Tekijä: sari

Eduskunnan puhemiehelle

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.  Sote-uudistuksen onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittää parhaillaan mallia terveydenhuollon kansallisille laaturekistereille. Eduskunta myönsi viime vaalikaudella laaturekisteri­hankkeelle erillistä rahoitusta. THL:n hankkeen päätavoite on selvittää, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää.

Ajantasaista laatutietoa tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaiset sekä terveyspalvelujen käyttäjät. Laatutiedolla on myös voimakas ohjausvaikutus palvelujärjestelmään. Laaturekistereistä saatava tieto mahdollistaa hoitoyksiköiden ja hoitokäytäntöjen vertailun ja kehittämisen. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muiden Pohjoismaiden ja monien EU- ja OECD-maiden käytännöistä. Esimerkiksi Ruotsin kansallinen diabetesrekisteri on toiminut vuodesta 1996 ja se on auttanut parantamaan ruotsalaisten diabeetikoiden hoitotasapainoa. Rekisteri tuo uudenlaista avoimuutta palvelujärjestelmään, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat kenen tahansa saatavissa.

THL:n hankkeessa on mukana seitsemän pilotti­rekisteriä: diabetes, eturauhassyöpä, HIV, iskeeminen sydäntauti, selkäkirurgia, reuma ja psykoosi. Esimerkiksi diabetesrekisterin kohdalla työ on jo pitkällä ja rekisteriin määritettävien indikaattoreiden pohdintaa on tehty monialaisesti, myös diabeetikoiden asiantuntemusta kuunnellen. Rekisteri tekee hoidosta asiakaslähtöisempää ja varmistaa asiakaskokemuksen huomioinnin laatutekijänä, kun rekisteriin kerätään myös potilaiden itsensä tuottamaa tietoa hoidon tuloksista ja saadusta palvelusta.

Edellytykset systemaattiselle tiedonkeruulle ja kansallisten laaturekisterien ylläpidolle ovat olemassa.Tämän vuoden toukokuussa tehdyt THL-lain muutokset sekä voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä luovat edellytykset laaturekisterien toiminnalle ja määrittelevät laaturekisterit osaksi THL:n pysyvää toimintaa. Nyt puuttuu vain resursointi eli pysyvä rahoitus laaturekisterien toimintaan. Liikkeelle voitaisiin lähteä esiintyvyyden, kustannusten ja terveysvaikutusten kannalta merkittävimpien pitkäaikaisten kansansairauksien, kuten diabeteksen, kohdalta ja jatkaa niistä saatujen kokemusten perusteella kehittämistyötä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu seuraava, palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluva tavoite: ”Luodaan laatua kuvaavia rekistereitä, parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja kehitetään hoitoa yhteistyössä käyttäjien kanssa.”

Asiantuntijat, järjestöt, terveysalan toimijat ja palvelujen käyttäjät eli asiakkaat ovat yksimielisiä: Suomeen tarvitaan kansallisia laaturekistereitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että terveydenhuollon laaturekisterit saadaan perustettua ja niiden ylläpidolle osoitetaan tarpeelliset resurssit?

Helsingissä 14.11.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää harkittavaksi, että viimekädessä perustuslakivaliokunta käsittelisi oikeusasiamiehen tuoreen kannan kieltää koulun joulujuhlan vietto kirkossa. Asia on suomalaisille tärkeä.

Joulujuhla on aivan olennainen osa kulttuuriamme, jota on visusti vaalittava. On välttämätöntä huolehtia, ettei perinteitämme murenneta yksittäisillä päätöksillä.

Sarkomaa ehdottaa pohdittavaksi, että perustuslakivaliokunta selkeyttäisi onko tuore oikeusasiamiehen tekemä päätös kieltää koulun joulujuhlan pitäminen kirkossa ristiriidassa perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 tekemän päätöksen kanssa, ja miten kielto nähdään perustuslakivaliokunnan näkökulmasta. 

Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mikään taho edes harkitsee ohjeiden tai käytäntöjen muuttamista. 

Sarkomaa näkee, että koulujen joulujuhlat kuuluvat kristilliseen perinteeseen, pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa.

Kouvolassa koulu aikoi pitää joulujuhlan kirkossa. Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antoi kuitenkin linjauksen, jonka mukaan koulun joulujuhlan järjestäminen kirkossa loukkaa oppilaiden uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta. Ratkaisun taustalla on Uskonnottomat Suomessa ry:n aiemmin tekemä kantelu Kouvolan kaupungin menettelystä, jossa yksi kaupungin kouluista järjestää joulujuhlansa kirkossa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut uskonnonvapauden toteutumista kouluissa viimeksi vuonna 2014. Perustuslakivaliokunta linjasi, että Suvivirsi tai Enkeli taivaan eivät tee koulun juhlasta uskonnollista tilaisuutta, eikä niiden laulamiselle ole estettä kaikille yhteisessä juhlassa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tähdensi, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. 

Globaalissa ja monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on entistäkin tärkeämpää. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta. Samalla opimme arvostamaan myös muita kulttuureja. Omien perinteidemme säilyttäminen ja arvostaminen on olennainen osa päiväkotiemme ja koulujemme toimintaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Hyvä mielenterveys kuuluu jokaiselle – myös opiskelijalle, muistuttaa kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa. Sarkomaan mielestä eduskunnan olisi viipymättä vietävä eteenpäin mielenterveyspalveluiden terapiatakuu. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla viiveet mielenterveyspalveluihin pääsyssä on korjattava pikaisesti, sillä valtaosa mielenterveyden häiriöistä puhkeaa nuoruusiässä ja pitkittyessään ongelmat pahenevat. 

”Opiskelijoiden hyvä terveys on nuorten oman elämän ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Opiskelijoiden mielenterveyteen on kiinnitettävä nykyistä vahvemmin ja ennaltaehkäisevästi huomiota myös osana opintojen ohjausta ja edistettävä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Opiskelijoita on ohjattava hakemaan apua, niin että uupumiseen saa tukea varhaisessa vaiheessa. Myös liikunta on tärkeä keino terveydestä ja jaksamisesta huolehtimiseen ja siksi opiskelijoiden monipuolisista liikuntapalveluista tulee huolehtia osana opiskelijoiden terveyden edistämistä”, Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointia tukevien palveluiden lisäksi opiskelijoille on varmistettava nykyistä paljon nopeampi hoitoon pääsy mielenterveyden ongelmissa toteuttamalla terapiatakuu. Nuorten paikka ei ole jonossa odottamassa hoitoa, vaan apua on saatava nopeasti, jotta opinnot voivat jatkua ja nuori voi tavoitella unelmiaan”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on esittänyt jo ensi vuodelle määrärahojen lisäystä valtion budjettiin mielenterveyden terapiatakuun toteuttamiseksi. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotettu lakimuutos vahvistaisi perustason mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta myös opiskelijoille.

”Nuorten opiskelukyvystä huolehtiminen on todellinen tulevaisuusinvestointi”, Sarkomaa sanoo.

”Esimerkiksi lukiolaisten kokemasta uupumuksesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Terapiatakuu on tervetullut niin lukioiden kuin ammattikoulujen opiskelijoille varmistamaan perustason ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut. Ketään ei saa jättää yksin. Terveyttä ei ole ilman mielenterveyttä,” Sarkomaa sanoo

Kokoomuksen ja opiskelijajärjestöjen tärkeänä pitämä tavoite toteutui viime hallituskaudella, kun ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelut päätettiin laajentaa koskemaan vuoden 2021 alusta yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös AMK-opiskelijoita.

”Kokoomuksen kannattama terapiatakuu toisi myös korkeakouluopiskelijoille nopeamman ja yhdenvertaisen hoitoon pääsyn mielenterveyspalveluihin. AMK-opiskelijoiden siirtyessä YTHS:n piiriin on huolehdittava, että vaikuttavat palvelut kyetään tarjoamaan nopeasti kaikille korkeakouluopiskelijoille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho ovat huolissaan siitä, että kunnissa hämmennys sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä syvenee entisestään peruspalveluministeri Kiurun epäselvien lausuntojen myötä. Kiurun mukaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman myötä terveyskeskuksiin saadaan luvattuja lääkäreitä. Aamulehden 23.10. tietojen mukaan ohjelmalle suunnattava valtionavustusrahoitus ei tähän kenties taivukaan.

”Hoitotakuun tiukentaminen viikkoon on hallitukselta kunnianhimoinen tavoite, jonka toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan ilman muuta rahoitusta lääkärien ja muun terveydenhuollon henkilöstön palkkaamiseen ja näin on luvattukin. Mikäli nyt myönnettävää rahoitusta ei voida käyttää lääkäreiden palkkaamiseen, niin hoitotakuun tiukennus tulee ajamaan kunnat ahtaalle”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tiedotustilaisuudessa 15.10. ministeri Kiurulta kysyttiin, milloin hallitusohjelmassa mainittu tuhannen uuden lääkärin palkkaaminen perustasolle on ajankohtaista. ”No nyt se on ajankohtaista, kun tämä raha lähtee kentälle. Niin jos tällä ei palkata kaikkia niitä lääkäreitä, jotka saadaan houkuteltua mukaan, niin millä sitten? Kyllä se niinkun tässä nyt on”, Kiuru vastasi.

Aamulehdessä 23.10. sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen kertoikin, että valtionavustusta ei voi käyttää vakituisen lakisääteisen tehtävän hoitoon, vaan sitä varten ovat valtionosuudet. Kumpulainen totesi myös, että valtionavustuksella ei voi palkata lääkäreitä. Kumpulaisen mukaan avustusta voidaan käyttää esimerkiksi vastaanoton kehittämiseen, mutta ei pysyvään resursointiin.

Ministeriössä selvitetään parhaillaan, voisiko rahaa käyttää lääkärien väliaikaiseen palkkaamiseen terveysasemien jonojen lyhentämiseksi.

 ”Kyseessä on jälleen yksi petetty lupaus. Hallitus on puhunut tuhannen lääkärin lisäämisestä perusterveydenhuoltoon, mutta hallituksella ei ole osoittaa pysyvää rahoitusta. On mahdollista, että monimutkaisen hankehumpan haun kautta saadakseen palkata määräaikaisesti henkilöstöä purkamaan hoitojonoja. Lisäksi hallituksen osoittamalla määrärahalla jäädään vielä kauas tuhannen lääkärin tavoitteesta. Kaiken lisäksi pitäisi olla rahaa muun terveydenhuoltohenkilöstön palkkaamiseen”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Hallitus on jo palkkaamassa määräaikaisia opettajia ja nyt samaa harkittaisiin lääkäreiden kohdalla? Nämä ovat pysyviä tehtäviä kunnissa, jotka vaativat pysyvän rahoituksen. Tarpeesta lisätä terveyskeskuslääkäreiden työn houkuttelevuutta on myös puhuttu paljon. Aiotaanko nyt palkata määräaikaisia lääkäreitä, ja sitenkö terveyskeskusten houkuttelevuutta ja nuorten lääkärien hakeutumista perusterveydenhuoltoon parannetaan?” edustajat kysyvät.

Kokoomusedustajat jättivät asiasta tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle vastattavaksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461