Tekijä: sari

TIEDOTE 13.11.2018
Julkaisuvapaa heti 

Tällä viikolla eduskunnassa käsitellään oppositiopuolueiden varjobudjetteja. Kokoomuksen sivistysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat Sari Multala, Raija Vahasalo ja Sari Sarkomaa ihmettelevät sosiaalidemokraattien varjobudjetissa esitettyjä kustannusarvioita erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisen osalta. Uudistuksen hinnaksi ensimmäisenä vuonna on arvioitu 20 miljoonaa euroa.

Kansanedustaja Sari Multalan mielestä tämä on räikeää menojen aliarvioimista.

”Oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle ja maksuttomat oppimateriaalit ovat kallis paukku. En ymmärrä, millä laskentakaavalla demarit saisivat kaiken tämän tehtyä 20 miljoonalla. Esimerkiksi Kuntaliitto on laskelmissaan arvioinut, että pelkät oppimateriaalit maksaisivat 114 miljoonaa. Vaikka ensimmäisenä vuonna kustannuksia tulisikin vain syyslukukaudelta, saa mielikuvitus olla melkoisella laukalla tällaisia 20 miljoonan arvioita annettaessa”, Multala toteaa.

Edustajat tekevät myös yleisen huomion siitä, että SDP ylimitoittaa varjobudjetissaan tulot ja alimitoittaa menot. Ero on huomattava verrattuna myös muihin varjobudjetteihin. Vasemmistoliiton varjobudjetissa pelkän maksuttoman toisen asteen hintalapuksi arvioitiin 85 miljoonaa ja vihreiden versiossa 80 miljoonaa euroa.

”Tässä tehdään katteettomia lupauksia. Jälleen kerran Demarit olisivat rahoittamassa mittavia menolisäyksiään muun muassa Sitralta ja Suomen Pankilta sekä ylimitoittamalla harmaan talouden torjunnasta saatavat tulot. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn on välttämätöntä panostaa ja löytää uusia ratkaisuja, mutta myös menoarviot on silloin tehtävä huolella. Tyhjiä, mielikuvitusrahoitukselle perustuvia lupauksia on aivan turhaa ja vastuutonta antaa”, arvioi Raija Vahasalo.

Kokoomusedustajat suhtautuvat varauksella demarien esitykseen mekaanisesta oppivelvollisuuden pidentämisestä. Multala, Vahasalo ja Sarkomaa painottavat, liikenevät panostukset tarvitaan nyt varhaiskasvatukseen ja peruskouluun sekä lasten ja nuorten tukemiseen koko koulutien ajan. On pidettävä huoli siitä, etteivät nuoret jää yksin ja kaikki pysyvät mukana. Nyt näin ei tapahdu.

”Jokainen lapsi ja nuori on kohdattava yksilönä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, eikä oppivelvollisuuden pidentäminen loppupäästä ole oikea lääke syrjäytymisongelmaan. Ongelmiin on puututtava mahdollisimman varhain, jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Lapset ja nuoret tarvitsevat entistä enemmän myös moniammatillista tukea. Sosiaali- ja koulutussektorien yhteistyö, päiväkotien ja koulujen tukipalveluiden kehittäminen sekä opintojen ohjaukseen panostaminen ovat tässä vaikuttavampia ja paremmin kohdentuvia keinoja”, toteaa Sari Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Multala, puh.+358 405317104

Raija Vahasalo, puh. +358 505113090

Sari Sarkomaa, puh. +358 505113033

 

Tiedote 9.11.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa rikoslain muutosta, jossa ensihoitotyötä tekevien pahoinpitelystä seuraisi rangaistus samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Kansanedustaja Sarkomaa on tänään jättänyt asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen. 

”Ensihoidon tehtävissä autetaan avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä ja pelastetaan henkiä. On kohtuutonta, että heidän joutuessaan uhkailun ja väkivallan kohteeksi seurauksena on ainoastaan sakkoja. Ensihoitotyötä tekevän pahoinpitelystä rangaistaan tällä hetkellä pahoinpitelyrikoksena. Vastaavasti julkista valtaa käyttävän virkamiehen, kuten poliisin, väkivaltaisesta vastustamisesta seuraa neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta,” Sarkomaa toteaa.

Useissa maissa, kuten Iso-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa on toteutettu lakimuutos, joka kaksinkertaistaa pelastajia pahoinpitelevien tuomiot.

Uhkatilanteissa tärkeintä on välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Kuitenkin myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoidon ammatin yleisen arvostuksen ja kunnioituksen kannalta. Riittävät rangaistukset antaisivat viestin siitä, että väkivaltaa ensihoitajia kohtaan ei hyväksytä missään muodossa.

Rikoslain kiristystä ovat esittäneet Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Palomiesliitto ja Tehy.

Sarkomaa pitää myös liittojen esittämää laajemman kansallisen ensihoidon työturvallisuuden toimenpideohjelmaan tekemistä viisaana ehdotuksena.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 511 3033

TIEDOTE 7.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on tänään saanut valmiiksi sote-uudistuksen ensimmäisen käsitelyn. Seuraavaksi mietintöluonnokset maakuntalaista, valinnanvapauslaista ja tuottajalaista lähetetään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Tämän jälkeen käydään StV:ssä toinen, ratkaiseva käsittely, josta mietinnöt menevät eduskunnan täysistuntoon päätettäväksi. Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho ovat tyytyväisiä valiokunnan saavuttamaan lopputulokseen.

”Sote otti ison askeleen eteenpäin. Olemme valiokunnassa arvioineet huolellisesti sote-lakien laajan kokonaisuuden ja yksityiskohdat. Uudistuksen peruspilarit eivät muuttuneet. Valinnanvapaus toteutuu laajana perustason terveyspalveluissa ja erikoissairaanhoidossa soveltuvin osin, aivan kuten hallituksen esityksessä on tarkoitettukin. Seuraavaksi perustuslakivaliokunta arvioi muutoksemme”, summaa kokoomuksessa sosiaali- ja terveysvaliokunnasta vastaava edustaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaa iloitsee valinnanvapauden etenemisestä.

”Valinnanvapaus on inhimillinen tapa uudistaa sote-palvelut ja mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta. Tärkeintä on, että valinnanvapaus vahvistaa ihmisten yhdenvertaista pääsyä peruspalveluihin. Se on ketterä tapa vauhdittaa palveluiden laadun kehittämistä ihmisten näkökulmasta”, Sarkomaa kuvailee.

Perustuslakivaliokunta edellytti lakeihin muutoksia, jotta uudistusta voidaan viedä eteenpäin.

”Perustuslakivaliokunta totesi kesällä antamassaan lausunnossa, että lakiesityksiin on tehtävä eduskuntakäsittelyssä joitakin muutoksia. Nämä muutokset on nyt tehty. Uudistuksen perustat - valinnanvapaus ja laajemmat palveluiden järjestäjät- toteutuvat hallituksen alkuperäisen esityksen mukaisesti”, toteaa kansanedustaja Sari Raassina.

”Valinnanvapauden toteutuminen laajasti peruspalveluissa on äärimmäisen tärkeää. Se, että ihminen saa itse valita oman palveluntuottajansa rahapussin paksuudesta riippumatta parantaa hoitoon pääsyä. Palveluntuottajien välinen kilpailu on omiaan parantamaan myös palvelun laatua”, toteaa kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola.

Valinnanvapaus parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asemaa.

”Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton ansiosta esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa ihmiset eivät ole enää kilpailutusten armoilla. Ihminen saa itse valita, mistä palvelunsa hankkii. Tämä on iso ja tarpeellinen muutos”, toteaa kansanedustaja Mia Laiho.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Sari Raassina
+358 505232808

Jaana Laitinen-Pesola
+358 405951772

Mia Laiho
+358 504336461

TIEDOTE 5.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa vaativat sisäministeriötä peruuttamaan esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon ja jatkamaan koulutusta pääkaupunkiseudulla. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyisivät päätöksen myötä Kuopioon.

"Turvallisuus ei saa jäädä aluepolitiikan alle. Siirto sisältäisi suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua”, kokoomusedustajat toteavat.

Edustajien mukaan koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä, jonka asukasluku kasvaa. Pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaiset ovat esittäneet myös vahvaa kritiikkiä koulutuksen siirtämistä kohtaan. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Helsingissä koulutetut pelastajat ovat voineet pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä.

"Metropolialueella on toisenlaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Toimivan kokonaisuuden rikkomiseen ei ole kestäviä perusteluja", kokoomusedustajat summaavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho

erikoislääkäri

050 433 6461

 

Kari Tolvanen

rikosylikomisario

 

09 432 3182

Sari Sarkomaa

terveydenhuollon maisteri

09 432 3033

 

Tiedote 28.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa haluaa nostaa kaupunkipolitiikan tulevaksi kärkihankkeeksi.

”Kaupunkipolitiikka on Suomessa ollut hallituksista riippumatta monin osin käyttämätön voimavara. Seuraavan eduskuntakauden painopiste on oltava vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jokaisen suomalaisen etu”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

”Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Asukastiheyden kasvu lisää tutkitusti tuottavuutta ja innovaatiot sekä luovuus keskittyvät suuriin yliopistokaupunkeihin. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu”, Sarkomaa sanoo.

Kaupunkien kasvaminen edellyttää aiempaa suurempia panostuksia ja ymmärrystä myös valtiovallalta.

”Valtion on osallistuttava nykyistä enemmän kaupunkien kasvun kustannuksiin. Helsingin täytyy saada pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta nykyistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Liikenne ja erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava”, Sarkomaa sanoo.

Tukholmassa asuntojen hinnat tuplaantuivat vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä.

”Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula, sillä osaava työvoima ei välttämättä pysty muuttamaan liian kalliiden asuntojen seuduille. Siksi valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua. Norminpurkua, kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Tavallisella ihmisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan”, Sarkomaa sanoo.

Hallitus valmistelee tällä hetkellä kaupunkiohjelmaa vuosille 2018-2022.

”Sipilän hallituksen on viisasta tehdä kaupunkipolitiikassa loppukiri. Hallituksen on viipymättä viimeisteltävä valmisteilla oleva kaupunkipoliittinen ohjelma, jotta sen sisältämät toimenpiteet saadaan käyntiin”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113034

Tiedote 25.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien toteutumisen kannalta merkittävänä harppauksella eteenpäin alaikäisten avioliittojen Suomessa solmimisen mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luopumista. Hallitus on tänään antanut esityksen eduskunnalle, jonka mukaan alaikäiset eivät enää voisi avioitua Suomessa.

”Tämä on lapsen edun mukainen päätös. Kiitos oikeusministeri Antti Häkkäselle, joka asiaan tarttui. Sivistysvaltiossa on täysin välttämättömänä, että avioliiton solmimisen edellytyksenä on täysi-ikäisyys”, Sarkomaa sanoo.

Hallitus esittää, että alaikäisten avioliitot mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luovutaan. Tämä tehdään kumoamalla avioliittolain 4 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan oikeusministeriö voi erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaalle luvan avioitua. Lakiteknisesti pieni muutos on periaatteellisesti merkittävä: alaikäisenä avioituminen kielletään Suomessa kokonaan.

”Esityksellä annetaan kansainvälisesti tärkeä signaali siitä, että alaikäisenä avioituminen ei ole Suomessa hyväksyttävää. Myös lähes kaikissa muissa Pohjoismaissa on luovuttu poikkeuslupamenettelystä”, Sarkomaa sanoo.

YK:n ihmisoikeusneuvosto on kehottanut päätöslauselmassaan jäsenmaita toimenpiteisiin lapsiavioliittojen kieltämiseksi. Lapsiavioliiton määritelmän lähtökohtana on YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ensimmäinen artikla, jonka mukaan alle 18-vuotias on lapsi.

”Esitys on tärkeä ja välttämätön askel. Suomen on tehtävä tinkimättömästi työtä, että saamme lopetettua lapsiavioliitot kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska edellyttävät 18 vuoden alaikärajaa avioliiton solmimiselle”, Sarkomaa sanoo.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on muistuttanut, että kysymys alaikäisten avioliitoista on vahvasti sukupuolittunut ja koskee erityisesti tyttöjen oikeuksia. Vuosina 2010–2016 Suomessa on haettu 147 ja myönnetty 119 poikkeuslupaa avioliiton solmimiselle alaikäisenä. Noin 80 prosenttia poikkeusluvan saaneista on ollut tyttöjä. Vain kymmenessä myönnetyssä poikkeuslupapäätöksessä molemmat puolisot ovat olleet alaikäisiä ja kahdessatoista tapauksessa hakijoista ainoa alaikäinen on ollut poika.

”Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä vuodessa päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana, osa jopa alle 10-vuotiaana. Poikkeuslupamenettelystä luopumisen seurauksena alaikäiset eivät enää voi avioitua Suomessa, mitä voidaan lähtökohtaisesti pitää lapsen edun mukaisena”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 23.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Multala ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen esitykseen vastata koulutuksen lisärahoituksella koodaripulaan ja yleiseen työvoimapulaan.

Hallitus esittää vuoden 2018 II lisätalousarviossa 40 miljoonan euron lisäyksiä koulutukseen. Summasta 10 miljoonaa euroa kohdistuu uudella päätöksellä koodarikoulutukseen.

”Vaikka talous kasvaa, on työllisyyskehitys viimeisten tietojen valossa jumiutunut paikoilleen, eikä työttömyyskään enää laske. Samaan aikaan usealla työpaikalla olisi tarvetta osaavalle työvoimalle, kun tilauskirjat pullistelevat mutta tekijöitä ei löydy. Tähän hallitus vastaa lisäämällä määrärahoja osaajapulan helpottamiseksi”, edustajat sanovat.

”Hallituksen päätösesitys  lisätä 10 miljoonaa euroa korkeakouluille koodarien työvoimapulaan vastaamiseksi on tärkeää reagointia nykyiseen ja myös tulevaan tilanteeseen, jossa Suomessa olisi koodareille tarjolla enemmän työtä kuin heitä löytyy. Osaavan työvoiman saamisen vaikeudet heikentävät juuri ohjelmisto- ja ICT-alan kasvumahdollisuuksia”, edustajat sanovat.

Koodaripaketin lisäksi hallitus ja ministeri Grahn-Laasonen esittävät 30 miljoonaa euroa nopeisiin ja joustaviin koulutuksiin akuuttiin työvoimapulaan vastaamiseksi. Korkeakouluille myönnetään 10 miljoonan euron lisärahoitus koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla, kuten rakennusalalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Ammatillisen koulutuksen osaamispilotteja jatketaan. Lyhytkestoiseen koulutukseen, joka tähtää tutkinnon osan tai pienemmän osaamiskokonaisuuden opiskeluun, suunnataan 10 miljoonaa.

”Erityisen keskeistä on se, että 40 miljoonan euron lisäresurssi saadaan käyttöön ja eteenpäin jo tänä vuonna. Näin vaikutuksia saadaan mahdollisimman nopeasti”, edustajat sanovat.

Lisäksi 10 miljoonalla eurolla sujuvoitetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden siirtymistä työmarkkinoille tehokkailla kielikoulutus- ja tukipalveluilla.

”Maahanmuuttajien työllisyyspotentiaalia on Suomessa vielä paljon hyödyntämättä. Kielikoulutuksilla parannetaan maahanmuuttajataustaisten henkilöiden siirtymistä työmarkkinoille ja integroitumista yhteiskuntaan,” edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh: 050 511 3033
Sari Multala, puh: 040 531 7104
Raija Vahasalo, puh: 050 511 3090