Siirry sisältöön

Kategoria: Tiedotteet

Julkaistu

Eduskunnan puhemiehelle

Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. VM:n esityksessä esitetään myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa.

Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Tätä työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Huoli yleishyödyllisten toimijoiden rahoituksesta koskee kaikkia toimijoita, joiden rahoitus perustuu rahapelitoiminnan tuottoihin (liikunta, kulttuuri, tiede, nuoriso, sote, hevosala).

Erityisesti koronakevään aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tehneet mittaamattoman arvokasta työtä heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi esimerkiksi järjestämällä ruoka-apua ja vertaistukea etäyhteyksin. Vielä keväällä koronakriisin aikaan STM vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi, ilman, että miettisivät toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin.

Viime keväänä koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia pohtineen työryhmän havainto oli, että koronakriisi toi näkyviin niin suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia kuin hyvinvointiyhteiskunnan murtumakohtia. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen viesti on räikeässä ristiriidassa työryhmän havaintoihin, jonka mukaan järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta on nähtävä hyvinvointipalveluja vahvistavana tekijänä.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä järjestöihin kohdistama leikkuri on myös ristiriidassa Marinin hallitusohjelmakirjauksen kanssa, jossa todetaan: ”Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Eriarvoisuutta torjutaan osallisuudella. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.”

Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.

Toteutuessaan leikkaukset murentaisivat sote-järjestöjen toiminnan pohjaa. Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki. Järjestöjen määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Rajoitustoimien pitkittyessä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ja heidän läheistensä jaksaminen vaarantuu. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata ja kehittää sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä?

Miten hallitus aikoo toteuttaa hallitusohjelmakirjauksensa kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta ja järjestöjen autonomisuuden edistämisestä?

Millä toimilla hallitus aikoo edistää järjestöjen toimintaa hyvinvointipalveluja vahvistavana tekijänä?

Millä toimilla hallitus puuttuu koronakriisin tuomiin eriarvoisuutta lisääviin ja syventäviin ilmiöihin?

Helsingissä 24.8.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]

Julkaistu

Tiedote 20.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta muuttamaan asennettaan kotitalousvähennystä kohtaan ja tarttumaan kokoomuksen ehdotukseen ottaa kotitalousvähennyksen kehittäminen osaksi senioreiden palveluiden parantamista ja työllisyystoimia.

”Kotitalousvähennykseen kuluvan vuoden budjetissa kohdistettu leikkaus on täysin päinvastainen toimenpide, kuin mitä hallituksen lupaukset parantaa senioreiden palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa antavat ymmärtää”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan hallituksen on tärkeää kuulla eläkeläisjärjestöjä asiassa.

”Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona”, Sarkomaa kertoo. 

Kokoomus on esittänyt jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. 

Sarkomaan mukaan senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

”Uudistuksella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen”, Sarkomaa päättää. 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 14.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ministeri Krista Kiurua tekemään viivyttelemättä päätöksen kansallisista terveydenhuollon laaturekistereistä.

”Valtakunnallinen laaturekisteri, jossa on mukana myös perusterveydenhuolto ja hoitotyö, tuovat täysin välttämätöntä avoimuutta palvelujärjestelmäämme, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat tiedossa, julkisia ja vertailukelpoisia. Tiedolla ei voi johtaa, jos sitä ei ole. Päätöksiä on jouduttu tekemään osin ”pussi päässä”. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta,” Sarkomaa toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pilotoinut terveydenhuollon laaturekistereitä viime eduskuntakaudella kokoomuksen aloitteesta eduskunnan valtion budjettiin lisäämän rahoituksen turvin.

THL:n pilottihankkeessa on havaittu, että laaturekisterit tarjoavat tehokkaan työkalun sote-järjestelmän arviointiin. STM ja THL ovat valmistelleet THL-lain muutosten mahdollistamaa asetusta, jolla nimettäisiin THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle tulevat laaturekisterit. Usealla taholla herännyt huolta, ettei asia etene. Asetuksen allekirjoituksesta vastaa peruspalveluministeri Kiuru. 

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä ja järkyttäväkin tieto, että julkisista terveydenhuollon palveluista ei ole valtakunnallisesti kerättyä laatutietoa. Kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on räikeä epäkohta. Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muista Pohjoismaista ja monien EU- ja OECD-maista.

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.

”Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa palveluiden vaikuttavuus ja laatu, tiedolla johtaminen ja asiakaslähtöisyys on nostettava hallintolähtöisen sote- uudistuksen sijaan kärkeen. Ilman laaturekistereistä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pelkkä torso,” Sarkomaa toteaa.

Useat potilasjärjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edunvalvontajärjestöt sekä tutkijat ovat kannattaneet terveydenhuollon laaturekistereiden vakiinnuttamista Suomessa sekä niiden laajentamista sosiaalialan palveluihin.

”Laaturekistereistä hyötyvät kaikki – niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan,” päättää Sarkomaa. 

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen terveydenhuollon laaturekistereiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon laadun kehittämisestä vauhdittaakseen terveydenhuollon laaturekistereiden perustamista Suomessa. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Mia Laiho, Pia Kauma, Sinuhe Wallinheimo, Mari-Leena Talvitie ja Jukka Kopra.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 12.8.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa odottaa hallitukselta ja koronaministeri Krista Kiurulta ryhtiliikettä koronatoimissa. Sarkomaa on huolissaan hallituksen kompuroinnista heti koronan toisen aallon alkumetreillä. Ulkomailla matkanneiden mukana Suomeen on tullut kymmenittäin tartuntoja ja samaan aikaan koronatesteihin pääsyssä on huomattavia viiveitä. 

“Hallituksen testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategian toimeenpano ontuu pahasti koronatestaamisen merkittävien viiveiden johdosta. Jonot ja odotusajat ovat liian pitkiä. Jos julkisen sektorin oma kapasiteetti ei riitä, on oltava valmius hankkia palveluja yksityiseltä sektorilta. Koronan toisen aallon estämisessä testaaminen on avainasemassa, eikä siinä voida epäonnistua”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaan mukaan näyttää siltä, että koronan toinen aalto on yllättänyt hallituksen, eikä kevään virheistä ole otettu opiksi. Hän ihmettelee viime päivien ministereiden käymää sekavaa julkista keskustelua riskimaista palaavien matkailijoiden pakkokaranteenista. Lisäksi Sarkomaa ihmettelee, miksi STM reagoi HUS:n johdon ehdotukseen lentomatkustajien laajasta testaamisesta vasta kaksi kuukautta kesäkuun alun ehdotuksen jälkeen.


“Miksi HUS:n asiantuntijoiden huolet ja ehdotukset on sivuutettu? Pääministeri Marin myönsi keväällä, että Helsinki-Vantaan lentokentän osalta hallituksen toimet eivät olleet riittäviä. Nyt näyttää siltä, että virheet toistuvat, vaikka niistä luvattiin ottaa oppia. Näihin kysymyksiin on vastuuministereiden ja hallituksen yhteisesti vastattava,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on ihmeissään myös maskisuosituksen viivyttämisestä. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on arvioitu joukkoliikenteen maskisuosituksen vähentävän maansisäisiä koronatartuntoja noin 20-25 prosentilla. 

“Nyt on saatava käyttöön WHO:n suosittamat kasvomaskit. Ihmiset palaavat parhaillaan työ- ja kouluarkeen, mutta maskisuositusta ei kuulu. Selkeät suositukset maskien käyttöön esimerkiksi joukkoliikenteessä olisi pitänyt saada jo aikoja sitten. Ihmisten terveyttä ja henkeä on suojeltava”, sanoo Sarkomaa.


“Suomella ei ole enää varaa sulkea koko yhteiskuntaa. Kevään rajoitustoimien inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset olivat valtavat. Hallituksen on saatava testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategiansa toimimaan, sekä tarvittaessa käyttöön alueellisia rajoitustoimia. Yhteiskunta on pidettävä auki niin pitkään kuin mahdollista. Tämä edellyttää tartuntaketjujen katkaisemista nopeasti ja tehokkaasti”, linjaa Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Julkaistu

Tiedote 8.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Keskustan puheenjohtajaehdokkaan, ministeri Annika Saarikon mukaan (IS 8.8.) ”keskusta edellyttää, että budjettiriihessä on olemassa vähintään listaus, mistä asioista uudet työpaikat koostuvat”. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa mukaan keskustan vaalista näyttääkin tulevan linjavaali, sillä Saarikko lähtee ”listaus riittää” -lausunnollaan lipsumaan keskustan aikaisemmin kertomasta kannasta.

”Ministeri Saarikon tuore linjaus on paljon lähempänä työllisyystoimien lykkäyslinjaa ja mukailee läheisesti pääministeri Marinin linjausta, jonka mukaan työllisyystoimien aikataulu joustaa. Marin on sanonut, että työllisyysratkaisuihin pitää olla syyskuun budjettiriiheen mennessä "näkymä", mutta ei kaikkia päätöksiä tehtynä. Keskusta on tähän asti tiukasti vaatinut, että hallitus päättää työllisyystoimista budjettiriihessä. Keskustan nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni on sanonut, että päätöksiä ei voi enää juosta karkuun. Kulmuni on vaatinut hallitukselta toimia työllisyysasteen nostamiseksi. Näyttää siltä, että Saarikko on nyt tästä linjasta karkaamassa”, Sarkomaa sanoo.

Pääministeri Marin kertoi heinäkuussa (Yle 8.7.) työllisyystoimien aikataulun joustavan niin, että päätökset pitää olla tehtynä tämän vuoden puolella. Keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi tuolloin pysyvänsä lausunnossaan, jonka mukaan hallitus päättää työllisyystoimista syyskuussa.  

”Saarikon tuore linjaus on nyt huolestuttavasti kallellaan pääministeri Marinin löperön työllisyyspolitiikan suuntaan. Rakenteellisten työllisyystoimien lykkäyslinja on vastuuton. Mitä pidemmälle päätöksiä lykätään, sen suuremmat sopeuttamistoimet joudutaan tekemään”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että yhä useampi suomalainen on työtön.

”Hallituksen olisi kuultava erityisesti tutkijoiden hätähuuto nuorten puolesta. Tekemättömyys työllisyystoimissa on aiheuttamassa kadotetun sukupolven. Yhä useampi on jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle. Konkreettisia toimia tarvitaan työmarkkinoiden avaamiseksi nuorille”, Sarkomaa sanoo.

”Työttömyys on ihmisen viheliäsimpiä ongelmia ja sen kitkemistä ei saa enää lykätä. Tänä vuonna ja viimeistään budjettiriihessä on tehtävä työllisyyttä vauhdittavat päätökset. Se jos mikä lisäisi ihmisten ja luottoluokittajien luottamusta. Päätösten lykkääminen vaarantaa suomalaisten hyvinvoinnin ja ihmisille arjessa tärkeiden palveluiden rahoituksen”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on tehnyt ehdotuksen toimista, joilla voitaisiin lisätä työllisten määrää sadalla tuhannella.  

”Kokoomuksen ehdotukset työllisyyden lisäämiseksi ovat hallituksen käytettävissä. Nyt on päätösten aika. Hallituksen toimintakyky ohenee päivä päivältä. Jos budjettiriihessä ei tehdä rakenteellisia uudistuksia, ei hallitus voi jatkaa”, Sarkomaa sanoo. 

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 1.8. 2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta ottamaan suomalaisten mielenterveyden vahvistamisen osaksi työllisyystoimia. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

”Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan,” Sarkomaa huolehtii.

Mielenterveyspalveluihin panostamisen on viisasta olla osa rakenteellisia uudistuksia, joilla hallitus tavoittelee lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee syksyn budjettiriihessä päätöksen terapiatakuun toteuttamisesta. Suomen on mahdoton saavuttaa Pohjoismaista työllisyysastetta, ellemme vaikuttavammin kitke kasvavia mielenterveysongelmia ja korjaa mielenterveyspalveluiden puutteita.

Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia työpoissaoloja sekä opintojen keskeyttymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaanperuspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä

Vuonna 2019 Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes myönnettiin mielenterveyden häiriön perusteella.Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. ”Tämä historiallisen suuri ja mittavia taloudellisia menetyksiä sekä inhimillistä kärsimystä aiheuttava kehitys on saatava taittumaan,” Sarkomaa vaatii.

Terapiatakuu toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen  rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Terapiatakuun tavoite on varmistaa, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni

odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus tekee työtä terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi, jotta yhdenvertaiset perustason  ielenterveyspalvelut  toteutuisivat koko maassa. Terapiatakuun toteuttamisen edellyttämät määrärahat sisältyivät kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjettiin. 

LISÄTIEDOT

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Julkaistu

TIEDOTE 21.7.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat lääkäri Mia Laiho ja terveydenhuollonmaisteri Sari Sarkomaa vaativat hallitukselta toimia, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Euroopan maat ovat alkaneet avata rajojaan matkailijoille samaan aikaan kun ihmisten kesälomakausi on kuumimmillaan. Suomi on avannut rajojaan sekä turismille että työmatkaliikenteelle ilman suunnitelmaa, miten torjua ulkomaan matkustamisesta aiheutuvien koronavirustartuntojen torjumisesta. 

“On olemassa vakava riski, että Suomessa toistuu se, että lentokentän ja muiden matkustajien kautta korona leviää Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu oppia taudin leviämisen estämiseksi? Nyt tarvitaan ripeästi torjuntatoimia ja selkeät ohjeet. Suuri huoli on esimerkiksi Tornion ja Haaparannan rajoista, joilla liikkuu päivittäin tuhansia ihmisiä ja Pohjois-Ruotsissa on paha koronaepidemia. On välttämätöntä, että otamme opiksi siitä, mitä on tapahtunut maissa, joissa korona on jo melkein nitistetty, mutta rajoitusten höllentämisen jälkeen toinen korona-aalto on iskenyt voimalla,” Sarkomaa toteaa.

Kokoomusedustajien mukaan lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvittaisiin riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Uusien tartuntojen minimoiseksi THL:n tulisi ilmoittaa tartuntaketjut, mistä uudet tartunnat ovat peräisin. On myös huomioitava, että lentoliikenteen ollessa vielä vähäistä välilaskuja on enemmän. Pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä.

”Meillä ei ole maskipakkoa julkisilla paikoilla, eikä turvaväleistä enää välitetä. Vapaaehtoiseen karanteeniin suhtaudutaan myös leväperäisesti. Koronan vastaisessa taistelussa oireiden kartoittaminen on välttämätöntä jo lentokentällä tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Kukaan ei varmasti halua meille toista lentokentän viruslinkoa”, sanoo Laiho. 

Kokoomusedustajien mukaan rajojen avaamiseen olisi tarvittu suunnitelmallisuutta ja varotoimia. 

”Juuri välilennot ja kontrolloimattomuus ovat suuria riskitekijöinä toiselle aallolle. Suomeen tulleet saattavat tietämättään kantaa virusta ja tartuttaa muita. Ilman aktiivista muistutusta ja taudinkantajien etsintää oireisia ei saada kiinni tarpeeksi varhaisessa vaiheessa”, sanovat kokoomusedustajat.

“Kun katsoo maailman koronavirustartuntojen käyrää, se ei todellakaan ole laskussa. Matkailun alettua on Suomella oltava käytössä selkeä ja avoin kansalaisten tiedossa toimintaohjelma, jolla torjutaan suoraan koronan toisen aallon kehittymistä”, edustajat päättävät.

LISÄTIEDOT

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 27.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Anna-Kaisa Ikonen vaativat hallitusta antamaan viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen ja toimet kotihoidon heikentymisen estämiseksi. Eduskunta äänesti tällä viikolla ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta. Kokoomusedustajien mukaan hoitajamitoitus jättää huomiotta yli puolet hoivaa tarvitsevista ikääntyneistä ja jopa heikentää heidän tarvitsemiaan kotihoidon palveluita.

”Kokoomus on tyytyväinen siihen, että hoitajia lisätään ympärivuorokautiseen hoivaan. Samaan aikaan esitämme vakavan huolen siitä, että hallitus ei ole huomioinut kotihoidon tarpeita lainkaan. Hallituksen esittämä mitoitus vaatii 4400 hoitajan lisäämistä pelkästään ympärivuorokautiseen hoivaan. Kun hoitajia ei ole, heitä joudutaan siirtämään kotihoidosta ja vammaispalveluista. Milloin hallitus tuo suunnitelman ja toimet sen varmistamiseksi, että tämä vakava riski vältetään?”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

”Asiantuntijoiden ja hallituksen oman esityksen perusteluissa on arvioitu hoitajamitoitusesityksen heikentävän kotihoidon vanhusten asemaa. Kun vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamäärää säännellään lailla, on todennäköistä, että kotihoidon jo ennestään huutava hoitajapula syvenee. Pidän erittäin kovana ja kylmänä politiikkana, että hallitus ei ole esittänyt yhtään toimea kotihoidon vanhusten tilanteen helpottamiseksi. On ymmärrettävä, että kotihoidossa on paljon palveluja tarvitsevia, kovin heikkokuntoisia ja usein muistisairaita ihmisistä. Myös arvokasta mutta usein hyvin raskasta omaishoitajan työtä tekevät omaishoitajat tarvitsevat apua ja tukea. Kokoomus ei hyväksy hallituksen kotihoidon vanhuksia syrjivää linjaa”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

”Kokoomus kantaa vastuuta kaikista vanhuksista ja on esittänyt vaihtoehdon, jossa hoitajia lisättäisiin jo nyt niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi”, edustajat sanovat.

Kokoomus esitti ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusta koskevaan lakiin lausumaa, jolla hallitusta olisi vaadittu varmistamaan, että kotihoidon tilanne ei heikkene. Myös vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen tuomista eduskunnan käsittelyyn vaadittiin lausumalla. Hallituspuolueet äänestivät lausumia vastaan 26.6. eduskunnan täysistunnossa.

”Esitetyillä lausumilla olisi paikattu hallituksen hoitajamitoituslakiin jättämiä epäkohtia ja varmistettu, että jokaisen hoivaa tarvitsevan ikääntyneen palvelut turvataan. Hoitajamitoituksen rahoitukselta puuttuu pohja ja hoitajia ei ole riittävästi. Nämä vakavat puutteet vaarantavat koko vanhuspalveluiden kokonaisuuden toimivuuden. On huolestuttavaa, että hallituspuolueet ovat sulkeneet silmänsä näiltä puutteilta. Eilinen päätös tuo helpotusta, mutta ei riitä yksin korjaamaan vanhustenhuollon epäkohtia. Jatkossa katse on käännettävä kotihoitoon. Lisäksi keskusteluun on otettava henkilöstöresurssien ohella myös hoivan laatutekijät ja toimintakulttuuri; se, miten vanhus arjessa kohdataan”, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoo.

”Täysin auki oleva kysymys on, miten hallitus aikoo rahoittaa hoitajamitoitusesityksensä ja lisähoitajat kotihoitoon? Ja miten omaishoitajien ja heidän läheistensä tilannetta aiotaan kohentaa? Eduskunta ja Suomi odottavat hallitukselta rehellisiä vastauksia ja ripeitä toimia. Esitykset on tuotava eduskuntaan heti syksyllä. Budjettiriihessä on osoitettava niin hoitajamitoituksesta kuin kotipalveluista ja omaishoidosta puuttuvat määrärahat”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Mia Laiho, p. 050 433 6461
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062

Julkaistu

TIEDOTE 18.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa vaatii, että hallituksen esittämistä korkeakoulujen lisäaloituspaikkojen määrärahoista osa suunnataan terveystieteiden tutkintokoulutuksen käynnistämiseen Helsingin yliopistossa. Hallitus esittää yliopistoihin 2 048 lisäaloituspaikkaa. Helsingin yliopisto on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutusvastuun myöntämistä terveystieteiden maisterin tutkintoon.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon maisterin koulutus lakkautettiin 1990-luvun lopussa. Jo silloin oli tiedossa, että päätös aiheuttaa ongelmia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.

”Helsinki ja Uusimaa kaipaavat kipeästi uusia terveystieteen maistereita. Merkittävä osa Suomen terveydenhuollon yliopistollista maisterintutkintoa edellyttävistä työpaikoista sijaitsee laajalla metropolialueella, jossa työskentelee yli neljännes maan koko hoitohenkilökunnasta. Alueen nykyisistä yli- ja osastonhoitajista iso osa on lähellä eläkeikää. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja asiantuntijoista erityisesti Uudenmaan alueella,” Sarkomaa toteaa.

Terveystieteiden koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa on yritetty useaan otteeseen. Asian eteen on urakoinut laaja joukko eri toimijoita yhdessä Helsingin yliopiston, HUS:n, Tehy:n ja Sairaanhoitajaliiton kanssa. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että koulutus uudelleen käynnistetään pikimmiten.

”On huomioitava, että laadukas toiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää asiantuntevia ja osaavia hoitotyön johtajia, asiantuntijoita ja opettajia, joilla on akateeminen tutkinto ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi. Kasvaviin ja moninaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen asettaa hoitotyön johdolle ja asiantuntijoille uusia osaamisvaatimuksia. Sote- uudistukselle asetetut tavoitteet saavutetaan vain laadukkaalla johtamisella ja asiantuntijuudella. Hyvä johtaminen ja hoitotyön urapolut ovat myös ydin edellytys sote-alan houkuttelevuuden lisäämisessä. Lisäksi omat tieteenalaohjelmat ovat välttämättömiä myös kliinisen laboratoriotyön ja radiografiatyön asiantuntijoiden saatavuuden ja tieteenalojen kehittymisen varmistamiseksi,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen terveystieteiden maisterin koulutuksen käynnistämisestä Helsingin yliopistossa Sairaanhoitajapäivänä 12.5.2020 vauhdittaakseen terveystieteen koulutuksen uudelleen käynnistämistä Helsingin yliopistossa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Julkaistu

TIEDOTE 17.6.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Paula Risikko, Sari Multala ja Sari Sarkomaa ovat huolissaan, että hallitus ei kuuntele alan parhaita asiantuntijoita. Hallituksen oppivelvollisuusmallin lausuntokierros päättyi tämän viikon maanantaina ja saatu lausuntopalaute on murskaavaa luettavaa.

”Hallituksen on viimeistään nyt kysyttävä itseltään, kannattaako esitystä enää kukaan? Lausuntopalautteiden perusteella nykyisetkään resurssit eivät riitä kattamaan välttämättömiä kustannuksia. Oppivelvollisuuden laajentaminen johtaa pahimmillaan siihen, että koulutuksen sisällöistä leikataan ja ryhmäkokoja kasvatetaan. Tämä heikentää koulutuksen laatua”, huolehtivat edustajat.

Kokoomus haluaa turvata mahdollisuuksien tasa-arvon opinpolulla. Jokaiselle nuorelle on varmistettava vähintään toisen asteen tutkinto, joka kantaa korkeakouluopintoihin ja työelämään. Hallituksen ehdotus ei tuo apua koulupudokkaille tai syrjäytymisvaarassa oleville. Meidän on etsittävä ratkaisuja, joilla puututaan muun muassa oppimisvaikeuksista, käytöshäiriöistä, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien oppilaiden tilanteeseen.

”Emme ymmärrä, miksei hallitus tee aitoja lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä uudistuksia? Näitä olisivat esimerkiksi kolmiportaisen tuen uudistaminen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden kuntoon laittaminen. Myös lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä on uudistettava oikeudenmukaiseksi ja paremmin kustannuksia vastaavaksi”, jatkavat edustajat.

Huomionarvoista on, että esimerkiksi Opettajien Ammattijärjestö OAJ esitti 14 kohdan listan korjaustoimenpiteistä hallituksen esitykseen. On vakava huoli, että esitykseen ei todellisuudessa sisälly nuorten tukea parantavia muutoksia.

”Oppivelvollisuus on hallitukselle puhtaan ideologinen tavoite, jolle ei löydy kasvatustieteellistä tutkimusnäyttöä. Jos opettajatkaan eivät näe hankkeen olevan kannattava, kannattaako oppivelvollisuutta todella pidentää?” edustajat päättävät.

Hallituksen alkuperäisen aikataulun mukaan esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2020. Saadun lausuntopalautteen perusteella hallituksen on arvioitava esityksen antamista budjettiriihessä ja tehdä tarvittavat johtopäätökset.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107
Sari Multala, p. 040 531 7104
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033