Siirry sisältöön

Liikkumattomuus ja istuva elämäntapamme ovat iso riski terveydelle. Useat selvitykset osoittavat, että kaiken ikäiset suomalaiset liikkuvat liian vähän. On koko Suomen etu luoda uusia tapoja kannustaa suomalaisia liikkeelle. Kotitalousvähennyksen laajentaminen kotikuntoutukseen olisi tässä viisas ja vaikuttava toimi. Saahan sen kodinkin remontistakin. Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen.

Erityisesti Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen. Ehdotus tarkoittaisi sitä, että myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin kotikäynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpiä olemme, sitä todennäköisemmin tarvitsemme tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta ja edullisinta terveyttä edistävää lääkettä.

Kaikessa päätöksenteossa on arvioitava vaikutukset, jotka edistävät liikuntaa. Tässä korostuu myös kuntapäättäjien rooli: kaiken ikäisille ja kuntoisille tulee lisätä. Liikuntapaikkoja ja -mahdollisuuksia. Viisasta on, että Helsinki huolehtii sopivista penkeistä ulkoilureittien varrella. Jokaisella on joskus tarve istua alas ja levähtää.

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk – tapahtumaan. Keskiviikkona 12.12 klo 17.30 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Mukana menossa Töölön Pilatesstudion Pia Kurkela, joka opettaa oikeanlaista kävelytekniikkaa sauvoilla ja ilman.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

 

Julkaistu Elävä Helsingissä

Eduskuntakauden tavoitteemme 110 000 uudesta työpaikasta on saavutettu. Se ei kuitenkaan riitä. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Helsinki on koko maan talouden ja luovuuden veturi, ja kotikaupunkimme menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.

Kun haluamme kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, on myös työllisyysaste nostettava pohjoismaiselle tasolle. Kunnianhimoisia tavoitteita ei saavuteta ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

Valtio kerää kaupungistumisesta suurimman hyödyn ja siksi sen on osallistuttava vahvemmin kaupunkien kasvun kustannuksiin. Helsingin on saatava pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Valtion raideliikenneinvestointeja on kasvatettava ja liikennesumpuista on päästävä sujuvaan liikenteeseen. Se on elinehto yrittäjille ja kaupunkilaisten hyvälle arjelle.

Tavallisella keskituloisella helsinkiläisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan. Asumisen lähes sietämätön kalleus on myös talouskasvun pullonkaula. Tarvitsemme valtiovallan toimia jarruttamaan kustannuskasvua. Norminpurkua on jatkettava. Kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Rakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen.

Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista myös korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Yrittäjämyönteisyys ja osaamiseen sekä tutkimukseen panostaminen ovat kaupunkipolitiikan kulmakiviä. Kaupunkipolitiikkaa on tehtävä ihmisten näkökulmasta. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

 

 

Julkaistu Kide lehdessä 4/2018

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys on kulkenut pitkän ja vaiherikkaan matkan. Maamme vanhimpana diabetesyhdistyksenä on yhdistys toiminut edelläkävijänä. 70 toimintavuoteen mahtuu paljon. Moni asia on muuttunut niin yhdistyksen toiminnassa kuin erityisesti diabeteksen hoidossa.

Vaikka vuosien varrella on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia, on yhdistyksellä paljon tehtävää diabeetikkojen hyvän hoidon ja elämän edistämisessä sekä vertaistukena. Tätä tärkeää työtä me eduskunnan diabetesryhmässä haluamme tehdä yhdistyksen kanssa yhteistyössä.

Diabetes on merkittävä kansansairaus ja on välttämätöntä, että sen tiimoilta myös eduskunnassa on ryhmä kansanedustajia, jotka ovat sen ajamiseen erityisesti paneutuneet.

Viimeisempänä Diabetesryhmässä olemme edellyttäneet vastuuministeriltä vastausta verensokerin jatkuvan sensoroinnin saatavuudesta. Ministeri Saarikko vastasikin, että verensokerin jatkuvaa sensorointia tulee tarjota yhdenvertaisesti uutta käypähoitosuositusta noudattaen. Helsingissä ja lähialueilla on vielä urakoitava tämän tavoitteen toteutumiseksi. Diabetesryhmämme vahva viesti on, että hyvä hoito on aina edullisinta niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä̈ on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien poishoitoon, eikä̈ vastaa riittävästi kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan sekä kuntoutukseen tarpeeseen. Tähän sote-uudistuksella haetaan muutosta.

Eduskunnassa on käsittelyssä sote- uudistus, jota usea hallitus on yrittänyt tehdä. Mutkia on ollut matkassa ja keskustelu käy välillä kovinkin kuumanakin. Kuitenkin työ asian valmiiksi saamiseksi jatkuu. Itse keskityn yhteen asiaan, että uudistus tehdään niin, että Helsingin ja Uudenmaan ihmiset saisivat yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti hyvää hoitoa.

Sote-uudistuksen ydintavoite on selkeä, turvata yhdenvertainen hoitoon pääsy ja terveyden edistäminen ja vähentää terveyseroja. OECD on huomauttanut suomen eriarvoisesta pääsystä peruspalveluihin. Helsingissä kiireetöntä hoitoa terveyskeskuksissa saa odottaa jopa kuusi viikkoa.

Valinnanvapauden lisäämisellä mahdollistetaan peruspalveluiden vahvistaminen, palveluja käyttävien ihmisten osallisuus ja edistetään hoitomyöntyvyyttä, mikä on edellytys hyvään diabeteksen hoitoon.

Diabeteksen hoidossa tärkein toimia on ihminen itse. Siksi on olennaista, että vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti.

Diabeetikolle tulee olla tarjolla tietoa eri hoitovaihtoehdoista, mahdollisuus olla osallinen ja tietoa ja tukea itsehoitoon. On huomattava, että diabeetikot ja heidän läheisensä kasvavat sairautensa asiantuntijoiksi. Siksi heidän osaamistaan ja tietotaitoaan pitäisi järjestelmällisesti hyödyntää hoitotyössä ja sen kehittämisessä.

Sote- uudistuksen ydin on se, että kaikki sote-palvelut sosiaali- ja terveys niin perus kuin erikoissairaanhoitokin siirtyy yhden tahon siis maakunnan järjestämisvastuulle. Kunnat eivät enää tuota sote- palveluja. Jatkossa yksi kokonaisuus eli maakunta vastaa koko sotesta ja saa myös mahdollisuuden johtaa. Nyt ei kokonaisuutta johda kukaan. Maakunta vastaa siitä, että se järjestää oman alueen väestölle palvelut.  Näin maakunnalle tulee nykyjärjestelmästä puuttuva kannuste, mutta myös valta luoda ihmisen näkökulmasta sujuvat hoitopolut. Diabeteksen hoidossa tämä on välttämätöntä.

Suomesta on tehtävä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallimaa. Tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 laadukas hoito onnistuu parhaiten keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja yhtenäiset toimintatavat. Pääkaupunkiseudulla hoidossa on paljon hyvää ja henkilöstö osaavaa, mutta myös kehitettävää. Malli, jossa ajatellaan, että kaikki terveydenhuollon yksiköt osaisivat diabeteksen hoidon ei toimi.

Diabetesliiton selvityksen mukaan Uudellamaalla puolelle diabeetikoista ei oltu tehty hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Tämä kertoo että, sote uudistusta tarvitaan kipeästi Helsingissä.

Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.

Ja liikunta tekee hyvää ihan kaikille. Sote-uudistuksessa on luotava rakenteet ja kannusteet, että terveyden ja liikunnan edistäminen on vahvasti agendalla niin maakunnissa kuin kunnissakin. Ja että järjestöt saadaan nykyistäkin vahvemmin kumppaneiksi tukemaan ihmisten liikkumista js hyvää elämää.

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys tekee ansiokasta ja vaikuttavaa työtä diabeetikkojen sekä heidän omaistensa hoidon ja hyvän elämän edellytysten edistämiseksi. Lukemattomat ihmiset ovat vuosikymmenten aikana antaneet osaamisensa ja tarmonsa yhteisen asian edistämiseen. Iso kiitos kuuluu heille ja teille tämän päivän toimijoille. Paljon kiitoksia!

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys tekee hyvää yhteistyötä eduskunnan kanssa. Diabetesyhdistys on aktiivinen toimija ja tärkeä vaikuttaja eduskunnasta katsottuna. Toivotan myös yksittäiset yhdistyksen jäsenet olemaan yhteydessä eduskunnan diabetesverkostoomme. Yhteistyössä on suuri voimavara.

Toivotan Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toimijat ja jäsenet lämpimästi tervetulleeksi vieraakseni eduskuntaan ke 28.11 klo 17.00.

Onnea ja menestystä 70- vuotiaalle yhdistykselle ja tekemisen iloa tuleviin vuosiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

Diabetesliiton hallituksen jäsen

 

Tiedote 24.11.18

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan lääkinnällistä kuntoutusta. Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.

Sarkomaa ehdotus tarkoittaisi sitä, että myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin käynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

”Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen. Tarvitsemme lisää vaikuttavia keinoja saada kaikki suomalaiset liikkeelle. Iän myötä kipu ja sairaudet vähentävät monen liikkumista”, Sarkomaa toteaa.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.

”Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. joten ikääntyneiden henkilöiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä”, kansanedustaja muistuttaa.

Kotitalousvähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Ikäinstituutin tekemät tutkimukset osoittavat, että valitettavan harvat ikääntyneet liikkuvat suositusten mukaisesti. Väliinputoajia ovat varsinkin kotona asuvat heikkokuntoiset ikäihmiset. Fyysisesti aktiivinen arki tuo mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan lukuisista positiivista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja elämän laatuun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kelan valtuutetut ovat päättäneet tilata ulkoisen selvityksen Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista.

Kela hankkii asiakkailleen erilaisia avo- ja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja. Terapiapalveluiden hankinnat ovat yksi Kelan kuntoutuksen keskeinen tehtävä, ja niiden merkitys palveluiden käyttäjille on suuri. Kela kilpailutti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, koska osa nykyisistä sopimuksista päättyy vuoden lopussa.

– Päätöksen jälkeen on noussut esille runsaasti kysymyksiä palveluntuottajien määrästä sekä erityisosaamista edellyttävien palveluiden laadusta ja siitä, toteutuuko laatu varmasti eri asiakasryhmien kohdalla, kertoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Selvityksen tavoitteena on arvioida terapiapalveluhankintojen kokonaisprosessi sekä se, miten siinä on onnistuttu huomioimaan palveluiden käyttäjien tarpeet sekä turvaamaan palveluiden laatu ja saatavuus.

Selvityksen avulla halutaan myös arvioida, voidaanko palvelun laatu turvata entistä tiiviimmällä yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa.

– On syytä tarkastella, miten hankinnassa saadaan huomioitua laatu niin, että se palvelee eri asiakasryhmiä, Sarkomaa kuvaa.

Erityistä huomiota kiinnitetään prosessin eri vaiheissa tarvittavaan yhteistyöhön ja kommunikaatioon. Selvitykseltä odotetaan konkreettisia ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi.

Kelan ylin johto on käynnistänyt myös sisäisen selvitystyön, jossa tarkastellaan Kelan hankintoja, kilpailutusten kehittämistarpeita ja lainsäädännön muutostarpeita.

Ulkoisen selvityksen tekijäksi on valittu BDO Audiator Oy. Selvityksen on määrä valmistua 5.3.2019 mennessä.

Lisätiedot:

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja ​
Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

***

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9–16

tilastot@kela.fi

Mediainfo on viikoittain ilmestyvä uutiskirje medialle.

Tilaa mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

Arvoisa vastaanottoja,

Eduskunnan valiokunnissa kiireisin työ on saada ensi vuoden valtion talousarvioon liittyvät lait valmiiksi. Tärkein valtti kokoomukselle tulevissa eduskuntavaaleissa on hyvin tehty työ mutta myös valmistautuminen eduskuntavaaleihin on aloitettu. Olen mukana joukkueessa, joka vastaa kokoomuksen seuraavan eduskuntakauden tavoitteiden valmistelusta. Ajatuksesi ja ideasi ovat tervetulleita. Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin ja siksi on keskeistä löytää keinot edistää yrittäjyyttä. Olemme kiertäneen yrityksissä eduskuntaryhmämme järjestämän yrittäjyyskiertueen tiimoilta. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit. Perheet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan joustava perhevapaajärjestelmä. Perhevapaa uudistuksen tekeminen on välttämättömyys.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Toivotan sinut tervetulleeksi mukaan tekemän vaalityötä sinulle sopivalla tavalla. Laitathan viestiä, jos haluat vaalikampanjan tiimoilta sähköpostia tai kirjepostin. Vaalipäällikkönäni toimii Anniina Pylsy Anniina anniina_pylsy@hotmail.com  ja tiedotusvastaavana Nina Sillantaka nina.sillantaka@gmail.com. Luvassa on mukavia tilaisuuksia ja kaiken kokoista kivaa yhdessä tekemistä sekä ensi käden tietoa kokoomuksen valmistautumisesta kevään eduskuntavaaleihin. Tervetuloa myös mukaan tuleviin kiinnostaviin tilaisuuksiin!

Tässä kirjeessä:

  • Tulevia tapahtumia - tervetuloa tapaamaan
  • Kaupunkilaisjärkeä eduskuntaan
  • Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään
  • Vanhusten oikeuksien valvontaa vahvistettava
  • Työ Helsingin pelastuskoulun puolesta jatkuu
  • Nollatoleranssi ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvaan väkivaltaan
  • Kansainvälinen diabetesviikko

Tulevia tapahtumia - tervetuloa tapaamaan 

Pääosassa aivot 

Järjestän yhdessä Suomen Aivot ry:n, Kansallisen neurokeskuksen ja Biogen Finlandin kanssa tilaisuuden aivosairauksista perjantaina 23.11 klo 8:00-10.00 Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!

Sari tavattavissa glögeillä 

Olen mukana Munkinseudun Kokoomuksen adventtiglögeillä Munkkivuoren ostarilla  (Raumantie 1) klo 11-13.00. Olen mukana myös Helsingin yrittäjien sydänglögeille Narinkkatorille klo 13.15-14.00. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista helsinkiläisille tärkeistä asioista.

After walk 

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk - tapahtumaan. Keskiviikkona 12.12 klo 17.30 lähdemme yhdessä työpäivän päätteeksi kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Mukana menossa Töölön Pilatesstudion Tiina Kurkela, joka opettaa oikeanlaita kävelytekniikkaa sauvoilla ja ilman. Halutessasi voit ottaa kävelysauvat mukaan.

Kaupunkilaisjärkeä eduskuntaan 

Kaupunkipolitiikka on Suomessa ollut hallituksista riippumatta monin osin kä

yttämätön voimavara. Olen aktiivisesti kirittänyt ja tehnyt kaupunkipoliittisia toimia koko eduskuntakauden ajan. Seuraavan eduskuntakauden painopiste on oltava vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jokaisen suomalaisen etu.

Kaupunkien kasvaminen edellyttää aiempaa suurempia panostuksia ja ymmärrystä myös valtiovallalta. Helsingin täytyy saada pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta nykyistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula, sillä osaava työvoima ei välttämättä pysty muuttamaan liian kalliiden asuntojen seuduille. Siksi valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua.

Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään

Kynnys yrittää madaltuu  eikä perheenjäsenen työttömyys enää tulevaisuudessa uhkaa koko yrityksen toimintakykyä. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen, jolla yrittäjän perheenjäsenen, jolla ei ole omistusta yrityksessä, asema työttömyysturvassa muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi. Lakimuutosta on pitkään odotettu yrittäjäperheissä ja työtä, jolla tavoittelemme Suomeen pohjoismaista työllisyysastetta.

Vanhusten oikeuksien valvontaa vahvistettava

On välttämätöntä, että ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa ja edistämistä vahvistetaan. Olen tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen erillisen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta. On hyvä, että asiassa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen. Vanhusten oikeuksien turvaamiskesi on tehtävä työtä joka taholla.

Vanhusten oikeuksia vahvistava nopea ja vaikuttava keino on vahvistaa oikeusasiamiehen toimiston voimavaroja ja osoittaa vanhusten asioiden valvonta oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Laillisuusvalvonnan vahvistamisella pyritään turvaamaan, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Työ Helsingin pelastuskoulun puolesta jatkuu 

Olen toistuvasti vedonnut sisäministeriöön sekä ministeri Kai Mykkäseen (kok) ja vaatinut peruuttamaan esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon ja jatkamaan koulutusta pääkaupunkiseudulla. Siirto sisältäisi suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. Vaikka ministeri Mykkänen on ilmoittanut päätöksestään, jatkamme työtä asian päätöksen muuttamiseksi.

Nollatoleranssi ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvaan väkivaltaan

Kannatan rikoslain muutosta, jossa ensihoitotyötä tekevien pahoinpitelystä seuraisi rangaistus samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen. Tavoitteena on oltava nolla-toleranssi pelastustyötä tekeviin kohdistuvaan uhkailuun ja väkivaltaan.

Kansainvälinen diabetesviikko

Johtamani eduskunnan diabetesryhmä muistutti maailman diabetespäivänä 14.11, että diabeteksen hyvä hoito on yhteiskunnan ja tietysti kaikkien diabetesta sairastavien etu. Toimin ryhmän puheenjohtajana.

Diabeteksen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle voidaan parhaiten hillitä hyvällä ja tehokkaalla diabeteksen hoidolla ja ehkäisyllä. Esimerkiksi diabeetikon jalkojen tutkiminen vastaanotolla kerran vuodessa vie vain hetken, mutta jokainen estetty vakava jalkahaava tuottaa merkittävän kustannussäästön. Saan paljon palautetta helsinkiläisten diabeteksen hoidon heikosta tilasta. Teen työtä sen eteen, että Helsingissä taataan kaikille yhdenvertainen diabeteksen hoito ja tarvittavat hoitotarvikkeet. Palaute asiasta on tervetullutta.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Terveisin

Sari Sarkomaa

TIEDOTE 18.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa täystyrmää varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) vaateet paluusta kokonaisvaltaiseen aluepolitiikkaan. Keskustan Keski-Pohjanmaan piirille puhunut varapuhemies Pekkarinen jyrähti istuvalle hallitukselle ja vaatii tekemään aluepolitiikassa suunnanmuutoksen.

”Asia on juuri päinvastoin. Juha Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on tuottanut paljon hyvää, mutta hallitus ei ole riittävästi hyödyntänyt kaupunkipolitiikkaa. Hallituksen tulisi ryhtyä ripeästi toimiin kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Vastavalmistunut kaupunkipoliittinen ohjelma on askel oikeaan suuntaan mutta se ei vielä vastaa riittävästi kaupunkien kasvun tuomiin haasteisiin. Helsingin on saatava pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia mm. kouluihin ja päiväkoteihin”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on erityisen huolissaan siitä, että talouden kasvu on vaarassa sakata, kun osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

”Kaupunkipolitiikan on oltava seuraavan hallituksen kärkihanke. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia”, Sarkomaa huomauttaa.

Valtionhallinnon alueellistaminen on ollut kallista, vaikutuksiltaan heikkoa ja jopa vahingollista. Sarkomaa viittaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimieliseen raporttiin (TRO 4/2008 vp), jonka mukaan alueellistamistoimissa on ollut useita ongelmia ja myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä.

”On tietenkin selvää, että eri puolella Suomea tarvitaan lisää työpaikkoja, mutta ratkaisu ei löydy valtion hallinnon työpaikkojen ripottelemisesta ympäri maata. Painopiste on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa. Koko maan etu on hyvinvoiva pääkaupunkiseutu, sillä se koko maan kasvun veturi”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 17.11.
Julkaisuvapaa heti

Kynnys yrittää madaltuu jälleen eikä perheenjäsenen työttömyys enää tulevaisuudessa uhkaa koko yrityksen toimintakykyä. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen, jolla yrittäjän perheenjäsenen, jolla ei ole omistusta yrityksessä, asema työttömyysturvassa muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi. Esityksen mukaan yrittäjäksi katsomisen edellytyksenä on, että perheenjäsen olisi myös itse oltava yrityksen omistaja. Muussa tapauksessa perheenjäsen on juridisesti työntekijä. Kokoomuksen Sari Sarkomaa kokee uudistuksen erittäin tervetulleeksi.

”Erinomaista, että yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa parannetaan. Lakimuutosta on pitkään odotettu yrittäjäperheissä. Nykylaki on määritellyt ihmisen yrittäjäksi, jos hän työskentelee yrityksessä ja asuu samassa taloudessa yrittäjän kanssa. Muutos korjaa mittavan epäoikeudenmukaisuuden.”, Sarkomaa toteaa.

Muutos on johdonmukainen, sillä ei-omistavat perheenjäsenet katsotaan myös työlainsäädännössä ja eläkelainsäädännössä työntekijöiksi.

”Lakimuutoksen myötä perheyritysten ei tarvitse pelätä, että perheenjäsenen työttömyys kaataisi koko yritystoiminnan. Kynnys yrittää madaltuu entisestään ja saa uskaltaa huoletta rakastua yrittäjään”, Sarkomaa uskoo.

Sarkomaan mukaan kokoomus on tehnyt vahvaa ja pitkäjänteistä työtä koko hallituskauden ajan yrittäjyyden eteen. Eduskuntaryhmä lanseerasi puoluekokouksessa yrittäjyyskiertueen, joka on jatkoa vuoden 2014 kiertueelle. Kiertueen tapahtumia järjestettiin syksyn aikana ympäri Suomea, tarkoituksena kuulla yrittäjiä ja löytää uusia tekoja yrittäjyyden edistämiseksi.

”Kokoomuksen eduskuntaryhmä on syksyn aikana järjestänyt yrittäjäkiertueen, jossa kokoomuslaiset kansanedustajat ovat kiertäneet ympäri Suomea kuuntelemassa yrittäjiä. Meidän on tehtävä tähän maahan parhaimmat edellytykset yrittää, sillä työllisyysaste on saatava tulevalla eduskuntakaudella pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi yrittäjyyden esteiden poistaminen on tärkeässä osassa tässä, sillä uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin.” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, puh. +358 505113033

Ensihoidon tehtävissä autetaan avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä ja pelastetaan henkiä. On kohtuutonta, että heidän joutuessaan uhkailun ja väkivallan kohteeksi seurauksena on ainoastaan sakkoja. Ensihoitotyötä tekevän pahoinpitelystä rangaistaan tällä hetkellä pahoinpitelyrikoksena. Vastaavasti julkista valtaa käyttävän virkamiehen, kuten poliisin, väkivaltaisesta vastustamisesta seuraa neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.

Useissa maissa, kuten Iso-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa on toteutettu lakimuutos, joka kaksinkertaistaa pelastajia pahoinpitelevien tuomiot.

Myös Suomessa tulee ryhtyä toimenpiteisiin. Kannatan rikoslain muutosta, jossa ensihoitotyötä tekevien pahoinpitelystä seuraisi rangaistus samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Olen jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen. 

Uhkatilanteissa tärkeintä on välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Kuitenkin myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoidon ammatin yleisen arvostuksen ja kunnioituksen kannalta. Riittävät rangaistukset antaisivat viestin siitä, että väkivaltaa tai uhkailua ensihoitajia kohtaan ei hyväksytä missään muodossa.

Rikoslain kiristystä ovat esittäneet Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Palomiesliitto ja Tehy. Olen liittojen kanssa yhtämieltä myös siitä, että laajemman kansallisen ensihoidon työturvallisuuden toimenpideohjelman tekeminen on viisasta ja välttämätöntä.

Saan paljon palautetta ensihoitotyötä tekeviltä työn vaativuudesta. Ambulanssi- ja pelastustyön tiedetään olevan vaativaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tästä kertovat myös poikkeukselliset eläköitymisluvut. Kevan tietojen mukaan vuosina 2000—2015 eläköityneistä palomiehistä 40 % jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja 60 % vanhuus-eläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina 2000—2015 oli 51,5 vuotta. Työtä alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja turvallisuuden eteen on tehtävä määrätietoisesti.

Otan mielelläni vastaan palautetta ja ajatuksia ensihoitotyötä sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia koskevissa kysymyksissä.

Sari Sarkomaa

röntgenhoitaja & terveydenhuollon maisteri

helsinkiläisten kansanedustaja

 

Eduskunnan diabetesryhmä muistuttaa maailman diabetespäivänä 14.11., että diabeteksen hyvä hoito on yhteiskunnan ja tietysti kaikkien diabetesta sairastavien etu.

Diabeteksen hoitokäytäntöjä ja hoidon järjestämistä voidaan parantaa edullisestikin.

Esimerkiksi diabeetikon jalkojen tutkiminen vastaanotolla kerran vuodessa vie vain hetken, mutta jokainen estetty vakava jalkahaava tuottaa merkittävän kustannussäästön. Kuitenkin tuoreessa verkkokyselyssä kävi ilmi, että jalkojen terveydentila oli vuoden aikana tutkittu vain noin puolelta (52 %) kyselyyn vastanneista 792 henkilöstä jolla on diabetes. https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/ammattilaisen_pitaisi_tutkia_jalat_kerran_vuodessa_vain_puolet_tutkitaan.20931.news

Diabeteksen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle voidaan parhaiten hillitä hyvällä ja tehokkaalla diabeteksen hoidolla ja ehkäisyllä. Ajanmukaisen hoidon järjestämiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi tyypin 1 diabeteksen hoito sekä vaativa tyypin 2 diabeteksen hoito tulee keskittää moniammatillisiin diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin.

Terveydenhuollon kilpailutuksessa on tärkeää, että palveluntuottajilla on kannustimia pyrkiä hyvään laatuun. Diabeteksessa hoidon laadulla on suora yhteys diabeteksen aiheuttamiin kustannuksiin, sillä huonosti hoidettu diabetes johtaa kalliisiin ja elämänlaatua heikentäviin lisäsairauksiin.

Diabeteksen hoito pitää järjestää kustannustehokkaasti, tasa-arvoisesti ja vertailukelpoisia laatukriteereitä käyttäen. Hyvän hoidon järjestämiseksi tarvitaan tietoa siitä, millaisia hoitotuloksia eri maakunnissa on saavutettu ja millaisin menetelmin. Järjestelmällinen diabeteksen hoidon laadun seuranta on välttämätöntä.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on koko yhteiskunnan asia. Elinympäristömme on muuttunut tyypin 2 diabetesta aiheuttavaksi, ja sen muuttamiseen terveyttä edistävämmäksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Terveellisten elintapojen tulisi olla kaikille kansalaisille mahdollisimman helppoja toteuttaa.
https://www.diabetes.fi/yhteiso/vaikuttaminen/vaalit

Hyvin hoidettu diabetes on aina halvin diabetes. Vielä parempaa ja kustannustehokkaampaa on ehkäistä diabetes silloin kun se on vain mahdollista.

Lisätiedot: eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa, p. 09 432 3033 tai 050 511 3033, sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Eduskunnassa on toiminut diabetesryhmä jo vuodesta 1997. Diabetesryhmän työskentely tukee diabeetikoiden hyvän hoidon edellytysten turvaamista sekä diabeetikoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Eduskunnan diabetesryhmän jäsenyys kestää vaalikauden ajan. Diabetesryhmään kutsutaan edustus kustakin eduskuntaryhmästä. Ryhmän puheenjohtaja on Sari Sarkomaa, kokoomus. Jäsenet: Katja Hänninen (varapuheenjohtaja), vasemmistoliitto, Outi Alanko-Kahiluoto, vihreät, Anneli Kiljunen, SDP, Sari Tanus, KD, Pekka Puska, keskusta, Mikaela Nylander, RKP, Pentti Oinonen, sininen tulevaisuus sekä Mira Hirvonen, sininen tulevaisuus, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija.