Siirry sisältöön

Kokoomusedustajat Mia Laiho ja Sari Sarkomaa kirittävät hallitusta jakamaan neljänsiä koronarokoteannoksia yli 60-vuotiaille ja muille riskiryhmille. Edustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen neljänsien koronarokotteiden antamisesta.

”Hallituksen koronarokotelinja on ylikireä. Se rajaa rokotteesta hyötyviä ihmisiä rankalla kädellä pois, vaikka rokotteita makaa varastossa käyttämättömänä yli kaksi miljoonaa. Aikaisemmista vuosista tiedetään, että koronatapaukset ovat lähteneet kesän jälkeen jyrkkään nousuun. Rokotteita on ryhdyttävä jakamaan, jos halutaan, että syksyn tautitapaukset pysyvät hallinnassa”, edustajat sanovat.


Alkuvuoden aikana koronakuolemia on raportoitu 2 634, kun koko epidemian aikana Suomessa koronaan liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu yhteensä 4 406. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kuolleisuuden kasvu johtuu ennen kaikkea koronatartuntojen määrän kasvusta. Tarpeeksi vahva suoja koronaa vastaan vähentää erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon taakkaa.

”Kannan huolta tulevasta syksystä. Koronaa ei saa päästää syksyllä ryöpsähtämään käsistä. On tärkeää saada nykyistä selkeämmät suositukset rokotuksiin, jotta tarpeellinen neljäs rokotekierros saadaan iäkkäille sekä riskiryhmille kattavasti ja ilman turhia viiveitä käyntiin. Koronan aikana moni seniori on ollut lähes eristyksessä ja liikunta sekä muiden ihmisten tapaaminen on monella jäänyt hyvin vähäiseksi. Ihmisten elämän laadun ja toimintakyvyn kannalta on olennaista, ettei huoli rokotteen tehon hiipumisesta johda siihen, ettei liikkeelle omasta kodista uskalleta lähteä”, Sarkomaa alleviivaa.


Tällä hetkellä THL suosittelee neljättä rokotetta 80 vuotta täyttäneille, hoivakodeissa asuville tai immuunipuutteisille perussairaille. THL:n suosituksessa mainitaan myös, että kunnat voivat tarjota rokotetta myös muillekin iäkkäille, joiden terveys ja toimintakyky ovat heikentyneet.


”Arvioinnin kannalta on ongelmallista, kuka arvion tekee. Jääkö arviointi ja rokotteen tarpeen harkinta henkilölle itselleen vai omaisille. Kun tilanne on epäselvä, kynnys rokotteen ottamiselle kasvaa. On erikoista, miksi rokotteita pantataan ihmisiltä, kun niitä on varastossa ja tiedetään niistä olevan hyötyä iäkkäille ja riskiryhmille”, ihmettelee Laiho.


”Tarpeeksi ajoissa annetut neljännet rokotteet suojaavat ikäihmisiä ja riskiryhmiä sekä vähentävät merkittävästi riskiä tartuntoihin ja koronaviruksesta johtuviin kuolemiin. Kysymmekin kirjallisessa kysymyksessä, miten hallitus on varautunut neljänteen korona-aaltoon ja onko hallitus suunnitellut laajentavansa neljännen rokotteen kohderyhmiä”, Laiho ja Sarkomaa päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho. 050 433 6461

Eduskunnassa käsiteltiin eilen sote-uudistuksen rahoituslainsäädäntöä. Kokoomus vaatii lisää varoja yliopistosairaaloille ja kritisoi rahoituksen keskeneräisyyttä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen uudistukseen liittyvät lait hyväksyttiin viime kesänä. Hallitus on esittänyt eduskunnalle sote-uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamista.

Eduskunnan lähetekeskustelussa oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat kritisoivat kovalla kädellä rahoituksen puutetta yliopistosairaaloille. Ratkaisuja yliopistosairaaloiden rahoitukseen ei ole esitetty rahoituslainsäädännössä.

”Käsittelyssä oleva lakiesitys on iso pettymys, eikä se korjaa aluehallintouudistuksen rahoituksen valuvikoja eikä sitä keskeneräisyyttä”, Sari Sarkomaa (kok) sanoo.

Myös Sari Multala (kok) oli huolissaan yliopistosairaaloiden toimintaedellytyksistä.

”Miten ajattelitte huolehtia siitä, että jatkossa kuitenkin voimme huolehtia siitä, että meillä on edelleen huippututkimusta terveydenhuollossa, yliopistollisissa sairaaloissa ja toisaalta koulutusta, jota me niin kipeästi tarvitsemme, jotta voimme varmistaa myös työvoiman saatavuuden?” hän kysyy.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan rahoitus on ratkaistu eduskunnassa hyväksytyssä lakipaketissa. Hänen sanoo, että on ollut tiedossa, että määritelmiin tulee tarkennuksia.

”Ensi vuosihan aloitetaan sillä rahalla, mikä kunnista siirretään, ja ilolla tervehdin sitä ajattelua, jos kaikki ovat sitä mieltä, että kehyksestä tai kehyksen ulkopuolelta löytyy lisää rahoitusta tähän yliopistosairaalalisään”, Paatero sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén lupaa, että asia käsitellään uudelleen ja yliopistosairaaloiden tehtävät määritellään.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa virallisesti 1.7.2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Eduskunta hyväksyi keskeiset lait viime kesänä, jolloin myös laki hyvinvointialueiden rahoittamisesta meni läpi. Se tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Lakia on päivitetty eduskunnassa, ja eilen käytiin lähetekeskustelu. Seuraavaksi laki menee hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lausuntonsa.

Arvoisa vastaanottaja,

päällimmäisenä kaikessa eduskuntatyössä on muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanteemme. Eduskuntaan tuli tässä kuussa ajankohtainen turvallisuuspoliittinen selonteko käsittelyyn.

Maamme Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä. Eduskuntaryhmämme ehdotti, että eduskunta voisi keskeyttää muiden, ei-välttämättömien asioiden käsittelyn Nato-ratkaisun ajaksi. Maamme turvallisuus on nyt asetettava etusijalle.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on rakennettava siten, että se parhaiten varmistaa suomalaisten vapauden ja turvallisuuden. Tämä on eduskunnan perustuslaillisista tehtävistä tärkein. Siksi jokaisen kansanedustajan on aika päättää, onko suomalaisille turvallisempaa olla Naton sisäpuolella vai ulkopuolella.

Huhtikuun terveisissä:
• Tervetuloa tapaamaan
• Eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista selontekoa
• Valtuustoaloitteeni sote-palveluiden tuotantokustannusten määrittämisestä, avoimuudesta ja vertailtavuudesta
• Uutisaamussa keskustelemassa työterveydenhuollosta
• Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä sotealan pito- ja vetovoiman lisäämistoimista
• Seniorifoorumi pui eläkeläisten työnteon kannattavuutta
• Lapselle lukeminen edistää lapsen lukutaitoa
• Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe eduskunnassa

Eduskunta käsittelee turvallisuuspoliittista selontekoa

Näen Nato-jäsenyyden parhaana saatavilla olevana ratkaisuna lisätä Suomen turvallisuutta ja lähialueen vakautta. Olen, ja eduskuntaryhmämme on valmis jättämään hakemuksen välittömästi. Jäsenyyden tärkeä hyöty on sen ennaltaehkäisevä vaikutus. Natoon liittymisessä valtavin riski on jättää ratkaisu tekemättä. Suomen on aina huolehdittava uskottavasta puolustuksesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen etu on osallistua keskusteluun Naton jäsenyysmallista ja puolustussuunnittelusta täysipainoisesti ilman ennakkoehtoja ja ehdottomia rajoitteita, jotta saamme parhaan hyödyn ja turvan jäsenyydestä. On perusteltua, ettei esimerkiksi ydinaseita tarvitse sallia Suomeen. Sen sijaan Naton joukkojen tai tukikohtien osalta meidän ei tule kieltäytyä kategorisesti, vaan pitää mahdollisuudet auki. Suomi tietenkin aina päättäisi, ketä maassamme olisi.

Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Tällöin Suomen on käytävä etukäteen keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa ja varmistaa niiltä tuki. Nato on korostanut Suomen ja Ruotsin suuntaan avoimien ovien politiikkaa.

Yleensä hakemusprosessi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen. Suomen Nato-yhteensopivuuden vuoksi ja turvallisuustilanne huomioiden prosessi voi olla normaalia lyhyempi. Suomen hakemus täytyisi ratifioida kaikissa Naton jäsenmaiden parlamenteissa.

Jos kaikki Naton jäsenmaat hyväksyisivät Suomen hakemuksen, lähetettäisiin Suomelle kutsu liittyä Natoon. Ratifioimiskirja esiteltäisiin hallituksen esityksellä eduskunnan hyväksyttäväksi, minkä jälkeen sen ratifioinnista päättäisi tasavallan presidentti.

Ettei koskaan tulisi sotaa, siksi siihen on kansakuntana aina parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. Eduskunnan käsittelyyn saapunut turvallisuusympäristön muutosta käsittelevä selonteko piirtää vahvat perustelut Suomen Nato-jäsenyydelle. Sen mukaan meillä ei ole vaihtoehtoa Nato-jäsenyydelle turvatakuiden suhteen. Jäsenyys parantaisi Suomen pelotetta ja ennaltaehkäisisi konflikteja lähialueilla. Puolustusliitto Naton päätavoite on konfliktien ehkäiseminen, ja se on myös Suomen turvallisuuspolitiikan ydin, jota Natojäsenyys vahvistaa.

Kokoomuksen linja on johdonmukainen: Naton sisäpuolella on turvallisempaa. Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Lue ryhmäpuheemme aiheesta täältä: https://bit.ly/3xV4Wh8 

Valtuustoaloitteeni sote-palveluiden tuotantokustannusten määrittämisestä, avoimuudesta ja vertailtavuudesta

Helsingin kaupunki tavoittelee toiminnassaan aktiivisesti kaupunkilaisten laadukkaiden ja kustannusvaikuttavien palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Tämän tavoitteen toteuttamisessa on tiedolla johtaminen aivan keskeistä. Jotta tiedolla voidaan johtaa, on vertailukelpoista kustannus- ja laatutietoa oltava avoimesti päätöksentekijöiden ja kaikkien toimijoiden saatavilla niin kaupungin itse tuottamien kuin ostopalveluina hankittujen palveluiden osalta. Tämä vastaa myös lainsäädännön vaatimuksia, sillä ulkopuolisilta hankittujen palvelujen on oltava saman tasoisia kuin vastaavat julkisesti tuotetut palvelut. Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia vauhditetaan palveluiden vertaiskehittämistä ja uudistamista tietoon perustuen. Tiedolla johtaminen auttaa kehittämään toimintaa ja kohdentamaan voimavaroja sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty.

Uutisaamussa keskustelemassa työterveydenhuollosta

Jos työterveyshuoltoa ei olisi pitäisi se keksiä. Työterveyshuoltoa kehitettävä eikä romutettava. Työkyvyn ylläpitäminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Sitä erityisosaamista tarvitaan työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa. Toimia on sen sijaan ripeästi tehtävä perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja Kela- korvauksien romuttaminen olisi viisasta perua. 

Keskustelimme MTV Uutisaamussa työterveydenhuollon merkityksestä Suomessa.

Voit katsoa koko keskustelumme täältä: https://bit.ly/3rVH0q4
Voit lukea Uuden Suomen blogini aiheesta täältä: https://bit.ly/38JLPfG

Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä sotealan pito- ja vetovoiman lisäämistoimista

Hoitoalan ammattilaisilla on kaikki syyt pyytää parempaa palkkaa ja työoloja. Neuvottelun osapuolille on annettava työrauha. Toivon ripeää sopua, jossa on oikeasti ja aidosti keinot hoitoalan pito- ja vetovoiman kohentamiseksi. Potilasturvallisuus on tietenkin kaiken A ja O. Hoitajan koulutuksen saaneena tiedän, että potilaan paras on päällimmäisenä hoitajan mielessä aina.

Hallitus asetti marraskuussa työryhmän valmistelemaan ratkaisuja sotealan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Lupaus oli, että työryhmän esityksiä puidaan kevään kehysriihessä. Kysyin kyselytunnilla pääministeriltä, pidettiinkö lupaus? Pääministerin vastaus oli huolestuttava. Työvoiman saatavuuteen liittyviä kysymyksiä ei oltu kehysriihessä käsitelty.

Katso koko kysymykseni täältä: https://fb.watch/cEXCAeK4fi/

Seniorifoorumi pui eläkeläisten työnteon kannattavuutta

Keskustelimme kokoomuksen Seniorifoorumin tilaisuudessa, jossa toimin puheenjohtajana yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa siitä, miten eläkeläisten työnteosta voisi tehdä entistä kannattavampaa. Alustuksen aiheeseen piti Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Ansiotuloverotuksen keventäminen on viisas rakenteellinen toimi tehdä niin senioreiden kuin kaikenikäisten työstä kannattavampaa. Senioreiden työnteossa on se hyvä puoli, että he saavat sekä eläkkeensaajien että palkansaajien verovähennykset työskennellessään eläkkeellä. 

Eläkeläisistä yhä useampi haluaa tehdä töitä ja on tärkeää, että siitä tehdään yhä kannattavampaa. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen teettämän tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa haluaa työskennellä eläkkeellä, moni osa-aikaisesti tai uudella työnantajalla. On tärkeää, että verotuksella kannustettaisiin pieniinkin lisäansioihin. 

Seniorifoorumimme tavoitteena on tuoda ikäihmisille tärkeät asiat kokoomuslaisen politiikan keskiöön. Foorumin jäsenet pääsevät osallistumaan sekä valtakunnallisen että alueellisen toiminnan ytimeen. Toivotan kaikki kiinnostuneet, jotka eivät vielä ole Seniorifoorumin jäseniä lämpimästi tervetulleiksi toimintaamme! Lisätietoa Seniorifoorumiin liittymisestä löydät täältä: https://www.kokoomus.fi/vaikuta/ohjelmatyo/senioriverkosto/

Lapselle lukeminen edistää lapsen lukutaitoa

Huhtikuussa vietettiin lukuviikkoa. Sivistys ja koulutus ovat asioita, jotka myös Ukrainan presidentti Zelenskyi nosti toivona tulevaisuudessa puheessaan Suomen eduskunnalle. Sivistys on tärkein pääomamme.

Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle lukeminen on tehokkain tapa parantaa lasten lukutaitoa ja voi antaa jopa vuoden etumatkan koulutiellä. Lapselle lukeminen lisää tasa-arvoa antaen kaikille lapsille paremmat eväät tulevaisuuteen.

Voit lukea ajatuksiani lukuviikosta täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11220

Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe eduskunnassa

Rohkea Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe Suomen eduskunnalle kosketti. Ukrainalle on annettava viivytyksettä lisää ase- ja humanitaarista apua. Fossiilisen energian ostot Venäjältä on katkaistava, pakotteita on kiristettävä ja Venäjä on eristettävä taloudellisesti. Brutaalit epäinhimilliset sotarikokset ovat tekoja ihmisyyttä vastaan. Me emme sulje silmiämme.
Ukrainan presidentti Zelenskyin puhe on katsottavissa täältä: https://bit.ly/37IkOct

Aivosairaudet vaikuttavat lähes jokaisen suomalaisen elämään suoraan tai välillisesti läheisen kautta. Silti suurin kansansairautemme jää liian usein varjoon. Muistisairauteen tai muuhun vakavaan aivosairauteen sairastuu puolet naisista ja joka kolmas 45 vuotta täyttänyt mies loppuelämänsä aikana. 

Aivoterveyden ja aivosairauteen sairastuneiden hyvän elämän edistämiseksi on viisasta rakentaa kansallinen aivoterveysohjelma. Tarvetta on luoda keinoja, joilla erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat huolehtia aivoterveydestään, erityisesti muistisairauksien riskitekijöiden ehkäisyn näkökulmasta. 

FINGER-tutkimushankkeen elintapainterventiot vaikutuksineen ovat rohkaisevia. Aivoterveysohjelman vaikuttavuutta lisää sekin, että aivosairauksiin sairastumisen riskiä vähentävät toimet ehkäisevät muitakin kansansairauksia ja lisäävät jo sairastuneiden elämän laatua. Säännöllinen liikunta, terveellinen ravinto, riittävä uni, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen ovat tärkeitä kaikille. Lopulta perintötekijät määräävät sattuman ohella sen, mitä aivosairauksia tulemme sairastamaan. Sairaus voi koskettaa ketä vain meistä. 

Aivoterveysohjelma olisi odotettu kädenojennus muistisairauksien ja muiden aivosairauksien merkityksen ymmärtämiseksi, niiden aiheuttamien inhimillisten ja muiden haittojen ehkäisemiseksi. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on oiva aika vauhdittaa suurimpien kansansairauksien yhdenvertaista varhaisdiagnosointia, laadukasta hoitoa ja kuntoutusta. 

On luotava Suomi, jossa kukaan ei jää yksin avuntarpeen kanssa. Erityisesti omaistaan auttavien tilanne kaipaa kohennusta. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden vauhdittaminen on koko Suomen asia.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Muistiliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja

ULKOSUOMALAISET ovat monipuolinen verkosto ihmisiä, joilla on erilaisia Suomen valtionhallintoon liittyviä palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. On arvokasta, että ulkosuomalaiset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan kotimaansa kehitykseen. Eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmämme tarkoitus on olla Arkadianmäellä ulkosuomalaisten äänitorvi ja yhteistyötaho. Iloitsen uudesta Ulkosuomalaisstrategiasta vuosille 2022–2026. Sen tavoitteena on kehittää ulkosuomalaisille saatavilla olevia palveluja, hyödyntää heidän osaamistaan ja tiivistää heidän siteitä Suomeen.
On mainiota, että tarkoitus on terävöittää viranomaisviestintää tavoittamaan ulkosuomalaiset nykyistä paremmin. Toiveita olemme saaneet erityisesti verotusta ja sosiaaliturvaa koskevan viestinnän ajantasaisuudesta. Ryhmämme tekee työtä yhdessä Suomi-Seuran kanssa strategian tavoitteiden ja toimien edistämiseksi. Jotta arki sujuisi ulkomailla asuessa, ulkosuomalaiset ovat peräänkuuluttaneet digitaalisten palveluiden käytön helpottamista. Strategiaan onkin kirjattu ajamamme tavoite ajasta ja paikasta riippumattomasta asioinnista viranomaisten kanssa ja sähköistä asiointia helpottava mobiilisovellus, joka luodaan vuoden 2023 puoliväliin mennessä.
Uudistus tulee tarpeeseen, ettei ulkosuomalaisten tarvitse välttämättä olla suomalaisten pankkien asiakkaita voidakseen käyttää suomalaisia palveluja. Vauhditamme myös passeihin ja sosiaaliturvaan liittyvän asioinnin sujuvoittamistavoitteita.
Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri kulkevat suomalaisten
mukana maailmalla. Ulkosuomalaisten yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen
ja kulttuurin avulla. Vahvistamisen tukena toimivat Suomi-koulut tekevät hienoa työtä. Ryhmämme on vuosittain valtion talousarvion käsittelyssä onnistunut korottamaan Suomi-koulujen rahoitusta. Keskeinen tavoite on tason nostaminen pysyvästi, ettei rahoituksen saaminen olisi jokavuotinen taistelu.


Yhteistyötä ja vuoropuhelua toivoen

Sari Sarkomaa
Eduskunnan ulkosuomalaisten
ystävyysryhmän puheenjohtaja
Kansanedustaja (kok)
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Tiedote 2.3.2022

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta ryhtymään viivytyksettä lakimuutoksiin yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hallituksen nykyiset toimet edistää asiaa hankkeilla ja laatusuosituksilla eivät Sarkomaan mukaan ole riittäviä. Sarkomaa vetoaa hallitusta kuulemaan elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän tuoretta yksimielistä näkemystä (STM/2021:23) siitä, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.

Tänään THL: n julkaisemien pilottitutkimusten alustavien tulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti, vaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saaminen vaihtelee diagnoosin mukaan. Palliatiivisen hoidon tarvetta ei ilmeisesti tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää kokonaan saamatta.

”Pidän huolestuttavana nykyistä eriarvoista tilannetta saattohoidon laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Tarve lakimuutokseen on huutava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa sanoo.

Vauhdittaakseen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon  nopeaa ja yhdenvertaista toteutumista Sarkomaa on tehnyt lakialoitteen terveydenhuoltolain muuttamisesta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän  esityksen pohjalta.

”Nykyinen sääntely on osin eri säädöstasoilla päällekkäistä, eikä sääntely esimerkiksi tue riittävällä tavalla terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen tehokasta käyttöä. Massiivisen aluehallintouudistuksen alkaessa ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa olisi välttämätöntä, että maassamme on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan ja myöhemmin hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää saattohoito ja palliatiivinen hoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaan listaan sisällytetään saattohoito ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki-termillä.

”Opiskellessani yliopistossa tein hoitajana yövuoroja myös vanhusten ympärivuorokautisen hoidon osastolla. Tuolloin olin ensimmäistä kertaa kosketuksissa kuolevan ihmisen hoitoon, kun valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Tuolloin minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon puolestapuhuja ja edistäjä. Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmisille silloin, kun hän sitä tarvitsee”, Sarkomaa tähdentää.

”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille”, Sarkomaa päättää.

Sarkomaa pitää hyvänä tänään julkaistua Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallista laatusuositusta. Se on mainio tuki elämän loppuvaiheen hyvän hoidon kehittämiseen. Sarkomaa pitää välttämättömänä asiantuntijoiden esityksen toteuttamista laaturekisteristä hoidon yhdenvertaisuuden tukemiseksi. Sarkomaa alleviivaa asiantuntijoiden yksimielistä kantaa siitä, että suositukset eivät yksin riitä, vaan niiden rinnalle tarvitaan ripeästi lakimuutos. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa ehdotetaan palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suositusten mukaisia muutoksia terveydenhuoltolakiin (1326/2010). Lain 4 lukuun lisättäisiin uusi 24 a §, jossa säädettäisiin voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Lisäksi ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 6 luvun 50 §:n 1 momentti muutetaan siten, että kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaa listaa täydennetään saattohoidolla ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.

PERUSTELUT

Yleisperustelut

Palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.  Yhteiskunnan on turvattava jokaiselle oikeus hyvään hoitoon myös elämän loppuvaiheessa.

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskeva lainsäädäntö ei valitettavasti ole Suomessa ajan tasalla. Sääntely on osin eri säädöstasoilla päällekkäistä eikä sääntely esimerkiksi tue riittävällä tavalla terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden tehokasta käyttöä.

Voimassa olevassa terveydenhuoltolain 24 §:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin kuuluvat myös palliatiivinen hoito ja saattohoito. Saman pykälän 2 momentin mukaan sairaanhoito on toteutettava yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti, ja niissä määritetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon porrastus.

Keskittämisasetuksen perustelumuistion mukaan erityisvastuualueiden yliopistosairaaloiden tulee suunnitella vaativan palliatiivisen hoidon järjestelyt alueellaan valtakunnallisesti yhtenäisten hoidon perusteiden mukaan. Keskittämisasetuksen toteuttamisen ja yhtenäisten hoidon perusteiden seuranta kuuluu asetuksen 8 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivalle kansalliselle koordinaatioryhmälle.

On siis ilmeistä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevat säädökset ja määräykset olisivat tosiasiassa päällekkäisiä jo nyt voimassa olevan sääntelyn kanssa, mutta säädöstason nostaminen korostaisi sääntelyn merkitystä sekä voisi tehostaa terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden käyttöä.

Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä asetti säädöstyöryhmän harkitsemaan palliatiivista ja saattohoitoa koskevan erillislainsäädännön tarvetta ja luonnostelemaan mahdollisia säädösehdotuksia. Säädöstyöryhmän näkemyksen mukaan palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta ei tarvita erillistä uutta lakia, vaan lisäykset voidaan sisällyttää olemassa oleviin terveydenhuollon säädöksiin.

Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä kannatti säädöstyöryhmän valmistelemia säädösehdotuksia ja esittää muutoksia lainsäädäntöön yksimielisesti. Työryhmä saavutti yksimielisyyden myös siitä, että pelkästään suositusluonteinen sääntely ei ole riittävän vahvaa tai sitovaa. Tämän lakialoitteen ehdotuksen perustuvat työryhmän ehdotuksiin.

Säännöskohtaiset perustelut

24 a §

Aloitteessa ehdotetaan, että uudessa terveydenhuoltolain 24 a §:ssä säädettäisiin nykyisen sairaanhoitoa koskevan 24 §:n jälkeen erikseen palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kunnan velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Momentissa määriteltäisiin palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito potilaan aktiiviseksi kokonaisvaltaiseksi elämän loppuvaiheen hoidoksi erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito määriteltäisiin osaksi palliatiivista hoitoa ja ajoittuvan oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen.

Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestettäväksi porrasteisesti osaamistasojen perustason, erityistason ja vaativan erityistason laatukriteereiden mukaisesti ja siten, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen ja tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan. Sairaanhoitopiireissä olisi ehdotuksen mukaan oltava monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä ympärivuorokautisesti. Sairaanhoitopiireissä tulisi myös olla koko sairaanhoitopiirin kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palvelujen on oltava saatavilla ympärivuorokautisesti.

Pykälän 2 momentin mukaan yliopistosairaanhoitopiireissä olisi oltava palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja jotka vastaavat lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.

Pykälän 3 momentti sisältäisi tarkempien säännösten antamista koskevan asetuksenantovaltuuden. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta. Asetuksen keskeinen sisältö voisi vastata sääntelyä, joka nykyään sisältyy yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suosituksen mukaisesti.

50 §

Voimassa olevan terveydenhuoltolain 50 §:n 1 momentin 1. virkkeen mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Aloitteessa ehdotetaan, että luetteloa täydennetään siten, että kiireelliseen sairaanhoitoon luetaan mukaan myös saattohoito. Lisäksi psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki -termillä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään terveydenhuoltolain (1326/2010) 4 lukuun uusi 24 a §,

muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 6 luvun 50 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016, seuraavasti:

4 luku

Terveydenhuollon yhteistyö ja alueelliset palvelut

24 a §

Palliatiivinen hoito ja saattohoito

Kunnan on järjestettävä palliatiivinen hoito ja saattohoito. Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista elämän loppuvaiheen hoitoa erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen. Palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestetään porrasteisesti osaamistasojen perustason, erityistason ja vaativan erityistason laatukriteereiden mukaisesti ja siten, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen ja tarvelähtöinen hoitoon pääsy turvataan. Sairaanhoitopiireissä on oltava monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä ympärivuorokautisesti. Sairaanhoitopiireissä tulee myös olla koko sairaanhoitopiirin kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palvelujen on oltava saatavilla ympärivuorokautisesti.

Yliopistosairaanhoitopiireissä on oltava palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja jotka vastaavat lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta.

6 luku

Hoitoon pääsy

50 §

Kiireellinen hoito

Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien saattohoito, sekä kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja sosiaalinen tuki, on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä laki tulee voimaan     .  päivänä           kuuta 2022.

Helsingissä    2. 3. 2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Arvoisa vastaanottaja,

Turvallisuusympäristömme on muuttunut. Sota on Ukrainassa ja Euroopassa, Venäjä uhkaa ydinaseilla. Kaikki mahdollinen tuki on annettava Ukrainalle. Sota Ukrainassa edellyttää myös Helsingin kaupungilta tehostettua varautumista, johon kuuluu kaupunkimme oman valmiuden korottaminen, Ukrainaan suunnattava humanitaarinen apu ja sotaa pakenevien ukrainalaisten vastaanotto. Samalla meidän on katsottava pidemmälle. On Suomen etu yhtenäisenä rakentaa polkua kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. Suomalaisten enemmistö antaa sille tukensa. Ettei koskaan tuli sotaa, siksi siihen on meidän kansakuntana parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. 

Vahvaa toivoa synkkään tilanteeseen tuo poikkeuksellisen laaja eri maiden ja ihmisten tuki Ukrainalle ja samalla vapaudelle. On suoraselkäinen periaate kohdella muita siten, kuin haluaisimme itseämme ja maatamme kohdeltavan. Suomen on tuettava Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Kokoomus kiritti hallitusta auttamaan Ukrainaan  myös antamalla aseita ja ammuksia ukrainalaisten puolustustaistelun avuksi. Jokainen minuutti on tärkeä.

Helmikuu alkoi eduskuntaryhmämme järjestäytymisellä uusille valtiopäiville. On ilo ja kunnia saada jatkaa mainion ryhmämme ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävässä. Puheenjohtajana jatkoi Kai Mykkänen, varapuheenjohtajina kanssani Jukka Kopra ja Pia Kauma.

Helmikuun terveisissä:

▪ Tervetuloa tapaamaan
▪ Säilytämme oppilashuollon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla Helsingissä
▪ Lakialoitteeni kotitalousvähennyksen laajentamisesta kotikuntoutukseen
▪ Korjaussarjamme polttoaineiden hinnan ja arjen kustannusten nousuun
▪ Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on törkeä temppu
▪ Hallituksen tiedepolitiikka epäonnistunut
▪ Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä
▪ Helsinkiä kurjistava aluehallintouudistuksen rahoitusmalli korjattava

Säilytämme oppilashuollon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla Helsingissä

Iloitsen siitä, että Helsingissä saavutettiin kokoomuksen vahvasti ajama poliittinen sopu. Oppilashuolto pidetään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Oli viisasta kuulla opettajien, rehtoreiden ja koko oppilashuollon ääntä lasten ja nuorten parhaaksi. Aluehallintouudistuksessa Helsingillä oli mahdollisuus näin toimia. Muualla Suomessa laki määrää siirtämään oppilas- ja opiskelijahuollon hyvinvointialueiden alaisuuteen.

Lakialoitteeni kotitalousvähennyksen laajentamisesta kotikuntoutukseen

Vain kolmannes ikäihmisten liikuntakyvyn ongelmista johtuu vanhenemisesta - kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta. Tehokas tapa lisätä toimintakykyä on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa kotikuntoutusta. Vauhdittaakseni tavoitetta tein asiasta lakialoitteen, joka on luettavissa kotisivuillani: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11104

Kun kerta siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksei omasta ja vanhempien toimintakyvystä huolehtiminen ole.
Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Korjaussarjamme polttoaineiden hinnan ja arjen kustannusten nousuun

Eduskuntaryhmämme vaati hallitukselta pikaisia toimia Suomen kotitalouksien ostovoiman vahvistamiseksi. Emme olleet mukana perussuomalaisten laatimassa välikysymyksessä, sillä vaikka yhdyimme epäluottamukseen hallitusta kohtaan, pidimme perussuomalaisten ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi vastuuttomina ja epärealistisin kalliina.

Lue lisää täältä: https://www.kokoomus.fi/kokoomuksen-keinoja-kotitalouksien-ostovoiman-vahvistamiseksi/

Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on törkeä temppu

Tuskin oli muste ehtinyt kuivua, kun parlamentaarisessa työssä Risikon kanssa kovalla vaivalla tekemältämme sovulta vedettiin pohja. Esitys Kela-korvauksen alasajosta tilanteessa, jossa myös koronan vaikutuksesta hoitovelka on ennätyksellinen ja jonot ovat kestämättömiä, on umpivastuuton. 
Suunnan pitää olla päinvastainen. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi on Kela-korvauksia nostettava ja otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa. Lue lisää täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11083

Hallituksen tiedepolitiikka epäonnistunut

Ministeri Kurvisen ja koko hallituksen on syytä tehdä korjausliike korkeakoulu- ja tiedepolitiikan linjaansa. Hallitus on sopinut rajuista leikkauksista tieteen ja tutkimuksen määrärahoihin.

Olemme mahduttaneet Kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin kaikkien eduskuntapuolueiden parlamentaarisessa työssä sovitut T&K- määrärahalisäykset valtion kehyksiä rikkomatta. Tämä osoittaa sen, että kyse on tahdosta ja arvovalinnoista. Hallituksen velvollisuus on löytää kevään kehysneuvotteluissa valtion talouden määrärahakehyksien sisältä leikkauksien sijaan rahoitus tieteelle ja tutkimukselle.

Lue kannanottomme täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11069

Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä

 Lisäksi niiden on saatava tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat. Tämä on niin Uudenmaan kuin koko maan kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Vallitseva tilanne on sekä huonoa korkeakoulu- että aluepolitiikkaa.
Esitin tästä hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jonka voit lukea kokonaisuudessaan täältä: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=11057

Helsinkiä kurjistava aluehallintouudistuksen rahoitusmalli korjattava

Helsingin valtiolta saama rahoitus sote- ja pelastuspalvelujen järjestämiseen leikkaantuu. Lisäksi yliopistollisten sairaaloiden, opetuksen ja tutkimuksen rahoitus on ratkaisematta.

Mikä varioittavinta valtio leikkaa sote-palveluiden rahoittamiseksi kunnallisveron tuotosta kaksi kolmasosaa. Jäljelle jäävällä summalla Helsingin on rahoitettava kaikki menonsa. Kestämätön ja keskeneräinen rahoitusmalli on ensi tilassa korjattava. Maan kasvun veturin hyytymisestä kärsisi koko Suomi.

Lue kirjoittamani mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin täältä: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008565087.html 

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa esitetään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennetaan koskemaan myös fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemää kotikuntoutuspalvelutyötä.

PERUSTELUT

Yleisperustelut

Kotikuntoutus on arvokasta ja tärkeää työtä, jolla ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden seurauksena ja toimintakyky on laskenut merkittävästi. Kotona tapahtuvan kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan kykyä toimia mahdollisimman itsenäisesti omassa arjessaan.

Kotikuntoutuksen tavanomaiseksi perusesimerkiksi voidaan luonnehtia fysioterapeutin tai toimintaterapeutin ihmisen kotona antamaa kotikuntoutusta. Kuntoutuksessa fysioterapeutti rakentaa ihmisen toimintakykyä ja fyysistä perustaa karkeassa motoriikassa ja toimintaterapeutti tukee ihmisen hienomotoriikkaa ylläpitävää kuntoutusta. Tämä on olennaisen tärkeää, sillä fyysisen toimintakyvyn on oltava riittävällä tasolla, jotta ihminen pääsee esimerkiksi nousemaan tuolilta ylös, liikkumaan portaissa, siirtymään vessaan, istumaan ja nousemaan vessasta pois, ja jotta arjen tehtävät, kuten esimerkiksi tiskaaminen ja muu kuin perusliikkuminen mahdollistuu.

Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti pystyvät antamallaan lääkinnällisellä kuntoutuksella ja fyysisillä harjoitteilla tukemaan, että perusedellytykset kotona asumiseen ja pärjäämiseen jatkuvat.

Etenkin koronaepidemian takia sekä jo pidempiaikaisen tutkimusnäytön perusteella kuntoutuksen ja liikunnan edistämiseen tarvitaan uusia keinoja. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapiayritysten, toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.

Kotihoidossa olevat ihmiset ovat yhä iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja usein muistisairaita. Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormittuneita. Omaishoitajat ovat kovilla ja kaipaavat kipeästi lisätukea.

Julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden, rinnalle tarvitaan muita keinoja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen.  Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. 

Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä 874 314. Heistä ympärivuorokautisessa hoidossa on noin 40 000 ja kotihoidon piirissä noin 52 000 ihmistä. Merkittävä osa senioreista asuu yksin ilman mitään apua ja tukea. Koronaepidemia ja monin osin liian kategoriset yli 70 vuotta täyttäneitä ihmisiä koskevat suositukset ovat entisestään lisänneet uudenlaisten apujen ja tukien muotojen merkitystä. 

Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut arjessa selviytymiseen ja sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja ettei liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja. Kotikuntoutus on vaikuttava toimi edistää terveyttä ja toimintakyvyn ylläpitoa niin, että iän karttuessa ja sairauksista huolimatta kotona on mahdollista asua itsenäisesti, turvallisesti ja mielekkäästi.  

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen on monia myönteisiä taloudellisia vaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää muita raskaampia palveluja ja ympärivuorokautista hoitoa.

Lakialoite toisi helpotusta myös yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten henkilöiden tilanteeseen, jotka putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä. Kunnat hyvin harvoin jatkavat kuntoutuksen maksamista.

Työikäisistä esimerkiksi pienyritysten henkilökunta saa yleensä hyvin typistetyn työterveyshuollon, johon ei kuulu fysioterapiaa, toimintaterapiaa tai kuntoutusta. Suomessa on yli 230 000 yritystä, joissa on alle viisi työntekijää, mutta yhteensä niissä työskentelee noin miljoona suomalaista yrittäjät mukaan lukien. Kotitalousvähennys lisäisi aktiivisuutta oman työkyvyn vaalimiseen.

Kotitalousvähennyksestä säädetään tuloverolain 127 a §:ssä. Sanotun pykälän 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää tuloverosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä. Verottajan tulkinnan mukaan laissa tarkoitettavaksi tavanomaiseksi kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöksi ei katsota fysioterapeutin tai toimintaterapeutin tekemää kuntoutuspalvelutyötä, vaikka työ tehtäisiin asiakkaan kotona. Näin ollen sanottu työ jää tällä hetkellä kotitalousvähennyksen ulkopuolelle.

 Yhteiskunnan on eri keinoin pyrittävä mahdollistamaan nykyistä paremmin ihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia tehokkaasti edistävien kotikuntoutuspalvelujen hankkiminen. Yksi tällainen keino on huomioida sanotut palvelut nykyistä paremmin verotuksessa. Aloitteessa esitetään, että tuloverolain 127 a §:n 1 momentti muutetaan siten, että fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemä kuntoutuspalvelutyö otetaan kotitalousvähennyksen piiriin.

Säännöskohtaiset perustelut

127 a §:n 1 momentti

Voimassa olevan tuloverolain 127 a §:n 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Sanottu listaa kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä esitetään täydennettäväksi siten, että jatkossa myös fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemä kotikuntoutuspalvelutyö tulisi vähennykseen oikeuttavaa työtä koskevan määritelmän piiriin. Tarkempia säännöksiä sääntelyn tulkinnasta antaisi verohallinto.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 127 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1557/2019, seuraavasti:

1 luku

Valtionvero ja yhteisön tulovero

127 a §

Kotitalousvähennys

Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö, asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö sekä fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemä kotikuntoutuspalvelutyö. Vähennys on enintään 2 250 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Tämä laki tulee voimaan     .  päivänä           kuuta 2022.

Helsingissä    18.   02. 2022

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Sari Sarkomaa [kok]

Tiedote 12.2.2022
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta korjausliikettä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan linjaan. Hallituksen holtiton ja ennakoimaton leikkauspolitiikka on edesvastuutonta.

”Hallitus on sopinut rajuista leikkauksista tieteen ja tutkimuksen määrärahoihin. Lisäksi yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus on aluehallintouudistuksessa jätetty ratkaisematta. Tämä on vastoin hallituksen omaa tavoitetta nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitustaso 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nopea korjausliike on välttämätön”, aloittaa Sarkomaa.

Valoa tilanteeseen on tuonut parlamentaarinen sopu nostaa vaiheittain tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat myös edistämään T&K-rahoituslakia, jonka myötä tieteen ja tutkimuksen rahoitusta tullaan tulevina vuosina nostamaan. Myös T&K-verokannustin laajennetaan ja toteutetaan pysyvästi.

”On hallituksen velvollisuus löytää kevään kehysneuvotteluista kehyksien sisältä rahoitus tieteelle ja tutkimukselle. Onko hallitus sitoutunut omalla vahtivuorollaan parlamentaariseen sopuun siten, että rahoitustasoa nostetaan yhdessä sovitun tavoitteen saavuttamiseksi? Aikooko tiedeministeri esittää lisärahoitusta tieteelle ja tutkimukselle vuoden 2023 valtion talousarvioon?”, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaa pitää historiallisena ylimielisyytenä sitä, että tieteen puolestapuhujaksi tarkoitettu tiedeministeri Kurvinen (kesk.) suhtautuu jopa naureskellen yliopistojen hallitusten puheenjohtajien johdolla tehtyyn hätähuutoon yliopistojemme laadun ja kilpailukyvyn puolesta.

”Mittavasta velkaantumisesta ja rahanjaosta huolimatta hallitus on tiederahoituksen leikkauksella murentamassa Suomen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille perustaa. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on perusteltua. Vakava huoli on se, ettei hallitus ole osoittanut vastaavia määrärahoja”, jatkaa Sarkomaa.

Lisäksi Sarkomaa muistuttaa, että Suomen koulutusjärjestelmä on jo tätä nykyä alueellisesti erittäin kattava.

”Korkeakoulutuksen laadusta ei pidä tinkiä hajauttamisen kustannuksella. On aika kuunnella korkeakoulujen ääntä. Vain keskittymällä vahvuuksiin pääsemme kohti maailman huippua. Ilman korkealaatuista tutkimusta ei ole myöskään talouskasvua. Se on myös kaiken osaamisen perusta”, Sarkomaa päättää. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Follow by Email
Facebook
Twitter
Visit Us
Follow Me
LinkedIn
Instagram