Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 4.12.2018
Julkaisuvapaa

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti tänään lakialoitteen sotilasvammalain muuttamisesta. Aloitteen myötä sotainvalideille kustannettavien palveluiden kriteerinä olevaa työkyvyttömyyden haitta-astetta laskettaisiin 20 prosentista 10 prosenttiin. Näin laajennetaan sotainvalidien oikeutta laitoksessa annetun huollon korvaukseen. Esitys helpottaa sotainvalidien asemaa tuoden mahdollisuuden päästä valtiokonttorin kustantamaan hoitoon, jos ei enää heikentyneen terveyden tilan takia pärjää kotona. Lakialoite on koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteinen. Valiokunta käsittelee aloitteen kiireellisenä asiana.

Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho iloitsevat aloitteesta. Kokoomukselle on tärkeää, että epäoikeudenmukaiseksi koettu tilanne korjataan. Laitoksessa annetun hoidon korvaamisen laajentaminen parantaa sotainvalidien asemaa. Jatkossa sotainvalidien palvelut vahvistuvat, kun oikeus valtiokonttorin kustantamaan laitoshoitoon laajenee.

”Tämä on välttämätön teko sotainvalidien palveluiden hyväksi. Sotainvalidien tekemä uhraus maamme hyväksi on mittaamattoman suuri. Meidän tehtävämme on turvata ikääntyvien sotainvalidien oikeus palveluihin ja huolehtia heidän hyvinvoinnistaan”, kokoomusedustajat toteavat.

Sotainvalideja oli vuoden 2018 alussa noin 1500. Muutettavalla työkyvyttömyysasteella tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitavaa haitta-astetta eli invaliditeettiprosenttia. Jatkossa ne sotainvalidit, joiden arvioitu invaliditeettiprosentti on vähintään 10 prosenttia, olisivat oikeutettuja Valtiokonttorin kustantamaan laitoksessa annettuun hoitoon, jos henkilö ei terveydentilan vuoksi enää selviydy kotona.

”Suomi ei olisi näin hyvä maa ilman sotiemme veteraanien ja sotainvalidien tekemiä uhrauksia. Ilman heitä ei olisi itsenäistä isänmaata eikä nykyisen kaltaista vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Veteraanien perinnön vaaliminen ja syvän kiitollisuuden osoittaminen on välttämätöntä. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Valiokunnan yhteinen aloite on kunnioituksen osoitus heille, jotka olivat valmiita antamaan kaikkensa yhteisen isänmaan hyväksi”, edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Sari Raassina
+358 505232808

Jaana Laitinen-Pesola
+358 405951772

Mia Laiho
+358 504336461

TIEDOTE 30.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa puhui tänään THL:n järjestämässä maamme ensimmäisessä valtakunnallisessa laatukonferenssissa. Sarkomaa toteaa olevansa tyytyväinen, että laaturekistereistä on vihdoin tulossa totta myös Suomessa. Edessä on tietenkin vielä paljon työtä.

Monelle suomalaiselle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palvelun tuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti lainkaan. Sarkomaan mukaan kansallisen hoidon laadun seurannan ja vertailun puute on vakava epäkohta nykyisessä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, joka tulee pikimmiten korjata.

”Useat muut maat kuten Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kehittäneet julkisia kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä hyvin tuloksin. Neuvotellessamme viime vuonna tämän vuoden valtionbudjetista valtiovarainvaliokunnassa, esityksestäni sovimme määrärahalisäyksestä kansallisten laaturekistereiden pilotoimiseksi. Budjettimietintöön kirjasimme lisärahojen yhteyteen, että laaturekistereiden pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.”

”Olen tyytyväinen, että THL on helmikuussa käynnistänyt lisämäärärahan turvin kansalliset laaturekisterit –pilottihankkeen, joka sisältää kuusi pilottia. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit voitaisiin Suomessa organisoida ja miten niiden ylläpito taata pitkällä aikajänteellä”, Sarkomaa toteaa.

Pilottien on tarkoitus jatkua vuoteen 2020.

”Mielestäni tavoitteena on oltava valtakunnallisille laaturekistereille pysyvä rahoitus- ja organisaatioratkaisu. Seuraavan hallituksen on tämä hallitusohjelmassaan sovittava, jotta valtiovallan tuki terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden kehittämiseksi on kestävä ja riittävä.”

”Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätarkoitus on lisätä potilaalle hoidosta syntyvää terveyshyötyä eli parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. On myös päivän selvää, että terveydenhuollon ammattihenkilöt ja johtajat tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa laatutietoa voidakseen kehittää hoidon sisältöä, parantaa hoitoprosesseja sekä kehittää toimintaa. Tiedoilla johtaminen on ainoa keino päästä vaikuttavampaan soteen.”

Sarkomaan mukaan ymmärrettävä vertailutieto palveluiden laadusta on välttämätön edellytys mm. kansalaisten laajenevan valinnanvapauden toteutumiselle terveydenhuollossa. Tietoa tarvitsevan niin potilaat kuin päättäjätkin päätöksen teon tueksi. Aivan olennaista on saada valtakunnallista läpinäkyvää vertailutietoa eri kokoisten ja eri kantokykyisten maakuntien vertailuun, seurantaan, arviointiin ja johtamiseen. Laaturekisterit tarjoavat mittavan mahdollisuuden terveyden ja sote- järjestelmään tutkimukselle.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Tiedote 24.11.18

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa ehdotuksensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta koskemaan lääkinnällistä kuntoutusta. Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikunnan lisäämiseen.

Sarkomaa ehdotus tarkoittaisi sitä, että myös fysioterapeutin tai toimintaterapeutin käynti olisi kotitalousvähennyksen piirissä.

”Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen. Tarvitsemme lisää vaikuttavia keinoja saada kaikki suomalaiset liikkeelle. Iän myötä kipu ja sairaudet vähentävät monen liikkumista”, Sarkomaa toteaa.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta liikuntaansa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen. Tuen avulla voidaan löytää ratkaisut sopivaan liikkumiseen sairaudesta ja kivuista huolimatta. Olennaista on se, että avun ja tuen saa nopeasti, ettei kipu kroonistu ja liikkumattomuus aiheuta peruuttamattomia vahinkoja.

Kotitalousvähennyksen laajentamisella kuntoutukseen voi olla monia säästövaikutuksia inhimillisen elämänlaadun edistämisen lisäksi. Ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisella voidaan siirtää laitoshoitoa.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.

”Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. joten ikääntyneiden henkilöiden terveyskeskuskäyntien väheneminen pienentää kuntien terveydenhuollon kustannuksia. Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä”, kansanedustaja muistuttaa.

Kotitalousvähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Ikäinstituutin tekemät tutkimukset osoittavat, että valitettavan harvat ikääntyneet liikkuvat suositusten mukaisesti. Väliinputoajia ovat varsinkin kotona asuvat heikkokuntoiset ikäihmiset. Fyysisesti aktiivinen arki tuo mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan lukuisista positiivista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja elämän laatuun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kelan valtuutetut ovat päättäneet tilata ulkoisen selvityksen Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankinnoista.

Kela hankkii asiakkailleen erilaisia avo- ja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja. Terapiapalveluiden hankinnat ovat yksi Kelan kuntoutuksen keskeinen tehtävä, ja niiden merkitys palveluiden käyttäjille on suuri. Kela kilpailutti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, koska osa nykyisistä sopimuksista päättyy vuoden lopussa.

– Päätöksen jälkeen on noussut esille runsaasti kysymyksiä palveluntuottajien määrästä sekä erityisosaamista edellyttävien palveluiden laadusta ja siitä, toteutuuko laatu varmasti eri asiakasryhmien kohdalla, kertoo Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Selvityksen tavoitteena on arvioida terapiapalveluhankintojen kokonaisprosessi sekä se, miten siinä on onnistuttu huomioimaan palveluiden käyttäjien tarpeet sekä turvaamaan palveluiden laatu ja saatavuus.

Selvityksen avulla halutaan myös arvioida, voidaanko palvelun laatu turvata entistä tiiviimmällä yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa.

– On syytä tarkastella, miten hankinnassa saadaan huomioitua laatu niin, että se palvelee eri asiakasryhmiä, Sarkomaa kuvaa.

Erityistä huomiota kiinnitetään prosessin eri vaiheissa tarvittavaan yhteistyöhön ja kommunikaatioon. Selvitykseltä odotetaan konkreettisia ehdotuksia Kelan toiminnan kehittämiseksi.

Kelan ylin johto on käynnistänyt myös sisäisen selvitystyön, jossa tarkastellaan Kelan hankintoja, kilpailutusten kehittämistarpeita ja lainsäädännön muutostarpeita.

Ulkoisen selvityksen tekijäksi on valittu BDO Audiator Oy. Selvityksen on määrä valmistua 5.3.2019 mennessä.

Lisätiedot:

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja ​
Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

***

Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle p. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
viestinta@kela.fi

Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmän puhelinpäivystys medialle p. 050 5517 960, arkisin klo 9–16

tilastot@kela.fi

Mediainfo on viikoittain ilmestyvä uutiskirje medialle.

Tilaa mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje

Viestinnän yhteystiedot verkossa

www.kela.fi/viestinta

TIEDOTE 18.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa täystyrmää varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) vaateet paluusta kokonaisvaltaiseen aluepolitiikkaan. Keskustan Keski-Pohjanmaan piirille puhunut varapuhemies Pekkarinen jyrähti istuvalle hallitukselle ja vaatii tekemään aluepolitiikassa suunnanmuutoksen.

”Asia on juuri päinvastoin. Juha Sipilän hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on tuottanut paljon hyvää, mutta hallitus ei ole riittävästi hyödyntänyt kaupunkipolitiikkaa. Hallituksen tulisi ryhtyä ripeästi toimiin kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Vastavalmistunut kaupunkipoliittinen ohjelma on askel oikeaan suuntaan mutta se ei vielä vastaa riittävästi kaupunkien kasvun tuomiin haasteisiin. Helsingin on saatava pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia mm. kouluihin ja päiväkoteihin”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on erityisen huolissaan siitä, että talouden kasvu on vaarassa sakata, kun osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

”Kaupunkipolitiikan on oltava seuraavan hallituksen kärkihanke. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia”, Sarkomaa huomauttaa.

Valtionhallinnon alueellistaminen on ollut kallista, vaikutuksiltaan heikkoa ja jopa vahingollista. Sarkomaa viittaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimieliseen raporttiin (TRO 4/2008 vp), jonka mukaan alueellistamistoimissa on ollut useita ongelmia ja myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä.

”On tietenkin selvää, että eri puolella Suomea tarvitaan lisää työpaikkoja, mutta ratkaisu ei löydy valtion hallinnon työpaikkojen ripottelemisesta ympäri maata. Painopiste on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa. Koko maan etu on hyvinvoiva pääkaupunkiseutu, sillä se koko maan kasvun veturi”, Sarkomaa sanoo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 17.11.
Julkaisuvapaa heti

Kynnys yrittää madaltuu jälleen eikä perheenjäsenen työttömyys enää tulevaisuudessa uhkaa koko yrityksen toimintakykyä. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen, jolla yrittäjän perheenjäsenen, jolla ei ole omistusta yrityksessä, asema työttömyysturvassa muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi. Esityksen mukaan yrittäjäksi katsomisen edellytyksenä on, että perheenjäsen olisi myös itse oltava yrityksen omistaja. Muussa tapauksessa perheenjäsen on juridisesti työntekijä. Kokoomuksen Sari Sarkomaa kokee uudistuksen erittäin tervetulleeksi.

”Erinomaista, että yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa parannetaan. Lakimuutosta on pitkään odotettu yrittäjäperheissä. Nykylaki on määritellyt ihmisen yrittäjäksi, jos hän työskentelee yrityksessä ja asuu samassa taloudessa yrittäjän kanssa. Muutos korjaa mittavan epäoikeudenmukaisuuden.”, Sarkomaa toteaa.

Muutos on johdonmukainen, sillä ei-omistavat perheenjäsenet katsotaan myös työlainsäädännössä ja eläkelainsäädännössä työntekijöiksi.

”Lakimuutoksen myötä perheyritysten ei tarvitse pelätä, että perheenjäsenen työttömyys kaataisi koko yritystoiminnan. Kynnys yrittää madaltuu entisestään ja saa uskaltaa huoletta rakastua yrittäjään”, Sarkomaa uskoo.

Sarkomaan mukaan kokoomus on tehnyt vahvaa ja pitkäjänteistä työtä koko hallituskauden ajan yrittäjyyden eteen. Eduskuntaryhmä lanseerasi puoluekokouksessa yrittäjyyskiertueen, joka on jatkoa vuoden 2014 kiertueelle. Kiertueen tapahtumia järjestettiin syksyn aikana ympäri Suomea, tarkoituksena kuulla yrittäjiä ja löytää uusia tekoja yrittäjyyden edistämiseksi.

”Kokoomuksen eduskuntaryhmä on syksyn aikana järjestänyt yrittäjäkiertueen, jossa kokoomuslaiset kansanedustajat ovat kiertäneet ympäri Suomea kuuntelemassa yrittäjiä. Meidän on tehtävä tähän maahan parhaimmat edellytykset yrittää, sillä työllisyysaste on saatava tulevalla eduskuntakaudella pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi yrittäjyyden esteiden poistaminen on tärkeässä osassa tässä, sillä uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin.” Sarkomaa päättää.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, puh. +358 505113033

Eduskunnan diabetesryhmä muistuttaa maailman diabetespäivänä 14.11., että diabeteksen hyvä hoito on yhteiskunnan ja tietysti kaikkien diabetesta sairastavien etu.

Diabeteksen hoitokäytäntöjä ja hoidon järjestämistä voidaan parantaa edullisestikin.

Esimerkiksi diabeetikon jalkojen tutkiminen vastaanotolla kerran vuodessa vie vain hetken, mutta jokainen estetty vakava jalkahaava tuottaa merkittävän kustannussäästön. Kuitenkin tuoreessa verkkokyselyssä kävi ilmi, että jalkojen terveydentila oli vuoden aikana tutkittu vain noin puolelta (52 %) kyselyyn vastanneista 792 henkilöstä jolla on diabetes. https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/ammattilaisen_pitaisi_tutkia_jalat_kerran_vuodessa_vain_puolet_tutkitaan.20931.news

Diabeteksen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle voidaan parhaiten hillitä hyvällä ja tehokkaalla diabeteksen hoidolla ja ehkäisyllä. Ajanmukaisen hoidon järjestämiseksi ja hoitotulosten parantamiseksi tyypin 1 diabeteksen hoito sekä vaativa tyypin 2 diabeteksen hoito tulee keskittää moniammatillisiin diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin.

Terveydenhuollon kilpailutuksessa on tärkeää, että palveluntuottajilla on kannustimia pyrkiä hyvään laatuun. Diabeteksessa hoidon laadulla on suora yhteys diabeteksen aiheuttamiin kustannuksiin, sillä huonosti hoidettu diabetes johtaa kalliisiin ja elämänlaatua heikentäviin lisäsairauksiin.

Diabeteksen hoito pitää järjestää kustannustehokkaasti, tasa-arvoisesti ja vertailukelpoisia laatukriteereitä käyttäen. Hyvän hoidon järjestämiseksi tarvitaan tietoa siitä, millaisia hoitotuloksia eri maakunnissa on saavutettu ja millaisin menetelmin. Järjestelmällinen diabeteksen hoidon laadun seuranta on välttämätöntä.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on koko yhteiskunnan asia. Elinympäristömme on muuttunut tyypin 2 diabetesta aiheuttavaksi, ja sen muuttamiseen terveyttä edistävämmäksi tarvitaan laajaa yhteistyötä. Terveellisten elintapojen tulisi olla kaikille kansalaisille mahdollisimman helppoja toteuttaa.
https://www.diabetes.fi/yhteiso/vaikuttaminen/vaalit

Hyvin hoidettu diabetes on aina halvin diabetes. Vielä parempaa ja kustannustehokkaampaa on ehkäistä diabetes silloin kun se on vain mahdollista.

Lisätiedot: eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa, p. 09 432 3033 tai 050 511 3033, sari.sarkomaa@eduskunta.fi.

Eduskunnassa on toiminut diabetesryhmä jo vuodesta 1997. Diabetesryhmän työskentely tukee diabeetikoiden hyvän hoidon edellytysten turvaamista sekä diabeetikoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Eduskunnan diabetesryhmän jäsenyys kestää vaalikauden ajan. Diabetesryhmään kutsutaan edustus kustakin eduskuntaryhmästä. Ryhmän puheenjohtaja on Sari Sarkomaa, kokoomus. Jäsenet: Katja Hänninen (varapuheenjohtaja), vasemmistoliitto, Outi Alanko-Kahiluoto, vihreät, Anneli Kiljunen, SDP, Sari Tanus, KD, Pekka Puska, keskusta, Mikaela Nylander, RKP, Pentti Oinonen, sininen tulevaisuus sekä Mira Hirvonen, sininen tulevaisuus, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija.

TIEDOTE 13.11.2018
Julkaisuvapaa heti 

Tällä viikolla eduskunnassa käsitellään oppositiopuolueiden varjobudjetteja. Kokoomuksen sivistysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat Sari Multala, Raija Vahasalo ja Sari Sarkomaa ihmettelevät sosiaalidemokraattien varjobudjetissa esitettyjä kustannusarvioita erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisen osalta. Uudistuksen hinnaksi ensimmäisenä vuonna on arvioitu 20 miljoonaa euroa.

Kansanedustaja Sari Multalan mielestä tämä on räikeää menojen aliarvioimista.

”Oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle ja maksuttomat oppimateriaalit ovat kallis paukku. En ymmärrä, millä laskentakaavalla demarit saisivat kaiken tämän tehtyä 20 miljoonalla. Esimerkiksi Kuntaliitto on laskelmissaan arvioinut, että pelkät oppimateriaalit maksaisivat 114 miljoonaa. Vaikka ensimmäisenä vuonna kustannuksia tulisikin vain syyslukukaudelta, saa mielikuvitus olla melkoisella laukalla tällaisia 20 miljoonan arvioita annettaessa”, Multala toteaa.

Edustajat tekevät myös yleisen huomion siitä, että SDP ylimitoittaa varjobudjetissaan tulot ja alimitoittaa menot. Ero on huomattava verrattuna myös muihin varjobudjetteihin. Vasemmistoliiton varjobudjetissa pelkän maksuttoman toisen asteen hintalapuksi arvioitiin 85 miljoonaa ja vihreiden versiossa 80 miljoonaa euroa.

”Tässä tehdään katteettomia lupauksia. Jälleen kerran Demarit olisivat rahoittamassa mittavia menolisäyksiään muun muassa Sitralta ja Suomen Pankilta sekä ylimitoittamalla harmaan talouden torjunnasta saatavat tulot. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn on välttämätöntä panostaa ja löytää uusia ratkaisuja, mutta myös menoarviot on silloin tehtävä huolella. Tyhjiä, mielikuvitusrahoitukselle perustuvia lupauksia on aivan turhaa ja vastuutonta antaa”, arvioi Raija Vahasalo.

Kokoomusedustajat suhtautuvat varauksella demarien esitykseen mekaanisesta oppivelvollisuuden pidentämisestä. Multala, Vahasalo ja Sarkomaa painottavat, liikenevät panostukset tarvitaan nyt varhaiskasvatukseen ja peruskouluun sekä lasten ja nuorten tukemiseen koko koulutien ajan. On pidettävä huoli siitä, etteivät nuoret jää yksin ja kaikki pysyvät mukana. Nyt näin ei tapahdu.

”Jokainen lapsi ja nuori on kohdattava yksilönä. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, eikä oppivelvollisuuden pidentäminen loppupäästä ole oikea lääke syrjäytymisongelmaan. Ongelmiin on puututtava mahdollisimman varhain, jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Lapset ja nuoret tarvitsevat entistä enemmän myös moniammatillista tukea. Sosiaali- ja koulutussektorien yhteistyö, päiväkotien ja koulujen tukipalveluiden kehittäminen sekä opintojen ohjaukseen panostaminen ovat tässä vaikuttavampia ja paremmin kohdentuvia keinoja”, toteaa Sari Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Multala, puh.+358 405317104

Raija Vahasalo, puh. +358 505113090

Sari Sarkomaa, puh. +358 505113033

 

Tiedote 9.11.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa rikoslain muutosta, jossa ensihoitotyötä tekevien pahoinpitelystä seuraisi rangaistus samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan. Kansanedustaja Sarkomaa on tänään jättänyt asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen. 

”Ensihoidon tehtävissä autetaan avun tarpeessa olevia hädänalaisia ihmisiä ja pelastetaan henkiä. On kohtuutonta, että heidän joutuessaan uhkailun ja väkivallan kohteeksi seurauksena on ainoastaan sakkoja. Ensihoitotyötä tekevän pahoinpitelystä rangaistaan tällä hetkellä pahoinpitelyrikoksena. Vastaavasti julkista valtaa käyttävän virkamiehen, kuten poliisin, väkivaltaisesta vastustamisesta seuraa neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta,” Sarkomaa toteaa.

Useissa maissa, kuten Iso-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa on toteutettu lakimuutos, joka kaksinkertaistaa pelastajia pahoinpitelevien tuomiot.

Uhkatilanteissa tärkeintä on välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Kuitenkin myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoidon ammatin yleisen arvostuksen ja kunnioituksen kannalta. Riittävät rangaistukset antaisivat viestin siitä, että väkivaltaa ensihoitajia kohtaan ei hyväksytä missään muodossa.

Rikoslain kiristystä ovat esittäneet Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Palomiesliitto ja Tehy.

Sarkomaa pitää myös liittojen esittämää laajemman kansallisen ensihoidon työturvallisuuden toimenpideohjelmaan tekemistä viisaana ehdotuksena.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 511 3033

TIEDOTE 7.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on tänään saanut valmiiksi sote-uudistuksen ensimmäisen käsitelyn. Seuraavaksi mietintöluonnokset maakuntalaista, valinnanvapauslaista ja tuottajalaista lähetetään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Tämän jälkeen käydään StV:ssä toinen, ratkaiseva käsittely, josta mietinnöt menevät eduskunnan täysistuntoon päätettäväksi. Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina Jaana Laitinen-Pesola ja Mia Laiho ovat tyytyväisiä valiokunnan saavuttamaan lopputulokseen.

”Sote otti ison askeleen eteenpäin. Olemme valiokunnassa arvioineet huolellisesti sote-lakien laajan kokonaisuuden ja yksityiskohdat. Uudistuksen peruspilarit eivät muuttuneet. Valinnanvapaus toteutuu laajana perustason terveyspalveluissa ja erikoissairaanhoidossa soveltuvin osin, aivan kuten hallituksen esityksessä on tarkoitettukin. Seuraavaksi perustuslakivaliokunta arvioi muutoksemme”, summaa kokoomuksessa sosiaali- ja terveysvaliokunnasta vastaava edustaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaa iloitsee valinnanvapauden etenemisestä.

”Valinnanvapaus on inhimillinen tapa uudistaa sote-palvelut ja mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta. Tärkeintä on, että valinnanvapaus vahvistaa ihmisten yhdenvertaista pääsyä peruspalveluihin. Se on ketterä tapa vauhdittaa palveluiden laadun kehittämistä ihmisten näkökulmasta”, Sarkomaa kuvailee.

Perustuslakivaliokunta edellytti lakeihin muutoksia, jotta uudistusta voidaan viedä eteenpäin.

”Perustuslakivaliokunta totesi kesällä antamassaan lausunnossa, että lakiesityksiin on tehtävä eduskuntakäsittelyssä joitakin muutoksia. Nämä muutokset on nyt tehty. Uudistuksen perustat - valinnanvapaus ja laajemmat palveluiden järjestäjät- toteutuvat hallituksen alkuperäisen esityksen mukaisesti”, toteaa kansanedustaja Sari Raassina.

”Valinnanvapauden toteutuminen laajasti peruspalveluissa on äärimmäisen tärkeää. Se, että ihminen saa itse valita oman palveluntuottajansa rahapussin paksuudesta riippumatta parantaa hoitoon pääsyä. Palveluntuottajien välinen kilpailu on omiaan parantamaan myös palvelun laatua”, toteaa kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola.

Valinnanvapaus parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asemaa.

”Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton ansiosta esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluissa ihmiset eivät ole enää kilpailutusten armoilla. Ihminen saa itse valita, mistä palvelunsa hankkii. Tämä on iso ja tarpeellinen muutos”, toteaa kansanedustaja Mia Laiho.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
+358 505113033

Sari Raassina
+358 505232808

Jaana Laitinen-Pesola
+358 405951772

Mia Laiho
+358 504336461