Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 17.2.2018

Lausunnolla oleva eläinsuojelulakiluonnos on kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaalle pettymys. Hän vaatii, että lakiluonnokseen jääneet kipupisteet on korjattava ennen kun laki tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Sarkomaan mukaan esimerkiksi parsinavetoista ja porsimishäkeistä tulisi luopua siirtymäkauden jälkeen.

"Uudistettavan eläinsuojelulain ensisijaisena tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Se edellyttää eläinten mahdollisuutta olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen sekä eläinsuojeluvalvonnan tehostamista. Niin ikään eläinten jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa on turvattava, ja kivunlievitystä on vaadittava kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä. Eläinsuojeluvalvontaviranomaisten pätevyys on määritettävä laissa, sillä maakunta viranomaisena ei riitä turvaamaan eläinsuojeluvalvonnan toteutumista", Sarkomaa listaa lakiluonnoksen puutteita.

Sarkomaan mukaan lakiluonnoksessa on myös merkittäviä ja välttämättömiä edistysaskelia. Esimerkiksi eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta vaaditaan jatkossa poikkeuksetta. Lisäksi piikki- ja sähköpannat kielletään.

Sarkomaan mukaan palaute lakiluonnoksesta on viisasta ja välttämätöntä kuulla tarkkaan ja tehdä eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömät korjaukset vastuuministerin, keskustan Jari Lepän johdolla. Lakiin jääneet puutteet on hänen mukaansa korjattava niin, että se turvaa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun edistyksellisesti pitkälle tulevaisuuteen.

"Eläinten hyvinvoinnin ja suojelun puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. Siksi eläinsuojelulain uudistaminen on välttämättömyys. Eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen. Tätä lakia on valmisteltu seitsemän vuotta. On tärkeää, että nykyinen eduskunta ehtii käsitellä eläinsuojelulain huolella", Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa piti lauantaina kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron Eläinten ääni-mielenosoituksessa Helsingissä. Tilaisuuden järjestivät Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry, Sey (Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto), Oikeutta eläimille ja Animalia.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

p. 050 511 3033

TIEDOTE 13.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Hallituspuolueiden puheenjohtajien trion päätös perua perhevapaauudistus on mittava pettymys. Luovuttaminen perheiden pitkään odottaman uudistuksen tekemisessä ei ollut Kokoomuksen tahto. Kokoomus olisi ollut valmis jatkamaan työtä, etsimään yhdessä luovia ratkaisuja ja ponnistelemaan työllisyyden ja tasa-arvon sekä perheiden hyvän arjen puolesta.

Uudistuksen keskeytyminen on takaisku myös hallituksen työllisyystavoitteille, sekä tasa-arvo- ja perhemyönteiselle politiikalle. Kokoomukselle tärkeää oli työllisyysvaikutusten lisäksi edistää perhe-elämän tasa-arvoa, lisätä isien osuutta perhevapaista ja edesauttaa positiivista asennemuutosta perhe-elämän rooleihin liittyen.

Nykyinen vanhempainvapaajärjestelmä kohtelee eriarvoisesti erilaisia perheitä. Kokoomus haluaa modernisoida perhevapaat   vastaamaan monimuotoisten perheiden, kuten adoptio-, yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheiden, tarpeisiin.

"Suomi tarvitsee perhevapaiden kokonaisuudistusta. Kaikki mahdolliset keinot rakenteellisen työttömyyden kitkemiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi olisi nyt käytettävä. Kuten viikonloppuna totesin, hallituksen asettamat reunaehdot eivät ole mahdottomat. Tällä pohjalla olisi ollut mahdollista saada aikaan vaikutuksiltaan hyvä perhevapaauudistus", Sarkomaa toteaa.

Perhevapaat jakautuvat Suomessa hyvin epätasaisesti äitien ja isien kesken. Naiset pitävät valtaosan perhevapaista, ja pienten lasten äitien työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita jäljessä. Tähän epäsuhtaan uudistus olisi tuonut helpotusta. Se olisi kannustanut äitejä töihin ja lisännyt varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Sarkomaa korostaa, että työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit.

"Nyt tämä tasa-arvoteko jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Kokoomuksesta tämä ei ainakaan tule jäämään kiinni", Sarkomaa summaa.

Perhevapaauudistus on kokoomukselle tärkeä tavoite. Sarkomaa pitää vähimmäisvaatimuksena sitä, että uudistuksen toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Sarkomaa toistaa myös eduskuntakauden alussa tekemänsä ehdotuksen perustaa perhevapaita työstämään parlamentaarinen työryhmä, jossa myös työmarkkinajärjestöt olisivat mukana. Se on laiha lohtu mutta eteenpäin on mentävä. Hän painottaa, että kokoomus on valmis jatkamaan perheiden hyvinvoinnin, työllisyyden ja tasa-arvon linjalla. Peruuttamispäätös ei poista sitä tosiasiaa, että perhevapaajärjestelmämme tarvitsee muutosta.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

TIEDOTE 10.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Perhevapaauudistus on yksi tämän hallituksen suurimmista tasa-arvouudistuksista. Kokoomuksen kansaedustaja Sari Sarkomaa painottaa, että kokoomus ei missään nimessä halua pysäyttää uudistusta. Keskustan eduskuntaryhmän mukaan uudistus pitäisi jättää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

"Perhevapaauudistusta tarvitaan. Uudistuksessa on kyse ennen kaikkea tasa-arvosta, työllisyydestä ja perheiden edusta. Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja saavutettavissa. Hallitus on asettanut uudistukselle selkeät reunahehdot, joiden puitteissa se voidaan toteuttaa. Hallituksella ei ole varaa kaataa näin merkittävää uudistusta", Sarkomaa toteaa.

Perhevapaiden uudistamisen lisäksi tarvitaan perhe-elämän rooleihin liittyvää asennemuutosta. Sitä ei Sarkomaan mukaan synny, ellei tehdä aidosti uudistavaa ja tasa-arvoon ohjaavaa politiikkaa. Samalla keskustan halu viivyttää perhevapaauudistusta seuraavalle hallituskaudelle ihmetyttää.

"Perhemyönteistä politiikkaa olisi viedä erittäin laajaa kannatusta nauttiva uudistus maaliin. Täytyy pitää mielessä ne tärkeät syyt, jonka vuoksi koko uudistusta tehdään. Suomessa pienten lasten äitien työllisyysaste on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhaisella tasolla ja perhevapaat jakautuvat selvästi epätasa-arvoisemmin. Meidän on kannustettava äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin."

Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) perjantaina ilmoitti perhevapaauudistuksen kaatamisesta, nousi keskusteluun hurjiakin väitteitä neuvotellun mallin vaikutuksista. Sarkomaa haluaa muistuttaa, ettei neuvotteluissa oltu vielä päästy siihen saakka, että pöydällä olisi ollut yksi lopullinen malli.

"On totta, että hallituksen uudistukselle asettama raami on tiukka, mutta mahdottomaksi sitä ei voi väittää. Uskon, että vaikutuksiltaan hyvä malli on saavutettavissa vielä tällä hallituskaudella. Suomalaiset perheet ansaitsevat tasa-arvoa, työtä ja lapset pääsyä varhaiskasvatukseen. Tätä meidän on nyt yhdessä edistettävä, kuten hallitus syksyllä yhdessä sopi", Sarkomaa päättää.

Lisätiedot

Sari Sarkomaa +358 50 5113033

TIEDOTE 3.2.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on tehnyt. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta ensisijaisesti toivovan, että tästä saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu.

"EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun", Sarkomaa toteaa.

Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja.

Sarkomaan mielestä hallituksen on kiristettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Hän alleviivaa, että muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla.

"Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Ongelma on paikoitellen erittäin hankala ja aiheuttaa lukuisia erilaisia sosiaalisia, ekonomisia ja ekologisia haittavaikutuksia. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa, ettei mikromuovin läheskään kaikkia vaikutuksia tunneta vielä riittävän hyvin.

"Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin", hän sanoo.

Sarkomaan mukaan roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä.

"Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia", Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

TIEDOTE 20.1.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirrettäisiin valinnanvapauden piiriin.

"Kelan järjestämän vammaisten tulkkauspalveluun liittyvät huolet osoittavat, että hankintakilpailu istuu huonosti tämän tyyppisen palvelun kilpailuttamiseen. Mielestäni on järkevää muuttaa lakia siten, että tulkkauspalveluiden tuottajat voidaan valita rekisteröitymismenettelyllä julkisen tarjouskilpailun sijaan. Tällöin tulkkauspalvelut voisivat olla valinnanvapauden piirissä."

"Tämä tarkoittaa sitä, että kelan asettamien kriteereiden mukaiset tulkkauspalvelun tuottajat olisivat palvelun käyttäjien itsensä valittavissa. Tästä on tullut vahva viesti ja toive tulkkipalveluiden käyttäjiltä ja järjestökentältä.", Sarkomaa kertoo.

Tulkkauspalvelusta on tullut Kelan viimeisimmän kilpailutuksen jälkeen poikkeuksellisen paljon palautetta. Palautetta on tullut roppakaupalla eduskuntaan koko sen ajan, kun se on ollut Kelan tehtävänä vuodesta 2010. Tulkkauspalvelu on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta olennaisen tärkeä.

Sarkomaa on ehdottanut tulkkauspalveluiden siirtämistä valinnanvapauden piiriin ensimmäisen kerran 21.10.2017 Kuuloliiton liittokokouksessa puhuessaan.

Sarkomaa on kannustanut Kelaa lisäämään avoimuutta ja vauhdittamaan toimia, joissa ihmisen vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan.

"On viisasta, että kelaan tulee tulkkauspalveluihin asiakasraadit, joissa on eri asiakasjärjestöjen edustus.", Sarkomaa päättää

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 50 5113033

TIEDOTE

16.1.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat täystyrmäävät Pekkarisen puheet siitä, että kaupunkipolitiikkaa ei saisi tehdä. Asia on juuri päinvastoin. Suomi nousee vain viisaalla ja vahvalla panostuksella kaupunkeihin, jotka ovat koko maan kasvun vetureita. Pekkarinen esitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 15.1.2018, että liikenteen, koulutuksen ja tutkimuksen resurssien entistä suurempi keskittäminen maan ­sisällä pääkaupunkiseudulle ei ole kenenkään etu. Mielipiteet ovat jatkoa Pekkarisen viime syksyn budjettiriiheen yhteydessä esittämiin toimenpiteisiin, joilla estettäisiin väestön keskittymistä erityisesti Uudellemaalle ja Helsinkiin.

"Suomen talous voidaan saada rakenteellisesti kestävälle tasolle vahvalla kaupunkipolitiikalla. Aluetaloudellisten tutkimusten perusteella tiedetään, että kaupungistumisen, talouskasvun ja tuottavuuden välillä on positiivinen yhteys. Kasvua syntyy juuri korkeakoulukaupungeissa, jotka vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa ja kansainvälisiä osaajia. Pekkarisen kannanottoa lukiessa on pakkoa kysyä, onko kaupunkipolitiikka todellakin niin vastenmielistä, että ennemmin jarrutetaan kasvua kuin tehdään koko maata hyödyttävää kaupunkipolitiikkaa?", kokoomusedustajat toteavat.

Kokoomusedustajat katsovat, että hallituksen tulisi ryhtyä ripeästi toimiin kaupunkipolitiikan täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Yksi askel on antaa kaupunkipoliittinen selonteko, jota kokoomuskaksikko on toistuvasti ehdottanut. Kaupunkipolitiikka on jäänyt vielä osin hallitukselta hyödyntämättömäksi voimavaraksi ja selonteko olisikin keino läpivalaista metropolialueen sekä suurimpien kaupunkien merkitys. Edustajat ovat erityisen huolissaan siitä, että kasvu on vaarassa sakata, kun osaavaa työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Siksi osaamiseen ja sen uudistamiseen pitää erityisesti panostaa siellä, missä on työvoiman tarvetta.

Työ- ja elinkeinoministeriön ministerit ovat ehtineet näyttämään kokoomusedustajien ehdotukselle vihreää valoa. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa ja aluekehitystä.

"Pekkarisen mielipiteet ovat täysin ristiriidassa tutkimusten, hallitusohjelman ja jopa oman puolueen ministerien linjausten kanssa. Ei kai Pekkarinen peruuttele aiempia puheita, joissa on näytetty jo vihreää valoa kaupunkipolitiikan vahvistamiselle?", kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Outi Mäkelä

09 432 3181

Sari Sarkomaa

09 432 3033

TIEDOTE 9.1.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että vaikka Suomen talous kasvaa nyt muita Pohjoismaita nopeammin, laahaa työllisyysasteemme reippaasti muita jäljessä. Ilman tuntuvaa työllisyysasteen nousua hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus ei ole kestävällä pohjalla. Sarkomaan mukaan työttömyys on ihmisen viheliäisempiä vihollisia, jonka taltuttaminen on politiikan ydintehtäviä. Siihen ei ole yhtä lääkettä mutta selvää on, että työnteon pitää olla nykyistä kannattavampaa. Työttömyysturvan aktiivimalli on askel oikeaan suuntaan, mutta uudistuksia pitää jatkaa.

Aktiivimalli kannustaa lyhytaikaisenkin työn vastaanottamiseen. Työtön työnhakija voi muun muassa opiskella aiempaa helpommin, ja yrittäjyyttä voi kokeilla samanaikaisesti työttömänä neljän kuukauden ajan menettämättä työttömyysturvaa. Se, että lyhyenkin työkeikan vastaanottamisesta tulee nykyistä kannattavampaa, on kaikkien etu.  Sarkomaan mukaan on ripeästi jatkettava uudistamistyötä sosiaaliturvaviidakon ihmisten arjelle aiheuttamien harmin kitkemiseksi. Seuraavat askeleet ovat tukiin ja yrittäjyyteen liittyvän byrokratian vähentäminen ja tulojen reaaliaikaisen seurannan aloittaminen.

"Kansallisen tulorekisterin on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Reaaliaikainen tulojen seuranta vähentää paperisotaa ja byrokratiaa. Tulorekisteri mahdollistaa myös sen, ettei viivettä sovitellun päivärahan maksuun osa-aikatöitä tekevälle enää tule, kun tiedot ansio- ja yrittäjätuloista kirjautuvat suoraan tulorekisteriin ja työttömyyskassojen tietoon. Tämä on suuri ja välttämätön uudistus", Sarkomaa toteaa.

Suomen työllisyysaste ei nouse riittävästi ilman lisäuudistuksia. TE-palveluiden resurssit ja riittävyys on turvattava. Työllistyminen ei saa jäädä ainakaan palveluiden tasosta kiinni.

"Kun aktiivimalli on vuoden alussa astunut voimaan, on sen vaikutuksia ja erityisesti työllisyyttä edistävien palveluiden riittävyyttä seurattava tarkasti, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tekemässämme lausumassa edellytimme", Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan myös tarve sosiaaliturvan kokonaisuudisukselle on valtava. Uudistuksen läpivieminen on seuraavan eduskuntakauden keskeisiä tehtäviä.

"Tulevaisuudessa koko sosiaalietuusjärjestelmämme kulmakivi tulee olemaan se, että tiedot tuloista ovat saatavilla reaaliaikaisesti. Tämä tekee työn ja turvan yhdistämisestä nykyistä merkittävästi joustavampaa. Työmarkkinoiden muutos ja työurien sirpaloituminen vaativat muutosta myös sosiaaliturvan toimintalogiikalta. Tarvitsemme sosiaaliturvan, joka kannustaa kaikissa tilanteissa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tunnistaa erilaisia tarpeita ja elämäntilanteita. Järjestelmä itsessään ei saa ylläpitää työttömyyttä", Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kannustaa hallitusta työttömyysturvan rohkeaan uudistamiseen.

"Nyt kun talous kasvaa ja tilanne on otollinen, on tehtävä työllisyysastetta parantavia ja ihmisten toimeentuloa edistäviä sekä köyhyyttä vähentäviä uudistuksia. Muuten jäämme jälkeen tulevaisuudessakin ja siihen meillä ei ole yksinkertaisesti varaa", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

+358 50 5113033

TIEDOTE 20.12.2017

Julkaisuvapaa heti

Hallitus on tänään keskiviikkona täsmentänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valinnanvapauslain luonnosta. Hallitus on sopinut täsmennyksistä lausuntokierrokselta saadun palautteen ja asiantuntijalausuntojen pohjalta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää saavutettua ratkaisua hyvänä.

"Hallitus on sovitun mukaisesti päätynyt ratkaisuun, jossa valinnanvapaus toteutuu pääsääntönä perustasolla ja erikoistasolla soveltuvin osin. Kokoomus ei olisi missään olosuhteissa hyväksynyt esitystä, joka olisi voinut vaarantaa erikoissairaanhoidon palvelujen toteutumisen. Hienoa, että hallitus teki lakiin tärkeät muutokset", Sarkomaa toteaa.

Lakia täsmennettiin asiakassetelin velvoittavuuden osalta erikoissairaanhoidossa. Sarkomaa pitää erityisesti hoitotakuun vahvistamista hyvänä muutoksena. Maakunnan on tulevaisuudessa myönnettävä asiakasseteli maakunnan tuottamisvastuulle kuuluvissa palveluissa silloin, jos asiakas ei muuten saa maakunnan liikelaitokselta palvelua hoitotakuun kuuden kuukauden määräaikaan mennessä.

"Hoitotakuun vahvistaminen on hyvä tapa toteuttaa valinnanvapautta erikoistason palveluissa ilman, että erikoissairaanhoidon korkea taso vaarantuu. Hoitotakuun vahvistaminen sujuvoittaa hoitoon pääsyä ja kannustaa julkista sektoria noudattamaan lakiin säädettyä hoitotakuuta", sanoo Sarkomaa

Valinnanvapauslain lausuntokierros päättyi perjantaina 15.12. Hallitus on sopinut, että erikoissairaanhoidon lisäksi jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota ihmisten palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamiseen sekä eri palveluntuottajien osaoptimoinnin estämiseen. Sarkomaa painottaa, että tehdyt muutokset tukevat valinnanvapauden sekä palvelujen laadun ja saatavuuden parempaa toteutumista.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Tiedote 18.12.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa ovat tyytyväisiä siihen, että kokoomuksen tavoite lisätä kulttuurin ja koulutuksen määrärahoja eduskunnassa käydyissä valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmien neuvotteluissa toteutui. Lopputuloksena kokoomukselle tärkeät kulttuuritavoitteet etenevät.

"Ensi vuonna taiteilijoiden toimeentuloa helpottavan taiteilija-allianssin selvitystyöhön myönnetään eduskunnan toimesta erillinen 50 000 euron määräraha. Tämän lisäksi eduskunta päätti myöntää 250 000 euroa taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilun jatkamiseen.  On todella hienoa, että suomalainen kulttuuriala saa nämä ansaitsemansa määrärahat. Esimerkiksi allianssimalliin voitaisiin ottaa mallia Ruotsista ja helpottaa taiteilijoiden sirpaleista toimeentuloa. Allianssimalli tulee saada pilotointivaiheeseen mahdollisimman nopeasti." , Lauslahti ja Sarkomaa  toteavat.

Eduskunta lisää hallituksen budjettiesitykseen 950 000 euroa kulttuuriviennin edistämiseen. edustajat iloitsevat panostuksesta suomalaisen kulttuurin levikin edistämiseen.

"On hienoa, että kulttuurivientiin saatiin lisärahaa. Viennin kannalta olennaista on, että suomalaiset taiteilijat ja kulttuuritoimijat ovat kansainvälisesti verkottuneita ja läsnä halutuilla kohdemarkkinoilla. Suomessa vientipotentiaalia ei taiteen ja kulttuurin alalla olla saatu hyödynnettyä tarpeeksi. Määrärahalisäys auttaa kotimaisia taiteilijoita brändäämään ja markkinoimaan itseään kansainvälisillä markkinoilla.", kokoomusedustajat summaavat.

Ensi vuonna myös museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitukseen tarkoitettu valtionosuusjärjestelmä uudistuu. Uusi rahoitusmalli kokoaa nykyiset valtionosuudet, niihin liittyvät avustukset sekä harkinnanvaraiset toiminta-avustukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Lauslahden ja Sarkomaan mielestä tämä on askel oikeaan suuntaan.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti

050 512 2380

Sari Sarkomaa

050 511 3033