fbpx Siirry sisältöön

Hyvä kokoomuslainen,

Lämpimästi tervetuloa Kokoomuksen Senioriverkoston jäsentilaisuuteen keskiviikkona 6.11. klo 11:30-13:30 eduskunnan Kansalaisinfoon, Arkadiankatu 3, 00101 Helsinki.

OHJELMA

  • Senioriverkoston pj. kansanedustaja Markku Eestilä toivottaa osallistujat tervetulleeksi
  • Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen: ”Eduskuntaryhmän työ oppositiossa”
    • Kysymyksiä ja keskustelua
  • Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko: ”Kokoomuksen tulevaisuuden askelmerkit”
    • Kysymyksiä ja keskustelua
  • Verkoston vpj. kansanedustaja Sari Sarkomaa esittelee Senioriverkoston kärkitavoitteita
  • Puheenjohtaja Markku Eestilän loppuyhteenveto keskusteluista ja verkoston tavoitteista
  • Tilaisuuden päätös

Kansalaisinfossa on turvatarkastus, joten pyydämme vieraita saapumaan paikalle noin 15 minuuttia ennen ohjelman alkua. Turvatarkastuksen vuoksi tilaisuuteen täytyy myös ilmoittautua etukäteen. Paikalle mahtuu 50 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

ILMOITTAUTUMINEN: verkoston sihteeri Hanna Hyyryläinen,

hanna.hyyrylainen@eduskunta.fi tai +358 504776058

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Tapaamisiin vilkkaan vuorovaikutuksen merkeissä,

Markku Eestilä

Senioriverkoston puheenjohtaja

Sari Sarkomaa

Senioriverkoston varapuheenjohtaja


Hei helsinkiläinen kokoomusnainen! Lämpimästi tervetuloa yhteistyössä helsinkiläisten kokoomusnaisten kanssa järjestämääni poliittiseen workshop-tilaisuuteen ideoimaan ja linjaamaan kokoomuspolitiikkaa. Tilaisuus järjestetään eduskunnassa kokoomuksen ryhmähuoneessa 18.11. klo 17–19. Kokoomusnaisten järjestö- ja viestintäsihteeri Nea Tarvainen on lähettänyt tapahtumaan liittyen sähköpostitse kutsun sisältäen ilmoittautumislinkin. Tarvittaessa Neaan voi olla yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen nea.tarvainen@kokoomusnaiset.fi. Toivottavasti mahdollisimman moni helsinkiläinen kokoomusnainen pääsee osallistumaan.

Eduskunnan puhemiehelle

Korkeatasoisen pedagogisen varhaiskasvatuksen vaikutukset sekä lapsen oppimiselle ja kehitykselle että yhteiskunnalle tunnistetaan hyvin. OECD ja Euroopan unioni ja Maailmanpankki ovat linjanneet varhaiskasvatuksen opettajan keskeisen yhteyden varhaiskasvatuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. OECD määrittelee tilastoissaan varhaiskasvatuksen vähintään kaksi tuntia päivässä tapahtuvaksi intensiiviseksi pedagogiseksi toiminnaksi, joka toteutuu vähintään sata päivää vuodessa ja jossa pedagogisesti koulutettu henkilö toteuttaa opetussuunnitelman mukaista varhaiskasvatusta.

Ymmärryksen kasvaessa varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on tärkeää selventää, mitä varhaiskasvatuksella ja sen korkealla laadulla tarkoitetaan.

Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) varhaiskasvatus määritellään lapsen suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuslain 1 §:ssä todetaan varhaiskasvatuksen toimintamuodoiksi päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuslain tavoitteet ja velvoittava
varhaiskasvatussuunnitelma ohjaavat yhtäläisesti varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinneissaan kuitenkin todennut, että varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen edellytykset varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteiden saavuttamiseksi vaihtelevat ja etteivät varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ota riittävästi huomioon
varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja, kuten perhepäivähoitoa ja avointa varhaiskasvatusta.

Perhepäivähoidolla ja avoimella varhaiskasvatuksella on oma tehtävänsä. Avoin varhaiskasvatus ja perhepäivähoito eroavat kuitenkin oleellisesti päiväkotien varhaiskasvatuksesta esimerkiksi henkilöstön koulutusvaatimusten, ryhmäkokojen sääntelyn ja oppimisympäristön ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen suhteen. Varhaiskasvatuksen määritelmän epämääräisyyttä osoittaa myös se, että tällä hetkellä varhaiskasvatusta tarjotaan jopa yöaikaan. Varhaiskasvatuksen nykyinen määrittely ei ole riittävä selkeyttämään eroa varhaiskasvatuksen opettajan johdolla olevan toiminnan, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen välillä.

Varhaiskasvatusta kehitettäessä on varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen erot tunnustettava ja vanhemmille tulee avoimesti kertoa eri toimintamuotojen eroista. Käsitteellinen sekaannus voi haitata myös palveluohjausta ja neuvontaa.

Varhaiskasvatuksen opettajien lisääminen päiväkodeissa on välttämätöntä varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on välttämätöntä myös lasten varhaisessa tukemisessa ja haasteiden tunnistamisessa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on keskeinen lapsen tuen tarpeeseen vastaamisessa. Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikkaa ja tämän tulee myös näkyä lapsen tuen järjestämisessä. Lapsen oppimisen tuen järjestämisessä pedagogiset ja opetukseen liittyvät ratkaisut ovat ohjausjärjestelmän mukaisesti keskeisiä ja varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttamiseksi on varhaiskasvatuksen erityisopettajien riittävä määrä turvattava.

Varhaiskasvatuslaissa ei edelleenkään määritellä lasten oikeutta erityiseen tukeen ja ohjata sen toteuttamiseen. Puutteet lapsen kehityksen ja oppimisen tuen järjestämisessä sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajapulan vaikutus varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa estäväksi tekijäksi on todettu Karvin arvioinneissa. Riittävän ajoissa annettu erityinen tuki on oleellinen lapsen koko kehityksen kannalta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus selkeyttää ja millä aikataululla varhaiskasvatuksen määritelmää eri toimintamuodoissa ja toteuttaa lainsäädäntötasolla lapsen oikeudet erityiseen tukeen varhaiskasvatuksessa?

Helsingissä 9.10.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok
Sari Multala kok
Paula Risikko kok

Eduskunnan puhemiehelle

Antti Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selvittää siirtymistä rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan kilpailuttamissa palveluissa.

Elli Aaltonen on Kelan pääjohtajana tehnyt esityksen rekisteröintimenettelyyn siirtymisestä Kelan järjestämien vammaisten henkilöiden tulkkipalveluiden ja kuntoutuksen terapiapalveluiden osalta. 

Rekisteröitymismenettely tarkoittaa sitä, että Kelan asettamien kriteereiden mukaiset kuntoutus- ja tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive palveluiden käyttäjiltä mutta myös palveluiden tuottajilta.  Viimeiseksi palautetta on tullut Kelan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Erityisen vakava huolta on tullut vammaisten lasten vanhemmilta.

Kelan järjestämän kuntoutuksen ja vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutukseen liittyvät moninaiset huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisiin palveluihin. Kelan valtuutettujen teettämät arvioinnit ovat myös osoittaneet vahvan uudistamistarpeen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen tiettyjen Kelan kilpailuttamien palveluiden siirtämistä rekisteröitymismenettelyyn?

Helsingissä 27.9.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa pitävät viisaana ja ainoana oikeana vaihtoehtona päätöstä säilyttää pelastuskoulu pääkaupunkiseudulla. Sisäministeriö teki viime marraskuussa esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat oltaisiin koulutettu jatkossa Kuopiossa, sillä esitys olisi lakkauttanut Helsingin pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi uhkasivat siirtyä Kuopioon. Laiho, Tolvanen ja Sarkomaa vastustivat esitystä jo tuolloin muun muassa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (HS 5.11.2018).

"On hienoa, että turvallisuus ei jäänyt aluepolitiikan alle ja Helsingin pelastuskoulu jatkaa toimintaansa. Siirto Kuopioon olisi sisältänyt suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. Koulutuksen keskittäminen ei olisi huomioinut erityisalojen turvallisuutta eikä riittävällä tavalla Uudenmaan alueen erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua”, kokoomusedustajat toteavat.

Pelastuskoulun toimilupa on myönnetty määräaikaisena kesään 2023 siten, että viimeiset sisään otettavat opiskelijat otetaan syksyn 2021 aikana. Toimiluvan edellytyksenä on muun muassa se, että Helsingin Pelastuskoulun opetuksesta tehdään puolueeton arviointi vuoden 2020 loppuun mennessä. Edustajien mukaan pelastuskoulutuksen säilyttäminen Uudellamaalla myös tämän jälkeen on ensiarvoisen tärkeää. Heidän mukaansa koulutusmääriä tulisi lisäksi kasvattaa, sillä Uudenmaan asukasluku kasvaa koko ajan. Pelastuskoululla on pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus oli uhattuna siirron yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla koulutetuilla pelastajilla on mahdollisuus pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Monipuolinen koulutustausta on eduksi vaativan ja ikääntyvän väestön ensihoitotehtävissä. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkosto- ja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä, ja toimivaa yhteistyöverkostoa Uudellamaalla tulee edelleen jatkossakin ylläpitää ja kehittää.

"Metropolialueella on hyvin erilaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On tärkeää, että tämän kokoisella alueella on jatkossakin oma pelastusalan koulutusyksikkö, joka huomioi metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Toimiluvan myöntäminen on hieno asia, mutta päätöksen määräaikaisuus ihmetyttää. Pelastuskoulun on välttämätöntä saada jatkaa pysyvästi Uudellamaalla, jotta alan houkuttelevuus ja ammattilaisten saatavuus saadaan turvattua”, kokoomusedustajat summaavat.

Lisätietoja:

Mia Laiho

kansanedustaja, erikoislääkäri

050 433 6461

Kari Tolvanen

kansanedustaja, rikosylikomisario

09 432 3182

Sari Sarkomaa

kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri

09 432 3033

Eduskunnan puhemiehelle

Runsas neljäsosa kouluterveyskyselyyn vastanneista yläkoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan tytöistä sanoo kokeneensa seksuaalista häirintää puhelimessa tai netissä vuoden aikana. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä näin ilmoitti tytöistä selvästi harvempi, alle viidesosa. Myös lukion ja ammattioppilaitosten tyttöjen kokemukset ovat samansuuntaisia.

Netti on aiempaa selkeämmin nuorten seksuaalisen häirinnän kanava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan kahdessa vuodessa on tapahtunut selvä muutos.

Koululaisten kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat yleisiä. Kouluterveyskyselyssä alakoulun neljännen ja viidennen luokan oppilaista vajaat viisi prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana. Tyttöjen ja poikien kokemusten välillä ei ollut merkittävästi eroja. Pieni osa alakoululaisista vastasi kokeneensa myös koskettelua tai painostamista koskettamaan.

Yläkoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevista tytöistä häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli vuoden aikana kokenut kolmasosa vastaajista, pojista selvästi harvemmat. Tuloksia ei voi suoraan verrata alakoululaisten vastauksiin, sillä asiasta kysyttiin eri tavoin.

Yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten tytöistä noin joka kymmenes vastaaja oli kokenut seksuaaliväkivaltaa: riisuutumaan pakottamista, intiimien alueiden koskettelua vastoin tahtoa, seksiin painostamista tai pakottamista tai päihteiden tai tavaroiden tarjoamista seksiin suostumisesta. Yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista pojista seksuaaliväkivaltaa oli vuoden aikana kokenut muutama prosentti vastaajista.

Kouluterveyskyselyn mukaan tytöt kertovat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä tai väkivallasta jollekin luottamalleen aikuiselle useammin kuin pojat. Silti tytöistäkin niin tekee vain noin kolmasosa.

Tytöt kokevat poikia harvemmin, että he saavat tukea kokemansa seksuaalisen häirinnän tai väkivallan vuoksi koulun aikuisilta ja koulun ulkopuolisista palveluista.

THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen todennut, että tulokset herättävät uusia kysymyksiä siitä, miten tytöt ja pojat kokevat avun ja tuen saamisen. Hän on myös todennut, että on selvitettävä, millaista tukea tytöt haluavat ja tarvitsevat.  

Kouluterveyskysely toteutettiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi eri luokka-asteilla 70–82 prosenttia oppilaista, yhteensä runsaat 260 000 lasta ja nuorta. Kyselyyn osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia sekä kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.

Viime eduskuntakaudella laadittiin silloisen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen toimeksiannosta opas peruskouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. 

Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että lisätietoa ja toimia tarvitaan lasten ja nuorten seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja häirintään puuttumiseksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisia toimia hallitus aikoo tehdä lasten ja nuorten kokeman seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja häirintään puuttumisen keinojen vahvistamiseksi? Miten aiotaan selvittää niin, tyttöjen kuin poikien tarpeet avusta ja tarpeista, ettei kukaan jäisi yksin ilman tukea?

Helsingissä 17.9.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sari Sarkomaa kok

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho kiittävät ministeri Krista Kiurua hänen torstaina 12.9. eduskunnan kyselytunnilla antamastaan vakuutuksesta, jonka mukaan hallitus tukee terapiatakuuta. Ministeri Kiurun terapiatakuulupaus on lämpimästi tervetullut.

Kansanedustaja Mia Laiho kysyi ministeri Kiurulta kyselytunnilla, onko hallitus tekemässä terapiatakuusta päätöksen jo budjettiriihessä?

”Minä olen erittäin kiitollinen tästä kysymyksestä ja vastaan teille sen alkuosassa esittämäänne kysymykseen, olemmeko me hallituksessa tukemassa tätä hyvää hanketta, että olemme, niin kuin ymmärsin, että tekin olette”, ministeri Kiuru sanoi kyselytunnilla 12.9. 

”Vastuuministerin terapiatakuulupaus on tervetullut. Kokoomus haluaa Suomeen pikaisesti terapiatakuun, joka varmistaa mielenterveyspalvelujen nopean ja yhdenvertaisen saatavuuden. Kokoomus esitti jo keväällä hoitotakuuaikojen huomattavaa lyhentämistä ja peruspalveluiden vahvistamista, sisältäen esityksen nopeammasta mielenterveyspalveluihin pääsystä etenkin lapsille ja nuorille. Lapset eivät kuulu syrjäytymään hoitojonoihin, vaan heille on annettava ajoissa apua ja tuki normaaliin elämään”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

Kaikki eduskuntapuolueet lukuun ottamatta perussuomalaisia antoivat tukensa terapiatakuulle jo ennen vaaleja. Torstain kyselytunnilla myös perussuomalaiset pitivät hyvänä, että kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. 

”Kansalaisaloitteen terapiatakuun edistämisestä allekirjoitti 53 060 kansalaista. Kun asialla on näin vahva kansalaisten tuki, sekä eduskuntapuolueiden laaja kannatus, tulisi hallituksen varmistaa myös terapiatakuun rahoitus pikaisesti. Hallitukselta odotetaankin päätöksiä terapiatakuun edistämiseksi jo budjettiriihestä”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Sosiaali- ja terveysministeriön palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on linjannut, että tutkimusnäyttöön perustuvia vaikuttavia psykoterapian muotoja tarjotaan myös julkisessa terveydenhuollossa. Tämäkin huomioiden terapiatakuun rahoituksen huomioiminen budjettiriihessä on perusteltu”, selventävät edustajat.

Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, jolla taataan kaikille nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Uudistuksen hintalapuksi on arvioitu 35 miljoonaa euroa. 

”Lupaus satsata terapiatakuuseen olisi hallitukselta järkiteko. Kansalaisaloitteen ehdottama lakimuutos rakentaisi Suomeen tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Satsaukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, kun yhä useampi saa apua varhaisessa vaiheessa ja mielenterveysongelmista johtuvat työpoissaolot vähenevät ja kalliin erikoissairaanhoidon tarve pienenee. Mielenterveysongelmat ovat suuri ja alihoidettu kansansairaus sekä suurimpia syrjäytymisen syitä”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Erityisesti yhdenvertaisuuden näkökulmasta muutos on kaivattu ja tarpeellinen, sillä tällä hetkellä mielenterveyspalvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Tarvitsemme kipeästi toimia, jotta mielenterveyspalveluihin pääsee yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä”, kokoomusedustajat toteavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Ministeri Kiurun lausunnot kyselytunnilla 12.9. löytyvät pöytäkirjasta täällä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_30+2019.pdf

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää päiväkotien ja varhaiskasvatuksen laadun ja saatavuuden kannalta täysin välttämättömänä, että päiväkoteja pitkään riivanneeseen opettajapulaan saadaan kestävä ratkaisu.

”Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisääminen on välttämätöntä.  Hallituksen on budjettiriihessä lunastettava lupauksensa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä ja lisärahoituksesta”, Sarkomaa sanoo.

”Haasteen aiheuttaa se, että osaajia ei kouluteta tarpeeksi. Helsingissä on jopa uusien päiväkotien avaaminen viivästynyt tämän takia. Joka päivä päiväkodeissa kamppaillaan opettajien vähyyden tuomien ongelmien kanssa. Tämä näkyy vakavalla tavalla lasten ja perheiden arjessa. Jokainen lapsi on oikeutettu laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja päiväkotipaikkaan riittävän lähellä kotia. On selvää, että koulutuspaikkojen lisäksi tarvitaan myös muita toimia alan houkuttelevuuden ja työskentelyolosuhteiden edistämiseksi”, Sarkomaa huomauttaa. 

”Tutkimustulokset osoittavat korkeatasoisen varhaiskasvatuksen merkittävät positiiviset vaikutukset lasten tulevaan koulupolkuun ja myöhempään elämään. Varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden yksi keskeinen tekijä on varhaiskasvatuksen opettaja. Kokoomus haluaa taata jokaiselle suomalaislapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat tulevaisuudelle”, Sarkomaa sanoo. 

Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä Sarkomaa on ollut mukana, kun eduskunta on lisännyt useana vuonna määrärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kaudella laitettiin vihdoin hallituksen aloitteesta toimeen opettajien aloituspaikkojen lisäys 28 miljoonan euron määrärahan turvin vuosiksi 2018–2021.

”Tämä lisäys on merkittävä parannus, mutta se ei vielä riitä tulevaisuuden tarpeisiin. Tarvitaan pysyvämpi satsaus varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin.Yhdenvertaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen varmistamiseksi koko maassa on välttämätöntä, että hallitus varaa korkeakouluille riittävästi rahoitusta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseksi”, Sarkomaa päättää.

Edustaja Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen, millä aikataululla hallitus laatii varhaiskasvatuksen opettajan tarvekartoituksen ja varhaiskasvatuksen opettajakoulutusmäärät lisätään tarvetta vastaavaksi.

Kirjallinen kysymys KK 110/2019 vp: Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen opettajien tarvekartoituksesta ja koulutusmäärien riittävyydestä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_110+2019.aspx


Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram