Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

Tiedote 15.3.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Hallitus romuttaa Kela-korvaukset, vaikka hoitojonot ennätyksellisen pitkät

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho pitävät vastuuttomana hallituksen aikomusta toteuttaa Kela-korvauksiin merkittävät leikkaukset. Eduskuntapuolueiden loppuvuodesta sopima yksimielinen kanta oli, että yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Myös Kelassa on oltu jättileikkauksista huolissaan ja työmarkkinajärjestöt ovat ottaneet vahvasti kantaa siihen, että nyt ole oikea aika Kela-korvauksien leikkauksille. Edustajat pitävät käsittämättömänä sitä, että hallitus yksipuolisesti hylkäsi parlamentaarisen sovun, eikä kuuntele asiantuntijoiden varoituksia, vaan jatkaa Kela-korvausten leikkausten valmistelua.

”Koronan vaikutuksesta hoitovelka on ennätyksellinen. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suuren mullistuksen edessä. Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Lisäksi Kelan korvaamista lääkäripalveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista. Kela-korvausten alasajo tässä tilanteessa on vastuuton, sillä se tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta”, edustajat sanovat.

Ministeri Lindén on tuoreeltaan (HS 12.3.) nostanut esiin huolen koronan vaikutuksesta hoitamatta jääneistä kansantaudeista ja puhunut jopa hoitopommista. Hallituksen aikeena on myös kiristää hoitotakuuta kiireettömässä hoidossa kolmesta kuukaudesta viikkoon. Kokoomusedustajien mielestä Kela-korvausten leikkaus on ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa.

”Kela-korvausten leikkaukset johtavat julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään, kun yhä useampi yksityisiä palveluita käyttänyt siirtyy julkisen palvelun jonoon. Ministerin kuvaama hoitopommi on todellakin käsillä, jos hoitoon pääsyä ei varmisteta ottamalla kaikki toimijat mukaan purkamaan jonoja. Kokoomuksen mielestä koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi Kela-korvauksia olisikin ennemmin nostettava. Lisäksi on otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, puh. 050 511 3107

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Julkaistu

Tiedote 2.3.2022

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta ryhtymään viivytyksettä lakimuutoksiin yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hallituksen nykyiset toimet edistää asiaa hankkeilla ja laatusuosituksilla eivät Sarkomaan mukaan ole riittäviä. Sarkomaa vetoaa hallitusta kuulemaan elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän tuoretta yksimielistä näkemystä (STM/2021:23) siitä, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.

Tänään THL: n julkaisemien pilottitutkimusten alustavien tulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti, vaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saaminen vaihtelee diagnoosin mukaan. Palliatiivisen hoidon tarvetta ei ilmeisesti tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää kokonaan saamatta.

”Pidän huolestuttavana nykyistä eriarvoista tilannetta saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Tarve lakimuutokseen on huutava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa sanoo.

Vauhdittaakseen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon  nopeaa ja yhdenvertaista toteutumista Sarkomaa on tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän  esityksen pohjalta.

”Nykyinen sääntely on osin eri säädöstasoilla päällekkäistä, eikä sääntely esimerkiksi tue riittävällä tavalla terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen tehokasta käyttöä. Massiivisen aluehallintouudistuksen alkaessa ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa olisi välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saattohoito ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki-termillä.

”Opiskellessani yliopistossa tein hoitajana yövuoroja myös vanhusten ympärivuorokautisen hoidon osastolla. Tuolloin olin ensimmäistä kertaa kosketuksissa kuolevan ihmisen hoitoon, kun valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Tuolloin minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin, kun hän sitä tarvitsee”, Sarkomaa tähdentää.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa pitää hyvänä tänään julkaistua Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallista laatusuositusta. Se on mainio tuki elämän loppuvaiheen hyvän hoidon kehittämiseen. Sarkomaa pitää välttämättömänä asiantuntijoiden esityksen toteuttamista laaturekisteristä hoidon yhdenvertaisuuden tukemiseksi. Sarkomaa alleviivaa asiantuntijoiden yksimielistä kantaa siitä, että suositukset eivät yksin riitä, vaan niiden rinnalle tarvitaan ripeästi lakimuutos. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Julkaisuvapaa heti

Tiedote 16.2

Kokoomusedustajat: Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus vastoin tuoretta parlamentaarista sopua on törkeä temppu

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa arvostelevat kovin sanoin hallituksen aikomusta pyyhkiä parlamentaarisella sovulla pöytää ja romuttaa eduskuntapuolueiden yhteisestä kannasta poiketen Kela-korvaukset.

Iltalehti uutisoi keskiviikkona, että STM valmistelee merkittäviä leikkauksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin.

”Hallitus sivuuttaa parlamentaarisen työryhmän tuoreen yksimielisen päätöksen. Tuskin on muste ehtinyt kuivua, kun parlamentaariselta sovulta vedetään pohja. Ei näin voi toimia”, toteavat edustajat. 

Sarkomaa ja Risikko toimivat monikanavarahoitusta selvittäneen parlamentaarisen työryhmän jäseninä. Työryhmän marraskuussa julkaistun mietinnön yksimielinen kanta oli, että yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille.

”Esitys Kela-korvauksen alasajosta tilanteessa, jossa myös koronan vaikutuksesta hoitovelka on ennätyksellinen ja sosiaali- ja terveyspalveluita mullistetaan historiallisella hallintomuutoksella, on vastuuton. Ihmisten palveluiden saatavuus on turvattava. Vasemmistovihreälle ideologiselle terveydenhuollon tallomiselle on laitettava stoppi”, edustajat sanovat.

Kokoomus esitti työryhmässä lisälausumaa, jolla ehdotettiin yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen nostoa koronaepidemian aiheuttaman hoitovelan taittamiseen ja hoitojonojen lyhentämiseen.

”Kokoomuksen mielestä suunnan pitää olla päinvastainen, kuin hallituksen aikoma leikkauspolitiikka. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi on Kela-korvauksia nostettava ja otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa”, Sarkomaa ja Risikko sanovat.

Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille.

Yksityisestä lääkärikäynnistä Kela-korvauksia sai vuonna 2019 yli 1,5 miljoonaa suomalaista.

”On järkevää kehittää sekä korottaa Kela-korvausta, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon ja voisimme hyödyntää paremmin yksityisen sektorin voimavaroja. Samalla voimme keventää ylikuormittuneen julkisen sektorin henkilöstön taakkaa. Vaarana on, että Kela-korvauksen leikkaaminen johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään, mikäli yhä useampi siirtyy yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon”, edustajat sanovat.

”Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Lisäksi merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Myös koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Hallituksen aikomus leikata yksityisen korvauksen Kela-korvaukset on harkitsematon, sillä se tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta entisestään”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 12.2.2022
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta korjausliikettä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan linjaan. Hallituksen holtiton ja ennakoimaton leikkauspolitiikka on edesvastuutonta.

”Hallitus on sopinut rajuista leikkauksista tieteen ja tutkimuksen määrärahoihin. Lisäksi yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus on aluehallintouudistuksessa jätetty ratkaisematta. Tämä on vastoin hallituksen omaa tavoitetta nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitustaso 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nopea korjausliike on välttämätön”, aloittaa Sarkomaa.

Valoa tilanteeseen on tuonut parlamentaarinen sopu nostaa vaiheittain tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat myös edistämään T&K-rahoituslakia, jonka myötä tieteen ja tutkimuksen rahoitusta tullaan tulevina vuosina nostamaan. Myös T&K-verokannustin laajennetaan ja toteutetaan pysyvästi.

”On hallituksen velvollisuus löytää kevään kehysneuvotteluista kehyksien sisältä rahoitus tieteelle ja tutkimukselle. Onko hallitus sitoutunut omalla vahtivuorollaan parlamentaariseen sopuun siten, että rahoitustasoa nostetaan yhdessä sovitun tavoitteen saavuttamiseksi? Aikooko tiedeministeri esittää lisärahoitusta tieteelle ja tutkimukselle vuoden 2023 valtion talousarvioon?”, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaa pitää historiallisena ylimielisyytenä sitä, että tieteen puolestapuhujaksi tarkoitettu tiedeministeri Kurvinen (kesk.) suhtautuu jopa naureskellen yliopistojen hallitusten puheenjohtajien johdolla tehtyyn hätähuutoon yliopistojemme laadun ja kilpailukyvyn puolesta.

”Mittavasta velkaantumisesta ja rahanjaosta huolimatta hallitus on tiederahoituksen leikkauksella murentamassa Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille perustaa. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on perusteltua. Vakava huoli on se, ettei hallitus ole osoittanut vastaavia määrärahoja”, jatkaa Sarkomaa.

Lisäksi Sarkomaa muistuttaa, että Suomen koulutusjärjestelmä on jo tätä nykyä alueellisesti erittäin kattava.

”Korkeakoulutuksen laadusta ei pidä tinkiä hajauttamisen kustannuksella. On aika kuunnella korkeakoulujen ääntä. Vain keskittymällä vahvuuksiin pääsemme kohti maailman huippua. Ilman korkealaatuista tutkimusta ei ole myöskään talouskasvua. Se on myös kaiken osaamisen perusta”, Sarkomaa päättää. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Ennakointikamarin selvityksen mukaan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lukumäärä jää selvästi muita maakuntia alhaisemmaksi suhteessa alueen toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin. Ennakointikamarin selvitys tarkastelee korkeakoulujen aloituspaikkamääriä ja korkeakoulujen vetovoimaisuutta.

Helsingin seudulla toimii neljä yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua. Vaikka aloituspaikkojen lukumääriä on viime vuosina nostettu, Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikat ja opiskelemaan valittujen opiskelijoiden määrät ovat jääneet alemmalle tasolle verrattuna muiden maakuntien korkeakouluihin. Samaan aikaan Uudenmaan osuus maan opiskeluikäisestä ja työikäisestä väestöstä on kasvanut, ja yritysten osaajapula on pahentunut voimakkaasti. 

Ennusteiden mukaan työ- ja opiskeluikäisen väestön määrä Uudellamaalla kasvaa aina 2030-luvulle asti, ja samaan aikaan alueen yrityksillä on kasvava osaajatarve, mutta maakunnan korkeakouluille myönnetyt korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat jäljessä. Uudenmaan korkeakoulujen kova vetovoima näkyy hyvin Laurea-ammattikorkeakoulussa, johon oli kevään 2021 yhteishaussa 6,2 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Luku oli maan korkein. 

Aloituspaikkojen määrä Uudenmaan korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa opiskelupaikkojen kysyntään, jota indikoivat Uudenmaan 2. asteen tutkintojen korkea osuus sekä maakunnan korkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden suuri osuus suhteessa koko maahan. Silti Uudenmaan korkeakoulujen osuus koko maan aloituspaikoista ja opiskelemaan valituista on laskenut useita prosenttiyksiköitä vuodesta 2016 vuoteen 2021. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten kynnys päästä opiskelemaan Uudenmaan korkeakouluihin on huomattavasti korkeampi kuin muun Suomen korkeakouluihin.

Tämä korkeakoulujen aloituspaikkojen alimitoitus on johtanut siihen, että Uudenmaan 2. asteen tutkinnon suorittaneiden hakemukset muun Suomen ja ulkomaisiin korkeakouluihin ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, sen sijaan muualta Suomesta Uudellemaalle kasvu on ollut vähäistä.

Useissa korkeakouluissa on opintoaloja, joihin valittujen opiskelijoiden määrä ylittää ensisijaisten hakijoiden määrän, ja suuri osa valituista ei ota vastaan tarjottua opiskelupaikkaa.  Korkeakoulujärjestelmä on tehoton, jos siihen sisältyy pitkäaikaisesti useita opintoaloja, joissa korkeakoulujen väliset erot ovat erittäin suuria ensisijaisten hakijoiden ja opiskelijoiksi valittavien välisessä suhteessa.

Viime vuosina noin 7 500 Uudellamaalla asuvaa nuorta aloitti vuosittain opiskelun muiden maakuntien korkeakouluissa ja noin 4 000 muissa maakunnissa asuvaa Uudenmaan korkeakouluissa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttovirta suuntautuu kuitenkin muista maakunnista Uudellemaalle, jossa on eniten tarjolla korkeakoulutusta vastaavia työpaikkoja. Väestöennusteiden mukaan suurimpien kaupunkiseutujen maakuntien ulkopuolella työikäinen ja opiskeluikäisen väestön supistuminen tulee jatkumaan, ja potentiaalisten korkeakouluopiskelijoiden määrä tulee vähenemään.

Uudellamaalla tilanne on päinvastainen: työikäinen ja opiskeluikäinen väestö kasvaa ennusteiden mukaan ainakin 2030-luvun lopulle asti. Muutos vähentää erityisesti maakuntakorkeakoulujen opiskelupaikkojen kysyntää, mutta lisää edelleen Uudenmaan opiskelupaikkojen tarvetta. Työikäisen ja myös opiskeluikäisen väestön väheneminen suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella tulee siis johtamaan siihen, että korkeakoulumaakuntien välinen eriytyminen tulee jatkumaan, sillä selvityksen mukaan Uudellamaalla ja osin suurissa korkeakoulumaakunnissa omien nuorten hakemukset tulevat edelleen kasvamaan ainakin 2020-luvulla, samalla kun keskisuurissa ja pienissä korkeakoulumaakunnissa alueiden omien nuorten hakemukset maakuntien korkeakouluihin tulevat supistumaan, jolloin todellinen opiskelupaikkakysyntä tulee laskemaan.

Ennakointikamarin mukaan sekä työvoiman kysyntä että osaajapulasta raportoivien työnantajien osuus ovat Uudellamaalla palanneet ennen koronaa käynnistyneelle kasvu-uralle, eikä tilanteeseen ole nähtävissä ratkaisua ilman riittäviä panostuksia alueella tarjottavaan koulutukseen.

Uudenmaan korkeakouluihin on suunnattava lisäaloituspaikkoja. Lisäksi niiden on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat. Tämä on niin Uudenmaan kuin koko maan kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Vallitseva tilanne on sekä huonoa korkeakoulu- että aluepolitiikkaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

-Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja vastaavien korkeakoulujen määrärahojen nostamiseksi? 

Helsingissä 10.02.2022

Sari Sarkomaa kok.

Julkaistu

Tiedote 5.2.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Ministeri Lindénillä näytön paikka – nyt katsotaan lunastaako hallitus lupaukset Terapiatakuusta

Lausuntokierrokselle esitelty hoitotakuulainsäädännön luonnos ei sisältänyt terapiatakuuta. Mielenterveyspalveluiden asiantuntijat nostivat Helsingin Sanomissa 4.2. esiin huolen, että hoitotakuu uhkaa jopa heikentää pääsyä mielenterveyspalveluihin. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Mia Laiho vaativat perjantaina nimitetyltä uudelta peruspalveluministeri Aki Lindéniltä toimia terapiatakuun sisällyttämiseksi hoitotakuulainsäädäntöön.

”Hallitus on pettänyt niin ihmiset kuin mielenterveysjärjestöt. Vielä on kuitenkin mahdollista korjata tilanne ja lunastaa lupaukset. Terapiatakuun toteuttamisen kannalla ovat kaikki eduskuntapuolueet, joten kannatusta varmasti löytyy. Tuoreen peruspalveluministeri Lindénin on otettava huomioon mielenterveysjärjestöjen osoittamat puutteet lakiluonnoksessa ja korjattava hoitotakuuesitystä ennen eduskuntakäsittelyä”, edustajat vaativat.

”Terapiatakuu -kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa on jo kahden vuoden ajan estetty hallituspuolueiden toimesta. Tätä on perusteltu sillä, että terapiaan pääsyä tullaan parantamaan osana hoitotakuulainsäädäntöä. Myös peruspalveluministeri Krista Kiuru on toistuvasti vakuuttanut, että viikon hoitotakuu koskee niin fyysistä kuin psyykkistäkin hoitoa. Lupaukset on kuitenkin rumasti petetty rajaamalla psykoterapia ja muu psykososiaalinen hoito hoitotakuun ulkopuolelle”, edustajat sanovat.

Kokoomusedustajat mustuttavat, että hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin on koronapandemian myötä entisestään vaikeutunut.

”Mielenterveysongelmat aiheuttavat menetettyjä työtunteja, pudottavat nuoria koulutuspolulta ja työstä. Tilanne on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätön. Jo toista vuotta on heitetty hukkaan mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisessa, kun hallituspuolueet ovat vitkutelleet terapiatakuun käsittelyä”, edustajat sanovat.

Kokoomusedustajat muistuttavat ministeri Lindéniä siitä, että hän itse kysyi ministeri Kiurulta kyselytunnilla 7.10.2021 klo 16.42: ”Kysynkin nyt ministeriltä: missä aikataulussa me olemme saamassa tämän hoitotakuun, jonka osa on tämä terapiatakuu?” Samaa kysyvät nyt kokoomusedustajat Lindeniltä.

”Ministeri Lindénin on nyt selväsanaisesti kerrottava, miten asia on. Kirjataanko terapiatakuun terveydenhuoltolakiin, vai ei? Mikäli tahtoa asian korjaamiseen ei ministeriltä löydy, on eduskunnan viimein saatava käsitellä kansalaisaloite Terapiatakuusta. Siinä punnittaneen hallituspuolueiden puheet lopullisesti”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, p. 050 511 3033

Paula Risikko, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, p. 050 511 3107

Mia Laiho, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, p. 050 433 6461

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Sylva-säätiön tuoreen raportin mukaan syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat tarvitsevat terapeuttista tukea, vertaistukea ja epävirallista tukea koko lapsen hoitopolun ajan. Vanhemmat kokevat, että muu perhe jää usein huomiotta tai se huomioidaan vain diagnoosivaiheessa.

Raportti ’Kiitollisuutta, taloushuolia ja psyykkistä kuormitusta’ avaa syöpään sairastuneen lapsen vanhemman kokemuksia hoitopolun varrelta. Raportti sisältää Sylva-säätiön keväällä 2021 Nordic Healthcare Group:illa (NHG) teettämän kyselytutkimuksen, joka kartoitti vanhempien kokemuksia perheen voinnista, toivotuista tuen muodoista ja tuen tarpeista. Perheiden kokemukset hoitopoluista ovat hyvin erilaisia ja vanhempien kokemuksia kartoitettiin myös haastatteluiden ja dialogien avulla. Raportin mukaan vastaajien kokemus omasta voinnista oli huonoimmillaan paitsi heti diagnoosivaiheessa, myös edelleen hoitojen loputtua. Vastaajista 55 % kertoi perheensä voivan hyvin, mutta vain 45 % vastaajista arvioi oman vointinsa hyväksi.

Vanhempien ja sisarusten voinnin heikentyminen jää usein selvittämättä: peräti joka viides vastaajista koki, että sairaalassa ei koskaan tiedusteltu muiden kuin lapsen vointia.

Vastaajista 84 % oli vähentänyt tai lopettanut päivätyönsä lapsen sairastuttua syöpään. Tämä tukee aiempaa rekisteripohjaista tutkimusta, jossa äitien työtulot vähenivät dramaattisesti lapsen syöpädiagnoosin myötä. Koska lähes joka perheessä toinen vanhemmista jää kotiin tai vähentää työssäkäyntiä, lapsen sairaus lisää taloudellista huolta. Taloudellisen tuen ja neuvonnan tarve nousi erityisesti matalatuloisten ja ei-hyvinvoivien perheiden vastauksissa.

Raportin mukaan syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat tarvitsevat erityisesti terapeuttista tukea. Perheet kokivat tarvitsevana terapeuttista tukea eri vaiheissa lapsen hoitopolkua. Vanhemmat toivovat, että eri tukimuotoja tarjottaisiin aktiivisesti koko hoitopolun ajan, erityisesti diagnoosivaiheessa ja silloin, kun hoidot loppuvat. Eri tuen muodoista kysyttäessä vanhemmat nostivat terapeuttisen tuen tarpeen rinnalle myös vertaistuen ja epävirallisen tuen. Epävirallisella tuella tarkoitetaan kuulumisten vaihtoa, voinnin tiedustelua ja esimerkiksi lasten hoitoa.

Tutkimuksissa kartoitettiin myös perheiden ja vastaajien vointia. 45% vastaajista arvioi, että perhe ei ole voinut hyvin viimeisen kuukauden aikana ja 55%, että eivät itse ole voineet hyvin. Vastaajat olivat lähes yksinomaan (91%) syöpään sairastuneiden lasten äitejä. Vanhempien vointi oli selvästi huonoimmillaan lapsen syöpähoitojen alussa ja niiden päätyttyä. Vanhempien ja sisarusten voinnin heikentyminen jääkin usein selvittämättä: peräti joka viides vastaajista koki, että sairaalassa ei koskaan tiedusteltu muiden kuin lapsen vointia.

Paluu arkeen syöpähoitojen jälkeen ei aina olekaan suuri helpotus. Uskon, että systemaattisella psykososiaalisella tuella näitä vaikutuksia voidaan merkittävästi pienentää ja tätä tukee myös kansainvälinen tutkimustieto. Hyvän syövän hoidon lisäksi psykososiaalisen tuen arviointi tulisi tehdä useaan otteeseen hoitojen alussa, hoitojen aikana sekä niiden jälkeen ja lääkinnällisen hoidon rinnalla tulisi huomioida perheen elämäntilanne sekä arjen tuen tarpeet.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

-           Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen, että syöpään sairastuneen lapsen perheiden psykososiaalinen tuki, taloudellinen tilanne, hyvinvointi sekä elämäntilanne ja arjen tuen tarpeet arvioitaisiin sekä varmistettaisiin perheille terapeuttisen ja vertaistuen saanti hoitojen alussa, hoitojen aikana ja niiden jälkeen?

Helsingissä 4.2.2022

Sari Sarkomaa (kok.)

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Sofia Vikman pitävät tärkeänä, että opintotukea kehitetään kokonaisuutena siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun, tukee ajallaan valmistumista ja kannustaa ahkeruuteen. Tuore Kelan selvitys osoittaa, että nykymuotoinen opintolainahyvitys on ollut toimiva tapa tukea opiskelijoiden valmistumista tavoiteajassa.

”Kelan selvitys tukee sitä, että opintoaikojen kestoon voidaan vaikuttaa myös taloudellisilla kannustimilla. Opintolainahyvitystä onkin edelleen kehitettävä opiskelijoiden yhdenvertaisuus huomioiden. Kannustinten parantamista, kuten suurempaa opintolainan hyvitysosuutta sekä tuen joustavuutta, on arvioitava”, aloittavat edustajat.

Kelan selvityksen mukaan opintolainahyvityksen edellyttämässä, tutkinnon laajuuteen perustuvassa, määräajassa valmistuneiden osuus on noussut 7,2 prosenttiyksikköä 47,8 prosentista 55 prosenttiin. Yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilla nousu on ollut yli 12 prosenttiyksikköä.

”Luvut ovat merkittäviä ja osoitus siitä, että hyvitysjärjestelmä on onnistunut tavoitteissaan. Opintolainahyvityksen on kohdeltava jokaista opiskelijaa yhdenvertaisesti eikä siitä saa tulla aluepolitiikan väline. Koko opintotuen tarkoitus on turvata jokaisen opiskelijan opintojen aikaista toimeentuloa”, jatkavat edustajat.

Edustajat myös muistuttavat, että opintotukeen sisältyy nykyisellään myös epäkohtia. Joka vuosi yli 40 000 opiskelijaa saa Kelalta päätösehdotuksen opintotuen takaisinperinnästä. Opintotuen tulorajoja on nostettava. Tulorajojen korottaminen 50 prosentilla vahvistaisi julkista taloutta noin 6 miljoonalla eurolla.

”Helpotetaan opiskelijoiden arkea nostamalla opintotuen tulorajoja. Ahkeruudesta on palkittava, ei rangaistava. Erityisesti työn vastaanottamisen merkitys on korostunut korona-aikana. Olisikin korkea aika käynnistää laajempi selvitys opintotukilainsäädännön uudistamistarpeista eikä tehdä pelkästään yksittäisiä toimenpiteitä”, päättävät edustajat.

Lisätiedot:

Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Sofia Vikman, p. 040 568 3777

Julkaistu

Tiedote 27.1.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja yhdenvertaisen oppimisen tuen kannalta viisaana ja välttämättömänä, että Helsingissä oppilas- ja opiskelijahuolto säilytetään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.


Aluehallintouudistuksessa oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisvastuu on määrä siirtyä kunnilta hyvinvointialueille ja siten sote-toimialan johdon alaisuuteen. Erityisasemasta johtuen Helsinki saa halutessaan pitää oppilas- ja opiskelijahuollon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

”Tämä mahdollisuus on Helsingin ehdottomasti käytettävä. Oppilashuollon siirto on muutos täysin väärään suuntaan. Kun johtaminen ja työn sisällön määrittely muuttuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista lähteväksi, ennaltaehkäisevät palvelut ovat vaarassa jäädä korjaavien palvelujen jalkoihin. Sosiaali- ja terveystoimessa ei ole osaamista eikä tietoa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arjesta tai siitä, minkä verran tukea tarvitaan. On valtava riski, että muutoinkin niukat oppilashuollon voimavarat valutetaan paikkaamaan puutteellisia sote-palveluja”, Sarkomaa varoittaa.

Oppilashuollon yhteisöllisen roolin, lasten normaalikehityksen ja oppimisen tuen rampauttaminen olisi Sarkomaan mukaan vakava virhe. Koronaepidemian runnoessa lasten ja nuorten arkea pitää ennaltaehkäisevää tukea Sarkomaan mielestä kouluissa vahvistaa, eikä vaarantaa. Myös syrjäytymisen ehkäisy, kiusaamisen ja väkivallan kitkeminen edellyttävät oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistamista osana koulun arkea. Opettajat tarvitsevat ja ansaitsevat haastavassa työssään tukea.

”Koko oppilashuollon, psykologi- ja kuraattoripalveluiden pitäminen kasvatuksen ja koulutuksen hallinnonalalla mahdollistaa palveluiden järjestämisen kunkin kouluyhteisön tarpeiden mukaan ja myös toimivan sopimuspohjaisen oppilashuollon osana kouluverkkoamme toimivien yksityisten koulujen sekä valtion koulujen kanssa. Kaupunkimme opettajien, rehtoreiden ja oppilashuollon huollon kanta on ollut selkeä: oppilas- ja opiskelijahuolto on pidettävä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Heidän asiantuntemustaan ei pidä sivuuttaa. Olisi vastuutonta toimia toisin ja vaarantaa oppilashuolto tilanteessa, jossa lapset, nuoret ja koko kouluyhteisö kipeimmin lisätukea tarvitsevat”, Sarkomaa jatkaa.

”Lakiesityksen eduskuntakäsittelyssä asiantuntijoiden valtaenemmistö ei kannattanut opiskelija- ja oppilashuollon siirtoa arvioiden sen heikentävän oppilashuollon toimintaa. Hallituksen lakiesityksen perusteluissakin oli arviotu siirron olevan hyvin ongelmallinen. Tästä piittaamatta hallituspuolueet veivät lakiesityksen läpi eduskunnassa. Me kokoomuslaiset äänestimme esitystä vastaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Tiedote 26.1.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan, kansanedustaja Sari Sarkomaan uutena eduskunta-avustajana aloittaa tiistaina 1.2.2022 Ella Pauna. Uusi avustaja Pauna on politiikan ja viestinnän maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Pauna on työskennellyt aikaisemmin politiikan parissa Helsingin Kokoomuksella, ja hän on toiminut aktiivisena eri järjestöissä vuosien varrella, muun muassa Kokoomusnuorissa sekä Nuorissa Osakesäästäjissä.

”Olen innoissani mahdollisuudesta toimia kansanedustaja Sarkomaan avustajana. On mahtavaa päästä antamaan oma panokseni edustaja Sarkomaan sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän tavoitteiden edistämiseksi. Avustajan tehtävä tarjoaa todella ainutlaatuisen näköalapaikan valtakunnan politiikkaan. Toivon, että avustajana voin hyödyntää aiemmissa työtehtävissä ja opinnoissani saatua kokemusta sekä politiikasta että viestinnästä”, Pauna kommentoi valintaansa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, +358 50 511 3033

Ella Pauna, +358 40 185 1331