Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 6.4.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamista asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla on jo oikeus tehdä vähennys vastaavista korjauksista. Merkittävä määrää helsinkiläisiä asuu asunto-osakeyhtiössä. Sarkomaan mukaan ei ole yhdenvertaista kohtelua, että heillä ei ole mahdollisuutta saada kotitalousvähennyksestä helpotusta remonttikustannuksiin.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille korkeiden asumiskustannusten Helsingissä remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin olisi hallinnollisesti tehokas ja selvä tapa tukea taloyhtiöiden asukkaita korjauksissa. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua kotikaupungissaan. Helsingissä asumista ja elämistä ei saa tehdä yhtään kalliimmaksi.

Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellinen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään ja kirjallisiin kysymyksiini on ministeriöstä aina vastattu, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remontti-yrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto- osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä ja verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta. 

”Ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa merkittävästi asumiskustannusten kehitykseen. Ohjauskeinot ja kannustimet on toteutettava siten, että ne kohtelevat kiinteistönomistajia tasapuolisesti eivätkä vääristä kilpailua. Taloyhtiöiden tulisi voida saada tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistävien hankkeiden toteuttamiseen  kotitalousvähennyksen kautta. Tulevan eduskuntakauden  tärkeimpiä tehtäviä on hillitä  asumismenojen jatkuvaa nousua. Kiinteistöveron nostoon ei monilla tavallisilla helsinkiläisillä ole enää varaa”, päättää Sarkomaa Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 2.4.2019

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii, että tulevan eduskuntakauden painopiste on keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kohtuullistamisessa. Keskituloisten kurittamista ja heidän ylikireää ansiotulojen verotusta on välttämätöntä hellittää. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa kaikkea. Työn ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä ja ostovoimasta on huolehdittava.

Sarkomaan mukaan veropolitiikassa on syytä katsoa naapurimaa Ruotsia. Keskipalkkaa verotetaan Ruotsissa keveämmin kuin Suomessa ja Ruotsissa progressio kiristyy suuremmilla tulotasoilla kuin Suomessa.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa jo hieman eurooppalaista keskitasoa kevyempää. Sen sijaan verotus kiristyy hyvin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät lisäansioiden ja uralla etenemisen kannustimiin.

”Esimerkiksi 2 720 euroa kuukaudessa ansaitsevan tienatusta lisäeurosta 47,2 senttiä vie verokarhu. Yli 50 prosentin marginaaliveroaste nousee jo 3 920 euron kuukausipalkalla. Karmaisevat luvut kertovat, että veropolitiikan painotuksen on oltava keskituloisissa ja progression keventämisessä. On täysin kaupunkilaisjärjellä vastaista, että lisätulojen tai paremmin palkatun työn hankkimisesta rangaistaan. Työn verotuksen keventäminen on täysin välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi,” Sarkomaa summaan.

Suomessa kuten muuallakin Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä tukevampaan suuntaan. Tätä kestävää linjaa on välttämätöntä jatkaa. Antti Rinteen hellimä veronkiristysohjelma, jossa on listaamattomien yritysten veronkiristys, yrittäjävähennyksen leikkaus ja monia muita veronkiristyksiä, olisi työhön ja yrittämiseen perustuvalle suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle myrkkyä. Suomen on visusti varottava hallitusta, joka murentaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyskehitystä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 29.3.2019

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hoitotakuun määräaikojen tarkistuksen yhteydessä tehdään fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä lakisääteinen oikeus. Samoin kuin terveyskeskukseen pitää päästä tietyn määräajan sisällä, pitäisi myös säätää samoin määräajasta fysioterapeutin suoravastaanotolle pääsystä. Tutkimukset vahvistavat, että valtaosa tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuu arjen tottumuksiin liittyvistä ylikuormituksista, joiden arviointi on nimenomaan fysioterapeuttien ammattiosaamista.

”Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan lääkäriä, ohjataan hänet hyvän hoitotuloksen saamiseksi suoraan fysioterapeutille. Huolella tutkitut ja yksilöidyt ohjeet saaneet potilaat tarvitsevat fysioterapeutin suoravastaanottokäynnin jälkeen harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille. Tarvittaessa fysioterapeutti ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle,” Sarkomaa summaa.

Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on yleistynyt terveyskeskuksissa ja työterveydenhuollossa. Suoravastaanottotoimintaa on tutkittu Suomen lisäksi useissa Euroopan maissa sekä Kanadassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimukset osoittavat, että fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnalla on saavutettavissa huomattavat säästöt sekä vaikuttavat, nopeat ja paremmat palvelut.

Sarkomaa järjesti tänään keskustelutilaisuuden yhdessä Suomen Kipu ry:n ja Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n kanssa kivun hoidon tulevaisuudesta. Keskustelussa nousi vahvasti esille potilasjärjestöjen huoli oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen pääsystä.

”Erilaiset hoitajavastaanotot kuten fysioterapeuttien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanotot ovat loistava esimerkki koko henkilöstön osaamisen käyttöönotosta ja työnjaosta, jolla lisätään palveluiden vaikuttavuutta ja ihmisten toimintakykyä. Kannustan fysioterapeuttien suoravastaanotto toiminnan käyttöön ottoon,” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa

050511 3033

Tiedote 26.3.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraavan eduskuntakauden alussa laitetaan peruskoulun oppimisen tuki kuntoon. Lainsäädännöllä on tiukemmin säädeltävä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudesta tukeen.

Selvitykset ja opettajien viestit sekä heikentyneet oppimistulokset osoittavat, että peruskouluissa oppilaille tarjottava oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Perusopetuksen oppilaille lailla turvatuissa oppimisen tukitoimissa on suuria puutteita.

”Kyse on paitsi tukea tarvitsevan lapsen tilanteesta, myös luokassa olevien kaikkien lasten oikeudesta saada opetusta. Molemmista on kyettävä huolehtimaan. Pahimmassa tapauksessa erityistä tukea tarvitseva oppilas vie kaiken opettajan huomion, eikä muu luokka saa opetusta. Tilanne vaarantaa monin tavoin peruskoulujemme opetuksen laadun ja on vaarassa uuvuttaa ja karkottaa opettajat muille aloille,” Sarkomaa pohtii.

Vaikka oppimistuloksemme ovat kansainvälisesti vertailtuina edelleen huippuluokkaa, on heikosti osaavien määrä kasvanut nopeasti. Myös alueiden väliset erot ovat kasvamassa. 

”Olen huolissani opettajilta saamastani palautteesta, jonka mukaan heidän arvionsa mukainen tuen tarve ei useinkaan johda toimenpiteisiin. Tilastot vahvistavat tämän vakavan tosiasian. Osa-aikaisen erityisopetuksen määrä on pysynyt entisellään, vaikka tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on merkittävästi kasvanut,” Sarkomaa toteaa.

Kokoomusedustajan mukaan koulutuksen riittävät voimavarat on turvattava ja niiden ohjautuminen lapsen parhaaksi on varmistettava. Remontissa on löydettävä keino, jolla valtionosuusrahoitus seuraa tuen tarpeessa olevaa oppilasta ja rahoitus määräytyy nykyistä selkeämmin annetun tuen perusteella.  

OAJ:N opettajille tekemän kyselyn mukaan oppilaiden tuen tarvetta ei ole huomioitu opetusryhmän koossa. Vain kolme viidestä erityisen tuen oppilaasta saa opiskella pienemmässä ryhmässä silloin, kun tarve siihen on havaittu. Sarkomaa edellyttää, että uudistuksessa on otettava käyttöön uusi tukimuoto, osa-aikainen pienryhmäopetus, niin, että pienryhmä voidaan taata sitä tarvitseville. Riittävän pieni opetusryhmä takaa työrauhan kaikille. Erityiskouluja ja -luokkia tarvitaan edelleen silloin kun se on lapsen etu.

Sarkomaa toistaa vaateensa vahvemmasta kaupunkipolitiikasta. Jo viidesosa Suomen lapsista on pääkaupunkiseudun kouluissa. Metropolialueen erityispiirteet, kuten kielelliset ja sosiaaliset ongelmat edellyttävät, että opetusministeriön perusopetuksen tasa-arvorahaa on kasvatettava, kunnes pysyvä rahoitusratkaisu saadaan aikaan.  

Suomen tärkein tavoite on se, että jokainen lapsi saa yhdenvertaisesti peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon joka kantaa vähintään toisen asteen opintojen suorittamiseen siten, että se kantaa työelämään. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. 

”Oppimisen ja koulunkäynnin tuella on keskeinen tehtävä ja siksi sen on oikeasti toimittava. Remontti on välttämätön. Vain näin voidaan varmistaa, että jokainen peruskoulu on hyvä paikka oppia ja opettaa,” päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 19.3.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa suomalaista työelämää vaivaavasta sukupuolten epätasa-arvosta. Niin kauan, kun naisista aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset näkyvät ja tuntuvat kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä ja esteinä edetä uralla. Äitiriski näkyy myös naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa esityksensä vanhempainvakuutuksesta. Vanhempainvakuutus korvaisi vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset yhteisestä potista ja näin edistäisi mittavasti naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Pelkkä perhevapaauudistus ei riitä vaan tarvitaan myös muita vaikuttavia toimia työelämän tasa-arvon vahvistamiseksi.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista ja naisten syrjintää työmarkkinoilla. Vanhempainvakuutus poistaisi sen epäkohdan, että naisten työnantajat kantavat yksin suurimman vastuun vanhempainvapaiden kustannuksista. Vastuu on kannettava yhdessä.”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa ehdottaa mallin ottamista Ruotsista, jossa vanhempainvakuutuksella vanhemmuuden kustannuksia jaetaan osapuolten kesken. 

Sarkomaa huomauttaa, että nykyisin työnantajalle kustannukset ovat sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Tällaiset epätasa-arvoiset rakenteet on purettava. Pelkkä perhevapaauudistus ei poista äitiriskiä eli sitä, että työnantajalle naisen palkkaaminen on riski saada lisäkustannuksia. On tasa-arvon irvikuva, että edelleen työmarkkinoilta sukupuoli on miehelle bonus ja naisille riski. 

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen. Itsenäinen vanhempainvakuutus parantaa korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä: sen myötä tulisi selkeästi esiin se, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee.

”Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Vanhempainetuuksista tulee muodostaa itsenäinen vanhempainvakuutus.” Sarkomaa sanoo.

”Vanhempainvakuutus myös mahdollistaa vanhempainetuuksien itsenäisen kehittämisen, kuten rahoitusosuuksien muutokset. Kaikki työnantajat, työntekijät ja yrittäjät osallistuvat yhdenvertaisesti edelleen vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Vähimmäisetuudet kustannetaan valtion rahoituksella.”, Sarkomaa sanoo.

”Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti. Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet vanhemmuudessa isät ja äidit”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Tiedote 14.3.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sari Multala, Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo ovat tyytyväisiä siihen, että liikuntapoliittinen selonteko on tänään eduskunnan täysistunnon käsiteltävänä. Sivistysvaliokunta sai mietintönsä selonteosta valmiiksi viime viikolla. Liikuntapoliittinen selonteko on historian ensimmäinen asiakirja, joka linjaa liikuntapolitiikan kehittämistä 2020-luvulle.

“Tutkimusten mukaan me suomalaiset liikumme tällä hetkellä aivan liian vähän, vain yksi viidestä suomalaisesta liikkuu suositusten mukaan. Liikkumattomuuden kustannukset lasketaan miljardeissa joka vuosi. Tarvitaan paljon uusia toimenpiteitä ja aivan uutta ajattelua, jotta saamme suomalaiset liikkeelle”, edustajat muistuttavat.

Liikunnalla on tärkeä yhteys ihmisten hyvinvointiin. Liikunta myös parantaa oppimistuloksia ja auttaa työssäjaksamista. On tärkeää, että kannustamme ihmisiä liikkumaan huolehtimalla riittävästä infrasta, liikunnan saavutettavuudesta sekä siitä, että meillä on riittävästi tarjolla matalan kynnyksen harrastuspalveluita.

“Olen iloinen, että selonteon mukaisesti Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan toiselle asteelle sekä korkea-asteelle. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä, jotta jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa”, toteaa edustaja Vahasalo.

Liikuntapolitiikka ei ole pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla vaan siihen vaikutetaan myös sosiaali- ja terveyspolitiikalla, työ- ja elinkeinoasioissa sekä muun muassa veropolitiikalla. Liikunnan edistäminen tulisikin ymmärtää laaja-alaisesti ja tarvitsemme politiikkatoimia jokaisella sektorilla.

“Tarvitsemme vielä voimakkaammin ymmärrystä sille, että entistä useammat hallinnonalat kantavat kortensa kekoon liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan ja urheilun edistämisen hyödyt näkyvät laajalti yhteiskunnassa, kuten säästyneinä terveysmenoina. Siksi on luontevaa, että myös vastuuta kustannuksista ja koordinaatiosta laajennettaisiin”, jatkaa edustaja Sarkomaa.

Selonteon ansiona voidaan pitää myös sitä, että liikunnan rahoitustarve on tunnistettu ja tunnustettu. Valtion huippu-urheilurahoitusta esitetään lisättäväksi 2020-luvulla ja Olympiarahastoa pääomitetaan enintään 20 miljoonaa euroa. Lisäksi liikunnan edistämiseen esitetään laajalti toimenpiteitä ja näille rahoitusta.

”Esitämme valiokunnan kannanottona, että Suomessa selvitetään tarve huippu-urheilulain säätämiselle. Suomalaiset ovat tutkitusti huippu-urheilukansaa ja arvostavat kansainvälistä urheilumenestystä korkealle. Olen iloinen siitä, että Olympiakomitean asema huippu-urheilun johtajana on nyt tunnustettu”, päättää valiokunnan varapuheenjohtaja Multala.

Lisätietoja:

Sari Multala, puh. 040 531 7104

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Raija Vahasalo, puh. 050 511 3090

TIEDOTE 12.3.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan kipsisistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Osana vuoden 2019 valtion talousarviota eduskunta päätti käynnistää kolmivuotisen 45 miljoonan euron pelastusohjelman Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi. Tälle vuodelle kohdennetusta noin 22 miljoonan euron summasta on käytettävissä noin kahdeksan miljoonaa euroa kipsikäsittelyyn.

Käynnistettävän ohjelman myötä Saaristomeren valuma-alueen pelloille tullaan levittämään kipsiä. Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa osoitettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Sarkomaan mukaan kipsi on saatava kiireellisesti Saaristomeren fosforipitoisille pelloille purkamaan Saaristomeren lantapommia. Vesistöjä rehevöittävien ravinteiden keskiössä on biomassoihin sitoutunut fosfori- ja typpikuorma, josta yli 80 prosenttia syntyy maataloudessa.

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt toimia kipsin käytön vauhdittamiseksi, jotta Itämeri pelastuisi. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta.

”Kipsikäsittely on ensiapua. Sen lisäksi eduskuntaryhmämme aloitteesta käynnistetään kokeilu siitä, miten peltojen ylijäämäravinteiden kertymistä vähennetään ja edistetään ravinteiden liikkuvuutta tiloille, joissa niille on tarvetta. Tavoitteena on luoda kiertotalousmarkkina orgaanisille lannoitteille. Tästä hyötyvät maatilat ja Itämeri. Kotimaisen ruuantuotannon edistäminen on tärkeää meille kaikille suomalaisille. Maatalouden vesistöille aiheuttamaa ravinnekuormitusta on kyettävä vähentämään huomattavasti vuoteen 2025 mennessä”, Sarkomaa toteaa.

”Suomi on parhaillaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) puheenjohtaja. Maatalouden fosforivalumaa voitaisiin vähentää kipsikäsittelyllä lähes suojelukomission asettaman vähennystavoitteen verran. Meillä on nyt oiva tilaisuus näyttää edelläkävijöinä suuntaa kaikille Itämeren rantavaltioille”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
09 432 3033

Tiedote 6.3.2019

Julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja kansanedustaja Sari Sarkomaan esityksestä Kelan valtuutettujen tilaama ulkoinen selvitys Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista on valmistunut. Kelan valtuutetut ovat vastaanottaneet selvityksen, joka on heille eilen esitelty.Selvityksessä nostettiin esille lukuisa joukko huomiota ja niihin korjaussuositukset.

Kelan hallintoa ja toimintaa valvovat Kelan valtuutetut  päättivät puheenjohtaja Sarkomaan esityksestä toimittaa valmistuneen ulkoisen selvityksen Kelan hallitukselle. Valtuutetut edellyttävät, että Kelan hallitus käy selvityksessä esitetyt suositukset läpi ja esittelee Kelalta edellyttämänsä toimet valtuutettujen yleiskokouksessa 10. huhtikuuta.

Tuoreessa selvityksessä arvioitiin vuonna 2018 toteutettua terapiapalvelujen hankintaa. Tavoitteena oli arvioida muun muassa Kelan terapiapalveluhankintojen kokonaisprosessia, Kelan sisäistä yhteistyötä ja sitä, miten terapiapalveluhankinnoissa onnistuttiin turvaamaan asiakkaiden tarpeet ja palvelun laatu.

Ulkoisen selvityksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista on tehnyt BDO Audiator Oy.

Selvitysraportti sisältää seuraavat suositukset:

·         Suunnittelu
”Palvelun ja hankinnan muutoksista tehdään suunnitteluvaiheessa riskianalyysi ja riskien-hallintasuunnitelma. Palvelutuottajia ja kuntoutujia koskevat muutokset ja niihin liittyvät riskit käydään läpi etujärjestöjen kanssa riittävän aikaisin ja kattavasti. Riskienhallintaan varataan riittävästi aikaa ja resursseja.”

·         Toteutus
”Lasten- ja nuorten fysio- ja toimintaterapia kuntoutujan etu tulisi huomioida ensisijaisena, tulisi mm. palvelutuottajia valittaessa, pystyä harkitsemaan hankalassa asemassa olevien kuntoutujien kykyä matkustaa. Tutkitaan, voisiko kehittää yksinkertaista laskentamallia, jolla voisi ennakoida Kelalle aiheutuvat kokonaiskustannukset, esim. sen perusteella, montako kuntoutujaa on ollut edellisenä vuotena kunnassa ja missä kunnassa valittavat palveluntarjoajat sijaitsevat.”

·         Hankintailmoitus ja tarjouspyynnöt
”Yksilöterapioiden tarjouspyyntöasiakirjoista tulee käydä ilmi, kuinka monta palveluntuottajaa alueellisesti valitaan. Tässä tapauksessa tätä joutuisi muotoilemaan, koska tämä riippuu palveluntuottajien kapasiteetista, esim. ”valitaan kysyntää vastaava määrä, kuitenkin minimissään yksi, fysioterapiassa kolme palveluntuottajaa”.”

·         Tarjousvertailut
”Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja. Tietojen täsmentäminen ei kuitenkaan saa johtaa tarjouksen muuttamiseen tai parantamiseen.

Suositellaan, että korjaukset pisteytykseen perustuvat tarjoajalta pyydettyihin ja saatuihin täydennyksiin tai täsmennyksiin. Korjaukset dokumentoidaan niin, että jälkikäteen voidaan auditoida, kenen tarjouksia on korjattu, miten ja millä perusteella. Uutta tarjousta ei tule kuitenkaan pyytää vaan tarjoukseen liittyvät lisätiedot ja tähän liittyvä tuottajan kanssa käyty kirjeenvaihto tulee arkistoida erikseen, josta käy ilmi edellä mainitut tiedot.”

·         Hankintapäätökset

”Hankintapäätöksessä on suositeltavaa dokumentoidusti todeta valittujen puitesopimus-kumppaneiden lukumäärään johtaneet perusteet.”

·         Hankintasopimukset
”Suosittelemme, että Kelassa seurattaisiin myös sitä, milloin sopimukset on allekirjoitettu Kelan toimesta. Sopimukset tulisi olla allekirjoitettuja ennen palvelutuotannon käynnisty-mistä. Sopimusten arkistoinnista on syytä varmistua.”

·         Hankinta-asiakirjojen hallinnointi
”Näinkin laaja-alaisessa hankinnassa on suositeltava keskitetysti varmistua siitä, että palvelinkansiorakenne on yhdenmukainen vakuutuspiireittäin ja sisältää kaikki hankinnan kannalta tarpeelliset asiakirjat, jotta koko kilpailutusprosessi olisi arkistoituna yhteen paikkaan.”

·         Palvelukuvauksen kriteerit
”Etenkin uusien palveluntuottajien osalta palautetta kerätään tehostetummin, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua nopeammin.”

·         Vuoropuhelu asiakkaiden ja palvelujen tuottajien kanssa
Palvelukuvauksien ja tarjouspyyntöjen suunnitteluvaiheessa käydään kattavammin keskustelua palveluntuottajien ja terapialiittojen kanssa erityisesti suunniteltujen muutosten osalta ja kerätään palautetta.
Kilpailutusvaiheessa varmistutaan riittävästä tiedotuksesta ja tuesta palveluntuottajille.

·         Käytössä olevat laatukriteerit ja niiden seuranta
”Suunnitellaan ja varmennetaan riittävät valvonta- ja auditointiresurssit valvomaan ja seuraamaan palvelujen laatua. Mikäli nähdään että puutteita esiintyy runsaasti, tulee harkita lisätoimenpiteinä esim. palvelukuvauksien tarkentamista, laatukriteerien tai hinta-laatusuhteen muuttamista tai palvelujen kategorisointia eri palveluluokkiin.”

·         Käytössä olevat auditointimenetelmät
”Suunnitellaan ja varmennetaan riittävät valvonta- ja auditointiresurssit ja -prosessit valvomaan ja seuraamaan palvelujen laatua.
Uusia palvelutuottajia olisi suositeltavaa auditoida tehostetusti.
Yksi mahdollisuus voisi olla vakuutuspiirien ottaminen mukaan valvontatoimintaan.”

·         Palvelusta saatu palaute ja valitukset
”Selvennetään suorahankinnan periaatteet Kelan ohjeistuksessa ja tarvittaessa käydään läpi palvelutuottajien ja kuntoutujien etujärjestöjen kanssa. Sekä palveluntuottajilta että kuntoutujilta kerätään tehostetusti ja keskitetysti palautetta palvelun laadusta.”

·         Vastuut ja resursointi
”Mahdollisuuksien mukaan kilpailutuksia jaetaan tasaisesti eri vuosille ja suurempia kilpailutuksia voitaisiin vaiheistaa tai jakaa osiin, esim. aikuisten, lasten ja ryhmäterapiapalvelut.”

·         Yhteistyön muodot ja toimivuus
”Suosittelemme, että hankintakokonaisuuksien vastuut ja työnjako kuvataan selkeästi ja viestitään ja koulutetaan henkilöstölle. Yhteistyöpalaverikäytäntöjä on suositeltavaa jatkaa ja palavereille on suositeltavaa määritellä pelisäännöt, kuinka asiantuntijat tulevat riittävästi kuulluiksi ja palaverit voidaan viedä läpi rakentavassa hengessä. Esimiesten rooli ristiriitatilanteissa on merkittävä ja esimiesten kykyä toimia ristiriitatilanteissa on suositeltavaa vahvistaa esimerkiksi koulutuksilla. Vahvistetaan etuuspalvelujen kuntoutuspalvelujen ryhmän ja kuntoutusryhmän hankinta-lain menettelytapojen osaamista.”

Kela järjestää vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille erilaisia terapioita, esimerkiksi toimintaterapiaa, puheterapiaa, musiikkiterapiaa ja psykoterapiaa sekä moniammatillista kuntoutusta kuntoutuslaitoksessa. Asiakas voi itse valita palveluntuottajan, joka toteuttaa kuntoutuksen. Edellytyksenä on, että palveluntuottajalla on sopimus Kelan kanssa.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita saa yhteensä noin 30 000 asiakasta.

Lisätiedot:

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja ​
Sari Sarkomaa  
sari.sarkomaa(a)eduskunta.fi
puh. 050 511 3033

Tiedote 2.3.2019

Julkaisuvapaa heti

”Kokoomuksen tavoittelema lasten yhdenvertaista koulupolkua viitoittava kaksivuotinen esiopetus on lähempänä kuin koskaan”, iloitsee kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa.

Eilen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tekemä päätös jatkaa ja laajentaa elokuussa 2018 alkanutta maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua tuo 18 600 viisivuotiasta lasta kokeilun piiriin.

”Helsinki jatkaa maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa ja se on mittava loikka lapsiystävällisen kaupungin rakentamissa.  Iloitsen helsinkiläisten perheiden puolesta. Hyvästä työstä kuuluu kiitos Helsingin kaupungille ja opetusministerillemme. Tuore päätös tuo kokeiluun kokonaisuudessaan 31 prosenttia kaikista viisivuotiaista. Askel maaliin on otettava seuraavalla eduskuntakaudella. Velvoittavasta esiopetuksesta on tehtävä kaksivuotinen. Näin kaikki 5-6 –vuotiaat pääsisivät maksuttomaan esiopetukseen 20 tunniksi viikossa. Tämä on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan. Tutkimustieto vahvistaa sen, että varhaiskasvatukseen panostaminen on vaikuttava tapa ehkäistä syrjäytymistä ja edistää kaikkien lasten kasvua, kehitystä sekä oppimista”, linjaa Sarkomaa.

”Laadukas varhaiskasvatus tukee erityisesti heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia jo ennen koulun aloittamista. Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän vahva kivijalka. Pidän maksuttomuuskokeilua mittavana askeleena oikeaan suuntaan. Se vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikille lapsille pitää olla mahdollista osallistua, eivätkä maksut saa muodostua esteeksi”, Sarkomaa kehuu.

”Helsingissä lasten määrä kasvaa. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että kasvupaineesta huolimatta varhaiskasvatuksen laatu pysyy korkeana ja osallistumisaste nousee. Helsingin on kirittävä uusien päiväkotien saamiseksi. Päiväkotia on oltava siellä missä on lapsia. ”päättää Sarkomaa.

Kokeilun toisella kierroksella valtion rahoitusvastuu kokeilusta kaksinkertaistuu. Asiakasmaksujen menetyksestä korvataan kunnille 40 prosenttia, kun ensimmäisellä kierroksella korvaus oli 20 prosenttia. 

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 30

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

EDUSKUNTATIEDOTUS

RIKSDAGSINFORMATIONEN

Uusi lupaviranomainen sujuvoittamaan sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallista käyttöä toissijaisiin käyttötarkoituksiin

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi perjantaina 1. maaliskuuta mietinnön laista sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (StVM 37/2018). Uusi laki sujuvoittaa tietopyyntöjen käsittelyä ja nopeuttaa tietojen saamista sekä parantaa tietoturvaa.

Uuden lain tarkoituksena on luoda ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien henkilötasoisten asiakastietojen sekä muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle tilastointiin, tutkimukseen, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja -valvontaan sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtäviin sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.

Tavoitteena on tehdä tietojen käyttö joustavaksi ja tietoturvalliseksi. Tätä varten perustetaan keskitetty sähköinen lupapalvelu sekä lupahakemukset ratkaiseva Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen.

Tietolupaviranomainen vastaa keskitetysti useista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen toissijaiseen hyödyntämiseen liittyvistä palveluista muiden viranomaisten ja organisaatioiden puolesta. Keskitetyllä lupakäsittelyllä kyetään valiokunnan näkemyksen mukaan sujuvoittamaan lupakäsittelyä sekä parantamaan tietoturvaa ja yhtenäistämään eri rekisterinpitäjien välillä vallitsevia lupakäytäntöjä.

Valiokunta ehdottaa, että lakiin lisätään säännökset lupaviranomaisen tueksi asetettavasta asiantuntijaryhmästä, jonka tehtävänä on laatia tietosuojaa, tietoturvaa ja anonymisointia koskevat periaatelinjaukset Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen toiminnalle.

Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Lisätiedot:

sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, 09 432 3192

valiokuntaneuvos Päivi Salo, 050 529 8539

Mietintö on luettavissa osoitteessa: 

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/StVM+37/2018