Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 14.4.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen kiittelevät hallituksen kehysriihipäätöstä, jossa kirjeäänestyksen aloittamiseen kohdistetaan yhteensä 1,12 miljoonan euron rahoitus vuosille 2018–2019. Kirjeäänestyksen tarkoituksena on parantaa ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että äänestys olisi käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista alkaen.

”Kirjeäänestysmahdollisuuden luominen turvaa ulkosuomalaisille nykyistä tasavertaisemmat mahdollisuudet käyttää äänioikeuttaan ja vaikuttaa kotimaansa asioihin. Nyt voidaan vihdoin aloittaa kirjeäänestyksen käyttöönottoon liittyvä lainvalmistelu ja tietojärjestelmien kehittäminen”, iloitsevat Sarkomaa ja Virolainen.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisia äänioikeutettuja oli noin 242 096. Nykyisin ulkosuomalaiset pääsevät äänestämään Suomen edustustoissa. Usein äänestämisen esteenä ovat pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Käytännön syyt voivat estää äänestämisen, vaikka äänestystahtoa olisi. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus on ollut 2000-luvun vaaleissa hyvin matalaa, noin 8—12 prosenttia. Useimmissa EU-maissa ulkomailla asuvilla äänioikeutetuilla kansalaisilla on mahdollisuus äänestää kirjeitse todistajien avulla. Ruotsissa kirjeäänestys on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysprosenttia merkittävästi.

”Demokratian toteutumisen kannalta on hieno uutinen, että kirjeäänestys saadaan vihdoin myös Suomeen. Kannustamme hallitusta valmistelemaan kirjeäänestyksen toteuttamiseksi vaadittavat lakimuutokset mahdollisimman nopeasti, jotta kirjeäänestys saadaan käyttöön jo seuraaviin eduskuntavaaleihin ”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Anne-Mari Virolainen, puh. 050 512 1941

Tiedote 14.4.2016

Julkaisuvapaa heti

Sosiaalihuoltolain edellyttämät lapsiperheiden kotipalvelut eivät toteudu. 

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton edustajat kävivät eduskunnassa keskiviikkona 13.4.2016 keskustelemassa lapsiperheiden kotipalveluiden tilanteesta.  Yhden Vanhemman Perheiden Liiton edustajat toivat tapaamisessa esille syvän huolen lapsiperheiden kotipalveluiden nykytilasta.

Sosiaalihuoltolain perheiden kotipalvelua koskeva 19 § astui voimaan vuoden 2015 alussa, jonka mukaan lapsiperheillä on oikeus saada välttämätön kotipalvelu lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi perheen elämäntilanteen niin vaatiessa ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Vaikka sosiaalihuoltolakiin kirjattu lapsiperheiden oikeus kotipalveluun itsessään on hyvä asia, niin lain toimeenpanossa on paljon parannettavaa. On esimerkkejä tapauksista, joissa kotipalvelua ei ole myönnetty yhden perheen vanhemman sairastuessa vakavasti. Lisäksi kotipalveluiden saatavuudessa on kuntakohtaisia eroja.

Tapaamiseen osallistuneet kansanedustajat läpi puoluerajojen yhtyivät siihen, että nykytilanteeseen on ripeästi puututtava. Kansanedustajat päättivät tapaamisessa olla yhteydessä lapsiasiavaltuutettuun ja että perheiden kotipalveluiden tilanteesta tehdään asianomaiselle ministerille kirjallinen kysymys.

Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen (sd.) vetämään tapaamiseen osallistuivat kansanedustajat Johanna Karimäki (vihr.), Hanna Sarkkinen (vas.), Sari Sarkomaa (kok.) Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Satu Taavitsainen (sd.).

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, p. 050 511 3033

Tytti Tuppurainen, kansanedustaja, p. 0400 840 594

Heljä Sairisalo, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, p. 040 3515355

Tiedote 12.4.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa kirittää ministeri Tiilikaista (kesk.) ja koko hallitusta tehokkaampiin toimiin saimaannorpan pelastamiseksi sukupuutolta. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus laajentaa verkkokalastuskiellon heinäkuun loppuun ja suojelualueen kattamaan kaikki saimaannorpan pesimisalueet. Näin annetaan kuuteille elintärkeää lisäaikaa kasvaa ja vahvistua. Asia on ajankohtainen, koska nyt voimassa olevat ”norppa-asetukset” ovat umpeutumassa.

- Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Norppaamme uhkaavat kalanpyydyskuolleisuus, ilmaston lämpeneminen sekä kannan pieni koko ja pirstoutuneisuus. Tehokkainta on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin, Sarkomaa vetoaa vastuuministeriin.

- Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun on selkeät perusteet. Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle, ja kuuttien kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan kannattamaa laajennusta on ehdotettu ennen viime joulua julkaistun Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raportin useissa eriävässä mielipiteissä mm. Metsähallituksen ja Itä- Suomen yliopiston ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajat. Raportin toimenpide-esityksistä verkkokalastuskiellon laajentaminen heinäkuulle puuttui.

Seurantaryhmän raportti sisältää Sarkomaan mukaan myös kannatettavia esityksiä. Hän pitää kannatettavana esitettyä ratkaisua, jossa erilliset asetusalueet yhdistetään ja valvontaa tehostetaan. Samoin kokoomusedustaja kannattaa esitystä kalastusrajoitusalueen laajenemisesta nykyisestä.

Sarkomaa muistuttaa, että Itä-Suomen yliopisto ja Metsähallitus, joilla on paras tutkimustieto norpan esiintymisestä ja yksilöiden liikkumisessa, esittivät työryhmälle rajausehdotuksen, jossa poikaspesien ympärillä sovellettava turvasäde olisi raportin esitystä laajempi.

- Tavoitteena on estää kuuttien verkkokuolemat norpan lisääntymisalueella, joten jo olemassa olevien pesäpaikkojen jättämistä rajauksen ulkopuolelle ei pitäisi hyväksyä, sanoo Sarkomaa.

- Hallitusohjelmaan kirjattiin, että saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. Suomalaisille ja Saimaan alueen asukkaille osoitetut kyselyt osoittavat, että selvä enemmistö haluaa tehostaa saimaannorpan suojelua ja tiukentaa kalastusrajoituksia, kansanedustaja päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 6.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Suomalaisille on hyvä uutinen, että sote ja sen osana ihmisten valinnanvapaus otti taas aimo askeleen eteenpäin, iloitsee kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaalipolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa. Sote-askel on osoitus hallituksen kyvystä tehdä päätöksiä ja viedä määrätietoisesti eteenpäin ihmisten arjelle tärkeitä uudistuksia.

Sarkomaa pitää sote-politiikan yhdenvertaisuustavoitteen kannalta merkittävänä sitä, että kokonaisuus sisältää yksimielisen näkemyksen lain säätämisestä ihmisten valinnanvapaudesta sote-palveluissa. Lain, joka luo turvaa jokaiselle suomalaiselle yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja vastaa sovittuun kustannustehokkuusvaateeseen. Valinnanvapaus toteutetaan pääsäntönä perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa.

- Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta, edustaja Sarkomaa muistuttaa.

Kokoomus on ollut valinnanvapauden edistämisessä aloitteellinen. Sarkomaa ehdotti raha seuraa ihmistä –mallia peruspalveluiden vahvistamiseksi ja ihmisten tasa-arvoisen verovaroin järjestettyjen palveluihin pääsyn mahdollistamiseksi vuonna 2012.

- Esimerkiksi terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottamat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät on irvikuva tasavertaisesti terveyspolitiikasta, johon on saatava muutos. Siksi sote-uudistus tehdään ja sen osana Suomeen sopiva oma valinnanvapausmalli, Sarkomaa alleviivaa.

- Valinnanvapaus on esimerkiksi vanhus ja vammaispalvelua tarvitseville mittava mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Valinnanvapaus mahdollistaa ihmisen oman valinnan ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta sekä palveluiden räätälöinnin palveluiden käyttäjän tarpeista lähteväksi. Valinnanvapaus on ihmisen kokoinen ja rinnakkainen menettely kilpailutukselle, jatkaa Sarkomaa.

Sarkomaasta peruspalveluiden valinnanvapaus on hyvä toteuttaa niin, että laatukriteerit ja muut ehdot täyttävä taho, julkinen, toimiva järjestö tai vaikkapa yhden naisen yritys, voi halutessaan tarjota palveluja sitoutuessaan julkisen vallan ehtoihin, joihin kuuluu myös julkisen vallan määräämä korvaus palvelun tuottamisesta. Ihmisille palvelun hinta määräytyy siten asiakasmaksulain mukaan ja on sama tuottaako sen esimerkiksi julkinen sektori tai vaikka hoivayritys. Ihminen valitsisi ja veroraha seuraa ihmisen mukana palveluntuottajalle.

- Palveluntuottajat eivät saa valikoida asiakkaitaan, vaan valta valita on palvelua käyttävällä ihmisellä. Valintaa tuetaan tiedolla ja palveluohjauksella sekä sujuvimmilla hoitoketjuilla, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa hallitusta perusteellisten vaikutus- ja kustannusarvioiden tekemisestä ja sote-henkilöstön osallistamisesta sote-uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa, sillä ne ovat onnistuneen uudistuksen edellytys. Potilas-asiakastiedon on oltava myös integroitua, kuten hallitus edellyttää. Kun tiedot liikkuvat, saavat ihmiset parempaa hoitoa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050-5113033

Tiedote 31.3.2016

Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina kertovat kokoomuksen torjuvan vammaispalvelulain muutoksen ikärajauksesta, jolla 75 vuotta täyttäneet vammaiset rajattaisiin vammaispalvelulain ulkopuolelle. Vammaisuudesta johtuvat rajoitteet eivät kuitenkaan poistu, vaan yleensä jopa vaikeutuvat, ikääntymisen myötä. Ikärajaus muuttaisi muun muassa vammaisten henkilökohtaisen avun, kuljetuspalvelut sekä palveluasumisen toteutettaviksi sosiaalihuoltolain perusteella eli harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi.

- Tälle leikkaukselle on etsittävä korvaava säästökohde. Leikkaus kohdistuisi kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joilla ei välttämättä koko elämänsä aikana ole ollut esimerkiksi mahdollista työntekoon. Vammaisuus ei poistu ikääntymisen myötä, joten vammaispalvelulainkin pitää kattaa koko elämänkaari, kolmikko vaatii.

Korvaavia säästöjä edustajat ehdottavat haettavaksi esimerkiksi Invalidiliiton ehdotuksen mukaisesti invalidivähennyksen uudelleen tarkastelusta. Invalidivähennystä voitaisiin tässä kohtaa arvioida uudelleen. Se on yksi mahdollisuus löytää korvaava säästö ikääntyviltä vammaisilta leikkaamisen sijaan, kolmikko ehdottaa vaihtoehtoa.

Kokoomusedustajat korostavat valmisteilla olevan vammaispalvelulain, joka yhdistää kaksi erillistä vammaislakia yhdeksi, olevan pitkään odotettu positiivinen uudistus. Laista on tehtävä osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaiken ikäisille vammaisille tukeva laki.

Lisäksi kolmikko kirittää hallitusta edelleen turhien normien puruissa. Esimerkiksi vammaiselta ihmiseltä vaaditaan yhä edelleen turhia lääkärintodistuksia erilaisten palvelujen ja etuisuuksien saamiseksi. Lääkärintodistusta tulisi edellyttää vain jos siihen on erityinen syy tai henkilöllä ei ole muuta luotettavaa selvitystä vammasta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sanna Lauslahti, 050 5122380

Sari Raassina, 050 523 2808

Tiedote 17.3.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kummallisena sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haataisen (sd) pelottelua ja tyrmäystä liittyen professori Mats Brommelsin työryhmän väliraporttiin. Haatainen kommentoi Helsingin Sanomille keskiviikkona 16.3. sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta.

- Haatainen väittää, että valinnanvapauden laajentaminen osana sote-uudistusta johtaisi kaaokseen. Väite on kova. Mitään kunnollisia perusteluja ei Haatainen pelottelulleen kertonut. SDP:n Ruotsin esimerkin hokeminen perusteluksi ja valinnanvapauden tyrmäämiseksi ontuu pahemman kerran, sanoo Sarkomaa.

Ruotsissa kaikki puolueet kannattavat valinnanvapautta, joka on hiljattain laajennettu myös erikoissairaanhoitoon. Suomen kuluttaja - ja kilpailuvirasto on Ruotsin mallia tutkiessaan todennut, että Ruotsin kokemusten valossa valinnanvapauden vaikutukset näkyvät aluksi varmimmin palveluiden saatavuuden sekä asiakaslähtöisyyden paranemisena.

- Tässä valossa Haataisen täystyrmäystä on mahdoton ymmärtää. Uutinen on se, että SDP ja Haatainen sanovat selvästi ei valinnanvapauden laajentamiselle osana sote-uudistusta. Samoin Haatainen sanoo ei hallituksen ajamalle valinnanvapausjärjestelmälle, jossa palveluja tuottaisivat myös järjestöt ja yritykset. Tähän asti SDP on kierrellen kritisoinut ihmisten valinnanvapautta ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä. Nyt SDP antoi täyden tyrmäyksen, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistuttaa, että suomalaisista tutkimusten mukaan jopa 90 % haluaa valita palveluntuottajansa itse.

- Ihmisille on sama kuka palvelun tuottaa, kunhan se on tarpeeseen vastaavaa ja laadukasta. Isossa osassa Eurooppaa valinnanvapaus on toteutettu lainsäädännöllisillä ratkaisuilla. Myös potilasdirektiivi velvoittaa Suomea etenemään valinnanvapausasiassa. Päinvastoin kuin SDP puolustaa Kokoomus vahvasti valinnanvapautta, joka on mittava mahdollisuus uudistaa palvelujen ihmisten näkökulmasta ja irrottautua järjestelmäkeskeisyydestä, sanoo Sarkomaa.

- Valinnanvapauden ydin on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Emme voi jäädä tuijottamaan vanhoja rakenteita, sillä tällä hetkellä suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät vastaa tavoitteeseen tasavertaisista palveluista. Esimerkiksi terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottamat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät on irvikuva tasavertaisesti terveyspolitiikasta, johon on saatava muutos. Siksi sote-uudistus on tehtävä ja sen osana Suomeen sopiva oma valinnanvapausmalli, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 16.3.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee eilen julkaistusta valinnanvapauden väliraportista. Valinnanvapausselvitys ohjaa osin sivuraiteille ja hallintohimmeleihin eksynyttä sotea olennaiseen eli ihmisiin ja palveluihin.

- Tuore selvitys on professori Brommelsin työryhmältä hyvää työtä ja hyvä pohja jatkotyölle. Valinnanvapaus ottaa nyt selkeitä askelia eteenpäin. Ja samalla koko sote, Sarkomaa toteaa.

- Ihmisten valinnanvapauden ydin on nykyistä nopeampi ja yhdenvertainen pääsy palveluihin sekä palveluiden laadun parantuminen. Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta, edustaja Sarkomaa muistuttaa.

Kokoomus on ollut valinnanvapauden edistämisessä aloitteellinen.

Sarkomaa kommentoi tänään Suomen Toivo -ajatuspajan seminaarissa puhuessaan professori Mats Brommelsin puheenvuoroa ja sanoi, että vielä ei ole viisasta valita yhtä mallia vaan käydä keskustelu, mitä kriteerit on mallin täytyttävä.

Puheessaan Sarkomaa totesi, että Suomen mallin on oltava edistyksellinen. Muut pohjoismaat ovat luoneet enemmän lääkärilähtöisiä malleja, mutta Suomen mallin tulee olla moniammatillinen valinnanvapausmalli, joka hyödyntää koko korkeasti koulutetun sote-henkilöstön osaamista.

- Valinnanvapausmallin on oltava sellainen, että ei betonoida rakenteita. Idea on, että valinnanvapaus muokkaa ihmisen näkökulmasta rakenteita ja toimintatapoja. Kriteereissä ei tule vaatia isoja investointeja tuottajalta, ja oltava sellaiset, että yhden henkilön yritys, toimiva järjestö, julkinen osaaminen tai erilaisten hoivaideoiden luomiseen keskittyvä erikoistunut hoivayritys sekä uudet toimijat pääsevät tasaveroisesti mukaan, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että kolmanneksi uudistuksessa on toteuttava tiedon integraatio ja eri toimijoiden verkostoituminen.

- Palvelut integroidaan ihmisen ympärille. Näin palveluita ei enää tulevaisuudessa nähdä niinkään mekaanisesti raskaina rakenteita ja seininä. Julkisen järjestäjän vastuu on tässäkin se ratkaiseva. Tiloihin ei ole syytä sitoa toimintaa on malli mikä tahansa. On hyvä todeta, että digitalisaatio ja esimerkki erilaiset mobiilipalvelut ovat mullistava mahdollisuus uudistaa sote-järjestelmää, summaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 15.3.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ja eduskunnan varapuhemies Paula Risikko kehuvat tänään julkaistua professori Brommelsin johtaman valinnanvapaustyöryhmän väliraporttia.

- Väliraportti on professori Brommelsin työryhmältä hyvää työtä. Valinnanvapaus ottaa nyt selkeitä askelia eteenpäin. Valinnanvapaus on keskeinen osa sote-uudistusta. Ihmisten valinnanvapauden ydin on nykyistä nopeampi ja yhdenvertainen pääsy palveluihin sekä ihmiselle tärkeiden palveluiden laadun parantuminen, sanovat kokoomusedustajat.

- Väliraportti ohjaa välillä sivuraiteille eksynyttä sotea olennaiseen eli ihmisiin ja heidän palveluihinsa. Kokoomus on puolustanut valinnanvapautta palveluiden takaamiseksi ja niin teemme jatkossakin, Risikko ja Sarkomaa jatkavat.

Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus malleista, joilla voidaan käytännössä toteuttaa asiakkaiden laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hallitus päätti viime syksynä, että tulevaisuudessa potilaalle taataan mahdollisuus valita, että hakeeko hän palvelut julkiselta, yksityiseltä vai kolmannen sektorin tuottajalta. Valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

- Valinnanvapauden keskeisenä tarkoituksena on turvata ihmisten tasa-arvoinen ja oikea-aikainen hoitoon pääsy. Ihmisille laadukkaita palveluja nopeammin ja helpommin, kustanusvaikuttavuutta unohtamatta. Siinä on valinnanvapauden ja oikeastaan koko sote-uudistuksen ydin, Risikko tiivistää.

- Tärkeää on valinnanvapauden ihmisten yhdenvertaisuutta edistävä vaikutus. Ihmiset vauvasta vaariin ja työttömästä toimitusjohtajaan asetetaan lompakon paksuudesta riippumatta samalle viivalle ja jokainen saa oikeuden valita hoitopaikkansa. Nykyisin tämä mahdollisuus on vain parempiosaisilla, joilla työterveyshuolto toimii tai sairasvakuutus kattaa kulut, Sarkomaa muistuttaa.

Kokoomusedustajat pitävät hyvänä lähtökohtana, että professori Brommelsin ryhmän raportissa ovat mukana moniammatilliset kokonaisuudet valinnan kohteena. Suomen mallin on oltava edistyksellinen. Muut pohjoismaat ovat luoneet enemmän lääkärilähtöisiä malleja, mutta Suomen mallin tulee hyödyntää koko sote-henkilöstön osaamista.

Lisätietoja:

Paula Risikko
050 511 3107

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 11.3.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen sote-kolmikko, kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti pitävät välttämättömänä, että sote-uudistuksen perusratkaisut saadaan viipymättä pöytään. Jatkuva soten pyörittely on saatava vihdoin viimein päätökseen ja toimeenpanoon. On vakava riski, että hallituksen aikataulut eivät pidä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on määrä lähteä lausunnoille huhtikuussa ja edelleen keskeiset ratkaisut ovat auki.

- Kokoomus on lujasti sitoutunut viemään eduskuntakaudella sote-uudistuksen onnistuneesti perille. Hallituksen on nyt keskitettävä kaikki voimavaransa ratkaisujen tekemiseen. On jokaisen suomalaisen etu, että sote-juna etenee onnistuneesti perille, sote-kolmikko sanoo.

- Hallituksen on löydettävä uudistuksen tavoitteiden mukainen ratkaisu. Ehdottomaksi lähtökohdaksi on otettava se, miten turvataan tasavertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut sekä miten kurotaan kolmen miljardin kestävyysvaje. Asiantuntijoiden yksiselitteiset näkemykset sote-uudistuksesta on kuunneltava. Kaikki ratkaisut on tehtävä sote ja palvelut edellä -periaatteella, jossa valtarakennelmien luomisen sijaan keskitytään asiakaslähtöisyyden kehittämiseen, edustajat alleviivaavat.

Kolmikko toteaa, että vastaavan ministerin eikä hallituksen pidä tuoda enää yhtään uutta mallia ennen kuin on tehty virkamiestyönä perustuslailliset, taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista.

- Hallituksen sopima ns. evoluutiopykälä on pidettävä vahvasti mukana päätyy hallitus mihin malliin tahansa. Sote-palveluista järjestämisvastuussa olevia alueita ei tule betonoida tiettyyn määrään, vaan on pidettävä kiinni mahdollisuudesta perustellusti yhdistää alueita toisiinsa. Menettelystä sovittiin nimenomaan siksi, että haluttiin varmistaa, että kantokyvyltään heikot ja alueet, jotka eivät täytä esimerkiksi palvelun järjestämiseen vaadittavia kriteerejä, velvoitettaisiin liittymään toiseen alueeseen, painottaa sote-kolmikko.

Hyvät sote-palvelut tekevät ihmiset ja siksi onnistuneen uudistuksen edellytys on, että sote-henkilöstö on vahvasti mukana tekemässä sitä alusta toimeenpanoon asti. Oli malli mikä tahansa, toinen merkittävä onnistumisen edellytys on järjestäjän ja tuottajan selkeä erottaminen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050-5113033

Sari Raassina
050-5232808

Sanna Lauslahti
050-5122380

 

Tiedote 10.3.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ovat huolissaan, että lakiesitys omaishoidon kehittämiseksi jää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jalkoihin. Edustajat kirittävät Ministeri Rehulaa tuomaan esityksen lausunnoille mahdollisimman nopeasti.

Edustajat ovat erittäin tyytyväisiä hallitusohjelman kirjaukseen panostaa vuoden 2018 tasossa 75 miljoonaa euroa omais- ja perhehoitajien vapaiden lisäämiseen sekä perhehoidon kehittämiseen 20 miljoonaa euroa. Kokoomukselle oli tärkeää, että omaishoidon kehittämisessä otetaan selkeitä askelia eteenpäin.

- Omaishoidon lisämiljoonien kohdentuminen omaishoidon kehittämiseen on varmistettava. Lisäykset eivät saa hukkua kuntien valtionosuuksien sisään kattamaan muita kuluja, edustajat vaativat.

Omaishoidossa on kyse erittäin arvokkaasta työstä omien läheisten hoitamiseksi.

- Hallitusneuvotteluissa halusimme vaikeasta taloustilanteesta huolimatta panostaa omaishoitajien jaksamiseen. Yhä useampi hoitaa sairasta tai muuten apua tarvitsevaa läheistään. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen on kannattava investointi. Ympärivuorokauden seitsemän päivää viikossa läheistään hoitava tarvitsee hengähdystaukoja, jotta voi kerätä omia voimavarojaan. On tärkeä arvovalinta, että omaishoitajien vapaisiin panostetaan, edustajat iloitsevat.

Hallituksella on useita kehityskohteita omaishoitajien jaksamisen varmistamiseksi mm. sijaisjärjestelyiden kehittäminen, omaishoitajien toimintakyvyn varmistaminen ja työssä jaksamisen tukeminen sekä säännölliset terveystarkastukset.

- Olemme tyytyväisiä, että kehityskohteena on mukana omaishoitajille tehtävät säännölliset terveystarkastukset. Ne ovat tärkeä keino varmistaa omaishoitajan jaksaminen. Näin voidaan riittävän ajoissa estää omaishoitajan uupuminen. Omaishoidon suunnitelmassa on oltava mukana myös muut kotiin annettavat palvelut kuten siivous, sairaanhoito ja muu apu, vaativat edustajat.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti
050-5122380

Sari Sarkomaa
050-5113033

Sari Raassina
050-5232808