Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 25.8.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho, Kari Tolvanen ja Sari Sarkomaa vaativat, että Pelastuskoulu järjestää jatkossakin koulutusta Helsingissä. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyvät päätöksen myötä Kuopioon.

Nykyisin koulutusta järjestetään sekä Kuopiossa että Helsingissä. Helsingin oma Pelastuskoulu kouluttaa pelastajia koko Uudenmaan tarpeisiin. Helsingissä koulutetut pelastajat ovat voineet pätevöityä myös lähihoitajaksi sote-oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Kuopiossa näin ei ole ollut. On ensiarvoisen tärkeää, että onnettomuuspaikalla pelastajalla on monipuolinen koulutus. Lisäksi suuronnettomuuksissa on välttämätöntä, että pelastaja pystyy toimimaan tilanteen mukaan ammattitaitoisesti sekä palomiehenä että ensihoitajana. Suunnitelman mukaan Helsingissä valmistuisi viimeinen kurssi vuonna 2020.

”Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueen erityispiirteitä. Uudeltamaalta löytyy ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa”, kokoomusedustajat toteavat.

Kansanedustajat katsovat, että koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa Helsingissä lisääntyvän väestön myötä. Myös pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaiset ovat ilmaisseet kritiikkiä koulutuksen siirtämistä kohtaan. Hallinnon siirtämiselle edustajat eivät puolestaan näe esteitä.

”Uudellamaalla on reilut 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, joka saattaisi murentua siirron yhteydessä. Toimivaa kokonaisuutta ei ole mielekästä rikkoa”, kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Mia Laiho
050 433 6461

Kari Tolvanen
09 432 3182

Sari Sarkomaa
09 432 3033

TIEDOTE 21.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Mia Laiho vakuuttavat, että järjestöjen asema huomioidaan osana sote- ja maakuntauudistusta. Järjestöistä on kantautunut huoli toiminnan jatkuvuudesta ja rahoituksesta. Tähän asti kunnat ovat edistäneet järjestöjen toimintaedellytyksiä tarjoamalla tiloja, ostamalla palveluita ja jakamalla avustuksia. Edustajien mukaan kuntien on viisasta jatkaa järjestöjen tukemista ja luoda yhdessä maakuntien kanssa nykyistäkin vaikuttavammat yhteistyömuodot järjestöille.

Edustajat vakuuttavat, että maakunnille kirjataan lakiin velvoite tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja rahoittaa niiden toimintaa.

"Sote-lakipaketista puuttui riittävät kirjaukset maakuntien velvollisuudesta yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Kokoomus pitää välttämättömänä, että eduskunnassa tästä on hallitusryhmillä vahva yhteinen näkemys. Olen tyytyväinen, että lakiin saadaan tarvittava korjaus", Sarkomaa toteaa.

Maakunnan rahoituksessa hyvinvoinnin edistämiseen on esitetty osoitettavaksi noin prosentti. Kokoomusedustajien mukaan rahoitusmalli ja maakuntien sekä tietenkin myös kuntien kannusteet edistää terveyttä- ja hyvinvointia on uuteen soteen rakennettava huolella. Sote-uudistuksen ytimeen on nostettava nykyistä vaikuttavampien ennaltaehkäisevien toimintatapojen luominen kuntien maakuntien järjestöjen sekä muiden toimijoiden kesken. Uudistus on hyvä mahdollisuus ryhtyä tekemään asioita paremmin.

"Ilman elinvoimaista ja monimuotoista järjestökenttää eivät sote-uudistuksen tavoitteet toteudu. Uudistuksessa järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on myös linjakasta hallitusohjelman toteuttamista. Olin mukana hallitusneuvotteluissa, joissa hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite vertaistuen ja ihmisten osallisuuden vahvistamisesta. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla", Sarkomaa perustelee.

"Meillä ei ole varaa menettää vuosien varrella rakennettuja arvokkaita toimintamalleja, jotka ovat asiakkaiden ja omaisten näkökulmasta ensiarvoisen tärkeitä ja tukevat ihmisten selviytymistä arjessa. Matalalla kynnyksellä toimivien järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoistyöntekijöiden avulla pystymme saamaan turvaverkon ulottuville myös heitä, jotka muuten eivät hakeutuisi palveluihin ja hoitoon”, tarkentaa Mia Laiho.

"Järjestöt ovat herkkiä havaitsemaan ruohonjuuritasolla ihmisten tarpeet ja ketteriä luomaan uusia tapoja auttaa ihmisiä. Ilman järjestöjä moni hyvinvointiyhteiskunnan osa olisi jäänyt keksimättä ja kehittymättä. Vapaaehtoistyötä on vahvistettava, eikä heikennettävä. Kuntoutukusen vertaistuki, nuorten turvatalo ja lukuisat muut toimivat mallit parantavat suomalaisten hyvinvointia. Meidän on varmistettava, että pykälät ja rahoitusmalli ovat sellaisia, että järjestöjen toimintaedellytykset ovat riittävät", kokoomusedustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

09 432 3033

Mia Laiho

050-4336461

TIEDOTE 18.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan merentutkimuksen tilasta. Hänen mukaansa on pakko kysyä, onko ministeri Kimmo Tiilikaisen vastuuhallinnonalalla, ympäristöministeriössä priorisoitu voimavarat oikein, jos merentutkimus on lähes jäissä.

”Esimerkiksi Suomenlahden sekä Saaristomeren ulkosaariston tilaa kartoittava rannikkoseuranta on jo päätetty lopettaa. Samaan aikaan kuuma kesä muutti Itämeren vihreäksi sinileväpuuroksi. Tutkijoiden mukaan merentutkimus on vaakalaudalla.”

Sarkomaa on toistuvasti kirittänyt Tiilikaista Itämeren suojeluasioissa ja esittänyt vahvan huolen Itämeren tutkimusmäärärahavajeesta.

”Ymmärrän, että ympäristöministeriön kehys on tiukka mutta tutkimuksesta tinkiminen vasta kalliiksi tuleekin. On välttämätöntä priorisoida toimia, joilla turvataan Itämeren tilan seurannan ja tutkimuksen voimavarat.”

Merentutkimuksella saadaan arvokasta tietoa Itämeren tilasta ja sen muutoksista. Se on tärkeää niin ilmaston, luonnonvarojen suojelun kuin merenkulun turvallisuudenkin kannalta.

”On hälyttävää, että Itämeri-tutkimuksen merentutkimusalus Arandan käyttömahdollisuuksista mittavan remontin jälkeen ei ole takuita.”

Sarkomaa pitää mainiona, että Valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä ministerit Kimmo Tiilikainen, Jari Leppä ja Kai Mykkanen valmistelevat ehdotuksen lisätoimista Itämeren suojeluun. Päätöksiä on tarkoitus tehdä budjettiriihessä.

”Osana tätä valmistelua on syytä valtion talousarviokehyksen puitteissa priorisoida toimia ja varmistaa Itämeren tutkimuksen jatkuminen. Itämeri pelastetaan vain tutkittuun tietoon perustuvilla vaikuttavalla toimilla”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

 

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

 

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

 

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

 

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

 

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

 

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

 

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

 

Lisätietoja

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

Tiedote 15.08.2018

Julkaisuvapaa heti

 

 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus etsii budjettiriihessä lisävoimavaroja yliopistotasoiseen terveydenhuollon tutkimukseen.

”Pidän vakavana, että jo ennestään pienestä määrärahasta puuttuu siihen eduskunnan viime vuonna tekemä 6 miljoonan euron korotus. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrälisäys oli välttämätön”, Sarkomaa toteaa.

”Viime vuonna käsitelessämme tämän vuoden budjettia sovimme hallituspuolueiden kesken määrärahalisäyksistä yliopistotasoiseen sote- tutkimukseen.”

Korotus tehtiin Kokoomuksen aloitteesta, Sarkomaan toimiessa valtiovarainvaliokunnassa kokoomusryhmän neuvottelijana.

”Sovittu 6 miljoonan euron lisäys nosti  hallituksen budjettiesitykseen sisältyneen määrärahan 21 miljoonaan euroon. Lisäys tehtiin, koska 15 me on niin pieni summa, että koko yliopistotasoista tutkimuksen tukijärjestelmä voi olla vaarassa murentua.”

Yliopistollisen terveydenhuollon tutkimuksen määräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määrä raha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesityksessä määrärahaesitys olisi tästä enää vain neljäsosa eli 15 milj. euroa. Tutkimusrahoituksen matala taso vaarantaa vakavasti terveydenhuoltomme kehittymisen.

”On kansanterveydellisesti ja taloudellisesti viisasta panostaa tutkimukseen. Se on ainoa tapa löytää vaikuttavat keinot hoitaa ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomi on pitkään ollut esimerkiksi syöpähoidoissa maailman kärkeä. Nyt kliinisen lääketieteen taso on vaarassa heikentyä, mihin merkittävänä syynä on julkisen tutkimusrahoituksen väheneminen”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa vauhdittaa ministeriöiden työtä etsiä uudistuvan sosiaali-ja terveydenhuoltoon sopivat ratkaisut, joilla turvataan niin terveydenhuollon, hoitotyön ja sosiaalihuollon tutkimuksen rahoitus.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113 033

 

TIEDOTE 8.8.2018

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus tekee budjettiriihessä esityksiä Itämeren suojelutoimien vahvistamiseksi.

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. Suomen maatalous on Saaristomeren liepeillä erityinen häpeätahra ja pahin päästölähde johtuen fosforivalumista. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että budjettiriihen Itämeren pelastuspakettiin sisällytetään toimia, joilla vauhditetaan kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemiseksi ja puretaan Saaristomeren lantapommia.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on tutkimuksissa todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Sarkomaa on toistuvasti kiristänyt toimia kipsin käytön vauhdittamista Itämeren pelastamiseksi.

”Budjettiriihessä on sovittava myös toimista, joilla puretaan Saaristomerta sairastuttavaa ”lantapommia”. Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus, mutta yhtä lailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän erityisesti Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia”, vaatii Sarkomaa.

Vakava tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.

”Rahaa on löydettävä uudelleen kohdentamalla ja pohdittava myös lisävoimavaroja. Budjettikuri on pidettävä tiukalla, mutta Itämeri eikä varsinkaan Saaristomeri voi odottaa. Itämerensuojelu on myös nostettava seuraavan hallituksen ympäristöpolitiikan vahvaksi painopisteiksi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 6.7.2018

Julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää täysin välttämättömänä, että Kelan kilpailuttamat taksit toimivat ensi viikosta alkaen häiriöttä, kuten Kela on luvannut. Sarkomaa muistuttaa, että Kelan toimivan johdon tehtävä on viime kädessä varmistaa Kelan korvaaminen taksimatkojen saatavuus ja laatu.

”Kelan korvaamat ja kilpailuttamat kuljetukset on laitettava  toimimaan. Ihmisten on saatava lakisääteiset kuljetukset. Minulla on kova huoli niistä ihmisistä, jotka ovat joutuneet elämään epävarmuudessa ja odottamaan kyytiä esimerkiksi dialyysiin tai syöpähoitoon. On aivan välttämätöntä, että ihmiset voivat luottaa heille tärkeän kuljetuspalvelun toimivan. Tässä ei saa olla epävarmuutta”, Sarkomaa painottaa.

On Kelan tehtävä varmistaa, että kilpailutetut kuljetuspalvelun tuottajat pystyvät turvaamaan palvelun saatavuuden. Jos ongelmat eivät korjaudu, voi Kela asettaa yrityksille myös sanktioita. Sarkomaan saaman tiedon mukaan palveluntuottajat ovat ryhtyneet viipymättä toimiin puutteiden korjaamiseksi.

”Saamani tiedon mukaan suurin ongelma on ollut puhelinpalvelun ruuhkautuminen ja viiveet autojen uusien laitteiden asentamisessa. On ollut hyvä ja välttämätöntä, että on Kela ryhtynyt viipymättä toimiin palveluntuottajien kanssa ongelmien korjaamiseksi ja tiedottanut laajasti asian etenemisestä.”

”Pyynnöstäni Kelan valtuutetut ovat saaneet heinäkuun alussa alkaneesta uudesta järjestelmän ongelmista ja niiden korjaamisesta ajankohtaista tietoa. Viesti Kelaan ollut selvä: asia on saatava kuntoon viipymättä.

Sarkomaa toteaa, että valtuutetut saavat kattavan selvityksen ongelmiin johtaneista syistä seuraavaan kokoukseensa, jossa asia analysoidaan perinpohjaisesti.

”Tämän pohjalta valtuutetut pohtivat mahdollisia toimia. Esimerkiksi mitä Kela ja muut tahot olisivat voineet tehdä paremmin. Uudistusten analysointi on tärkeää, opiksi on aina otettava ja ongelmat korjattava viipymättä.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
+358 505113033

TIEDOTE 30.6.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok.) pitää välttämättömänä, että perheiden todellisuudesta ja arjesta perässä laahaava perhepolitiikka päivitetään.

”Kokoomuksen tavoitteena on lapsi- ja perheystävällinen suomi. Sen kivijalka on se, että tunnistetaan ja tunnistetaan erilaiset perheet ja niiden yhdenvertaisuus.  Se on ennen kaikkea lasten etu”, Sarkomaa toteaa.

Yksinhuoltajat, ero- ja uusioperheet sekä sateenkaari- ja adoptioperheet jäävät suomalaisessa perhe- ja sosiaalipolitiikassa monin paikoin paitsioon.

”Liian usein perhepolitiikka ja monet etuudet sekä palvelut pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Perheet ovat keskenään hyvin erilaisia. On tärkeää, että erilaiset perheet huomioidaan perheiden palveluita ja perheiden elämää koskevaa lainsäädäntöä tehtäessä. Se on yhdenvertaisuuskysymys”

Sarkomaa alleviivaa erityisesti eroperheiden tilanteen nykyistä parempaa huomioimista.

”Vaikka parisuhde tai avioliitto päättyisikin, vanhemmuus jatkuu. Tämän vuoksi on viisasta, että perheiden tukemiseen tarkoitetuissa toimissa tuettaan jaettua vanhemmuutta ja vuoroasumista. Esimerkiksi Ruotsissa lapsilisät ja koulumatkatuki voidaan jakaa molempien vanhempien kesken ja lapsi voi asua virallisesti kahdessa osoitteessa yhtä aikaa.”

Näihin kysymyksiin on valmisteilla olevassa sosiaaliturvan uudistamisessa etsittävä perheiden nykypäivän arkeen sopivat ratkaisut.

– Ei riitä, että seuraavalla eduskuntakaudella perhevapaat uudistetaan, vaan osana sosiaaliturvan uudistusta on modernisoitava perheiden koko sosiaaliturva ja perhepolitiikkamme. Perheet ovat erilaisia mutta samanarvoisia, Sari Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

TIEDOTE 19.6.2018
Julkaisuvapaa heti

 Sivistysvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä uudesta varhaiskasvatuslaista. Valiokunta pitää hyvänä, että laki uudistetaan kokonaisuutena. Sivistysvaliokunnan kokoomuslaiset Sari Multala, Raija Vahasalo, Sari Sarkomaa ja Timo Heinonen ovat tyytyväisiä uuden lain mukanaan tuomiin muutoksiin.

Uusi varhaiskasvatuslaki lujittaa varhaiskasvatuksen aseman osana koulutusjärjestelmää. Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sari Multala korostaa, että uusi laki asettaa lapsen edun ja laadukkaan kasvatustyön kaiken toiminnan keskiöön.

”Jatkossa kaksi kolmasosaa kaikesta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta on korkeasti koulutettuja, joko kasvatustieteiden kandidaatteja tai varhaiskasvatuksen sosionomeja. Henkilöstön koulutus- ja osaamistason nosto parantaa varhaiskasvatuksen laatua. Samalla myös pedagogisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden osuus kasvaa. Olen erittäin iloinen näistä uudistuksista”, Multala toteaa.

Uusi henkilöstörakenne astuu voimaan lopullisesti pitkän siirtymäajan jälkeen vuonna 2030. Pitkä siirtymäaika mahdollistaa hallitun muutoksen. Kukaan ei myöskään menetä jo hankittua kelpoisuutta. Myös alaa jo opiskelevat saavat vanhan lain mukaisen kelpoisuuden. Joustavia koulutusmahdollisuuksia pohtimaan perustetaan myös erillinen foorumi.

Henkilöstörakenteen uudistaminen ja pedagogisen kasvatustyön vahvistaminen ovat kokoomuslaisten mukaan tärkeitä ja tarpeellisia muutoksia. Varhaiskasvatus on Raija Vahasalon mukaan liitettävä tiiviimmin osaksi muuta koulutuspolkua.

”Panostaminen lasten varhaisiin vuosiin ja varhaiskasvatuksen laatuun on ensiarvoisen tärkeää. Uusi laki vahvistaa tätä kehitystä. Suomalainen varhaiskasvatus on vaikuttavaa ja tasaa muun muassa erilaisista taustoista tulevien lasten lähtötasoeroja tehokkaasti. Kun aiempaa useammalla varhaiskasvatuksen työntekijällä on pedagoginen koulutus, voidaan lasten kasvua ja kehitystä tukea paremmin. On tärkeää, että kaikki alan ammattiryhmät työskentelevät yhteistyössä. Kaikkien osaaminen on tarpeen.”, Vahasalo summaa.

Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten moniammatillista työtä. Uuden henkilöstörakenteen ansiosta yliopistokoulutetut lastentarhanopettajat, ammattikorkeakoulutetut varhaiskasvatuksen sosionomit ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneet lastenhoitajat voivat kukin keskittyä omien vahvuuksiensa ja parhaan osaamisen hyödyntämiseen.

”Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien tarve kasvaa uudistuksen myötä. Jo tällä hallituskaudella koulutusmääriä on kasvatettu ja yliopistoille myönnetty tähän lisärahoitusta. Nyt on tärkeää turvata se, että meillä on riittävä määrä yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia tekemään tärkeää työtään. Laadukas, moniammatillinen varhaiskasvatus on parasta mahdollista tasa-arvotyötä tuleville sukupolville”, Sari Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Multala

+358 405317104

Raija Vahasalo

+358 505113090

Sari Sarkomaa

+358 505113033

Timo Heinonen

+358 505122760

 

Tiedote 8.6.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta ripeisiin toimiin hoitotahdon selkeyttämiseksi lakiin. Tämän lisäksi on laadittava kansallisen hoitotahdon ohjeistus. Myös Omakanta-palvelua tulee kehittää niin, että se mahdollistaisi ajantasaisen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tietojen välittämiseen.

Hoitotahto on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden tai Muistisairaiden vuoksi menettää oikeustoimikelpoisuutensa.

Kuka tahansa voi yllättäen joutua tilanteeseen, jossa joutuu sairaalaan vaikka onnettomuuden takia. Välttämättä potilas ei silloin pysty itse kertomaan hoitotahtoaan.

”Tällä hetkellä Suomessa hoitotahdon muotoa ei ole määrätty laissa, eikä siihen ole kehitetty kansallista hoitotahdon ohjeistusta tai opasta. Tämä voi aiheuttaa erityisen suuria puutteita potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. On vakava puute, että potilaslaissa ei säädetä riittävällä tarkkuudella potilaan suostumuksesta, hoitotahdosta ja omaisten osallistumisesta hoitoa koskevaan päätöksentekoon,” Sarkomaa sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä valmisteli luonnoksen asiakas- ja potilaslaiksi keväällä 2018. Lain on tarkoitus vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja se sisältää pykälät hoitotahdosta

”Kiritän ministeri Saarikkoa, jotta lakiesitys saataisiin vietyä eteenpäin, ettei se jää sote-uudistuksen jalkoihin. Lisäksi lakiin on kirjattava vahvat kirjaukset hoitotahdon muodosta sekä sähköisestä tallentamisesta. Tämä on ollut usean potilasjärjestön toive,” toteaa Sarkomaa

”Omakanta-palvelun mahdollisuutta ajantasaiseen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tietojen välittämiseen tulisi kehittää. Tällä hetkellä jäykkyys Omakannan vapaamuotoisen lomakkeen täyttämisessä on johtanut siihen, että hoitotahtoa ei tehdä tai hoitotahtoa ei pystytä aina hyödyntämään päätöksenteon tukena hoitolinjauksia tehtäessä. ,” Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa on aktiivisesti tehnyt työtä laadukkaan ja yhdenvertaisen saatto - ja palliatiivisen hoidon puolesta. Viime syksynä Sarkomaa jätti toimenpidealoitteen saattohoidon kirjaamiseksi lakiin.

Lisätiedot
Sari Sarkomaa
+358 50 511 3033