Arvoisat juhlavieraat, hyvät Sairaanhoitajien Koulutussäätiön edustajat,
On ilo tuoda tervehdys eduskunnasta 80-vuotiaalle, Sairaanhoitajien Koulutussäätiölle ja koko juhlaväelle. Juhlistaa säätiön arvokasta työtä suomalaisen hoitotyön, koulutuksen ja hoitotieteen edistämisessä sekä tukemisessa.
Korkeatasoinen hoitotyö ja hyvin koulutettu hoitohenkilöstö ovat terveydenhuoltomme kulmakiviä.
Hoitotyön kehittäminen Suomessa on ollut pitkä ja monivaiheinen matka, jossa Sairaanhoitajien Koulutussäätiö on ollut merkittävä uranuurtaja 8 vuosikymmenen ajan. Vuonna 1944 perustettu koulutussäätiö syntyi aikana, jolloin sodanjälkeisessä Suomessa oli suuri tarve koulutetulle hoitohenkilöstölle. Säätiön tehtävä oli alusta alkaen tukea ja kehittää sairaanhoitajakoulutusta, jotta ammatin vaatima osaaminen saataisiin yhtenäiseksi ja korkeatasoiseksi koko maassa.
Sairaanhoitajien koulutussäätiön perustaja Venny Snellman oli Sophie Mannerheimin kouluttama sairaanhoitajia ja hoitotyön arvotettu kehittäjä.
80 vuotta on pitkä aika mutta niin lähellä kuitenkin. Isotätini ja kummitätini Alma Sofia Stark oli myös Sophie Mannerheimin kouluttama sairaanhoitaja. Alma johti tuberkuloosiparantolaansa ensin Viipurissa ja sitten Sastamalassa. Ristiäisissä juuri ennen kastettani Alma sanoi papille, että tytöstä tulee Sari ja sairaanhoitaja. Vanhempani olivat ilmoittaneet aivan toisen nimen, mutta kastepappi teki kuten Alma-tätä käski.
Venny Snellman se vasta tahtonainen olikin. Snellman luovutti 50-vuotislahjaksi saamansa maamme sairaanhoitajien keräämän rahalahjan peruspääomaksi perustettavalle Sairaanhoitajien koulutussäätiölle. Snellmanin päämääränä oli nostaa hoitotyön koulutuksen laatua, ja tämä päämäärä on säilynyt vahvana säätiön ydintehtävänä. Hänen perintönsä näkyy niin apurahoina hoitotieteelliseen tutkimukseen kuin hoitotyön käytännön kehittämisen tukemisena. Säätiön 80 vuoden aikana antama tuki on ollut ratkaisevaa suomalaisen hoitotyön arvostuksen ja ammattitaidon kehittymiselle.
Koulutussäätiö on kiitettävällä tavalla vahvistanut hoitotyön koulutusta ja ammatillista osaamista Ja tehnyt uranuurtavaa työtä, jotta hoitotyö on korkeatasoista, inhimillistä, vaikuttavaa ja näyttöön perustuvaa.
Kansanedustajan työssäni olen nähnyt läheltä monessa tilanteessa, enkä vähiten korona-aikana hoitotyön merkityksen ja toisaalta sen, että hoitotyön asian edistämiseen tarvitaan vahvaa tahtoa. Venny Snellmanin kaltaisia rohkeita hoitotyön kehittäjiä tarvitaan jatkossakin.
Vuonna 1929 sairaanhoitajakoulutuksessa tapahtui odotettu uudistus. Koulutus siirtyi valtion vastuulle ja kestoksi vakiintui kolme vuotta. Uudistuksen yhteydessä Lääkintöhallitukseen perustettiin sairaanhoitajakoulutuksen tarkastajan virka. Tehtävään valittiin kukapa muukaan kuin Venny Snellman, joka hoiti virkaa lopulta lähes 30 vuotta.
Tarkastusmatkoillaan Venny huomasi epäkohtia: oppilaita käytettiin ilmaisena työvoimana. He tekivät pitkiä työvuoroja, eikä heillä ollut mahdollisuutta ruokailla työaikana. Asunto-olot olivat huonot. Venny kehitti opiskeluolosuhteita inhimillisemmiksi ja oppimateriaaleja laadukkaammaksi. 30-luvulla valmistui sairaanhoidon alkeiden käsikirja.
Korona-aikana Florence Nightgalen opit korostuivat edelleen ajankohtaisina periaatteina ja niin myös Venny Snellmmanin opit ja perintö ovat edelleen nykyaikaisen hoitotyön perusteita.
Arvoisa juhlaväki,
Hoitotyötaustaiset kansanedustajat ja maamme hoitotyön edustajat ovat käyneet keskustelua ja tehneet yhteistyötä kautta vuosien.
Tällä eduskuntakaudella halusimme vahvistaa kaikille kansanedustajille avoimen verkoston roolia ja pitää hoitotyön asemaa entistä vahvemmin yllä yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Asiantuntijatahoina eduskunnan hoitotyön verkostossa on kymmeniä eri hoitoalaan liittyviä järjestöjä ja organisaatioita.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hyvinvointialueiden tilanne on haastava.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä hoitotyöntekijät edustavat ylivoimaisesti suurinta ryhmää. Hoitotyön osuus potilaan kokonaishoidosta on merkittävä, ja sen merkitys on keskeinen potilaan omahoidon onnistumisen näkökulmasta sekä hoitopolkujen sujuvuuden ja jatkuvuuden kannalta.
Tarvitsemme toimia näyttöön perustuvan koulutuksen ja hoitotyön edistämiseksi sekä ratkaisemaan sote-alan monimutkaisia ongelmia ja edistämään hoidon vaikuttavuutta. Verkostossa voimme edistää tavoitteitamme yhteistyöllä. Kiitos, että SHKS:n toimijat ovat eduskunnan hoitotyön verkostossamme mukana kantavana voimana.
Eduskunnan Hoitotyön verkoston voimin olemme esittäneet huolen hoitotyön, professiojohtamisen ja etenkin hoitotyön virkojen vähentämisestä hyvinvointialueilta. Professiojohtamisen olemassaolo on avainasemassa korkealaatuisten ja ammattitaitoisten palvelujen varmistamiseksi.
Hyvinvointialueilla johtamisen rakenteilla on varmistettava se, että alan asiantuntijat voivat toteuttaa tehtävänsä korkeatasoisten, näyttöön perustuvien hoito- ja palvelumallien mukaisesti. Tutkimusnäytön mukaan professiojohtamisella on keskeinen rooli laadunvarmistuksessa, ammatillisen kehittymisen tukemisessa ja riittävän osaamisen varmistamisessa, mikä heijastuu suoraan palveluiden laatuun ja myös alan veto- ja pitovoimaan.
Tarvitsemme laadukasta koulutusta, laajempaa työnjakoa hoitajien korkean osaamisen nykyistä paremmaksi hyödyntämiseksi sekä selkeitä urapolkuja. Näin voidaan lisätä hoitoalan houkuttelevuutta ja kehittää laadukkaampia, ihmislähtöisempiä ja saavutettavampia palveluita.
Iloitsen siitä, että saimme monen vuoden yhteistyöllä vihdoin palautettua Helsingin yliopistoon terveystieteiden tutkinnonanto-oikeuden. Helsingin yliopistossa sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelma sekä terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma. Tutkinto-ohjelmien tärkeydestä kertoo se, että ne ovat olleet Helsingin yliopiston suosituimpia maisterihakukohteita.
Laadukas toiminta edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita, tutkijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi.
On tärkeää, että sote-alojen tutkintorakenteita ja opintopolkuja sujuvoitetaan Hoitajien opintopolkujen päällekkäisyyksiä ja täydennyskouluttautumisen esteitä on purettava. On mahdollistettava yhä useammalle jatkokouluttautuminen työn ohessa.
Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen lainsäädäntötyöryhmä työskentelee parhaillaan, ja valmistelu sovitetaan yhteen terveydenhuollon ammattilainsäädännön uudistuksen kanssa. Uudistus on tehtävä tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien kanssa työelämän relevanssi huomioiden. Enenevissä määrin yliopistoissa esimerkiksi hoitotieteitä voi päästä opiskelemaan suoraan maisteriohjelmiin ilman erillistä kandidaatin tutkinnon suorittamista.
On välttämätöntä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioiden. Kannatan Suomen Sairaanhoitajien esitystä siitä, että sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot, joiden rahoittamisesta valtio vastaisi. Asiaa vauhdittaakseni olen jättänyt tänään toimenpidealoitteen.
Arvoisa juhlaväki,
Suomalainen hoitotyö kehittyy vauhdilla. Olin viime perjantaina mukana juhlistamassa Syöpäkeskuksen saamaa Magneettisairaalastatusta ja sen mahdollistanutta erinomaista hoitotyötä. Syöpäkeskuksen Pohjoismaiden ensimmäisenä ja Euroopan toisena saama Magneettisairaalatunnustus tekee hienolla tavalla näkyväksi korkealaatuisen hoitotyön. Magneettisairaala on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja koko organisaatio.
Suomen hoitotyön tasoa kuvaa se, että HUS Sydän- ja keuhkokeskus on saanut Euroopan kolmantena Magneettisairaalastatuksen.
Tiedolla johtamisen, laadun ja vaikuttavuuden sekä asiakaslähtöisyyden on oltava keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämistä. Suomi on muita OECD-maita jäljessä siinä, ettei meillä ole kattavasti sote-palveluista valtakunnallisesti kerättyä ja vertailukelpoista laatu- ja vaikuttavuustietoa.
Valtiovarainvaliokunnassa saimme aloitteestani lisättyä määrärahat, joilla käynnistettiin THL:n toimesta kansallisten laaturekistereiden pilotointi. Vuodesta 23 laaturekisterien kehittäminen on vakinaistettu ja yhdeksän laaturekisteriä, kuten diabetes- ja reumarekisterit, ovat osa pysyvää toimintaa. Työtä on vielä hyvin paljon tehtävänä, jotta rekisteritieto saadaan laajemmin käyttöön ja rekistereitä laajennettua uusille aloille.
Eduskunnassa olemme vauhdittaneet hoitotyösensitiivisten tunnuslukujen käyttöönottoa. Siinä HUS:n hoitotyön johto on ollut avaintekijä. Hoitotyön laadun valtakunnallisesti näkyväksi ja vertailtavaksi tekeminen on valtavan tärkeä toimi hoitotyölle, sen kehittämiselle ja johtamiselle.
Hoitotyön tutkimuksen saaminen valtion talousarvioesitykseen vaati vuosien työn ja oli merkittävä työvoitto. Saadessani puheenjohtajuuden valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa kutsuin hoitotyön tutkimuksen asiantuntijat kuultavaksi ja lisämme valtion budjettiin eduskunnassa määrärahan hoitotyöntutkimukseen. Määräraha kohdennettiin Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle, jonka tehtävä on edistää ja vakiinnuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon näyttöön perustuvaa hoitotyötä.
Ja siitä alkoi usean vuoden kamppailu. Useana vuonna toistimme saman kuvion, kunnes valtiovarainministeriö taipui ja hoitotyön tutkimuksen määräraha vakiinnutettiin valtion budjettiin. Nyt useana vuonna olemme korottaneet talousarvioesityksessä olevaa Hotuksen määrärahaa. Työtä on tehtävänä edelleen määrärahan saamiseksi riittävälle tasolle.
Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Hoitotyön tutkimuksen rakenteiden ja määrärahojen eteen on jatkettava työtä edelleen. Ihmisen hoidon hyvän lopputuloksen kannalta on olennaista, että vaikuttavan lääketieteellisen hoidon rinnalla muiden ammattiryhmien toiminta sekä koko hoitoketju perustuvat tutkittuun tietoon ja parhaaseen mahdolliseen näyttöön.
Arvoisa juhlaväki,
Arvokas juhla on koonnut tänään yhteen hienon joukon hoitotyön keskeisiä edustajia, vaikuttajia ja ystäviä. Meillä on ilo juhlia säätiön saavutuksia, kunnioittaa innovatiivista työtä Vuoden Venny -palkinnon muodossa sekä iloita huomionosoituksista hoitotyön ja sen koulutuksen kehittämiseen omistautuneille.
Venny Snellman olisi varmasti iloinen hänen työnsä jatkumisesta näin erinomaisella tavalla.
Vielä kerran sydämelliset onnittelut ja kiitos 80-vuotiaalle Sairaanhoitajien koulutussäätiölle. Suuri kiitos kaikille hoitotyön piirissä toimineille arvokkaasta työstänne. Kiitokset työstä, jota teette varmistaaksenne suomalaisen hoitotyön laadun ja entistäkin paremman tulevaisuuden.