Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

On välttämätöntä, että ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa ja edistämistä tehostetaan viipymättä. Olen tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen erillisen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta. On mainiota, että asiassa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen. Vanhusten oikeuksien turvaamiskesi on tehtävä työtä joka taholla.

Toinen vanhusten oikeuksien vahvistamiseksi nopea ja vaikuttava keino on vahvistaa oikeusasiamiehen toimiston voimavaroja ja osoittaa vanhusten asioiden valvonta oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Lisämäärärahojen osoittaminen oikeusasiamiehen toimistolle mahdollistaisi oikeusasiamiehen aloitteiden ja tarkastusten määrän lisäämisen.

Esitän, että eduskunta osoittaisi määrärahat ikäihmisten oikeuksien valvonnan ja edistämiseen vahvistamiseen valtion ensi vuoden budjettiin. Lisäyksen voisimme tehdä talousarvion eduskuntakäsittelyssä, kun hallituspuolueet neuvottelevat joulun alla budjettimuutoksista.

Puhemies Paula Risikko (kok) ehdotti Helsingin sanomissa 6.10.2018 oikeusasiamiehen toimiston erityistehtäväksi vanhusten oikeuksien valvontaa.

Laillisuusvalvonnan vahvistamisella pyritään turvaamaan, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimia tarvitaan vanhusten huonon kohtelun ja ikäsyrjinnän kitkemiseksi, ja vanhusystävällisen Suomen rakentamiseksi.

Olennaista on saada vanhusten asioiden valvontaan vahva viranomainen. Oikeusasiamiehen voimavarojen vahvistamista puoltaa se, että oikeusasiamiehellä on nykyisiä valtuutettuja laajempi toimivalta, tiedonsaantioikeus sekä monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Oikeusasiamiehen toimisto on olemassa oleva instituutio, joka tekee jo vanhusten oikeuksien valvontaa. Siksi sen määrärahojen vahvistaminen olisi nopein keino edetä tärkeässä asiassa.

Tarvitsemme tehostettuja toimia kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena, vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää turvallista ja oman näköistä elämää eikä ketään jätetä yksin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

 

Julkaistu

Tiedote 18.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho haluavat lievittää huolia Vaasan keskussairaalan tulevaisuuden osalta. Suomessa tulee jatkossa olemaan 12 laajan päivystyksen sairaalaa.

Pääasia on edustajien mukaan se, että laaja-alainen toiminta säilyy Vaasassa. Muutos sairaalan toiminnassa tulee olemaan vähäinen, ja hoitoa tulee saamaan lähes kaikissa tapauksissa kuten ennenkin.

”Vaasan keskussairaalassa säilyy nykyisen tasoinen erikoissairaanhoidon päivystys, eli siis siellä jatkuu kymmenen erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys”, edustajat toteavat.

Peruslähtökohta on edustajien mukaan se, että Vaasassa säilyy kattava palvelutaso sekä päiväaikaan että päivystyksen osalta.

Erikoistason palveluiden keskittämisellä on todettu olevan positiivinen vaikutus hoidon laatuun. Vaasan tapauksessa vain hyvin erikoistuneet palvelut ovat jatkossa Seinäjoella.

”Jotta osaaminen pysyy ajan tasalla, täytyy lääkäreillä, kirurgeilla ja koko hoitotiimillä olla riittävästi päiväaikaisia toimenpiteitä ammattitaidon säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Sairaalat voivat sopia työnjaosta keskenään. Mikäli laaja päivystys säilytettäisiin sekä Seinäjoella että Vaasassa, ei kirurgeille riittäisi riittävästi toimenpiteitä ammattitaidon ylläpitämiseksi”, edustajat sanovat.

Erikoislääkärien osaamisen ja ammattitaidon kannalta on siis välttämätöntä, että erikoisalan potilastapauksia on riittävän paljon.

”Erityisesti harvinaisemmissa sairauksissa, joiden hoito nyt keskittyy laajan päivystyksen sairaaloihin, on todella tärkeää, että erikoislääkäreillä on riittävästi potilaita ja mahdollisuudet ylläpitää osaamistaan ko. erikoisalalla. Tähän tarvitaan riittävä väestöpohja”, edustajat sanovat.

Vaasan sairaalan palveluvalikoima erikoissairaanhoidossa pysyy tästä huolimatta laajana. Vain kaikkein erikoistuneimmat palvelut keskittyvät.

”Vaasalaisilla ei tule ole hoidon laadun tai saatavuuden suhteen olemaan huolia”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033
Sari Raassina, puh. 050 523 2808
Jaana Laitinen-Pesola, puh. 040 595 1772
Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Julkaistu

Tiedote 16.10.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että eduskunta osoittaisi määrärahat ikäihmisten oikeuksien valvonnan ja edistämiseen vahvistamiseen valtion ensi vuoden budjettiin. Lisäys voitaisiin tehdä talousarvion eduskuntakäsittelyssä, kun hallituspuolueet neuvottelevat joulun alla budjettimuutoksista.

”On välttämätöntä, että ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaa ja edistämistä tehostetaan viipymättä. Nopea ja vaikuttava keino on vahvistaa oikeusasiamiehen toimiston voimavaroja ja osoittaa vanhusten asioiden valvonta oikeusasiamiehen erityistehtäväksi. Lisämäärärahojen osoittaminen oikeusasiamiehen toimistolle ja mahdollistaisi oikeusasiamiehen aloitteiden ja tarkastusten määrän lisäämisen.”

Sarkomaa tukee ehdotuksellaan puhemies Paula Risikon (kok.) Helsingin sanomissa 6.10.2018 tekemää esitystä.

Laillisuusvalvonnan vahvistamisella pyritään turvaamaan, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimia tarvitaan vanhusten huonon kohtelun ja ikäsyrjinnän kitkemiseksi, ja vanhusystävällisen Suomen rakentamiseksi.

Toinen vaihtoehto suunnata voimavarat olisi erillisen vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen. Sarkomaa on tehnyt asiasta eduskunnassa toimenpidealoitteen.

”Olennaista on saada vanhusten asioiden valvontaan vahva viranomainen. Oikeusasiamiehen voimavarojen vahvistamista puoltaa se, että Oikeusasiamiehellä on nykyisiä valtuutettuja laajempi toimivalta, tiedonsaantioikeus sekä monipuoliset toimintatavat ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Oikeusasiamiehen toimisto on olemassa oleva instituutio, joka tekee jo vanhusten oikeuksien valvontaa.  Siksi sen määrärahojen vahvistaminen olisi nopein keino edetä tärkeässä asiassa”, Sarkomaa toteaa.

”Tarvitsemme tehostettuja toimia kehittää Suomea, jossa ikääntymistä ei nähdä sairautena, vaan elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää turvallista ja oman näköistä elämää eikä ketään jätetä yksin”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh: 050 5113033

Julkaistu

Tiedote 11.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt tänään tyttöjen päivän aamuna toimenpidealoitteen, jossa esitetään tyttöjen ja naisten sukupuolielin silpomisen kieltämistä erillislailla.  Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi. Sarkomaa mukaan eduskuntaan on saatava ripeästi tyttöjen ympärileikkauksen kieltävä erillislaki.

”Tänään vietettävä kansainvälinen tyttöjen päivä muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia. Jokaisella tytöllä on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan, osallistua yhteiseen päätöksentekoon sekä vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Tämä ei vielä riittävällä tavalla toteudu. Erillislaki tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltämiseksi on välttämätön tyttöjen ja naisten suojelun ja oikeuksien vahvistamiseksi Suomessa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa haluaa ripeästi korjata sen epäkohdan, ettei suomalainen lainsäädäntö ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla.

”Ei riitä, että tyttöjen ja naisten ympärileikkaukset katsotaan Suomen rikoskäytännöissä pahoinpitelyksi tai törkeäksi pahoinpitelyksi. Tarvitaan muiden Pohjoismaiden tapaan selkeä kieltävä erillislainsäädäntö. Ruotsissa ja Norjassa naisten ympärileikkaukset on jo kielletty erillislaeilla. Tanskassa aiheesta on tehty erillinen pykälä rikoslakiin”, Sarkomaa painottaa.

Maailmassa ympärileikataan YK:n mukaan noin kolme miljoona tyttöä ja naista joka vuosi. Ympärileikkauksia tehdään myös Pohjoismaissa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä.

”Suomalainen lainsäädäntö ei ole naisten ympärileikkausten osalta muiden pohjoismaiden kanssa linjassa, eikä riittävällä tasolla. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat niihin sitoutuneita suojaamaan ihmisten koskemattomuutta ja terveyttä. Myös Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea ja päättäjiä nykyistä tiukempiin toimiin tyttöjen suojelemiseksi”, Sarkomaa sanoo.

”Tyttöjen ympärileikkaus on vakava ongelma Suomessa. Asiaa koskeva kansalaisaloite kertoo osaltaan, että ongelma on todellinen. Helsingissä synnyttämään tulee lähes viikoittain ympärileikattuja naisia. Terveydenhuollon ammattilaisille ilmiö on valitettavan tuttu. Viranomaiset saavat näistä kuitenkin harvoin tietoa. Keskeistä olisi vahvistaa sitä, miten tiedot sukuelinten silpomisista saadaan viranomaisille ja tuomioistuinten käsiteltäväksi, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh: 050 5113033

Julkaistu

Euroopan komissio ei pidä kansanterveydellisiä syitä riittävinä perusteluina kieltää alkoholin etämyynti ulkomailta. Komissio on ottanut kantaa Suomen alkoholin etämyyntiä koskevaan lakiluonnokseen Suomen pyynnöstä.

Alkoholin etämyyntiä koskeva sääntely jätettiin pois, kun Suomeen säädettiin viime vuonna uusi alkoholilaki. Laista äänestäessään eduskunta kuitenkin edellytti, että hallitus selkiyttää myös etämyyntiä koskevia säädöksiä. Etämyynti on alkoholikauppa, jossa myyjä huolehtii myös kuljetuksista ja veroista.

Komission kanta on odotettu ja hyvin tervetullut uutinen. Komission kanta tukee Kokoomuksen näkemystä, jonka mukaan etämyyntiä ei ole kielletty, eikä sitä tulekaan kieltää Suomessa. Komissio lähtee siitä, että etämyyntikielto on este tavaran vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa, ja siksi se olisi mitä todennäköisemmin EU-oikeuden vastainen.

Alkoholiasioista vastaavan ministeri Annika Saarikon (kesk.) on nyt syytä keskeyttää etämyynnin kieltämiseen tähtäävän lain valmistelu ja myöntää, että kieltolakiajat ovat lopullisesti ohi. Etämyyntikielto olisi eduskunnan hyväksymän uudistuvan linjan vastaista.

On selvä, että komission kanta tukee Kokoomuksen linjaa alkoholipolitiikan järkevöittämisestä. Etämyynnissä on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä, mutta esimerkiksi monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Kannustan ministeriötä ottamaan komission kannan tosissaan, luopumaan kieltolaista ja luottamaan suomalaisiin kuluttajiin.

Alkoholin kokonaiskulutus on laskussa ja se on ilahduttavaa. Pidän yhtenä eduskuntakauden onnistumisena ja työvoittona alkoholilain uudistamista. Urakoin asian eteen hartiavoimin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa käsittelimme lakiuudistusta viime vuonna joulun alla.

Osana uutta alkoholilakia yrittäjiä ja ihmisten arkea haittaavia normeja purettiin. Samalla päivittäistavarakauppaan tuli pitkän väännön jälkeen vähän vahvemmat juomat. Muut hallituspuolueet käänsivät valiokunnassa kelkkansa ja hylkäsivät hallituksen esityksen asiasta. Tein tuolloin vastaesityksen, joka sai lopulta istuntosalissa enemmistön. Vahvat oluet pääsivät ruokakauppoihin, kun eduskunta kannatti esitystäni alkoholiprosentin ylärajan nostosta äänin 98–94.

Pidän tärkeänä, että alkoholipolitiikkaa kehitetään edelleen vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. kysymys, mihin tulevalla eduskuntakaudella tulee löytää ratkaisuja, on miten alkoholin kulutusta saataisiin suunnattua kotisohvilla istumisen sijasta ravintoloihin. Alkoholin nauttiminen valvotuissa tiloissa vähentäisi järjestyshäiriöitä ja edistäisi myös kansanterveyttä. Alkoholipolitiikkaan liittyy myös keskustelu suomalaisesta ruoka- ja ravintolakulttuurista. Päätöksillä on iso vaikutus yrittäjyyteen ja elinkeinonharjoittajien toimintamahdollisuuksiin. Pidän tervetulleena pääkaupunkimme ravintolakulttuurin viime vuosien vahvaa nousua.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Julkaistu

Tiedote 9.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa piti odotettuna mutta hyvin tervetulleena uutisena, että Euroopan komissio ei pidä kansanterveydellisiä syitä riittävinä perusteluina kieltää alkoholin etämyynti ulkomailta. Komissio on ottanut kantaa Suomen alkoholin etämyyntiä koskevaan lakiluonnokseen Suomen pyynnöstä.

Sarkomaan mukaan komission kanta tukee kokoomuksen näkemystä, jonka mukaan etämyyntiä ei ole kielletty, eikä sitä tulekaan kieltää Suomessa.

”Komissio lähtee siitä, että etämyyntikielto on este tavaran vapaalle liikkuvuudelle EU:ssa, ja siksi mitä todennäköisemmin EU-oikeuden vastainen. Hallituksen on nyt syytä keskeyttää kiellon valmistelu ja ymmärtää, että kieltolakiajat ovat lopullisesti ohi”, Sarkomaa painottaa.

Komission kanta tukee Kokoomuksen linjaa alkoholipolitiikan järkevöittämisestä.

”Etämyynnissä on kysymys alkoholin kulutukseen suhteutettuna hyvin pienestä mutta mm. monelle viiniharrastajalle tärkeästä asiasta. Sarkomaa kannustaa ministeriötä ottamaan komission kannan tosissaan, luopumaan kieltolaista ja luottamaan suomalaisiin kuluttajiin.

Alkoholin kokonaiskulutus on laskussa ja se on Sarkomaan mukaan ilahduttavaa. Eduskuntakauden onnistumisensa ja työvoittona hän pitää alkoholilain uudistamista.

”Yrittäjiä ja ihmisten arkea haittaavia normeja purettiin ja päivittäistavarakauppaan tuli lopulta pitkän väännön jälkeen vähän vahvemmat juomat. Muut hallituspuolueet käänsivät valiokunnassa kelkkansa ja hylkäsivät hallituksen esityksen asiasta. Tein tuolloin vastaesityksen, joka sai lopulta istuntosalissa enemmistön. Vahvat oluet pääsivät ruokakauppoihin: Eduskunta kannatti alkoholiprosentin ylärajan nostoa äänin 98–94. Etämyyntikielto olisi täysin eduskunnan hyväksymän uudistuvan linjan vastaista”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

Julkaistu

TIEDOTE 5.9.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus sekä kuntoutuspsykoterapia ja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen tuottajat valittaisiin jatkossa rekisteröitymismenettelyllä nykyisen kilpailuttamisen sijaan.

”Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisiin palveluihin. Pidän perusteltuna muuttaa lakia siten, että kuntoutus- ja tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan jatkossa valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin kuntoutus- ja tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä. Näin laatu ja ihmisen näkökulma sekä vaikuttavuus nousisivat keskiöön, ” Sarkomaa pohtii.

”Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive palveluiden käyttäjiltä mutta myös palveluiden tuottajilta,” Sarkomaa kertoo.

Kelan kilpailutuksista on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta. Viimeiseksi palautetta on tullut Kelan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Sarkomaa sanoo saaneen lukemattomia viestejä kuntoutusalan toimijoilta. Erityisen vakava huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta.

Sarkomaan johtamat Kelan valtuutetut valvovat Kelan toiminnan lainmukaisuutta. Operatiivinen vastuu kilpailutuksesta on Kelan johtajilla ja hallituksella. Sarkomaa on pyytänyt Kelan tekemistä kilpailutuksista selonteon Kelan toimivalta johdolta valtuutettujen seuraavaan yleiskokoukseen. On välttämätöntä, että tehdyt kilpailutukset arvioidaan perusteellisesti ja ihmisten mahdollisuus palveluihin turvataan.

Sarkomaa on ehdottanut tulkkauspalveluiden siirtämistä valinnanvapauden piiriin ensimmäisen kerran 21.10.2017 Kuuloliiton liittokokouksessa puhuessaan. Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa palvelukäyttävien ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä edistetään.

”On viisasta, että Kelassa on asiakasraadit, joissa on eri asiakasryhmien- ja järjestöjen edustus,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

 

Julkaistu

TIEDOTE 3.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ministeri Annika Saarikkoa löytämään valtakunnallisen ratkaisun, jolla ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisen kärkihankkeen tulokset saadaan juurrutettua ja saattaen vaihdettua kuntien toimintaan. Sellaista aukkoa ei saa päästä syntymään, että nyt eri puolella Suomea tehty työ valuisi hukkaan, eikä hyviä uusia toimintamalleja saataisi parantamaan ihmisten arkea.

Kehitettyjä koti- ja omaishoitoon malleja oli tarkoitus ottaa valtakunnallisesti käyttöön sote uudistuksen osana. Hallituksen kärkihanke päättyy kuluvana vuonna. Sarkomaa on huolissaan, että sote-uudistuksen myöhentyneen aikataulun johdosta hankkeen kehittämistyö on vaarassa valua hukkaan, ellei ministeriö valtakunnallisesti tuo keinoja ja kannustimia hyödyntää hankkeen tuloksia koko maassa. On välttämätöntä, että ministeri etsii tilanteeseen toimivan ratkaisun.

Sarkomaa nostaa esille kärkihankkeen useista onnistumisista ikäihmisten palveluneuvonnan.

”Merkittävänä pidän sitä, että omaishoitajien palveluneuvonnan ja tiedon lisäämisen on havaittu edistävät omaishoitajan jaksamista, ” Sarkomaa toteaa.

”Tällä hetkellä iäkkäiden palvelujärjestelmä on pirstaleinen, sen rakenne ei ole uudistunut aiemmin asetettujen tavoitteiden mukaiseksi, hyvät käytännöt ovat levinneet hitaasti ja alueelliset erot pysyneet suurina. Omaishoito puolestaan toteutuu alueellisesti vaihtelevasti, ja omaishoitoa tukevia palveluja tarjotaan liian vähän tai ne ovat yksipuolisia. Nykytilan korjaamiseksi on kärkihankkeessa luotu mainioita toimintamalleja. Tavoitteena tulee olla, että jokainen ikäihminen saa palvelut yhdenvertaisesti,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Julkaistu

Peräänkuulutan Sipilän hallitukselta kaupunkipolitiikassa ripeää loppukiriä. Valmisteilla oleva kaupunkiohjelma on saatava valmiiksi ja toimet käyntiin. Ohjelmassa on oltava ratkaisuja isojen kaupunkien kestävään kasvuun ja metropolialueen erityishaasteisiin. Sote-uudistus ja sille puitteet luova maakuntamalli eivät saa haudata alleen kaupunki- ja metropolipolitiikkaa.

Hallituksen on tuotava eduskunnalle kaupunki- ja metropolipoliittinen selonteko. Olen toistuvasti vaatinut selontekoa kaupunkipolitiikasta. Selonteossa hallituksen on läpivalaistava kaupunkiohjelmansa toimet, metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Välttämätöntä on myös kirkastaa kaupunkien rooli suhteessa kaavailtuihin maakuntiin.

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen arjen kipeimpiä kysymyksiä. Tarvitsemme valtiovallan toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Meillä ei ole varaa toistaa Tukholman virheitä. Tukholmassa asuntojen hinnat ovat tuplaantuneet eli kasvaneet 100 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä.

Kaupunki- ja varsinkin metropolipolitiikka on vielä osin käyttämätön voimavara.
On selvää, että ilman nykyistä vahvempaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa Suomi ei saavuta pohjoismaista työllisyysastetta. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

Sote- uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Näin yksi tahoa vastaa kokonaisuudesta terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoite on luoda nykyjärjestelmästä puuttuva mahdollisuus johtaa kustannusvaikuttavasti sote- kokonaisuutta ja luoda palveluja käyttävän ihmiselle sujuvat hoitopolut. Saman tyyppisesti on toimittu useimmissa Euroopan maissa, kuten myös Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tästä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä sekä hyvinvoivia kaupunkeja. Mikä olennaista terveydenhuollon palvelut toimivat verrattain hyvin ja valinnanvapaus on tutkitusti lyhentänyt jonoja perusterveydenhuollossa.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 30.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta kaupunkipolitiikassa ripeää loppukiriä.

”Valmisteilla oleva kaupunkiohjelma on saatava valmiiksi ja toimet käyntiin. Ohjelmassa on oltava ratkaisuja isojen kaupunkien kestävään kasvuun ja metropolialueen erityishaasteisiin. Sote-uudistus ja sille puitteet luova maakuntamalli eivät saa haudata alleen kaupunki- ja metropolipolitiikkaa”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa toistaa vaateensa kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteon antamisesta eduskunnalle.

”Selonteossa hallituksen on läpivalaistava kaupunkiohjelmansa toimet, metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Välttämätöntä on myös kirkastaa kaupunkien rooli suhteessa kaavailtuihin maakuntiin”, Sarkomaa sanoo.

Asumisen lähes sietämätön kalleus on talouden kasvun pullonkaula ja kaupunkilaisen kipeimpiä kysymyksiä.

”Tarvitsemme ripeitä valtiovallan toimia jarruttamaan asumisen kustannusten kasvua. Suomi kulkee kaupungistumisessa Ruotsia noin 10-15 vuotta jäljessä. Meillä on vielä mahdollisuus ottaa oppia Ruotsin virheistä”, Sarkomaa toteaa.

Kaupunki- ja varsinkin metropolipolitiikka on vielä osin käyttämätön voimavara.

”On selvää, että ilman nykyistä vahvempaa kaupunki- ja metropolipolitiikkaa Suomi ei saavuta pohjoismaista työllisyysastetta. Kaupunkien elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033