Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 12.9.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että osana hallituksen työllisyyspakettia tehdään naisten työllisyysastetta lisääviä toimia, muutoin paketista on vaarassa tulla puolinainen.

- On täysin selvää, että hallitusohjelman tavoitteeksi asetettua 72 prosentin työllisyysastetta ei ole mahdollista saavuttaa ilman, että naisten työllisyysastetta nostetaan. Tarvitaan ripeitä ja rohkeita naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa edistäviä toimia, sanoo Sarkomaa.

- Tuleva äitien työnantajille vanhemmuuden kustannuksia korvaava 2500 euron kertakorvaus on osoitus, että nykyisellä hallituksella on kykyä ja tahtoa ratkoa työmarkkinoiden tasa-arvo-ongelmia. Kertakorvaus ja varhaiskasvatusmaksujen korotuksen peruminen ovat hyvä alku, muttei niiden varaa voi jäädä lepäämään, vaan urakkaa on vauhdilla jatkettava, jatkaa Sarkomaa.

Sarkomaa toistaa ehdotuksensa päätöksen tekemisestä aloittaa perhevapaajärjestelmän uudistaminen osana työllisyyspakettia. Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin, mikä ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta. Sarkomaasta joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää. Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti, kuten mm. SAK:n tekemä perhevapaamalli osoittaa.

- Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kirittää työmarkkinakeskusjärjestöjä tekemään naisten työmarkkina-asemaa parantavia ehdotuksia ja siten haastamaan hallitusta tasa-arvotoimiin. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on tänään kirittänyt hallitusta työllisyyspolitiikassaan tekemään toimia naisten työmarkkina-aseman ja työllisyyden edistämiseksi. Sarkomaasta Akavan puheenjohtajan tuore puheenvuoro oli oiva ja kiitettävä tasa-arvoteko.

Sarkomaa toteaa, ettei keksi yhtään järkevää tai kestävää syytä, miksi emme ottaisi kaikkia voimavaroja käyttöön ja miksei hallitus osana työllisyyspakettia valmistelisi toimia, joilla erityisesti pureudutaan Suomen muita Pohjoismaita alempaan naisten työllisyysasteeseen.

- Jos työllisyyspolitiikkaamme ei terävöitetä, on vastassa ikävänä vaihtoehtona lisäleikkaukset. Suomalaisessa työelämässä tarvitaan naiset ja miehet, vanhemmuudessa isät ja äidit. Suomalaiset naiset kuuluvat Euroopan koulutetuimman väestön joukkoon ja siksi on sulaa voimavarojen tuhlausta, että kaikki resurssit eivät ole käytössä, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

Kelan valtuutettujen työvaliokunta kutsuu haastatteluun 6 hakijaa.

Kela hakee uutta pääjohtajaa 1.1.2017 alkaen Liisa Hyssälän siirtyessä eläkkeelle. Hakuaika päättyi perjantaina 26.8. ja hakemuksia jätettiin yhteensä 20.

Työvaliokunta kutsuu haastatteluun seuraavat hakijat:

Aaltonen, Elli

s. 1953, yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti 2005

ylijohtaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Antila, Outi

s. 1957, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari

osastopäällikkö, ylijohtaja, sosiaali- ja terveysministeriö

Lehtonen, Lasse

s. 1962, lääketieteen tohtori, oikeustieteen tohtori

hallintoylilääkäri, professori, HUS

Mäki-Lohiluoma, Kari-Pekka

s. 1962, valtiotieteen lisensiaatti, hallintotieteiden maisteri

johtaja, Kela

Mäkinen, Hannu

s. 1955, oikeustieteen lisensiaatti, valtiotieteen kandidaatti, varatuomari

osastopäällikkö, budjettipäällikkö, valtiovarainministeriö

Räsänen, Päivi

s. 1959, lääketieteen lisensiaatti

kansanedustaja

 

Lisätietoja medialle:

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa,

puh. 050 511 3033 tai 09 432 2274

 

Tiedote 1.9.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa iloitsevat varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotuksen perumisesta sekä pienituloisia 2–3 hengen perheitä koskevasta maksujen alennuksesta. Kansanedustajien mukaan kyseessä on työlinjan mukainen sivistysteko. Hallitus päätti torstaina budjettiriihessä perua aiemmin suunnitellut varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotukset.

”Päätös olla korottamatta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on tärkeä ja vastuullinen perheellisten työllistymisen edellytyksiä tukeva päätös. Päätöksellä mahdollistetaan yksinhuoltajan osallistuminen työelämään ilman pelkoa, että perheen taloudellinen tilanne heikkenee työnteon takia. Nämä päätökset ovat Kokoomuksen ajama työvoitto perheellisten työnteon kannustavuuden turvaamiseksi”, kansanedustajat linjaavat.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotusta koskevan hallituksen esittelyn aikana tuli ilmi, että esitykselle asetetut tavoitteet eivät todennäköisesti tulisi toteutumaan, koska useat kunnat ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä. Päivähoitomaksukorotukset olisivat olleet erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este. Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa. Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta.

Tarkemmassa arviossa tulikin ilmi, että esitetyt korotukset olisivat voineet luoda lasten vanhemmille kannusteen jäädä kotiin. Vaikka korotus päätettiin perua, tästä huolimatta esityksessä ollut pienituloisten maksujen alentaminen päätettiin toteuttaa.

”Hallitus kantaa tällä päätöksellään vastuutaan lasten mahdollisimman laajan varhaiskasvatukseen osallistumisen turvaamiseksi. Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme vaikuttavimpia ja tasa-arvoa eniten lisääviä osia, minkä vuoksi on tärkeätä tukea lasten mahdollisimman suurta osallistumista varhaiskasvatukseen”, kansanedustajat toteavat.

”Päätöksellä on myös tärkeä rooli työelämän tasa-arvon edistämisessä. Päivähoitomaksujen korotukset olisivat voineet jättää kotiin monia naisia. Tällä päätöksellä päivähoitomaksut pysyvät yhä kohtuullisina, mikä tukee jokaisen perheellisen parempia mahdollisuuksia työssäkäyntiin”, edustajat jatkavat.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti

puh. 0505122380

Sari Sarkomaa

puh. 0505113033

Tiedote 23.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmässään sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa innostaa hallitusta tekemään budjettiriihessä osana työllisyyspakettia päätöksen aloittaa perhevapaajärjestelmän uudistaminen.  Joustamaton ja naisia pitkiin perhevapaisiin ajava sekä erilaisia perheitä syrjivä järjestelmä ei yksinkertaisesti ole nykypäivää.

- Uudistus on mahdollista tehdä kustannusneutraalisti kuten mm. SAK tekemä perhevapaamalli osoittaa. Aikansa elänyt järjestelmä on modernisoitava niin, että se edistää naisten korkeampaa työllisyysastetta, työelämän tasa-arvoa sekä vanhemmuuden jakamista, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaasta ainoa kestävä keino nostaa Suomi velan ja leikkausten tieltä on korkeampi työllisyysaste. Hallituksen kaikkien keskeisin tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Se ei onnistu ilman naisten suurempaa työpanosta.

- Suomella ei ole varaa muita Pohjoismaita alhaisempaan pienten lasten äitien työllisyysasteeseen. Vanhempainvapaiden uudistamisessa kannattaa katsoa Ruotsin mallia, joka on perheiden kannalta hyvin joustava, sanoo Sarkomaa.

Hallituksen on myös osana työllisyyspakettia peruttava päivähoitomaksujen korotusesitys, joka on ristiriidassa työllisyys ja tasa-arvotavoitteemme kanssa. Päivähoitomaksukorotukset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla kasvun este.  Keskituloisten sietämättömän suuria asumis- ja elinkustannuksia ei ole vara korottaa, Helsingissä asumiskustannukset voivat olla jopa 60 prosenttia perheiden tulosta. Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistaminen on murenemassa, kun useat kunnat, kuten Helsinki, ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä.

- Olisi tärkeää, että yksinhuoltajien lasten osallistumista päivähoitoon ja yksinhuoltajien työllistymistä tuettaisiin. Tämän takia on tärkeää, jos nyt hallituksen esitykseen sisältyvä yksinhuoltajien maksukorjaus voitaisiin toteuttaa, Sarkomaa sanoo.

Varhaiskasvatuksen maksuratkaisussa on myös olennaista muistaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumien on kansainvälisesti vertaillen vähäistä ja jää selvästi jälkeen EU:n asettavasta tavoitetasosta. Tämä on ongelmallista, koska laadukas varhaiskasvatus tutkitusti tukee lapsen kehitystä ja parantaa lasten oppimis- ja kouluvalmiuksia ja edistää lasten keskinäistä yhdenvertaisuutta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

 

Tiedote 19.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastaava Sari Sarkomaa arvostele SDP:n linjausta olla antamatta laajaa valinnanvapaus kaikille sote-palveluiden käyttäjille. SDP julkaisi perjantaina omia linjauksiaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi. Sarkomaan mukaan valinnanvapaus ei ole sote-uudistuksen irrallinen osa vaan sen ydin ja käyttövoima. Se on aiemmista sote-yrityksistä ja SDP:n linjasta puuttuva uudistumisen moottori.

- SDP sanoo selvästi ei ihmisten laajalle valinnanvapaudelle. Sen myötä uudistuksesta puuttuu ns. pihvi. SDP esittää vain hallinnollisia muutoksia, mutta puolueella ei ole uutta keinoa verrattuna nykyiseen. Valinnanvapaus on hallituksen mallissa ajuri yhdenvertaisiin sote-palveluihin. SDP:n linjauksista puuttuu sen sijaan vastaus, millä palvelut saataisiin ihmisen näköiseksi ja peruspalvelut vahvemmaksi, sekä ihmiset pois terveyskeskusjonoista. SDP:n linjaukset ovat kylmää kyytiä terveyskeskusjonoissa oleville eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille, Sarkomaa sanoo.

Valmisteilla olevan valinnanvapauslainsäädännön ydintavoitteena on juuri vahvistaa peruspalveluja ja hyvinvointiyhteiskunnan tasavertaisia mahdollisuuksia sekä varmistaa sujuva hoitoon pääsy. Ajoissa hoitoon pääsy lisää veroeurojen ja palveluiden vaikuttavuutta sekä vähentää terveyseroja. Kun raha seuraa ihmisen valintaa, niin kysyntä luo tarjontaa. Näin voimavarat siirtyvät valinnan myötä vahvistamaan palveluja siellä, missä ihmisten on niitä hyvä käyttää. Mikä SDP:n linjassa saisi muutoksen aikaan, jää julkaistuissa linjauksissa avoimeksi.

- SDP:n linjaukset ovat järjestelmäkeskeisiä ja niissä ihminen nähdään enemminkin hallintoalamaisena. Hallituksen ajama valinnanvapaus on puolestaan mittava loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten aktiivista osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä sote-palveluihin. On päästävä pois ajattelutavasta, jossa viranomainen tietää parhaiten, ja ettei esimerkiksi vaikeasti kehitysvammainen voisi olla oman elämänsä vaikuttaja. On pakko kysyä miksi SDP vastustaa ihmiset osallisuutta. Tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä sote- palveluiden valinnanvapautta, Sarkomaa vertaa hallituksen ja SDP:n linjaa.

- Suomi oli ensimmäinen maa, joka halusi vahvistaa potilaan asemaa vuonna 1993 voimaan tulleella potilaslailla. Sittemmin Suomi on jäänyt jälkeen Euroopan maiden uudistettua sote-palvelujaan ja lisättyään ihmisten valinnanvapautta. Valinnanvapauslailla on tarkoitus palauttaa Suomi hyvinvointipolitiikan kärkimaaksi, muistuttaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
puh. 050 5113033

Tiedote 12.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Valtionvarainministeri Petteri Orpon eilisen budjettiesityksen lähtökohtana on työnteon kannustavuuden lisääminen palkansaajien verotusta keventämällä. Kaikkien palkansaajien ansiotuloveroaste laskee puoli prosenttiyksikköä ensi vuonna.  Lisäksi budjettiesitys sisältää veronkevennyksen myös eläkeläisille.

- Arvostamme valtiovarainministeri Orpon tahtoa kohdistaa veronalennus myös eläkeläisille. Tämä on kokoomukselle erittäin tärkeä tavoite. Eläkettä saavia tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Budjettiesitys on esimerkki tästä. Sama 0,5 prosentin verokevennys tulee niin palkansaajille kuin eläkettä saaville. On hyvä, että koko ikänsä työtä tehneet pidetään samalla viivalla veroalennuksia kohdennettaessa, kiittelevät kansanedustajat Lauslahti ja Sarkomaa.

Budjettiesitys 2017 alentaa yhteensä 100 miljoonalla eläketuloa saavien verotusta. Keskituloisen eläkeläisen (eläke n. 19 000 euroa) käytettävissä oleva tulo nousee vero- ja maksumuutosten jälkeen 90 euroa.

- Edustajat kuitenkin muistuttavat siitä, että edellinen veroalennus kohdennettiin vain palkansaajille perustellusta syystä satsata työnteon kannustavuuden lisäämiseen.  Tämä verokuilu suhteessa palkansaajiin tulee kuroa viimeistään silloin, kun paremmat talousajat koittavat, vaatii Kokoomuskaksikko.

Kokoomuskaksikko on kuitenkin tyytyväinen, että Sipilän hallitus on tehnyt tärkeitä ratkaisuja heikommassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi; takuueläkeläisten eläkekorotuspäätökset, omaishoitajien asemaa on parannettu ja nyt annettu budjettiesitys lisää eläkeläisten ostovoimaa. Näillä toimilla hallitus pitää kaikki suomalaiset samassa veneessä huolimatta erittäin vaikeasta taloustilanteesta.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti 050-5122380

Sari Sarkomaa 050- 511 3033

Tiedote 11.8.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa kehuu valtiovarainministeriön budjettiesitystä.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) budjettiesityksessä ehdotetaan vesirokkorokotteen lisäämistä osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ovat toistuvasti esittäneet vesirokkorokotuksen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Myös kansanedustaja Sarkomaa on pitänyt asiaa aktiivisesti esillä.

- Vesirokkorokotteen tuominen valtiovarainministeriön budjettiesitykseen on sekä kansanterveys- että työllisyysteko. Sekä sairaudet että poissaolot työelämästä vähentyvät rokotteella merkittävästi. Miksi ylipäänsä lasten tulisi sairastaa jokin tauti, joka olisi rokotteella vältettävissä?”, kysyy kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Suomessa kansallisella rokotusohjelmalla on saatu mittavia tuloksia aikaan. On arvioitu, että vesirokkorokotteen liittäminen rokotusohjelmaan maksaisi aluksi noin 4,4 miljoonaa euroa vuodessa.

- On viisas investointi päivittää suomalaista rokotusohjelmaa. Arvioiden mukaan rokotusohjelma säästäisi hoitokustannuksia noin kaksi miljoonaa ja vanhempien työstä poissaolokustannuksia noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Harvoin on tarjolla yhtä hyvän hyötysuhteen panostuksia”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa korostaa myös vesirokkorokotteen kansanterveydellistä näkökulmaa. On arvioitu, että vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta.

- Vesirokko on hengenvaarallinen muun muassa leukemiaa sairastaville lapsille. Vesirokkoon liittyy myös paljon jälkitauteja ja vesirokko voi aiheuttaa huomattavia oireita myös perusterveelle, etenkin yli 12-vuotiaalle lapselle tai nuorelle aikuiselle”, sanoo Sarkomaa.

- Nykyisin apteekeissa myynnissä olevan rokotteen käyttö on ollut todella vähäistä. Hyväosaiset ja valistuneet vanhemmat rokotuttavat lapsensa, mutta kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. Nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja terveyserojen lisääntymistä lasten välillä. Rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan kaventaisi lasten terveyseroja”, Sarkomaa jatkaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 5113033