Siirry sisältöön

TIEDOTE 5.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnistää viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata.

”Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa ehdottaa Suomeen rokotevelvollisuutta.

”Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta”, Sarkomaa pohtii.

Sarkomaa vaatii myös neuvolajärjestelmä kehittämiseen toimia. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisen taitoja nykyistä paremmin.

Sarkomaa muistuttaa, että julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää.

”Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio. Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta”, Sarkomaa muistuttaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

 

 

 

TIEDOTE 4.12.2018
Julkaisuvapaa

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti tänään lakialoitteen sotilasvammalain muuttamisesta. Aloitteen myötä sotainvalideille kustannettavien palveluiden kriteerinä olevaa työkyvyttömyyden haitta-astetta laskettaisiin 20 prosentista 10 prosenttiin. Näin laajennetaan sotainvalidien oikeutta laitoksessa annetun huollon korvaukseen. Esitys helpottaa sotainvalidien asemaa tuoden mahdollisuuden päästä valtiokonttorin kustantamaan hoitoon, jos ei enää heikentyneen terveyden tilan takia pärjää kotona. Lakialoite on koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteinen. Valiokunta käsittelee aloitteen kiireellisenä asiana.

Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho iloitsevat aloitteesta. Kokoomukselle on tärkeää, että epäoikeudenmukaiseksi koettu tilanne korjataan. Laitoksessa annetun hoidon korvaamisen laajentaminen parantaa sotainvalidien asemaa. Jatkossa sotainvalidien palvelut vahvistuvat, kun oikeus valtiokonttorin kustantamaan laitoshoitoon laajenee.

”Tämä on välttämätön teko sotainvalidien palveluiden hyväksi. Sotainvalidien tekemä uhraus maamme hyväksi on mittaamattoman suuri. Meidän tehtävämme on turvata ikääntyvien sotainvalidien oikeus palveluihin ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan”, kokoomusedustajat toteavat.

Sotainvalideja oli vuoden 2018 alussa noin 1500. Muutettavalla työkyvyttömyysasteella tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitavaa haitta-astetta eli invaliditeettiprosenttia. Jatkossa ne sotainvalidit, joiden arvioitu invaliditeettiprosentti on vähintään 10 prosenttia, olisivat oikeutettuja Valtiokonttorin kustantamaan laitoksessa annettuun hoitoon, jos henkilö ei terveydentilan vuoksi enää selviydy kotona.

”Suomi ei olisi näin hyvä maa ilman sotiemme veteraanien ja sotainvalidien tekemiä uhrauksia. Ilman heitä ei olisi itsenäistä isänmaata eikä nykyisen kaltaista vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Veteraanien perinnön vaaliminen ja syvän kiitollisuuden osoittaminen on välttämätöntä. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Valiokunnan yhteinen aloite on kunnioituksen osoitus heille, jotka olivat valmiita antamaan kaikkensa yhteisen isänmaan hyväksi”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Sari Raassina
+358 505232808

Jaana Laitinen-Pesola
+358 405951772

Mia Laiho
+358 504336461

TIEDOTE 30.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa puhui tänään THL:n järjestämässä maamme ensimmäisessä valtakunnallisessa laatukonferenssissa. Sarkomaa toteaa olevansa tyytyväinen, että laaturekistereistä on vihdoin tulossa totta myös Suomessa. Edessä on tietenkin vielä paljon työtä.

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Sarkomaan mukaan kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on vakava epäkohta nykyisessä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tulee pikimmiten korjata.

”Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin. Neuvotellessamme viime vuonna tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Budjettimietintöön kirjasimme lisärahojen yhteyteen, että laaturekistereiden pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.”

”Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen, joka sisältää kuusi pilottia. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja miten niiden ylläpito taata pitkällä aikajänteellä”, Sarkomaa toteaa.

Pilottien on tarkoitus jatkua vuoteen 2020.

”Mielestäni tavoitteena on oltava valtakunnallisille laaturekistereille pysyvä rahoitus- ja organisaatioratkaisu. Seuraavan hallituksen on tämä hallitusohjelmassaan sovittava, jotta valtiovallan tuki terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi on kestävä ja riittävä.”

”Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätarkoitus on lisätä potilaalle hoidosta syntyvää terveyshyötyä eli parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. On myös päivän selvää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja sekä kehittää toimintaa. Tiedoilla johtaminen on ainoa keino päästä vaikuttavampaan soteen.”

Sarkomaan mukaan ymmärrettävä vertailutieto palveluiden laadusta on välttämätön edellytys mm. kansalaisten laajenevan valinnanvapauden toteutumiselle terveydenhuollossa. Tietoa tarvitsevan niin potilaat kuin päättäjätkin päätöksen teon tueksi. Aivan olennaista on saada valtakunnallista läpinäkyvää vertailutietoa eri kokoisten ja eri kantokykyisten maakuntien vertailuun, seurantaan, arviointiin ja johtamiseen. Laaturekisterit tarjoavat mittavan mahdollisuuden terveyden ja sote- järjestelmään tutkimukselle.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on vakava epäkohta nykyisessä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tulee pikimmiten korjata. Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin.

Neuvotellessamme tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Budjettimietintöön kirjasimme lisärahojen yhteyteen, että laaturekistereiden pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes. Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen, joka sisältää kuusi pilottia. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja miten niiden ylläpito taata pitkällä aikajänteellä.

Tällä viikolla THL järjesti yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensimmäisen terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä käsittelevän konferenssin, jossa minulla oli ilo olla mukana kertomassa terveiset Arkadianmäeltä.

Pilottien on tarkoitus jatkua vuoteen 2020. Mielestäni tavoitteena on oltava valtakunnallisille laaturekistereille pysyvä rahoitus- ja organisaatioratkaisu. Seuraavan hallituksen on tämä hallitusohjelmassaan sovittava, jotta valtiovallan tuki terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi on kestävä ja riittävä.

Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätarkoitus on lisätä potilaalle hoidosta syntyvää terveyshyötyä eli parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. On myös päivän selvää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja sekä kehittää toimintaa. Tiedoilla johtaminen on ainoa keino päästä vaikuttavampaan soteen.

Ymmärrettävä vertailutieto palveluiden laadusta on välttämätön edellytys mm. kansalaisten laajenevan valinnanvapauden toteutumiselle terveydenhuollossa. Tietoa tarvitsevan niin potilaat kuin päättäjätkin päätöksen teon tueksi.

Aivan olennaista on saada valtakunnallista läpinäkyvää vertailutietoa eri kokoisten ja eri kantokykyisten maakuntien vertailuun, seurantaan, arviointiin ja johtamiseen. Varsinkin kun tiedämme, että maakuntien 18 kappaleen lukumäärä ei ole terveyspalveluiden järjestämisen kannalta optimaalinen. Palvelutuottajien ja maakuntien väliset erot kannustavat toivottavasti suunnitelmalliseen vertaiskehittämiseen, mikä toivottavasti näkyy pitkällä tähtäimellä hoitotuloksissa.

On tärkeää, että laaturekistereiden kehittämistyössä ovat mukana keskeiset ammatti- ja asiantuntijajärjestöt sekä potilasjärjestöt. Vain yhteistyöllä ja valtiovallan vahvalla tuella on mahdollista saavuttaa Suomeen maailman paras ja luotettavin kansallinen terveydenhuollon laaturekisteri.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri

 

Liikkumattomuus ja istuva elämäntapamme ovat iso riski terveydelle. Useat selvitykset osoittavat, että kaiken ikäiset suomalaiset liikkuvat liian vähän. On koko Suomen etu luoda uusia tapoja kannustaa suomalaisia liikkeelle. Kotitalousvähennyksen laajentaminen kotikuntoutukseen olisi tässä viisas ja vaikuttava toimi. Saahan sen kodinkin remontistakin. Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen.

Erityisesti Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen. Ehdotus tarkoittaisi sitä, että myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin kotikäynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpiä olemme, sitä todennäköisemmin tarvitsemme tukea ja ohjausta liikuntaan ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta ja edullisinta terveyttä edistävää lääkettä.

Kaikessa päätöksenteossa on arvioitava vaikutukset, jotka edistävät liikuntaa. Tässä korostuu myös kuntapäättäjien rooli: kaiken ikäisille ja kuntoisille tulee lisätä. Liikuntapaikkoja ja -mahdollisuuksia. Viisasta on, että Helsinki huolehtii sopivista penkeistä ulkoilureittien varrella. Jokaisella on joskus tarve istua alas ja levähtää.

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk – tapahtumaan. Keskiviikkona 12.12 klo 17.30 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Mukana menossa Töölön Pilatesstudion Pia Kurkela, joka opettaa oikeanlaista kävelytekniikkaa sauvoilla ja ilman.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

 

Julkaistu Elävä Helsingissä

Eduskuntakauden tavoitteemme 110 000 uudesta työpaikasta on saavutettu. Se ei kuitenkaan riitä. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Helsinki on koko maan talouden ja luovuuden veturi, ja kotikaupunkimme menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.

Kun haluamme kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, on myös työllisyysaste nostettava pohjoismaiselle tasolle. Kunnianhimoisia tavoitteita ei saavuteta ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

Valtio kerää kaupungistumisesta suurimman hyödyn ja siksi sen on osallistuttava vahvemmin kaupunkien kasvun kustannuksiin. Helsingin on saatava pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Valtion raideliikenneinvestointeja on kasvatettava ja liikennesumpuista on päästävä sujuvaan liikenteeseen. Se on elinehto yrittäjille ja kaupunkilaisten hyvälle arjelle.

Tavallisella keskituloisella helsinkiläisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan. Asumisen lähes sietämätön kalleus on myös talouskasvun pullonkaula. Tarvitsemme valtiovallan toimia jarruttamaan kustannuskasvua. Norminpurkua on jatkettava. Kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Rakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen.

Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista myös korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Yrittäjämyönteisyys ja osaamiseen sekä tutkimukseen panostaminen ovat kaupunkipolitiikan kulmakiviä. Kaupunkipolitiikkaa on tehtävä ihmisten näkökulmasta. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

 

 

Julkaistu Kide lehdessä 4/2018

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys on kulkenut pitkän ja vaiherikkaan matkan. Maamme vanhimpana diabetesyhdistyksenä on yhdistys toiminut edelläkävijänä. 70 toimintavuoteen mahtuu paljon. Moni asia on muuttunut niin yhdistyksen toiminnassa kuin erityisesti diabeteksen hoidossa.

Vaikka vuosien varrella on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia, on yhdistyksellä paljon tehtävää diabeetikkojen hyvän hoidon ja elämän edistämisessä sekä vertaistukena. Tätä tärkeää työtä me eduskunnan diabetesryhmässä haluamme tehdä yhdistyksen kanssa yhteistyössä.

Diabetes on merkittävä kansansairaus ja on välttämätöntä, että sen tiimoilta myös eduskunnassa on ryhmä kansanedustajia, jotka ovat sen ajamiseen erityisesti paneutuneet.

Viimeisempänä Diabetesryhmässä olemme edellyttäneet vastuuministeriltä vastausta verensokerin jatkuvan sensoroinnin saatavuudesta. Ministeri Saarikko vastasikin, että verensokerin jatkuvaa sensorointia tulee tarjota yhdenvertaisesti uutta käypähoitosuositusta noudattaen. Helsingissä ja lähialueilla on vielä urakoitava tämän tavoitteen toteutumiseksi. Diabetesryhmämme vahva viesti on, että hyvä hoito on aina edullisinta niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä̈ on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien poishoitoon, eikä̈ vastaa riittävästi kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan sekä kuntoutukseen tarpeeseen. Tähän sote-uudistuksella haetaan muutosta.

Eduskunnassa on käsittelyssä sote- uudistus, jota usea hallitus on yrittänyt tehdä. Mutkia on ollut matkassa ja keskustelu käy välillä kovinkin kuumanakin. Kuitenkin työ asian valmiiksi saamiseksi jatkuu. Itse keskityn yhteen asiaan, että uudistus tehdään niin, että Helsingin ja Uudenmaan ihmiset saisivat yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti hyvää hoitoa.

Sote-uudistuksen ydintavoite on selkeä, turvata yhdenvertainen hoitoon pääsy ja terveyden edistäminen ja vähentää terveyseroja. OECD on huomauttanut suomen eriarvoisesta pääsystä peruspalveluihin. Helsingissä kiireetöntä hoitoa terveyskeskuksissa saa odottaa jopa kuusi viikkoa.

Valinnanvapauden lisäämisellä mahdollistetaan peruspalveluiden vahvistaminen, palveluja käyttävien ihmisten osallisuus ja edistetään hoitomyöntyvyyttä, mikä on edellytys hyvään diabeteksen hoitoon.

Diabeteksen hoidossa tärkein toimia on ihminen itse. Siksi on olennaista, että vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti.

Diabeetikolle tulee olla tarjolla tietoa eri hoitovaihtoehdoista, mahdollisuus olla osallinen ja tietoa ja tukea itsehoitoon. On huomattava, että diabeetikot ja heidän läheisensä kasvavat sairautensa asiantuntijoiksi. Siksi heidän osaamistaan ja tietotaitoaan pitäisi järjestelmällisesti hyödyntää hoitotyössä ja sen kehittämisessä.

Sote- uudistuksen ydin on se, että kaikki sote-palvelut sosiaali- ja terveys niin perus kuin erikoissairaanhoitokin siirtyy yhden tahon siis maakunnan järjestämisvastuulle. Kunnat eivät enää tuota sote- palveluja. Jatkossa yksi kokonaisuus eli maakunta vastaa koko sotesta ja saa myös mahdollisuuden johtaa. Nyt ei kokonaisuutta johda kukaan. Maakunta vastaa siitä, että se järjestää oman alueen väestölle palvelut.  Näin maakunnalle tulee nykyjärjestelmästä puuttuva kannuste, mutta myös valta luoda ihmisen näkökulmasta sujuvat hoitopolut. Diabeteksen hoidossa tämä on välttämätöntä.

Suomesta on tehtävä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallimaa. Tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 laadukas hoito onnistuu parhaiten keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja yhtenäiset toimintatavat. Pääkaupunkiseudulla hoidossa on paljon hyvää ja henkilöstö osaavaa, mutta myös kehitettävää. Malli, jossa ajatellaan, että kaikki terveydenhuollon yksiköt osaisivat diabeteksen hoidon ei toimi.

Diabetesliiton selvityksen mukaan Uudellamaalla puolelle diabeetikoista ei oltu tehty hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Tämä kertoo että, sote uudistusta tarvitaan kipeästi Helsingissä.

Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.

Ja liikunta tekee hyvää ihan kaikille. Sote-uudistuksessa on luotava rakenteet ja kannusteet, että terveyden ja liikunnan edistäminen on vahvasti agendalla niin maakunnissa kuin kunnissakin. Ja että järjestöt saadaan nykyistäkin vahvemmin kumppaneiksi tukemaan ihmisten liikkumista js hyvää elämää.

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys tekee ansiokasta ja vaikuttavaa työtä diabeetikkojen sekä heidän omaistensa hoidon ja hyvän elämän edellytysten edistämiseksi. Lukemattomat ihmiset ovat vuosikymmenten aikana antaneet osaamisensa ja tarmonsa yhteisen asian edistämiseen. Iso kiitos kuuluu heille ja teille tämän päivän toimijoille. Paljon kiitoksia!

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys tekee hyvää yhteistyötä eduskunnan kanssa. Diabetesyhdistys on aktiivinen toimija ja tärkeä vaikuttaja eduskunnasta katsottuna. Toivotan myös yksittäiset yhdistyksen jäsenet olemaan yhteydessä eduskunnan diabetesverkostoomme. Yhteistyössä on suuri voimavara.

Toivotan Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toimijat ja jäsenet lämpimästi tervetulleeksi vieraakseni eduskuntaan ke 28.11 klo 17.00.

Onnea ja menestystä 70- vuotiaalle yhdistykselle ja tekemisen iloa tuleviin vuosiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

Diabetesliiton hallituksen jäsen

 

Tiedote 24.11.18

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan lääkinnällistä kuntoutusta. Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.

Sarkomaa ehdotus tarkoittaisi sitä, että myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin käynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

”Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen. Tarvitsemme lisää vaikuttavia keinoja saada kaikki suomalaiset liikkeelle. Iän myötä kipu ja sairaudet vähentävät monen liikkumista”, Sarkomaa toteaa.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.

”Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. joten ikääntyneiden henkilöiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä”, kansanedustaja muistuttaa.

Kotitalousvähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Ikäinstituutin tekemät tutkimukset osoittavat, että valitettavan harvat ikääntyneet liikkuvat suositusten mukaisesti. Väliinputoajia ovat varsinkin kotona asuvat heikkokuntoiset ikäihmiset. Fyysisesti aktiivinen arki tuo mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan lukuisista positiivista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja elämän laatuun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kelan valtuutetut ovat päättäneet tilata ulkoisen selvityksen Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista.

Kela hankkii asiakkailleen erilaisia avo- ja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja. Terapiapalveluiden hankinnat ovat yksi Kelan kuntoutuksen keskeinen tehtävä, ja niiden merkitys palveluiden käyttäjille on suuri. Kela kilpailutti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, koska osa nykyisistä sopimuksista päättyy vuoden lopussa.

– Päätöksen jälkeen on noussut esille runsaasti kysymyksiä palveluntuottajien määrästä sekä erityisosaamista edellyttävien palveluiden laadusta ja siitä, toteutuuko laatu varmasti eri asiakasryhmien kohdalla, kertoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Selvityksen tavoitteena on arvioida terapiapalveluhankintojen kokonaisprosessi sekä se, miten siinä on onnistuttu huomioimaan palveluiden käyttäjien tarpeet sekä turvaamaan palveluiden laatu ja saatavuus.

Selvityksen avulla halutaan myös arvioida, voidaanko palvelun laatu turvata entistä tiiviimmällä yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa.

– On syytä tarkastella, miten hankinnassa saadaan huomioitua laatu niin, että se palvelee eri asiakasryhmiä, Sarkomaa kuvaa.

Erityistä huomiota kiinnitetään prosessin eri vaiheissa tarvittavaan yhteistyöhön ja kommunikaatioon. Selvitykseltä odotetaan konkreettisia ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi.

Kelan ylin johto on käynnistänyt myös sisäisen selvitystyön, jossa tarkastellaan Kelan hankintoja, kilpailutusten kehittämistarpeita ja lainsäädännön muutostarpeita.

Ulkoisen selvityksen tekijäksi on valittu BDO Audiator Oy. Selvityksen on määrä valmistua 5.3.2019 mennessä.

Lisätiedot:

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja ​
Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

***

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9–16

tilastot@kela.fi

Mediainfo on viikoittain ilmestyvä uutiskirje medialle.

Tilaa mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

Arvoisa vastaanottoja,

Eduskunnan valiokunnissa kiireisin työ on saada ensi vuoden valtion talousarvioon liittyvät lait valmiiksi. Tärkein valtti kokoomukselle tulevissa eduskuntavaaleissa on hyvin tehty työ mutta myös valmistautuminen eduskuntavaaleihin on aloitettu. Olen mukana joukkueessa, joka vastaa kokoomuksen seuraavan eduskuntakauden tavoitteiden valmistelusta. Ajatuksesi ja ideasi ovat tervetulleita. Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin ja siksi on keskeistä löytää keinot edistää yrittäjyyttä. Olemme kiertäneen yrityksissä eduskuntaryhmämme järjestämän yrittäjyyskiertueen tiimoilta. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit. Perheet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan joustava perhevapaajärjestelmä. Perhevapaa uudistuksen tekeminen on välttämättömyys.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Toivotan sinut tervetulleeksi mukaan tekemän vaalityötä sinulle sopivalla tavalla. Laitathan viestiä, jos haluat vaalikampanjan tiimoilta sähköpostia tai kirjepostin. Vaalipäällikkönäni toimii Anniina Pylsy Anniina anniina_pylsy@hotmail.com  ja tiedotusvastaavana Nina Sillantaka nina.sillantaka@gmail.com. Luvassa on mukavia tilaisuuksia ja kaiken kokoista kivaa yhdessä tekemistä sekä ensi käden tietoa kokoomuksen valmistautumisesta kevään eduskuntavaaleihin. Tervetuloa myös mukaan tuleviin kiinnostaviin tilaisuuksiin!

Tässä kirjeessä:

  • Tulevia tapahtumia - tervetuloa tapaamaan
  • Kaupunkilaisjärkeä eduskuntaan
  • Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään
  • Vanhusten oikeuksien valvontaa vahvistettava
  • Työ Helsingin pelastuskoulun puolesta jatkuu
  • Nollatoleranssi ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvaan väkivaltaan
  • Kansainvälinen diabetesviikko

Tulevia tapahtumia - tervetuloa tapaamaan 

Pääosassa aivot 

Järjestän yhdessä Suomen Aivot ry:n, Kansallisen neurokeskuksen ja Biogen Finlandin kanssa tilaisuuden aivosairauksista perjantaina 23.11 klo 8:00-10.00 Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!

Sari tavattavissa glögeillä 

Olen mukana Munkinseudun Kokoomuksen adventtiglögeillä Munkkivuoren ostarilla  (Raumantie 1) klo 11-13.00. Olen mukana myös Helsingin yrittäjien sydänglögeille Narinkkatorille klo 13.15-14.00. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista helsinkiläisille tärkeistä asioista.

After walk 

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk - tapahtumaan. Keskiviikkona 12.12 klo 17.30 lähdemme yhdessä työpäivän päätteeksi kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Mukana menossa Töölön Pilatesstudion Tiina Kurkela, joka opettaa oikeanlaita kävelytekniikkaa sauvoilla ja ilman. Halutessasi voit ottaa kävelysauvat mukaan.

Kaupunkilaisjärkeä eduskuntaan 

Kaupunkipolitiikka on Suomessa ollut hallituksista riippumatta monin osin kä

yttämätön voimavara. Olen aktiivisesti kirittänyt ja tehnyt kaupunkipoliittisia toimia koko eduskuntakauden ajan. Seuraavan eduskuntakauden painopiste on oltava vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jokaisen suomalaisen etu.

Kaupunkien kasvaminen edellyttää aiempaa suurempia panostuksia ja ymmärrystä myös valtiovallalta. Helsingin täytyy saada pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta nykyistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Asumisen lähes sietämätön kalleus on mittava talouskasvun pullonkaula, sillä osaava työvoima ei välttämättä pysty muuttamaan liian kalliiden asuntojen seuduille. Siksi valtiovallan ja kaupunkien on yhdessä vahvistettava toimia, joilla jarrutetaan kaupunkien kustannusten kasvua.

Nyt uskaltaa rakastua yrittäjään

Kynnys yrittää madaltuu  eikä perheenjäsenen työttömyys enää tulevaisuudessa uhkaa koko yrityksen toimintakykyä. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen, jolla yrittäjän perheenjäsenen, jolla ei ole omistusta yrityksessä, asema työttömyysturvassa muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi. Lakimuutosta on pitkään odotettu yrittäjäperheissä ja työtä, jolla tavoittelemme Suomeen pohjoismaista työllisyysastetta.

Vanhusten oikeuksien valvontaa vahvistettava

On välttämätöntä, että ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa ja edistämistä vahvistetaan. Olen tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen erillisen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta. On hyvä, että asiassa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen. Vanhusten oikeuksien turvaamiskesi on tehtävä työtä joka taholla.

Vanhusten oikeuksia vahvistava nopea ja vaikuttava keino on vahvistaa oikeusasiamiehen toimiston voimavaroja ja osoittaa vanhusten asioiden valvonta oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Laillisuusvalvonnan vahvistamisella pyritään turvaamaan, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Työ Helsingin pelastuskoulun puolesta jatkuu 

Olen toistuvasti vedonnut sisäministeriöön sekä ministeri Kai Mykkäseen (kok) ja vaatinut peruuttamaan esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon ja jatkamaan koulutusta pääkaupunkiseudulla. Siirto sisältäisi suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. Vaikka ministeri Mykkänen on ilmoittanut päätöksestään, jatkamme työtä asian päätöksen muuttamiseksi.

Nollatoleranssi ensihoitotyötä tekeviin kohdistuvaan väkivaltaan

Kannatan rikoslain muutosta, jossa ensihoitotyötä tekevien pahoinpitelystä seuraisi rangaistus samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen. Tavoitteena on oltava nolla-toleranssi pelastustyötä tekeviin kohdistuvaan uhkailuun ja väkivaltaan.

Kansainvälinen diabetesviikko

Johtamani eduskunnan diabetesryhmä muistutti maailman diabetespäivänä 14.11, että diabeteksen hyvä hoito on yhteiskunnan ja tietysti kaikkien diabetesta sairastavien etu. Toimin ryhmän puheenjohtajana.

Diabeteksen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle voidaan parhaiten hillitä hyvällä ja tehokkaalla diabeteksen hoidolla ja ehkäisyllä. Esimerkiksi diabeetikon jalkojen tutkiminen vastaanotolla kerran vuodessa vie vain hetken, mutta jokainen estetty vakava jalkahaava tuottaa merkittävän kustannussäästön. Saan paljon palautetta helsinkiläisten diabeteksen hoidon heikosta tilasta. Teen työtä sen eteen, että Helsingissä taataan kaikille yhdenvertainen diabeteksen hoito ja tarvittavat hoitotarvikkeet. Palaute asiasta on tervetullutta.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Terveisin

Sari Sarkomaa