3.1.2026 07:06:00 | Kokoomuksen eduskuntaryhmä | Tiedote
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Sarkomaa jättää ajankohtaiskeskustelualoitteen valtiopäivien alkaessa helmikuussa.
Sarkomaan mukaan lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.
– Rajoitamme nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille, Sarkomaa sanoo.
Liiallinen ruutuaika on merkittävä riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta.
– Lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen, Sarkomaa toteaa.
Sarkomaa on huolissaan netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen.
Useissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön. Australiassa lasten ja nuorten sosiaalisen median kielto on jo tullut voimaan, ja Pohjoismaissa selvitetään ikärajoituksia alle 15-vuotiaille. Pääministeri Petteri Orpo on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja rajoituksista alle 15-vuotiaille.
Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median käyttöön koko EU:ssa.
- Teknologian kehitys ei saa ohittaa lasten etua. Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha, Sarkomaa painottaa.
Yhteyshenkilöt
Sari Sarkomaa Kansanedustaja Helsingin vaalipiiri Puh: 050 511 3033
Lasten ja nuorten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä ja kiireellistä. Tutkimukset osoittavat, että liiallinen sosiaalisen median käyttö ja altistuminen lapsille sopimattomalle sisällölle heikentävät lasten ja nuorten kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia.
On perusteltua, että koko eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön rajoittamisesta ja digitaalisen kasvurauhan turvaamisesta. Jätän asiasta puhemiehistölle ajankohtaiskeskustelualoitteen valtiopäivien alkaessa helmikuussa.
Lasten ja Nuorten liiallinen ruutuaika on merkittävä riski aivojen kehitykselle ja mielenterveydelle. Sen on todettu lisäävän masennusta, ahdistuneisuutta ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Älylaitteiden liikakäyttö vie myös aikaa lapsen normaalille kehitykselle tärkeiltä asioilta. Lukeminen vähenee, sosiaalisten taitojen oppiminen heikkenee ja ulkoilu sekä liikkuminen jäävät vähemmälle, kun yhä suurempi osa ajasta kuluu ruudun äärellä. Sosiaalista mediaa hyödynnetään lisäksi enenevässä määrin kiusaamiseen ja väkivallan levittämiseen.
Olen huolissani netissä toimivista väkivaltaisista ja hyväksikäyttöön liittyvistä verkostoista, joiden kohteena ovat usein lapset ja nuoret. Sosiaalinen media on lisännyt myös seksuaalisen ahdistelun riskiä tarjoamalla tekijöille suoran ja usein valvomattoman pääsyn lasten ja nuorten arkeen.
Useissa maissa valmistellaan parhaillaan tiukempia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön. Australiassa lasten ja nuorten sosiaalisen median kielto on jo tullut voimaan, ja Pohjoismaissa selvitetään ikärajoituksia alle 15-vuotiaille. Suomessa pääministeri Petteri Orpo on käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median ikärajasta ja rajoituksista alle 15-vuotiaille.
Myös Euroopan parlamentti on ilmaissut vakavan huolensa alaikäisten verkossa kohtaamista riskeistä ja ehdottanut käyttöön koko EU:ssa 16 vuoden ikärajaa sosiaalisen median, videonjakoalustojen ja tekoälykumppanien käytölle, mutta sallisi kuitenkin 13–16‑vuotiaiden pääsyn alustoille vanhempien suostumuksella.
Rajoitamme nuorten alkoholinkäyttöä ja uhkapelaamista. Samalla tavalla on perusteltua puuttua sosiaaliseen mediaan, joka aiheuttaa riippuvuutta ja laaja-alaisia haittoja lasten ja nuorten hyvinvoinnille.
Lapsuus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka vaikutukset ulottuvat koko ihmisen elämään ja yhteiskuntaan. Tarvitsemme selkeitä rajoja ja poliittista rohkeutta turvata lasten digitaalinen kasvurauha. On toivottavaa, että pääministerin alulle laittama selvitys toimenpide-ehdotuksineen valmistuu niin, että nykyinen eduskunta saa mahdollisesti tarvittavat lakiesitykset käsiteltäväksi.
Iloitsen kaupunginhallituksen kokouksessa eilen illalla yhdessä tehdystä viisaasta päätöksestä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin perhetalo Unikon toiminta Pukinmäessä turvataan. Ensi vuotta koskeva avustusesityksen valuvika korjattiin ja vaikuttavaa työtä tekevän MLL Uusimaan riittävä avustus pelastettiin. Samalla edistetään MLL:n toimintaa Itäkadun uudessa perhekeskuksessa.
Unikkossa on tehnyt erinomaista työtä: tänä vuonna käyntikertoja on jo lähes 15 000. Toiminta tavoittaa onnistuneesti haavoittuvassa asemassa olevia. Unikosta saa tukea vanhemmuuteen, arkeen ja elämänhallintaan, asiointiapua, aineellista apua, vertaistukea ja tukea suomen kielen oppimiseen. Jouluaattoisin Unikko on avoinna yksinäisille yhden vanhemman perheille. Toiminnassa on yli 30 yhteistyökumppania: järjestöjä, seurakunta ja kaupungin toimijoita.
Lämmin kiitos MLL:n toimijoille vaikuttavasti työstä. Kiitos koko kaupunginhallitukselle vuoden yhteistyöstä. Kaupunginhallituksessa työmme jää hetkeksi joulutauolta ja ensi vuonna työtä jatketaan. Edessä paljon tärkeitä päätöksiä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.
Perusopetusta koskeva lainsäädäntö on päivitettävä, jotta se mahdollistaa oppimisen paikasta riippumatta. Koulunjohtaja, lainsäätäjä ja tutkija ottavat kantaa etäopetuksen kehittämiseen.
Kaupallinen yhteistyö: Kansanvalistusseura 20.11.2025 8:30
”Etäopetus ei saa olla säästökeino, eikä sitä tule verrata koronapandemian aikaiseen hätäopetuksena käynnistettyyn etäopetukseen”, Etäkoulu Kulkurin koulunjohtaja Ulla Harmaala sanoo. (Kuva: Kvs-säätiö)
Suomalaisen peruskoulun voi käydä kokonaan verkossa, jos asuu ulkomailla. Suomessa se ei ole mahdollista, sillä perusopetuslaissa on sudenkuoppa: se ei tunnista etäopetusta oppimisen mahdollistajana.
Lähiopetus on oletus ja etäopetus poikkeus.
”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus mainitaan valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Lakiin sitä ei kuitenkaan ole kirjattu”, Etäkoulu Kulkurin / Distansskolan Nomadin (Kulkuri) koulunjohtaja Ulla Harmaala toteaa.
Kulkuri palvelee ulkomailla asuvia perheitä suomeksi ja ruotsiksi. Viidenkymmenen toimintavuotensa aikana se on osoittanut, että suomalainen perusopetus toimii verkossa. Etäkoulun noin 500 oppilasta opiskelevat yli 60 maassa ympäri maailmaa suomalaisten opettajien ohjauksessa. Peruskoulun päättötodistus on silta jatko-opintoihin Suomessa.
Kulkurin ylläpitäjän, Kvs-säätiön (Kansanvalistusseura sr.) mukaan ulkosuomalaisten lasten etäopetus tulisi saada perusopetuslakiin, ja samalla etäopetus olisi tärkeää avata myös Suomessa asuvilla lapsille ja nuorille.
Lain päivittäminen selkeyttäisi käytänteitä
Perustelut etäopetuksen virallistamiseksi ovat vankat: teknologia mahdollistaa uudenlaiset oppimisen tavat, verkossa tai mobiilisti. Väestönmurros ja lasten määrän väheneminen ajavat koulujen lakkauttamiseen, joten koulumatkat pitenevät.
Kulkurin juhlavuoden suojelija, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) arvioi, että perusopetuslain päivittäminen selkeyttäisi käytänteitä ja vauhdittaisi teknologian suomien mahdollisuuksien käyttöä oppilaiden parhaaksi.
”Perusopetuksen on kuitenkin vastaisuudessakin oltava lähiopetusta. Sitä voivat täydentää opetus etäyhteyksin ja varsinainen etäopetus hyvin tarkasti rajattuna, hallitusohjelman mukaisesti valmisteltuna ja perusopetuslakiin kirjattuna”, sanoo eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja sen sivistys- ja tiedejaostossa toimiva koulutuspoliitikko.
Kunnissa etäopetuksen tarve kumpuaa usein kelpoisten opettajien pulasta ja pitkistä etäisyyksistä. Kuntaliitto ajaakin etäopetusta lainsäädäntöön lähiopetusta täydentävänä opetusmuotona.
Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat nykyistä tarkempia linjauksia siitä, missä tilanteissa ja millä ehdoilla etäopetusta voidaan hyödyntää. Asia käy ilmi tutkimuksesta, jolla selvitettiin sivistysjohtajien, peruskoulun rehtoreiden, opettajien sekä kuntapäättäjien näkemyksiä siitä, miten kunnat voisivat järjestää perusopetusta muuttuvissa toimintaympäristöissä.
”Joustava opettajaresurssin jakaminen etäyhteydellä koulujen tai kuntien välillä voi mahdollistaa pätevän opettajan antaman opetuksen useaan kouluun. Etäopetuksella voidaan lisäksi turvata vähemmän opiskeltujen oppiaineiden, kuten perusopetusta täydentävän oman äidinkielen, harvinaisten uskontojen tai valinnaisten kielten, opetus”, sanoo tutkijaryhmän jäsen, väitöskirjatutkija Pauliina Hongisto Helsingin yliopistosta.
Etäopetuksesta on moneksi
Etäopetus, etäyhteyksin järjestettävä opetus, hybridiopetus – vai jotain muuta?
Oikeastaan etäopetus on tuttu asia digiajan vaatteissa. Kvs-säätiö on järjestänyt sitä yli sadan vuoden ajan, ensin kirjeopetuksena, sitten verkossa ja mobiilisti. Vuosiin on mahtunut pandemioita espanjantaudista koronaan, opetusta rintamalla sotineille ja kansainvälisiä kehittämishankkeita.
Koulutustutkija Hongisto nimeää etäopetuksen kattotermiksi, jonka alla on monenlaista toimintaa.
”Yleensä etäopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa opetuksesta vastaava opettaja ja oppilas ovat fyysisesti eri paikoissa ja vuorovaikutuksessa tieto- ja viestintätekniikan avulla. Käsitteet eivät kuitenkaan ole vakiintuneita, ja niitä käytetään eri yhteyksissä eri tavoin”, hän sanoo.
Hongisto erottaa toisistaan paikkasidonnaisen ja paikkaan sitomattoman etäopetuksen. Ensimmäisessä oppilaat ovat opettajan valvomassa luokassa, ja toinen opettaja antaa opetusta verkon välityksellä. Toisessa opiskellaan kuten Kulkurissa: oppilas istuu tietokoneellaan kodissaan asuinmaassaan, ja opettaja on omalla koneellaan toisella puolella maailmaa.
Etäopetus vahvistaa huoltovarmuutta
”Kansanedustajana tavoitteeni on, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta oppimisen ilon, riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja edelleen jatko-opintoihin tai työelämään”, kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoo. (Kuva: Sari Sarkomaan arkisto)
Kulkuri on raivannut oppimisen oikeuden polkua haurailla alueilla äärimmäisissä oloissa. Yhdessä Unescon kanssa se on järjestänyt perusopetusta Afganistanin tytöille. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella ja ulkoministeriön kanssa se on vienyt opetusta Syyriaan al-Holin vankileirin suomalaislapsille.
Sari Sarkomaa näkee Kulkurin innovatiivisessa toiminnassa paljon potentiaalia.
”Etäyhteyksien avulla annettu opetus voi myös olla yksi keino tukea moniongelmaisia oppilaita takaisin koulupolulle oppivelvollisuuden suorittamiseksi ja siten myös syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseksi”, hän sanoo.
Etäopetuksella olisi myös mahdollista lisätä sivistyksellistä huoltovarmuutta.
”On arvioitava, tarvitaanko perusopetuslakiin poikkeusoloja varten pykälä, joka mahdollistaa saumattoman opetuksen paikallisissa kriiseissä”, Sarkomaa sanoo.
Saavutettavuus ja laatu edellä
Pauliina Hongiston ja kollegojen tutkimus antaa suuntaviivat etäopetuksen kehittämiseen sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi.
”Perusopetuslakia ja opetussuunnitelman perusteita tulee täsmentää etäopetuksen osalta. Rahoitusohjausta on muokattava siten, että se kannustaa opetuksen järjestäjien yhteistyöhön ja joustavuuteen. Lisäksi etäopetuksen pedagogiikkaa tulee kehittää ja siihen liittyviä käsitteitä selkiyttää”, tutkija listaa.
Opetuksen laatu ja saavutettavuus perustuvat resursseihin, kuten rahoitukseen. Kulkurille yhtälö on kipeän tuttu: nykyisen lainsäädännön vuoksi sen ylläpitäjällä ei voi olla virallista perusopetuksen järjestämislupaa eikä myöskään jatkuvaa rahoitusta.
”Koulu on koko historiansa ajan toiminut harkinnanvaraisen rahoituksen turvin projektinomaisesti, vaikka toiminta on hyvin vakiintunutta. Tämä saattaa oppilaat hankalaan asemaan, sillä koulupolku on vaarassa katketa joka vuosi”, Ulla Harmaala toteaa.
Puretaan vastakkainasettelu
”Tarvitaan lisää tutkimusta erilaisista etäopetuksen järjestämisen tavoista, jotta opetuksen laatukysymyksiä voidaan tarkastella kattavasti”, koulutustutkija Pauliina Hongisto sanoo. (Kuva: Pauliina Hongiston arkisto)
Koulunjohtaja, lainsäätäjä ja tutkija ovat yksimielisiä siitä, että keskustelusta tulee purkaa vastakkainasettelu. Keskitytään sen sijaan siihen, miten varmistetaan laadukas opetus.
”Etäopetuksen ei ole tarkoitus missään oloissa syrjäyttää lähiopetusta vaan täydentää sitä”, Ulla Harmaala toteaa.
Eikä etäopetus saa olla säästökeino vaan pedagogisesti laadukas tapa vahvistaa oppimisen yhdenvertaisuutta. Sen perustana ovat opettajien osaamisen kehittäminen, koulun johdon ja kunnan sivistystoimen tuki, toimivat laitteet ja yhteydet, hallinnollisten rakenteiden uudistaminen ja yhteistyön resurssit.
Kulkurissa opetuksen laatu perustuu opettajien kattavaan perehdytykseen, uusien opettajien mentorointiin ja koko henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
”Kaikilla opettajilla on suomalaisen opettajan kelpoisuus, vanhemmat saavat tukea lähiohjaajan tehtäväänsä, ja verkko-opettajien tiimityötä tuetaan”, Harmaala kertoo.
Ehtiikö muutos hallituskaudelle?
Sari Sarkomaa oli mukana hallitusneuvotteluissa, joissa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite arvioida ”etäopetuksen hyödyntämisen mahdollisuuksia nykyistä laajemmin perusopetuksessa tarkkarajaisesti säädettynä esimerkiksi valinnaisten kielten opetuksessa”.
Ulla Harmaala pitää kirjausta tärkeänä, mutta vasta alkuna.
”Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kunnianhimoisempi ja rohkeampi tavoite sekä perusopetuslainsäädännön muutos. Haluamme, että etäopetusta kehitetään pedagogisesti laadukkaasti niin sanottuina normaaliaikoina, vaikka sillä on merkitystä myös huoltovarmuudelle”, hän sanoo.
Kulkuri, Kvs-säätiö ja Kuntaliitto pitävät aktiivisesti yhteyttä sinne, missä päätöksiä tehdään: eduskuntaan, opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä opetusalan toimijoihin ja kehittäjiin.
Sivistyksellisen yhdenvertaisuuden edistäminen vaatii pontta ja rohkeutta, mutta palkinto kannustaa.
”Jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus oppia joustavasti asuinpaikasta riippumatta. Teknologia tukee, mutta ihminen on yhä oppimisen kapteeni”, koulunjohtaja Harmaala maalaa kuvan sivistyksellisen yhdenvertaisuuden Suomesta.
eduskunnan syksyn työ on täydessä vauhdissa, samoin valtion ensi vuoden budjetin käsittely. Budjettimietinnön on määrä valmistua joulukuun alussa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisten lisäksi tapaan laajasti muita asiantuntijoita ja eri alojen edustajia.
Jatkamme vastuullista taloudenpitoa ja talouskasvua vahvistavia toimia. Päätökset eivät ole helppoja, mutta ne ovat välttämättömiä. Talouskasvun odotettua hitaampi käynnistyminen, puolustuksen ja hyvinvointialueiden kasvavat menopaineet sekä nousseet korkomenot ovat pakottaneet hallituksen tekemään uusia sopeutuspäätöksiä.
Talouskasvun vaikutukset työllisyyteen näkyvät aina viiveellä. Oli olennaista, että budjettiriihessä päätettiin uusista toimista yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi. Erityisiä toimia kohdistetaan nuorten työelämään pääsemiseksi, ja samalla on tärkeää kitkeä työelämän ikäsyrjintää.
Haastavassa tilanteessa on kyettävä turvaamaan ihmisille tärkeät palvelut sekä panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Maailma muuttuu, mutta yksi asia pysyy: Suomi pärjää vain korkealla osaamisella.
Yli miljardin euron veronkevennykset kaikkiin tuloluokkiin ovat tervetulleita kireän verotuksen Suomessa. Ihmisten ostovoimaa on jatkossakin vahvistettava. Talouden hyviä merkkejä ja positiivista käännettä on tärkeää tukea kaikin tavoin.
Budjettiesitys sisältää myös hyviä uutisia arkeen: turvakotien rahoitusta vahvistetaan, äitiyspakkauksen arvoa korotetaan ja opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa. Kyse on mittavasta kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät sopeutukset, kasvutoimet ja parempaa arkea tuovat erilaiset ratkaisut. Tavoite on, että huominen olisi kaikille parempi.
Ke 8.10. klo 14.30–16 avoimeen Kansainvälisen palliatiivisen ja saattohoidon viikon Yhdenvertainen hoito kuuluu kaikille -keskustelutilaisuuteen Eduskunnan kansalaisinfoon (Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3, Helsinki).
To 16.10. klo 17.15 Instagram-liveen ajankohtaisista asioista Arkadianmäeltä ja Helsingistä. Kysymykset tervetulleita! Lähetys löytyy profiilistani @sarisarkomaa.
La 18.10. klo 13–14 I love me -messujen paneelikeskusteluun Helsingin Messukeskuksessa.
Ti 4.11. klo 14.30–16 Haasteena keuhkosyöpä – miten takaisin syövänhoidon mallimaaksi? Avoin seminaari Eduskunnan kansalaisinfossa (Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3, Helsinki).
_______________________________________
Tässä kirjeessä:
Kultainen Helsinki-mitali oli huikea yllätys
Budjettiriihen koulutuspäätöksillä vauhtia osaamistason ja talouden nousuun
Kesälomien siirto ja lisäloma kevääseen – ihastuttaa ja vihastuttaa
On viisautta kokeilla uutta – senioreiden valinnanvapauspilotti on askel sujuvampaa hoitoonpääsyyn
Selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys kannattaa tehdä
Sote-tiedon hyödyntämistä ja tutkimusta jarruttavan toisiolain korjausesitys eduskunnassa
Roosa nauha -keräys käynnissä
Helsingin kaupungin on valtiovallan yhteistyössä taltutettava kasvava huumeongelma
Kultainen Helsinki-mitali oli huikea yllätys
Sain vastaanottaa kultaisen Helsinki-mitalin, joka on kotikaupunkini korkein tunnustus toiminnasta kaupungin ja helsinkiläisten hyväksi. Helsinki-mitali on eräänlainen kaupungin kunniakansalaisuus. Huikea aloitus syksyn työlle , jonka aloitin kiitollisin mielin.
Budjettiriihen koulutuspäätöksillä vauhtia osaamistason ja talouden nousuun
Iloitsen, että saimme sovittua ensi vuoden budjettiin vahvoja panostuksia osaamistason nostoon. Korkeakoulujen indeksit pidetään voimassa, aloituspaikkoihin ohjataan lisärahoitusta ja nuorille luodaan opintoseteli avoimiin korkeakouluopintoihin. Tämä on oikea suunta. Koulutustason nostamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä.
Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.
Kesälomien siirto ja lisäloma kevääseen – ihastuttaa ja vihastuttaa
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys arvioi kesälomien siirron vaikutuksia koko koulutusjärjestelmään. Blogissani pohdin uudistuksen hyötyjä ja haasteita.
Lue blogini kesälomista
On viisautta kokeilla uutta – senioreiden valinnanvapauspilotti on askel sujuvampaa hoitoonpääsyyn
65 vuotta täyttäneet voivat hakeutua yksityislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoonpääsyä ja helpottaa ikäihmisten arkea. Uusi mahdollisuus päästä sujuvammin lääkärin vastaanotolle on varmasti monelle lämpimästi tervetullut.
Selvitys mahdollisuuksista ottaa käyttöön ikäihmisten parannettu kotitalousvähennys kannattaa tehdä
Kotitalousvähennyksellä voidaan edistää ikäihmisten mahdollisuutta pärjätä kotona ja siirtää tarvetta raskaimpiin palveluihin.
Kotitalousvähennystä on syytä tarkastella laajemminkin ja saada sille vakiintuneempi muoto. Kotitalousvähennys on tuonut maahamme kulttuurin kaiken ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ostaa palveluja arkensa helpottamiseksi.
Sote-tiedon hyödyntämistä ja tutkimusta jarruttavan toisiolain korjausesitys eduskunnassa
Lakiesitys poistaa tutkimusta ja sote-tiedon hyödyntämistä jarruttavia esteitä. Lakimuutos on tärkeä askel kohti vaikuttavampia palveluita ja vahvempaa tutkimusta.
Oli ilo taas tänä vuonnakin osallistua uuden Roosa nauhan lanseeraustilaisuuteen. Vuoden 2025 Roosa nauhan suunnittelija on upea ja rohkea Katja Ståhl. Hän kehottaa meitä liputtamaan elämän puolesta ja menemään rohkeasti päin elämää. Katja kannustaa kaikkia osallistumaan Roosa nauha -keräykseen suomalaisen syöpätutkimuksen, sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi. Tutkimus on syöpäpotilaan toivo.
Helsingin kaupungin on valtiovallan yhteistyössä taltutettava kasvava huumeongelma
Kävimme kaupunginvaltuustossa keskustelun alfa-pvp:n käytön jyrkän kasvun edellyttämistä toimista. Viranomaiset ovat maan hallituksen toimesta koottu yhteistyöhön. Samaa työtä tehdään Helsingissä.
Tietoisuutta alfa-pvp:n poikkeuksellisesta tuhoisuudesta lisättävä ja myös siitä, että sitä sekoitetaan myös muihin huumeisiin. Ja siitä, että käyttömuodot ovat laajoja mukaan lukien vapetus.
Valtuustossa nostin esille sen, että vanhemmille ja kouluihin on saatava tietoa ja viipymättä luotava vaikuttavia keinoja huumeiden käytön ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, lasten ja nuorten suojelemiseksi.
Helsingissä tilanne on otettu vakavasti ja moninaisia toimia jatketaan ennaltaehkäisyn, hoitopolkujen ja kaupunkilaisten turvallisuuden vahvistamiseksi. Vaikuttavia lisätoimia tarvitaan. _______________________________________
Syksy tuo tullessaan monia vaikeita mutta välttämättömiä asioita päätettäväksi. Turvallisuuteen liittyvät asiat ovat eduskunnan ja kaupunginvaltuuston työssäni aivan keskeisiä.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatukset ja palaute ovat arvokkaita. Pidetään yhteyttä.
Perusterveydenhuoltoamme yritetty vahvistaa pitkään laihoin tuloksin. Kun aiemmat keinot eivät ole tepsineet, on viisasta kokeilla uutta.
Syyskuun alussa astui voimaan valinnanvapauskokeilu, jossa 65-vuotta täyttäneet voivat hakeutua terveyskeskusmaksun eli 28,20 euron hinnalla kokeiluun liittyneen yksityisen yleislääkärin vastaanotolle.
Vuoden 2025 aikana voi käydä lääkärissä kaksi kertaa ja kahtena seuraavana vuonna kolme kertaa. Kokeilu päättyy vuoden 2027 lopussa. Kokeilu luo myös ensimmäistä kertaa hintakaton Kela-korvattaviin lääkärikäynteihin. Tavoite on varmistaa, ettei asiakkaiden maksut siirry hintoihin.
Erillisiä toimisto- ja palvelumaksuja ei saa periä. Mahdollisesti määrätyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista asiakas maksaa puolet Kelan määrittelemästä enimmäishinnasta.
Kokeilulla tavoitellaan sujuvaa hoitoon pääsyä, laajempaa valinnanvapautta ja helpotusta senioreiden arkeen. Tarkoitus on hyödyntää yksityisiä terveydenhuollon toimijoita nykyistä kustannusvaikuttavammin ja keventää hyvinvointialueiden työtä. Kokeilun tuloksia on tarkoitus hyödyntää terveyspalveluiden kehittämisessä.
Kokeilussa ollaan senioreiden asialla. Terveyspalvelujen tarve kasvaa yleensä iän myötä eikä pääsääntöisesti silloin ole enää työterveyspalvelut saatuvilla. Kokeilu ei sovi kaikille, se on tietenkin selvä. Maassamme on yli 1,3 miljoonaa 65-vuotta täyttänyttä. He ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä.
Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Uusi mahdollisuus päästä sujuvammin ja edullisemmin yksityislääkärin vastaanotolle on varmasti monelle lämpimästi tervetullut.
Hoidon jatkuvuutta edistäviä toimintatapoja, kuten omatiimi, -lääkäri ja -hoitaja malleja otetaan käyttöön hyvinvointialueilla kuten myös Helsingissä. Tavoite kaupungissamme on, että varsinkin paljon palveluita tarvitsevat saavat avun jatkossa yhä useammin omalääkäriltä ja omahoitajalta. Tutkimuksen osoittavat, että silloin hoidon laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja myös -kustannukset pienenevät.
Samaan aikaan hyvinvointialueilla kokeillaan myös yrittäjyyteen perustuvaa omalääkärimallia, jossa on työparina omahoitaja. Muissa Pohjoismaissa yrittäjyyteen perustuva ammatinharjoittajamalli osana julkista terveydenhuoltoa on arkipäivää.
Suomessa on uskallettava kokeilla uudenlaisia toimintatapoja ja tehdä tulosten pohjalta uudenlaisia ratkaisuja. Muuten mikään ei muutu. Jonoista on päästävä siihen, että kaiken ikäiset suomalaiset saavat terveyspalvelut oikea- aikaisesti ja yhdenvertaisesti.
Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Useimmissa länsimaissa syöpästrategia on jo ollut pitkään.
Iloitsen, että saimme hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. Kansallinen syöpästrategia on välttämätön, jotta onnistumme yhteensovittamaan kasvavan syöpään sairastuvien määrän, yleistyvän yksilöllisen hoidon ja rajallisten resurssit.
Syöpästrategian laadinnasta on päävastuussa Kansallinen syöpäkeskus FICAN, mutta valmistelu työ on tehty laajalla yhteistyöllä. Kesän aikana lausunnolla ollut strategialuonnos kattaa koko syöpään liittyvän polun: syövän ehkäisyn, syöpäseulonnat, diagnostiikan, syöpähoidot, potilaiden kuntoutumisen tuen ja psykososiaalisen tuen, palliatiivisen ja saattohoidon sekä syöpätutkimuksen.
Strategia on määrä valmistua tänä syksynä. Toivon että tulevaisuuden palvelut ovat vuorovaikutteisia, ihmisläheisiä ja yksilöllisiä ja että ihminen kohdataan ihmisenä eikä pelkästään syöpäpotilaan. Tämä tavoite on mielestäni hyvin sisällytetty strategialuonnokseen.
On hienoa, että strategian läpimenevä teema on yhdenvertaisuus – sekä alueellinen että eri syöpähoitojen välinen yhdenvertaisuus vastaanotolle, tutkimukseen ja hoitoon pääsyssä, tukitoimissa, kuntoutuksessa ja seurannassa. Tämä teema on noussut vahvasti syöpää sairastaneelta ihmisiltä.
Potilaat ovat ehdottaneet yhdenvertaisuuden tukemiseksi hoitopolun ajaksi potilaalle nimettyä ammattihenkilöä, jolla olisi kokonaiskuva potilaan tilanteesta ja joka toimisi syöpään sairastuneen yhteyshenkilönä sekä auttaisi tunnistamaan yksilölliset tuki ja kuntoutus tarpeet ja ohjaisi niihin. Odotan mielenkiinnolla lausuntoyhteenvedon lukemista.
Odotan että syöpästrategian toimeenpanoon selkeästi priorisoidut askeleet eteenpäin niin, että niitä on mahdollista viedä poliittisessa päätöksenteossa eteenpäin. Odotan, että syöpästrategia on sellainen, että se vaikuttavalla tavalla ohjaa hyvinvointialueiden käynnissä olevaa palveluiden uudistamistyötä.
Yhä useampi potilas elää syövän kanssa normaalia elämää parhaassa tilanteessa palaa töihinkin. Tavoite on, että potilaiden elämän laatu paranisi syöpähoidon aikana. Tärkeä tavoite on vahvistaa potilaiden osallisuutta. Syövän hoidon lisäksi on tärkeää nähdä ihminen kokonaisuutena.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee sosiaali- ja terveystietojen toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain korjausesityksestä. Hallituksen eduskunnalle antama lakiesitys poistaa esteitä tutkimukselta, helpottaa sosiaali- ja terveysalan tietojen hyödyntämistä ja vauhdittaa palvelujen kehittämistä.
Sari Sarkomaa. Kuvaaja: Kristian Tervo.
Sarkomaa pitää hallituksen esitystä merkittävänä edistysaskeleena kohti vahvempaa tutkimusta ja vaikuttavampia sote-palveluita.
Toisiolaki määrittelee, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja rekisteritietoja voidaan käyttää tutkimuksessa, tilastoinnissa, opetuksessa ja innovaatioiden kehittämisessä, samalla turvaten kansalaisten yksityisyyden suojan ja tietoturvan. Nykytilanteessa laki on aiheuttanut moninaisia perusteettomia esteitä tutkimukselle ja tiedon hyödyntämiselle.
”Korjaamme toisiolain ongelmia, jotta sosiaali- ja terveysalan tietojen voidaan käyttää sujuvasti ja turvallisesti tutkimuksessa ja kehittämistyössä. Näin voimme tehdä sote-palveluista entistä parempia ihmisille", Sarkomaa sanoo.
Lakiesitys on tervetullut vastaus tutkijoiden toiveisiin ja varmistaa, että Suomi on houkutteleva ympäristö rekisteritutkimukselle ja lääketieteelliselle tutkimukselle. Lain uudistamista ovat esittäneet lukuisat tahot, kuten Helsingin yliopisto, HUS, Kela ja Lääketeollisuus.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa on toiveena ollut joustavampi ja ketterämpi malli tietolupien ja tietopyyntöjen myöntämiseen ja käsittelyyn.
Toisiolain korjaaminen hallitusohjelman mukaisesti edistää terveys- ja hyvinvointialan kasvua sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
"Se vauhdittaa esimerkiksi uusien innovaatioiden ja terveysteknologian kehitystä ja hyödyntämistä palvelujärjestelmässä sekä myös alan yrittäjyyttä ja vientiä”, Sarkomaa sanoo.
”Toisiolain ripeä korjaaminen hyödyttää ennen kaikkea suomalaisia potilaita. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa”, Sarkomaa sanoo.
Yksi varma syksyn merkki on lähes vuosittainen keskustelu koulujen kesälomien siirrosta. Asiasta on erilaisia painavia mielipiteitä ja siksi on hyvä saada asiasta kunnollinen selvitys.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan käynnissä selvitys, jonka tavoitteena on kartoittaa mahdollisen kesäloman siirtämisen vaikutukset, mahdollisuudet ja haasteet. Selvityksen on määrä valmistusta syyskuun lopussa.
Aiemmin tehdyt selvitykset ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriön toimialan näkökulmasta tehtyjä. Nyt tekeillä olevassa selvityksessä asiaa arvioidaan koulutusjärjestelmän ja oppimisen näkökulmasta. Perusopetuksen arviointiaikojen muuttamiselle on yhteys toisen asteen valintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja korkeakoulujen valintoihin. Lomien siirto vaikuttaisi myös monin muin tavoin koko koulutusjärjestelmäämme varhaiskasvatuksesta lähtien. On syytä saada arvio myös siitä, millaisia kustannuksia mahdollinen siirto aiheuttaisi.
Huolta on herättänyt erityisesti se, että kesälomien siirron myötä kevätlukukaudesta tulisi liian pitkä ja se, miten muutos vaikuttaisi oppimistuloksiin. Asian ratkaisuksi Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) on pohdiskellut pidempää pääsiäislomaa.
Kolmen lapsen äitinä tiedän ja muistan sen, että koulujen loma-ajat vaativat aina merkittäviä järjestelyjä. Kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna saan asiasta säännöllisesti huoliviestejä. Olen ollut onnekas, että isovanhemmat ja pikkusiskoni ovat olleet aina apuna. Kaikilla ei ole tukiverkostoa, työpaikat ja – tilanteet ovat hyvin moninaisia. Pidempien uusien lomakausien luominen voi olla monelle perheille merkittävä huolenaihe. Perheet ovat tietenkin erilaisia, siksi lapsivaikutusten arviointi on asiassa olennainen. Kunnissa on joka tapauksessa syytä säännöllisesti pohtia yhdessä eri toimijoiden kanssa toimia, joilla voidaan edistää sitä, että jokaisen lapsen loma ja koulupäivä olisi turvallinen ja hyvä.
Elinkeinoelämä ja erityisesti matkailu- ja ravintola-ala ovat toistuvasti esittäneet koulujen kesälomien siirtoa kaikilla kouluasteilla. Perusteluna heillä on arviot siitä, että kesäloman ajankohdan siirrosta hyötyisivät tuhannet, erityisesti pienet, matkailuyritykset. Tehdyn selvityksen mukaan nykyistä useampi yritys voisi kesälomien siirron myötä olla auki Euroopan parhaaseen loma-aikaan. Tämän arvioidaan tuovan myös lisää kesätyöpaikkoja. Nyt monet yritykset joutuvat sulkemaan ovensa, kun koulut alkavat. Selvityksessä arvioitiin vaikutuksia siihen, että koulujen kesälomia siirrettäisiin muutamalla viikolla siten, että loma alkaisi juhannuksena ja loppuisi elokuun lopussa.
On päätös kesälomien osalta mikä tahansa, on selvää, että Suomessa tarvitaan kipeästi jo tehtyjen lisäksi lisää vaikuttavia toimia matkailu- ja ravintola-alan toimintaedellytysten kohentamiseksi sekä ylipäätään yrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistamiseksi.
Kouluja koskevissa päätöksissä on tietenkin aina oltava ensisijalla oppimisen ja opettamisen edellytysten edistäminen sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointi. Odotan mielenkiinnolla pian valmistuvaa selvitystä.
Mielellään kuulen näkemyksesi ja ajatuksesi koulujen lomista.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.
Valtion ensivuoden budjettiesitys on valmistunut. Seuraavaksi esitys siirtyy eduskuntaan. Budjettiratkaisun ydintavoite on edistää viriävää talouskasvua ja jatkaa vastuullista taloudenpitoa. Haluamme, että turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista kyetään myös jatkossa huolehtimaan. Raskaita sopeutuspäätöksiä on jouduttu tekemään matkan varrella lisää, kun talouskasvu on lykkääntynyt, maanpuolustuksen ja hyvinvointialueiden menopaineet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korot ovat nousseet merkittävästi. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027.
Suomalaisten hyvinvointi on aina rakentunut osaamiseen ja niin on jatkossakin. Iloitsen siitä, että yliopistojen eikä ammattikorkeakoulujen indeksejä leikata eikä koulutukseen tule lisäkeikkauksia. Se oli kokoomukselle keskeinen tavoite.
Vaalimme parlamentaarista sopua TKI-rahoituksesta. Se nostaa panostukset tutkimukseen ja kehitykseen 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä.
Jatkamme kevään puoliväliriihessä päätettyjen suomalaisten osaamistason nostoon tähtäävien toimien, kuten korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen ja uuden opintosetelin toimeenpanemista. Jotta yhä useampi nuori pääsisi korkeakouluopintoihin kiinni. Näihin kohdennetaan rahoitus täydentävässä budjettiesityksessä.
Jatkamme yhteensä 200 miljoonan euron peruskoulupanostusten toteuttamista, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävät perustiedot ja -taidot toisella asteella pärjätäkseen ja tavoitellakseen unelmiaan. Se on politiikan tärkeimpiä tavoitteitani.
Hyvinvointialueille eikä järjestöille tule myöskään lisäleikkauksia. On tärkeää, että hyvinvointipalveluiden ja sen merkittävänä osana järjestöjen kehittäminen saa työrauhan. Ihmisten on päästävä jonoista hoitoon ja saatava tarvitsemansa tuki.
Kela-korvauksien leikkaukset eivät kohdistu hedelmöityshoitoihin, suun terveydenhuoltoon, gynekologin vastaanottoon, fysioterapiaan eikä juuri alkaneeseen 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.
Kasvuun, turvallisuuteen ja työn kannattavuuteen panostetaan vahvasti. Miljardin euron veronkevennykset parantavat ostovoimaa ja työnteon kannustimia kaikissa tuloluokissa. Suomen ylikireä veroprogressio kevenee, kun lisätulosta maksettavia ylimpiä marginaaliveroja lasketaan lähes 60 %:sta 52 %:iin. Työnteon pitää aina kannattaa.
Budjettiesitys on mittava kokonaisuus, joka sisältää paljon vaikeita kysymyksiä mutta yhtälailla hyviä uutisia. Iloitsen siitä, että humanitääristä katastrofiapua Gazaan lisätään, äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan, opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa ja turvakotien rahoitusta vahvistetaan.
Valtiovarainvaliokunnassa aloitamme budjetin käsittelyn kuulemalla asiantuntijoita. Ajatukset ja palaute on tervetullutta.
