Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 27.8.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii, että koronaviruksen leviämisen estotoimet Helsinki-Vantaan lentokentällä on saatava vihdoin viipymättä kuntoon. Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru sanoi kaksi viikkoa sitten, että hallitus ottaa kovat piippuun kentän tilanteen hoitamiseksi. Sarkomaan mukaan hallituksen puheet näyttävät muutamaa viikkoa myöhemmin erittäin kummallisilta, sillä lentokentän koronatoimissa on edelleen koronan toisen aallon kokoinen aukko. 

”On vastuutonta sekoilua, että ministerit Kiuru ja Harakka pitävät tiedotustilaisuuden, jossa he esittelevät joukon toimia tilanteen haltuun saamiseksi, mutta lähes kaikki toimet ovat kaatuneet yksi kerrallaan. Sellainen toimintatapa, jossa ministerit keräävät pisteitä toteutuskelvottomilla ratkaisuilla, on kestämätön, ja itse ongelma jää ratkaisematta. Asioita ei yksinkertaisesti voi hoitaa näin. Hallitus ei voi pestä käsiään koronasta”, Sarkomaa sanoo.

”Koronataudin toiselle aallolle on maahamme edelleen avoimet ovet, kun Suomen suurimman lentokentän tilannetta ei onnistuta ratkaisemaan. Pääministeri Marinin suulla luvattiin keväällä, että lentokentän tapahtumista otetaan opiksi. Nyt lentokentän kautta valuu jälleen koronaa kantavia. Tämä on tulossa kalliiksi jokaiselle suomalaiselle”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaa peräänkuuluttaa hallitukselta selkeitä valtakunnallisia toimintaohjeita koronaviruksen estotoimien tehostamiseksi niin lentokentillä ja satamissa kuin muilla rajanylityspaikoilla. Sarkomaan mielestä valtion on korvattava Helsinki-Vantaan testauksista aiheutuvat ylimääräiset kustannukset täysimääräisenä Vantaan kaupungille ja muille toimijatahoille.

”Jokainen päivä on kallis, kun toinen aalto hyökyy maahamme. Riski Suomen sulkemiseen kasvaa, jos estotoimissa ei olla ajoissa liikkeellä. Helsinki-Vantaan kautta Suomeen saapuu noin 6 000 matkustajaa päivässä. Heistä hieman yli 1 000 saapuu riskimaista. On selvää, että lentokentän tilanne on yksinkertaisesti saatava haltuun”, Sarkomaa sanoo. 

”Merkittävä osa tämänhetkisistä tartuntaketjuista on lähtöisin ulkomailta. Ei tämä voi mennä niin, että tartunnan saaneet vain kävelevät maahan ilman koronatestausta tai edes toimintaohjeita. Voi olla, että joudumme elämään koronan kanssa vielä pitkään. On välttämätöntä löytää turvalliset tavat matkustaa”, Sarkomaa jatkaa. 

Sarkomaa pitää huolestuttavana myös sitä, että samaan aikaan kun Suomeen saapuu rajojen yli uusia tautitapauksia, tökkii koronatesteihin pääsy pahasti. Sarkomaan mukaan on löydettävä keinot, joilla testiin pääsisi vuorokaudessa ja tuloksen saisi toisessa.

”Suomen testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategia uhkaa pettää heti toisen aallon alettua ja varsinainen flunssakausi on vasta tulossa. Koronatestin tuloksen saamisessa ei voi kestää viikkoa. Nykyinen tilanne käy aivan mahdottomaksi perheille, työntekijöille ja yrittäjille. Testauskapasiteettia on nostettava määrätietoisesti. Viimeistään nyt myös yksityinen sektori on otettava täysimääräisesti mukaan”, Sarkomaa sanoo.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Julkaistu 21.8.2020

Valtiovarainministeriö esittää vuoden 2021 budjettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaamista 127 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsisi järjestöjen rahoituksen 33 prosentin laskua. 

Esitys on erittäin huolestuttava tukea tarvitsevien ja haavoittavassa tilanteessa elävien kuten muistisairaiden ihmisten kannalta. 

Järjestöjen matalan kynnyksen maksuton ammatillinen tuki ja vertaistuki täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin palveluita tavalla, jota on vaikea, jopa mahdoton korvata.   

Muistisairaus on kansansairaus, jota sairastaa noin 200 000 suomalaista. Omaisten ja läheisten kautta  sairaus vaikuttaa jopa miljoonan ihmisen arkeen. Sairastunut ja läheinen tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa sekä vertaistukea elämäntilanteeseensa.  

Erityisen haastava tilanne on nyt. Keväällä koronapandemia keskeytti muun muassa  kaiken ryhmätoiminnan sekä sulki muistisairaat ja läheiset koteihinsa. Rajoitustoimien pitkittyessä sekä sairastuneiden että läheisten jaksaminen vaarantui. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää niitä. 

Muistisairauden taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista kolme neljästä sairasta keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Ympärivuorokautisen hoivan kustannukset ovat keskimäärin 60 000 euroa vuodessa asukasta kohden. 

On lyhytnäköistä leikata tukea ihmisiltä, jotka sairastavat etenevää neurologista sairautta, joka vaatii myös läheisiltä paljon. Muistisairauden varhainen toteaminen, oikea lääkitys, kuntoutus, sujuva arki ja mielekäs tekeminen pitävät toimintakykyä ja aivoterveyttä yllä sekä siirtävät vaativampien palveluiden tarvetta eteenpäin.  

Muistiliitto vaatii, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan vuonna 2021 perumalla esitetyt leikkaukset ja järjestöjen rahoitus ratkaistaan myös pidemmällä aikavälillä muun muassa laskemalla arpajaisveroa ja kompensoimalla Veikkauksen tuottojen laskua budjettivaroista. 

Muistiliitto ry 
Merja Mäkisalo-Ropponen, puheenjohtaja 
Sari Sarkomaa, 1. varapuheenjohtaja 
Pasi Kivisaari 2. varapuheenjohtaja  

Tiedote 22.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pyytää hallitusta kuulemaan ihmisten hätää ja etsimään budjettiriihessä kestäviä ratkaisuja turvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta. 

Budjettiesityksessä olevan historiallisen suuri järjestöjen rahojen leikkausesitys on vaarassa murentaa sote-järjestöjen toiminnan pohjaa. Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kukuvaan vuoteen verrattuna.

Järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jota yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata.

”Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään. Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki.

Määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä,” Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa muistuttaa, että vielä keväällä koronakriisin aikaan STM vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi, ilman, että miettisivät toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin. Lisäksi järjestöjen rahoituksen leikkuri on räikeässä ristiriidassa Marinin hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitellaan vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen toiminnan autonomisuutta.

Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

”Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei näin suuria äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen,” Sarkomaa päättää.

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta vauhdittaakseen hallitusta ottamaan budjettiriihessään huomioon järjestöjen mittaamattoman arvokas työ.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 20.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta muuttamaan asennettaan kotitalousvähennystä kohtaan ja tarttumaan kokoomuksen ehdotukseen ottaa kotitalousvähennyksen kehittäminen osaksi senioreiden palveluiden parantamista ja työllisyystoimia.

”Kotitalousvähennykseen kuluvan vuoden budjetissa kohdistettu leikkaus on täysin päinvastainen toimenpide, kuin mitä hallituksen lupaukset parantaa senioreiden palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa antavat ymmärtää”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan hallituksen on tärkeää kuulla eläkeläisjärjestöjä asiassa.

”Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona”, Sarkomaa kertoo. 

Kokoomus on esittänyt jo syksyllä 2019 vaihtoehtobudjetin yhteydessä kotitalousvähennyksen leikkauksen perumista ja Sitran mallin mukaisesti yli 75-vuotiaille uutta, nykyistä parempaa kotitalousvähennystä. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikkia yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. 

Sarkomaan mukaan senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

”Uudistuksella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen”, Sarkomaa päättää. 

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033

Tiedote 14.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ministeri Krista Kiurua tekemään viivyttelemättä päätöksen kansallisista terveydenhuollon laaturekistereistä.

”Valtakunnallinen laaturekisteri, jossa on mukana myös perusterveydenhuolto ja hoitotyö, tuovat täysin välttämätöntä avoimuutta palvelujärjestelmäämme, kun hoitoyksikkökohtaiset tulokset ovat tiedossa, julkisia ja vertailukelpoisia. Tiedolla ei voi johtaa, jos sitä ei ole. Päätöksiä on jouduttu tekemään osin ”pussi päässä”. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta,” Sarkomaa toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on pilotoinut terveydenhuollon laaturekistereitä viime eduskuntakaudella kokoomuksen aloitteesta eduskunnan valtion budjettiin lisäämän rahoituksen turvin.

THL:n pilottihankkeessa on havaittu, että laaturekisterit tarjoavat tehokkaan työkalun sote-järjestelmän arviointiin. STM ja THL ovat valmistelleet THL-lain muutosten mahdollistamaa asetusta, jolla nimettäisiin THL:n rekisterinpidolliselle vastuulle tulevat laaturekisterit. Usealla taholla herännyt huolta, ettei asia etene. Asetuksen allekirjoituksesta vastaa peruspalveluministeri Kiuru. 

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä ja järkyttäväkin tieto, että julkisista terveydenhuollon palveluista ei ole valtakunnallisesti kerättyä laatutietoa. Kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on räikeä epäkohta. Suomi poikkeaa laaturekistereiden puuttumisen vuoksi muista Pohjoismaista ja monien EU- ja OECD-maista.

Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.

”Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa palveluiden vaikuttavuus ja laatu, tiedolla johtaminen ja asiakaslähtöisyys on nostettava hallintolähtöisen sote- uudistuksen sijaan kärkeen. Ilman laaturekistereistä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus pelkkä torso,” Sarkomaa toteaa.

Useat potilasjärjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuollon edunvalvontajärjestöt sekä tutkijat ovat kannattaneet terveydenhuollon laaturekistereiden vakiinnuttamista Suomessa sekä niiden laajentamista sosiaalialan palveluihin.

”Laaturekistereistä hyötyvät kaikki – niin potilaat, terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin, jotka kaikki tarvitsevat ajantasaista tietoa hoidon laadusta. Ihmisten yhdenvertaisuus paranee, kun vertailutiedon avulla voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan,” päättää Sarkomaa. 

Sarkomaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen terveydenhuollon laaturekistereiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon laadun kehittämisestä vauhdittaakseen terveydenhuollon laaturekistereiden perustamista Suomessa. Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Mia Laiho, Pia Kauma, Sinuhe Wallinheimo, Mari-Leena Talvitie ja Jukka Kopra.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

Tiedote 12.8.2020
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa odottaa hallitukselta ja koronaministeri Krista Kiurulta ryhtiliikettä koronatoimissa. Sarkomaa on huolissaan hallituksen kompuroinnista heti koronan toisen aallon alkumetreillä. Ulkomailla matkanneiden mukana Suomeen on tullut kymmenittäin tartuntoja ja samaan aikaan koronatesteihin pääsyssä on huomattavia viiveitä. 

“Hallituksen testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategian toimeenpano ontuu pahasti koronatestaamisen merkittävien viiveiden johdosta. Jonot ja odotusajat ovat liian pitkiä. Jos julkisen sektorin oma kapasiteetti ei riitä, on oltava valmius hankkia palveluja yksityiseltä sektorilta. Koronan toisen aallon estämisessä testaaminen on avainasemassa, eikä siinä voida epäonnistua”, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaan mukaan näyttää siltä, että koronan toinen aalto on yllättänyt hallituksen, eikä kevään virheistä ole otettu opiksi. Hän ihmettelee viime päivien ministereiden käymää sekavaa julkista keskustelua riskimaista palaavien matkailijoiden pakkokaranteenista. Lisäksi Sarkomaa ihmettelee, miksi STM reagoi HUS:n johdon ehdotukseen lentomatkustajien laajasta testaamisesta vasta kaksi kuukautta kesäkuun alun ehdotuksen jälkeen.

“Miksi HUS:n asiantuntijoiden huolet ja ehdotukset on sivuutettu? Pääministeri Marin myönsi keväällä, että Helsinki-Vantaan lentokentän osalta hallituksen toimet eivät olleet riittäviä. Nyt näyttää siltä, että virheet toistuvat, vaikka niistä luvattiin ottaa oppia. Näihin kysymyksiin on vastuuministereiden ja hallituksen yhteisesti vastattava,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on ihmeissään myös maskisuosituksen viivyttämisestä. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on arvioitu joukkoliikenteen maskisuosituksen vähentävän maansisäisiä koronatartuntoja noin 20-25 prosentilla. 

“Nyt on saatava käyttöön WHO:n suosittamat kasvomaskit. Ihmiset palaavat parhaillaan työ- ja kouluarkeen, mutta maskisuositusta ei kuulu. Selkeät suositukset maskien käyttöön esimerkiksi joukkoliikenteessä olisi pitänyt saada jo aikoja sitten. Ihmisten terveyttä ja henkeä on suojeltava”, sanoo Sarkomaa.

“Suomella ei ole enää varaa sulkea koko yhteiskuntaa. Kevään rajoitustoimien inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset olivat valtavat. Hallituksen on saatava testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategiansa toimimaan, sekä tarvittaessa käyttöön alueellisia rajoitustoimia. Yhteiskunta on pidettävä auki niin pitkään kuin mahdollista. Tämä edellyttää tartuntaketjujen katkaisemista nopeasti ja tehokkaasti”, linjaa Sarkomaa.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 8.8.2020

Julkaisuvapaa heti

Keskustan puheenjohtajaehdokkaan, ministeri Annika Saarikon mukaan (IS 8.8.) ”keskusta edellyttää, että budjettiriihessä on olemassa vähintään listaus, mistä asioista uudet työpaikat koostuvat”. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa mukaan keskustan vaalista näyttääkin tulevan linjavaali, sillä Saarikko lähtee ”listaus riittää” -lausunnollaan lipsumaan keskustan aikaisemmin kertomasta kannasta.

”Ministeri Saarikon tuore linjaus on paljon lähempänä työllisyystoimien lykkäyslinjaa ja mukailee läheisesti pääministeri Marinin linjausta, jonka mukaan työllisyystoimien aikataulu joustaa. Marin on sanonut, että työllisyysratkaisuihin pitää olla syyskuun budjettiriiheen mennessä "näkymä", mutta ei kaikkia päätöksiä tehtynä. Keskusta on tähän asti tiukasti vaatinut, että hallitus päättää työllisyystoimista budjettiriihessä. Keskustan nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni on sanonut, että päätöksiä ei voi enää juosta karkuun. Kulmuni on vaatinut hallitukselta toimia työllisyysasteen nostamiseksi. Näyttää siltä, että Saarikko on nyt tästä linjasta karkaamassa”, Sarkomaa sanoo.

Pääministeri Marin kertoi heinäkuussa (Yle 8.7.) työllisyystoimien aikataulun joustavan niin, että päätökset pitää olla tehtynä tämän vuoden puolella. Keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoi tuolloin pysyvänsä lausunnossaan, jonka mukaan hallitus päättää työllisyystoimista syyskuussa.  

”Saarikon tuore linjaus on nyt huolestuttavasti kallellaan pääministeri Marinin löperön työllisyyspolitiikan suuntaan. Rakenteellisten työllisyystoimien lykkäyslinja on vastuuton. Mitä pidemmälle päätöksiä lykätään, sen suuremmat sopeuttamistoimet joudutaan tekemään”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että yhä useampi suomalainen on työtön.

”Hallituksen olisi kuultava erityisesti tutkijoiden hätähuuto nuorten puolesta. Tekemättömyys työllisyystoimissa on aiheuttamassa kadotetun sukupolven. Yhä useampi on jäämässä yhteiskunnan ulkopuolelle. Konkreettisia toimia tarvitaan työmarkkinoiden avaamiseksi nuorille”, Sarkomaa sanoo.

”Työttömyys on ihmisen viheliäsimpiä ongelmia ja sen kitkemistä ei saa enää lykätä. Tänä vuonna ja viimeistään budjettiriihessä on tehtävä työllisyyttä vauhdittavat päätökset. Se jos mikä lisäisi ihmisten ja luottoluokittajien luottamusta. Päätösten lykkääminen vaarantaa suomalaisten hyvinvoinnin ja ihmisille arjessa tärkeiden palveluiden rahoituksen”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus on tehnyt ehdotuksen toimista, joilla voitaisiin lisätä työllisten määrää sadalla tuhannella.  

”Kokoomuksen ehdotukset työllisyyden lisäämiseksi ovat hallituksen käytettävissä. Nyt on päätösten aika. Hallituksen toimintakyky ohenee päivä päivältä. Jos budjettiriihessä ei tehdä rakenteellisia uudistuksia, ei hallitus voi jatkaa”, Sarkomaa sanoo. 

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

TIEDOTE 1.8. 2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta ottamaan suomalaisten mielenterveyden vahvistamisen osaksi työllisyystoimia. Erityisen tärkeä on panostaa lapsiin ja nuoriin, sillä alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.

”Mielenterveyden sairaudet ovat Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja valtava syrjäytymisen syy. Suurin kansansairautemme aiheuttaa mittavan määrän menetettyjä työtunteja, pudottaa nuoria koulutuspolulta ja estää ihmisiä tekemästä työtä sekä toteuttamasta unelmiaan,” Sarkomaa huolehtii.

Mielenterveyspalveluihin panostamisen on viisasta olla osa rakenteellisia uudistuksia, joilla hallitus tavoittelee lupaamaansa 75 prosentin työllisyysastetta 2023 mennessä. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee syksyn budjettiriihessä päätöksen terapiatakuun toteuttamisesta. Suomen on mahdoton saavuttaa Pohjoismaista työllisyysastetta, ellemme vaikuttavammin kitke kasvavia mielenterveysongelmia ja korjaa mielenterveyspalveluiden puutteita.

Paremmalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisevillä toimilla on mahdollista vähentää tuhansien ihmisten vuosittaista siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle ja vähentää merkittävästi mielenterveysperustaisia työpoissaoloja sekä opintojen keskeyttymisiä. Mielenterveyspoolin arvion mukaanperuspalveluissa varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 30 000 uutta työllistynyttä

Vuonna 2019 Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes myönnettiin mielenterveyden häiriön perusteella.Mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet. ”Tämä historiallisen suuri ja mittavia taloudellisia menetyksiä sekä inhimillistä kärsimystä aiheuttava kehitys on saatava taittumaan,” Sarkomaa vaatii.

Terapiatakuu toteuttaminen tarkoittaa sitä, että Suomeen  rakennettaisiin tehokas mielenterveyshoidon perustaso osaksi nykyisiä terveyskeskuksia. Näin hoitoa olisi saatavilla matalla kynnyksellä yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisemmin.

Terapiatakuun tavoite on varmistaa, etteivät mielenterveysongelmista kärsivät sekä heidän omaisensa jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arkipäivää. Ihminen saa apua, kun jalka on poikki eikä häntä laiteta jonoon odottamaan. Sen sijaan, kun ihmisen mieli särkyy, joutuu moni

odottamaan kuukausikaupalla eikä siltikään aina saa apua”, Sarkomaa sanoo.

Kokoomus tekee työtä terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi, jotta yhdenvertaiset perustason  ielenterveyspalvelut  toteutuisivat koko maassa. Terapiatakuun toteuttamisen edellyttämät määrärahat sisältyivät kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjettiin. 

LISÄTIEDOT

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

TIEDOTE 21.7.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomuksen kansanedustajat lääkäri Mia Laiho ja terveydenhuollonmaisteri Sari Sarkomaa vaativat hallitukselta toimia, jotta koronan toiseen aaltoon varauduttaisiin ja viruksen leviäminen matkailun kautta estettäisiin. Euroopan maat ovat alkaneet avata rajojaan matkailijoille samaan aikaan kun ihmisten kesälomakausi on kuumimmillaan. Suomi on avannut rajojaan sekä turismille että työmatkaliikenteelle ilman suunnitelmaa, miten torjua ulkomaan matkustamisesta aiheutuvien koronavirustartuntojen torjumisesta. 

“On olemassa vakava riski, että Suomessa toistuu se, että lentokentän ja muiden matkustajien kautta korona leviää Suomeen. Miksi jo aikaisemmin lentokentillä tehdyistä virheitä ei ole otettu oppia taudin leviämisen estämiseksi? Nyt tarvitaan ripeästi torjuntatoimia ja selkeät ohjeet. Suuri huoli on esimerkiksi Tornion ja Haaparannan rajoista, joilla liikkuu päivittäin tuhansia ihmisiä ja Pohjois-Ruotsissa on paha koronaepidemia. On välttämätöntä, että otamme opiksi siitä, mitä on tapahtunut maissa, joissa korona on jo melkein nitistetty, mutta rajoitusten höllentämisen jälkeen toinen korona-aalto on iskenyt voimalla,” Sarkomaa toteaa.

Kokoomusedustajien mukaan lennoille, tulleihin ja laivaterminaaleihin tarvittaisiin riskilaskuri, oireseulontaa ja kohdennettua pikatestausta. Tällä hetkellä matkailijoita ei testata. Uusien tartuntojen minimoiseksi THL:n tulisi ilmoittaa tartuntaketjut, mistä uudet tartunnat ovat peräisin. On myös huomioitava, että lentoliikenteen ollessa vielä vähäistä välilaskuja on enemmän. Pelkkä tieto siitä, mistä lento tulee ei kerro riittävästi matkustajien koronariskistä.

”Meillä ei ole maskipakkoa julkisilla paikoilla, eikä turvaväleistä enää välitetä. Vapaaehtoiseen karanteeniin suhtaudutaan myös leväperäisesti. Koronan vastaisessa taistelussa oireiden kartoittaminen on välttämätöntä jo lentokentällä tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Kukaan ei varmasti halua meille toista lentokentän viruslinkoa”, sanoo Laiho. 

Kokoomusedustajien mukaan rajojen avaamiseen olisi tarvittu suunnitelmallisuutta ja varotoimia. 

”Juuri välilennot ja kontrolloimattomuus ovat suuria riskitekijöinä toiselle aallolle. Suomeen tulleet saattavat tietämättään kantaa virusta ja tartuttaa muita. Ilman aktiivista muistutusta ja taudinkantajien etsintää oireisia ei saada kiinni tarpeeksi varhaisessa vaiheessa”, sanovat kokoomusedustajat.

“Kun katsoo maailman koronavirustartuntojen käyrää, se ei todellakaan ole laskussa. Matkailun alettua on Suomella oltava käytössä selkeä ja avoin kansalaisten tiedossa toimintaohjelma, jolla torjutaan suoraan koronan toisen aallon kehittymistä”, edustajat päättävät.

LISÄTIEDOT

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033