KK 406/2022 vp
Eduskunnan puhemiehelle
Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sitä ei esiinny missään muualla kuin Suomessa, joten meillä, ja vain meillä, on suuri vastuu sen kannan suojelemisesta.Saimaannorppa on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla, ja sen suojelun ylin ohjaus sekä valvonta kuuluvat ympäristöministeriölle. Saimaannorppakannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma. Saimaannorpan suojelutyöryhmä päivittää strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.
Suojelun ylimmän ohjauksen ministeriön vastuuministeri on halunnut pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuun yli saimaannorpan suojelemiseksi. Kannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä suojelustrategia toimenpide-esityksineen. Valitettavasti strategiasta puuttuu verkkokalastuskiellon pidentämisen valmistelu, vaikka norppia kuolee eniten vapaa-ajankalastajien verkkoihin.
Verkkojen osuus kalanpyydyskuolleisuudesta on 2000-luvulla ollut noin 80 %. Kuten suojelustrategiassa sanotaan: ellei kalanpyydyskuolleisuutta tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi. Siksi kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyn kaikki keinot tulisi olla käytössä. Kalastusrajoitusalueiden laajetessa kuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja alkutalveen. Strategiakaudella 2017—2021 puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta tapahtui heinäkuussa.
Heinäkuussa 2022 ei Metsähallituksen tietoon ole tullut yhtään verkkoihin tai muihin kalanpyydyksiin kuolleita norppia. Tämä on hieno uutinen, mutta ei missään nimessä tarkoita sitä, että nykyinen verkkokalastus olisi turvallista norpille, eikä suojelutoimia tarvitse kehittää edelleen. Metsähallitus on myös aiemmin arvioinut, että se saa tietoonsa vain noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Kalaverkot ja väärän malliset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille. Kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman.
Ilmastonmuutos on saimaannorpan keskeisin kasvava riskitekijä. Paikallisesti voimme pitkälti vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia seurauksia esim. keinopesimäkinoksia kasaamalla. Kalanpyydyskuolemien ehkäisyyn sen sijaan vaikutetaan paikallisesti ja siksikin siihen liittyvät kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten ikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea juuri sivusaaliskuolleisuuden takia.
Olemme myös jättäneet eduskuntaryhmien rajat ylittävän toimenpidealoitteen (TPA 29/2019 vp), että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla annetun asetuksen (259/2016) muuttamiseksi siten, että asetuksessa säädetty kalastuskielto olisi voimassa vuosittain 31.7. asti. Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
- Miten saimaannorpan suojelusta vastaava ministeriö edistää erityisesti kalanpyydyskuolleisuuden ehkäisyä vielä tällä kaudella,
- miksi ympäristöministeriön hyväksymässä suojelustrategiassa ei ole mukana verkkokalastuskiellon pidentämistä tai edes sen mahdollisen käyttöönoton arviointia, vaikka tosiasia on, että jos kalanpyydyskuolleisuutta ei tehokkaasti ehkäistä, jäävät muut suojelukeinot riittämättömiksi ja puolet havaitusta kalastuskuolleisuudesta on tapahtunut juuri heinäkuussa ja mitkä suojelustrategian toimenpide-esitykset etenevät tällä hallituskaudella ja
- onko ympäristöministeriö esimerkiksi jo aloittanut teetättämään arviota kannan seurannan toimivuudesta sekä strategiassa asetettujen tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden riittävyydestä?
Helsingissä 8.8.2022
Sari Sarkomaa kok
Saara-Sofia Sirén kok