Aalto-korkeakoulusäätiön säädekirjan valtion puolesta 25.6.2008 yhdessä muiden perustajatahojen kanssa.
Päävastuun kantaminen opetusministerinä uuden yliopiston perustamisesta ja aikoinaan paljon vastusta saaneen hankkeen maaliin vieminen oli mieletön juttu. Uudistus tapahtui hienon joukon yhteistyöllä. Suomalaista sisua tarvittiin kaikilta. Olen kiitollinen, että sain olla mukana ja ylpeä Aalto-yliopistosta. Johdin myös nimitoimikuntaa, jossa "rakkaalle lapselle" valittiin nimi Aalto.
Me Aalto-yliopiston perustajat olimme koolla Otaniemessä rehtori Ilkka Niemelän vieraana. Saimme kuulla hienoa muistoja 10 vuoden takaa ja upeita tuloksia yliopiston toiminnasta. Onnea ja menestystä tuleville vuosille koko Aallon joukolle.
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat koolla
Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta KENK on koolla kerran kuukaudessa alueemme tärkeiden asioiden äärellä.
6.3. järjestetyssä kokouksessamme Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoryhmä esittäytyi kansanedustajillemme. Esiin nousi kysymyksiä muun muassa koulujen sisäilmaongelmista, eläinsuojeluvalvonnasta ja koronavirukseen liittyvien kysymyksien vastuunjaosta.
Käsittelimme myös tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastosaannon jakautumista kansallisesti. Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee jakaa nykyistä tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin, jotta hallitusohjelman työllisyys- ja innovaatiotavoitteisiin voidaan vastata.
Politiikan workshop - helsinkiläisten parhaaksi
Kokoomuksen ryhmähuone eduskunnassa oli viime kuussa täynnä upeita naisia ja energiaa. Pohdimme yhdessä, miten rakentaa entistäkin parempaa Helsinkiä. Sellaista kotikaupunkia, jossa kaiken ikäisillä on hyvä asua ja elää.
Keskustelu oli onnistunut. Se toi paljon uusia ideoita myös eduskuntatyöhön. Ajatukset ja ehdotukset edelleen tervetulleita. Kiitos paljon kaikille ja erityisesti kanssani puheenjohtajana toimineelle Nina Virto-Väisänen.
Laatua korkeakoulupolitiikkaan
Järjestimme edustaja Sari Multalan kanssa koulutuspolitiikan seminaarin, joka veti kansalaisinfon täyteen yleisöä. Tilaisuuden "Miten koulutamme tulevaisuuden osaajia" agendalla oli mm. jatkuva oppiminen. Alustajina Milma Aroma Sitrasta, Heljä Misukka Akavalta ja paneelissa Jari Niemelä (Helsingin yliopiston rehtori), Riikka Heikinheimo (EK), Tapio Hautamäki (SYL puheenjohtaja) ja Petri Lempinen (Arene).
Suurkiitos korkeatasoisille ja innostaville alustajille ja uusia ideoita tuoville osallistujille. Tilaisuus oli upea matka osaamisen maailmaan
Valmistelemme parhaillaan Kokoomuksen uutta tavoiteohjelmaa puoluekokousta varten. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita!
Kansanedustaja vapaalla
Upea luontomme on meidän suomalaisten rakkaus ja rikkaus. Matkailu tuo myös työtä ja toimeentulon monelle suomalaiselle.
Suomi on täynnä upeita luontoelämyksiä. Ilmaston vuoksi kotimaanmatkailu on hyvä ja vastuullinen vaihtoehto. Matka-Suomen jutussa kerron omia kokemuksiani kotimaanmatkailusta.
Eduskuntatyössä ympäristöstämme huolehtimisen lisäksi on niin omalla kuin koko eduskuntaryhmämme työagendalla alkoholipolitiikan modernisointi.
Ravintoloiden toimintamahdollisuuksien edistäminen on matkailuelinkeinon kannalta aivan olennaista.
Hallituksen toiminta vastuutonta – terveyspalveluiden heikentäminen keskeytettävä. Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu, mikä toteutuessaan heikentäisi hoitoon pääsyä. Lue lisää
Koulutuksen laadun on oltava koulutuksen kehittämisen lähtökohta. Hallituspuolue keskusta esittää, että yleissivistäviä opintoja voisi opiskella ensimmäisinä vuosina ristiin ammatillisessa ja lukiossa. Periaatteessa tämä on helpolta kuulostava ratkaisu. Lue lisää
Jätin kirjallinen kysymyksen hallitukselle 5.3. tartuntapäivärahan maksamisesta ulkomailla karanteenissa oleville henkilöille. Suomessa on epäselvää, miten karanteenissa ulkomailla olevia henkilöitä ja heidän perheitään voidaan auttaa sekä kenelle on mahdollista maksaa tartuntapäivärahaa. Lue lisää
Marinin hallitus kääntämässä selän järjestöille. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä voimavara. Ne tarjoavat monipuolisia näkökulmia päättäjille sekä tukevat kansalaisten laajaa osallisuutta ja tuovat kansalaisten ääntä kuuluviin. Järjestöjen sulkeminen pois lakien valmistelusta on vakava asia. Lue lisää
Muisti-lehden pääkirjoitus: Liikunta vaalii terveyttä ja hyvää mieltä. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa. Lue lisää
Kokoomusedustajat: Missä on hallituksen korkeakoulu- ja tiedepolitiikka? Kokoomus on sitoutunut nostamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tason neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallituksen esityksillä tätä päämäärää ei olla saavuttamassa. Lue lisää
Kokoomuksen Sarkomaa: Kieltolain aika on ohi. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että alkoholin etämyynti on EU-sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, jota ei voi eikä pidä kieltää. Lue lisää
Hoitajamitoituksen rahoitus on kuin keisarin uudet vaatteet – niitä ei ole. Pääministeri Marin myönsi viime torstain kyselytunnilla karun totuuden: hallitusneuvotteluissa hoitajamitoitus jätettiin ilman luvattua rahoitusta. Lue lisää
Kokoomuksen Sarkomaa Marinin hallitukselle: Terapiatakuuta ei ole varaa heittää roskakoriin. Vaikeudet saada apua mielenterveysongelmiin murentavat voimalla hyvinvointiyhteiskunnan perustaa ja henkistä pääomaamme. Tehokas keino lisätä ihmisten hyvinvointia ja estää syrjäytymistä sekä auttaa ihmiset työelämään ja elämään kiinni on toteuttaa terapiatakuu. Lue lisää
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat vaativat rakennerahastovarojen oikeudenmukaista jakoa. Lue lisää
Kokoomuksen
Sarkomaa: Hallituksen toiminta vastuutonta – terveyspalveluiden heikentäminen
keskeytettävä
Marinin
hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on vastuuton, varoittaa kokoomuksen
eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.
”Hallituksen
on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu, mikä toteutuessaan
heikentäisi hoitoon pääsyä. Hallituksen on keskityttävä
valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan
kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin”, Sarkomaa vaatii.
”Samaan aikaan,
kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen
laajamittaiseen leviämiseen, ajaa hallitus toisaalla ihmisten hoitoon
pääsyn heikentämistä”, sanoo Sarkomaa.
”Eläkeläiset,
työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy
peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy
varmasti koronaviruksen leviämisen myötä”, Sarkomaa sanoo.
Kela-korvaus on
monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen
sektorin painetta. Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle
väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta
maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille.
”Vuonna 2019
lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön
laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä
nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa
perusteltua korottaa”, Sarkomaa sanoo.
”On
pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon
hallituksen päätös leikata Kela-korvaus perustuu? Viimeksi
tuoreimmassa Lääkärilehdessä nostetaan esiin vakava huoli leikkausten
vaikutuksista. Lääkäriliiton lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia
ei pidä poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on
toteutettu siten, että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu
tarpeen mukainen perus- ja erikoistason hoito”, Sarkomaa kertoo.
Punavihreä hallitus ajaa Kela-korvauksen
poistoa ilmeisen ideologisista syistä, haluamatta nähdä vaikutuksia
ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten
kasvuun”, Sarkomaa sanoo.
”Suuri syy
kiihkoon leikata Kela-korvausta on budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta.
Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta
ympärivuorokautinen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei
määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa
umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla
sairaiden palveluista. Se on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä
hetkellä hallitukselta odottavat. Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on
löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä”, Sarkomaa sanoo.
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat käsittelivät kokouksessaan 6. maaliskuuta tulevan EU-ohjelmakauden rakennerahastosaannon jakautumista kansallisesti. Seuraavan rakennerahastokauden varat tulee jakaa nykyistä tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin, jotta hallitusohjelman työllisyys- ja innovaatiotavoitteisiin voidaan vastata, kansanedustajat edellyttävät.
Kuva: Kansanedustajat Tiina Elo, Heikki Westman, Antero Laukkanen, Sari Sarkomaa ja Inka Hopsu kuutelevat AVI:n ylijohtaja Merja Enqvistin esitystä.
Uudellemaalle on turvattava riittävät rakennerahastovarat eikä Uudenmaan kehyksestä tule tehdä siirtoja muualle Suomeen. Myös kestävän kasvun tavoitteet edellyttävät Suomen suurimpien kaupunkien kaupunkikehittämisen riittävää rahoitusta. Kansanedustajat antoivat yksimielisen tukensa Uudenmaan liiton neuvottelijoille ja maakuntajohtaja Ossi Savolaiselle.
Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027.
– Kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardin kehittämisrahoituksesta, joten ei ole yhdentekevää, miten varat suunnataan. Suomen kokonaisetu on asetettava tärkeimmäksi tätä päätöstä tehtäessä, muistuttaa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.
AVI:n laaja valvontatehtävä puhutti kansanedustajia
Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtoryhmä esittäytyi kansanedustajille. Esiin nousi kysymyksiä muun muassa koulujen sisäilmaongelmista, eläinsuojeluvalvonnasta ja koronavirukseen liittyvien kysymyksien vastuunjaosta.
Kunnallisissa luottamustehtävissä toimivat kansanedustajat toivoivat saavansa tehokkaammin tiedokseen aluehallintoviraston valvontaan liittyvät ratkaisut, jotka koskevat kuntien toimia. Kokous totesi tiiviin yhteistyön ja viestinnän molemminpuolisen tärkeyden.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja, puh. 09 432 3033
Kokouksessa olivat paikalla:
Sarkomaa Sari (Kok), pj Elo Tiina (Vihr), vpj Heinäluoma Eveliina (SDP), vpj Slunga-Poutsalo Riikka (PS), vpj Adlercreutz Anders (RKP) Hopsu Inka (Vihr) Laiho Mia (Kok) Laukkanen Antero (KD) Meri Leena (PS) Niikko Mika (PS) Saramo Jussi (Vas) Sarkomaa Sari (Kok) Westman Heikki (Kok) Kristiina Borgenström-Sudhakaran (Wille Rydmanin avustaja) Terhi Haapaniemi (Antti Kaikkosen avustaja) Marjukka Mattila (Eveliina Heinäluoman avustaja) Sonja Tamminen (Sari Sarkomaan avustaja)
Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)
Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
Edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
Kansanedustajan vaativassa ammatissa rentoutumisen hetket ovat arvokkaita. Sari Sarkomaalle ne löytyvät kotimaan kauniista luonnosta.
Tunturipurot tekivät vaikutuksen kuusivuotiaaseen
Sari Sarkomaan varhaisimmat lomamuistot sijoittuvat perheen kanssa tehtyyn Lapin-reissuun. Ikää hänellä oli tuolloin noin kuusi vuotta. Lomalla mukana oli äidin ja isän lisäksi pikkuveli.
– Äidin mielestä olimme retkeen liian pieniä, mutta suuremmilta kommelluksilta vältyttiin. Muistan kirkkaat tunturipurot, yöt autiomaassa ja letut, joita vanhemmat paistoivat tunturissa. Lappi vei jo tuolloin sydämeni, Sarkomaa muistelee.
Kokoomuksen kansanedustajana työskentelevä Sarkomaa on pitänyt tärkeänä, että kotimaa matkakohteineen on tullut tutuksi myös hänen omille lapsilleen. Perhe on kiertänyt eri puolilla Suomea, mutta erityisesti Lapissa koko perhe käy edelleen lähes joka vuosi. Lasten tie johtaa laskettelurinteisiin, mutta Sari Sarkomaata itseään viehättävät tunturiin vievät maastohiihtoladut.
Arkielämää rytmittää ulkoilu myös kotimaisemissa Helsingissä. Lempipaikoikseen Sarkomaa nimeää Keskuspuiston ja merenrannat.
– Myös Haltiala ja Pitkäkosken alueet ovat lähellä sydäntäni. Ulkona liikkuminen on paras tapa pitää kroppa ja pää kunnossa hektisen elämän keskellä, sanoo Sarkomaa.
Matkailun helmi tuli vastaan sattumalta työmatkalla
Joskus työmatkat tuovat eteen kiehtovia paikkoja, joihin syntyy halu palata uudelleen. Näin on käynyt myös Sarkomaalle: vieraillessaan työn merkeissä Sastamalassa hän näki kyltin, joka herätti kiinnostuksen Ritajärven luonnonsuojelualueeseen. Silloin ei ollut aikaa tutustua alueeseen tarkemmin, mutta uteliaisuus toi paikalle myöhemmin.
– Ritajärven luonnonsuojelualueella voi kokea kerralla monia erilaisia maisemia ja luontoelämyksiä. Alue muodostuu kolmesta järvestä. Pidän patikoinnista ja ihastuin paikkaan valtavasti, Sarkomaa innostuu.
Lomailun parhainta antia on purjehdus
Intohimoisena Itämeren suojelijana tunnettu Sarkomaa lomailee kaikkein mieluiten merellä. Perhe viettää yleensä koko kesäloman merellä purjehtien miehen perheen lähes kolmekymmentä vuotta sitten hankkimalla purjevene Piraialla.
– Meren luonto saaristoineen on paras tapa rentoutua. Purjehtien näkee ja kokee ihan eri asioita kuin maalla liikkuessa, Sarkomaa toteaa.
Purjehdus olisi Sarkomaan valinta myös unelmien lomaksi. Merellä vietetty aika tarjoaa perusteellisen tavan irrota hetkeksi arjesta.
– Jos saisin ideoida oman unelmieni loman ilman mitään rajoituksia, viettäisin koko heinäkuun purjehtien yhdessä perheen kanssa. Säätä ei voi suunnitella, mutta sopivasti tuulta ja aurinkoa olisi hyvä yhtälö. Suomen säässä sadetta on yleensä riittävästi. Merellä voi keskittyä olennaiseen ja kaikki maailman murheet jäävät taakse. Mukavinta on herätä aamulla meren ja lokkien ääneen, syödä aamupala kannella, nostaa ankkuri ja suunnata kohti uusi seikkailuja, Sarkomaa haaveilee.
Maakravusta merenkävijäksi
Kaikkein jännittävimmät lomamuistot liittyvät aikaan, jolloin totaalisena maakrapuna elellyt Sari Sarkomaa alkoi seurustella purjehtijan, eli nykyisen miehensä kanssa. Sitä ennen hän ei ollut koskaan purjehtinut. Ennen pelottavalta tuntuneesta asiasta tuli kuitenkin pian lempiharrastus.
– Meri on arvaamaton. Sitä en enää pelkää, mutta kunnioitan. Vene on ihastuttava nukkumapaikka.
Arjen pienet asiat ilahduttavat meriretkillä. Purjehtimassa ollaan usein pitkiä aikoja ilman kauppaa, joten hyvät huoltopisteet ja saariston palvelut ovat arvossaan.
– Rödhamn on yksi lempipaikoistani ja perheemme yöpyy siellä usein purjehtiessamme kohti Maarianhaminaa. Rödhamnissa voi illalla tilata sämpylät ja pullat, jotka toimitetaan aamuvarhain suoraan veneelle. On mukava aloittaa aamu tuoreella leivällä ja lähteä merelle.
Kaikki merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia.
– Vuosien takaisen Gotlantiin suuntautuneen kesälomapurjehduksen yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä, kommentoi keskimmäinen lapsistani. Aluksi nämä lapsen kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea selittää, että meri on yhteinen ja sitä eivät ole pilanneet ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.
– Kovasta työstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Öljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit, rehevöityminen ja vierasperäiset lajit uhkaavat mertamme. Kaiken lisäksi roskaaminen koettelee Itämerta. Olen intohimoinen Itämeren suojelija ja toimin eduskunnan vesiensuojeluryhmässä, Sarkomaa kertoo.
Yhteistyöllä helpotusta kotimaanmatkailuun
Sari Sarkomaa on huolissaan Suomen matkailua hankaloittavasta ja ravintoloiden toimintaa jarruttavasta lainsäädännöstä.
– Teen eduskunnassa työtä sen eteen, että saisimme ravintolakulttuuria kukoistamaan. Viime eduskuntakaudella uudistimme alkoholilain. Silloin uudistusta vastustettiin vahvasti. Urakoimme ja saimme kuin saimmekin laille enemmistön äänestyksessä. Uudistuksessa purettiin paljon esimerkiksi ravintoloiden ja pienpanimoiden toimintaa rajoittavaa normistoa. Uudistuksen myötä myös vähän vahvemmat juomat siirtyivät päivittäistavarakauppaan. Nyt työtä jatketaan ravintoloiden toimintaa jarruttavaa normistoa purkamalla. On tehtävä toimia tilan tekemiseksi laatua painottavan, vastuullisen alkoholi- ja ravintolakulttuurin kehittymiselle, linjaa Sarkomaa.
Teksti: Kati Jaakonen/Matkasuomi.fi Kuva: Kokoomus / Kristian Tervo
Hallituspuolue
keskusta esittää, että yleissivistäviä opintoja voisi opiskella ensimmäisinä
vuosina ristiin ammatillisessa ja lukiossa. Periaatteessa tämä on helpolta
kuulostava ratkaisu. Pahimmillaan se kuitenkin johtaisi käytännön tasolla
koulutuksen laadun heikkenemiseen.
Me kokoomuksessa haluamme pitää kiinni
koulutuksen laadusta niin ammatillisessa kuin lukiokoulutuksessakin.
Opetussuunnitelmat ovat näissä kahdessa koulutuksessa erilaiset eikä näiden puitteissa
ole mahdollista saumattomasti ’’opiskella ristiin’’ yleissivistäviä aineita
heikentämättä oppilaiden edellytyksiä jatkaa opinnoissa eteenpäin.
Tasapäistäminen ei ole tasa-arvoa.
Tasapäistäminen johtaa siihen, että opiskelijat eivät saa opetusta ja ohjausta
omia tarpeita vastaavasti. Tähän keskustan esittämä toisen asteen lähikoulu
johtaisi. Se on askel kohti vasemmiston pitkäaikaista unelmaa nuorisokoulua,
jossa toisesta asteesta tulisi vain peruskoulun jatke.
Me kokoomuksessa näemme, että koulutusta on
järjestettävä jatkossakin alueellisesti saavutettavasti. Lukiokoulutuksen
osalta hallitus voisi tarttua ehdotukseemme: uudistaa lukiokoulutuksen
rahoitusjärjestelmän ja korvata pienten lukioiden lisän saavutettavuuslisällä.
Tämä olisi todellinen tasa-arvoteko alueita puolustavalta keskustalta.
Yhteistyötä tehdään jo tälläkin hetkellä toisen asteen järjestäjien kesken. On yhteisiä tiloja ja yhteisiä tukipalveluita. Opetuksen sisältöjä ei kuitenkaan tule sekoittaa keskenään.
Sari
Multala, kansanedustaja (kok), sivistysvaliokunnan jäsen, Vantaa
Sari
Sarkomaa, kansanedustaja (kok), sivistysvaliokunnan jäsen, Helsinki
