Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 27.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ideoivat apteekkijärjestelmän uudistamista ja kilpailun lisäämistä. Apteekeille on annettava mahdollisuus kehittämisloikkaan osana sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistusta.

- Apteekkijärjestelmään on saatava lisää tervettä kilpailua ja sen on uudistuttava siinä missä muukin terveydenhuollon. Yksinkertaisin ja asiakaslähtöisin askel on lisätä apteekkilupien määrää erityisesti kasvukeskuksissa, sanovat kokoomusedustajat.

Edustajat näkevät, että suurimpia sivuapteekkeja voidaan itsenäistää esimerkiksi apteekkarinvaihdosten yhteydessä. Tällöin aiemmin yhden apteekkarin hallinnoima yksikkö jakautuisi kahdelle apteekkarille ja niin saataisiin alalle uusia yrittäjiä ja lisää kilpailua.

- Lupajärjestelmää ei kannata kokonaan purkaa. Kaupunkialueilla kilpailun lisääntyminen voisi edesauttaa esimerkiksi apteekkien erikoistumista vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin, ideoivat edustajat.

Edustajat korostavat, että ammattiapteekkijärjestelmää kannattaa kehittää tukemaan muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Palvelua voidaan kehittää esimerkiksi antamalla apteekeille tietyin ehdoin oikeus antaa influenssarokotteita sekä laajentaa apteekkien terveyspistetoimintaa koko maan kattavaksi. Ammattiapteekki on osin käyttämätön voimavara lääkehoidon kokonaisarvioinnissa ja järkevässä lääkehoidossa.

- Apteekit ovat monelle ihmiselle tärkein lähipalvelu. Lääkehuolto toimii Suomessa varsin hyvin. Apteekkialaa uudistettaessa kannattaa pitää kiinni sen hyvistä puolista, mutta kehittämistyötä täytyy määrätietoisesti jatkaa. Väestön tarpeet muuttuvat ja lääkehuollon on osana muuta terveydenhuoltoa vastattava niihin, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sari Raassina
Puh. 050 5232 808

Sanna Lauslahti
Puh. 050 5122 380

Tiedote 21.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kommentoivat vihreiden tuoreen yrittäjyysohjelman apteekkikirjauksia.

Vihreät tuovat yrittäjyysohjelmassaan jälleen esiin väärän väitteen siitä, että apteekkien lupajärjestelmän muutokset sellaisenaan madaltaisivat lääkkeen hintaa. Lääkkeiden hinnan määräytyminen ja apteekkilupajärjestelmä ovat kaksi eri järjestelmää.

- Vihreillä on kotiläksyjen lukemisen paikka lääkkeiden hintojen muodostumisesta, sanovat kansanedustajat.

Tosiasiassa lääkkeen hinta on asiakkaalle sama apteekista riippumatta kaikkialla Suomessa. Lääkkeiden hinnat määritellään valtioneuvoston päättämässä lääketaksassa. Lääkkeissä on viitehintajärjestelmän myötä varsin vahva hintakilpailu. Reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 20 prosenttia, ja apteekkimaksua korotettiin viimeksi tämän vuoden alusta. Lisää säästöjä lääkekustannuksiin valmistellaan parhaillaan. Hallitus on linjannut, että lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan siten, että säästöjen yhteisvaikutus on julkiseen talouteen 134 miljoonaa euroa ensi vuodesta lukien.

- Osana valtiontalouden tasapainottamista lääkekustannuksista sovittu leikkaussumma on mittava. Huoli on se, miten löytää leikattava eurot niin, että lääkkeiden tasavertainen saatavuus onnistutaan turvaamaan. Lääkekustannuksista on etsittävä innovatiivisesti säästöjä, mutta ei romuttamalla apteekkitoimintaa. Tarkoituksenmukainen lääkehoito on vielä monin osin käyttämätön ja järkevä tapa säästää lääkekustannuksissa. Tässä apteekeilla tulee olla vielä vahvempi rooli, Sarkomaa ja Lauslahti linjaavat.

Vihreät esittivät kannanotossaan maakunnille oikeutta luopua apteekkilupien määrällisistä rajoituksista. Kokoomusedustajat huomauttavat, että vihreiden esityksen myötä on iso riski, että lääkehuollon palveluiden saatavuus alkaisi vähitellen vääristyä ja syrjäseudulle ei enää välttämättä löytyisi apteekkareita.

- Esitys johtaisi kovin pian apteekkipalveluiden keskittymiseen kohti kasvukeskuksia, sanovat edustajat.

- Apteekkilupien määrien rajoittamisessa ei ole kyse pelkästään maaseutumaisista alueista, sillä myös kaupungeissa apteekkien koolla on merkitystä. Jos lääkevaraston koko pienenee liikaa yksikkökoon mukana, lääkkeiden toimitusvarmuus heikkenee. Tällainen tilanne on useissa Euroopan maissa, joissa vain yleisimpiä lääkkeitä on heti saatavilla apteekeista.

- Lupajärjestelmää ei kannata kokonaan purkaa. Apteekkijärjestelmä kaipaa uudistamista ja kilpailun lisäämistä siinä missä muukin terveydenhuolto. Yksinkertaisin ja asiakaslähtöisin tapa tähän on lisätä apteekkilupien määrää erityisesti kasvukeskuksissa, sanovat kokoomusedustajat.

- Kaupunkialueilla kilpailun hallittu lisääntyminen voisi edesauttaa esimerkiksi apteekkien erikoistumista vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin, ideoivat edustajat.

Edustajat näkevät, että suurimpia sivuapteekkeja voidaan itsenäistää apteekkarinvaihdosten yhteydessä. Tällöin aiemmin yhden apteekkarin hallinnoima yksikkö jakautuisi kahdelle apteekkarille ja niin saataisiin alalle uusia yrittäjiä ja lisää kilpailua.

- Ammattiapteekkijärjestelmää kannattaa kehittää tukemaan muuta terveydenhuoltoa. Apteekit ovat monelle ihmiselle tärkein lähipalvelu. Palvelua voidaan edelleen kehittää esimerkiksi antamalla apteekeille tietyin ehdoin oikeus antaa influenssarokotteita sekä muutoin laajentaa apteekkien terveyspistetoimintaa koko maan kattavaksi. Väestön tarpeet muuttuvat ja lääkehuollon on vastattava niihin, edustajat jatkavat.

- Kilpailua järjestelmässä voidaan lisätä rikkomatta sitä mikä toimii. Lääkehuolto toimii Suomessa varsin hyvin. Apteekkiverkosto on kattava ja lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvä. Apteekkialaa uudistettaessa kannattaa pitää kiinni sen hyvistä puolista. Kilpailua apteekkijärjestelmässä kannattaa kuitenkin lisätä, Sarkomaa ja Lauslahti toteavat lopuksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 5122 380

Tiedote 19.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Uhanalaisen saimaannorpan ja erityisesti sen kuuttien suojelemiseksi säädetyt uudet kalastusrajoitukset Saimaalla astuivat voimaan viime perjantaina. Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa olisi laajentanut verkkokalastuskiellon jatkumaan heinäkuun loppuun asti.

Oli välttämätöntä, että uusi ohueksi jäänyt norppa-asetus asetettiin hallituksen toimesta erityistarkkailuun, alleviivaa Sarkomaa.

- Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Asetuksessa olisi mielestäni pitänyt ottaa paremmin huomioon se, että kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle ja että kuuttien kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun olisi ollut ja on hyvin selkeät perusteet, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa piti välttämättömänä, että kokoomuksen vaatimuksesta asetukseen kirjattiin erillinen lausuma saimaannorppien elinolojen turvaamiseksi. Lausuma velvoittaa ministeriötä ja ministeriä jatkuvaan seurantaan ja tarvittaessa reagoimaan sekä palaamaan tällä kertaa norpan suojelun kannalta riittämättömäksi jääneeseen asetukseen. Lausuma johdosta on verkkokalastuskiellon laajentamiseen ja muihin lisätoimiin palattava, jos seurantaluvut niin näyttävät.

- Kalastus on suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Nyt asetukseen kirjattu lausuma on äärimmäisen tärkeä ja norppakannalle henkivakuutus. Hallitus tulee tarkastelemaan asetusta uudelleen, mikäli esimerkiksi pyydyskuolemien määrä kasvaa ja jäädään jälkeen saimaannorpan suojelustrategian mukaisesta kannan kasvusta, Sarkomaa sanoo.

Erityisen iloinen Sarkomaa on siitä, että tänä talvena kuutteja on syntynyt enemmän kuin koko 35-vuotisen laskentahistorian aikana. Uutinen varmasti kannustaa kaikkia norpan suojelussa olevia tahoja jatkamaan työtä.

- Olen erittäin iloinen niistä uutisista, joita olen saimaannorpan pesälaskennoista saanut, sillä vielä vuoden vaihteessa pesäolosuhteiden kehitys näytti kehnolta. Onneksi pakkaset ja lumi pelastivat tilannetta huomattavasti parempaan suuntaan, Sarkomaa iloitsee.

Sarkomaa kuitenkin muistuttaa, että koska verkkokalastuskieltoa ei heinäkuulle ulotettu, on kannan kehittymisen sekä pyydyskuolemien seuranta nyt äärimmäisen tärkeää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Tiedote 16.4.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja sote-parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sote-uudistuksen osana säädetään nykyistä terveydenhuoltolakia selkeämmin koulutetun hoitohenkilöstön johtamisesta ja johtamistehtävästä.

Hoitohenkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä, joka työskentelee ja antaa osaamisensa yhteiseen käyttöön 24 tuntia vuorokaudessa.  Hoitohenkilöstön ammatillisella toiminnalla ja sen kehittämisellä on ratkaisevat vaikutukset terveystuloksiin, potilasturvallisuuteen, palveluiden vaikuttavuuteen ja laatuun sekä toiminnan kustannuksiin. Lainsäädäntötasolle on kirjattava, että hoitotyön johtaminen edellyttää hoitotyön ammattitoiminnan käytännön ja tutkimuksen tuntemista.

Hallitus linjasi 5.4. sote-uudistuksen askelmerkkejä todeten, että linjausten toteutuminen edellyttää onnistunutta ja taitavaa muutosjohtajuutta. Tämä linjaus on vietävä sote-pykäliin, jotta voidaan luoda koko maahan selkeät moniammatilliset johtamiskäytännöt sisältäen hoitotyön johtamistehtävät.

- Ylimpiin johtamistehtäviin ns. yleisjohtajan tehtäviin tulee valita johtajat, joilla on laaja johtamiskoulutus ja – kokemus. Edellä mainittujen johtamistehtävien tulee olla professioista riippumattomia. Johtamisessa onnistuminen edellyttää laaja-alaista eri alojen osaamista hoitotyö mukaan lukien, linjaa Sarkomaa.

- Ei voi syntyä tilannetta, että organisaation ylimmästä johdosta puuttuu kokonaan suurimman henkilöstöryhmän linjajohtaja kuten esimerkiksi hallintoylihoitaja, johtava ylihoitaja tai johtajaylihoitaja. Koulutetun hoitohenkilöstön johtajilta tulee edellyttää oman ammattialan perustutkintoa, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, työn sisällön sekä sen kehittämistarpeiden tuntemusta, Sarkomaa täsmentää.

- Hoitohenkilöstön johtajat ja esimiehet varmistavat henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden, hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen ja sen kohdentamisen uusissa integroiduissa palveluissa asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää heidän työpanostaan ja asiantuntemustaan, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaaa puhui sote-uudistuksesta Tehy HUS ry:n jäsenammattiosastojensa hallitusten jäsenien seminaaripäivässä. Kokoomusedustaja alleviivasi, että kaiken A ja O on henkilöstön mukanaolo uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Ihmiset tekevät palvelut ja niiden laadun.

- Parempia palveluja ei tule koulutuksesta tinkimällä vaan koulutetun henkilöstön osaamista hyödyntämällä. Sote-uudistuksessa on nopeasti päästävä hallinto- ja rakennekeskustelusta toiminnan ja hoitoketjujen uudistamiseen. Siinä on se uudistuksen pihvi, mistä löytyy kustannustehokkuutta mutta myös ihmisten kannalta vaikuttavampia ja parempia palveluja, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
puh. 050 511 3033

 

Tiedote 14.4.2016

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen kiittelevät hallituksen kehysriihipäätöstä, jossa kirjeäänestyksen aloittamiseen kohdistetaan yhteensä 1,12 miljoonan euron rahoitus vuosille 2018–2019. Kirjeäänestyksen tarkoituksena on parantaa ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Tavoitteena on, että äänestys olisi käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista alkaen.

”Kirjeäänestysmahdollisuuden luominen turvaa ulkosuomalaisille nykyistä tasavertaisemmat mahdollisuudet käyttää äänioikeuttaan ja vaikuttaa kotimaansa asioihin. Nyt voidaan vihdoin aloittaa kirjeäänestyksen käyttöönottoon liittyvä lainvalmistelu ja tietojärjestelmien kehittäminen”, iloitsevat Sarkomaa ja Virolainen.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisia äänioikeutettuja oli noin 242 096. Nykyisin ulkosuomalaiset pääsevät äänestämään Suomen edustustoissa. Usein äänestämisen esteenä ovat pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Käytännön syyt voivat estää äänestämisen, vaikka äänestystahtoa olisi. Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus on ollut 2000-luvun vaaleissa hyvin matalaa, noin 8—12 prosenttia. Useimmissa EU-maissa ulkomailla asuvilla äänioikeutetuilla kansalaisilla on mahdollisuus äänestää kirjeitse todistajien avulla. Ruotsissa kirjeäänestys on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysprosenttia merkittävästi.

”Demokratian toteutumisen kannalta on hieno uutinen, että kirjeäänestys saadaan vihdoin myös Suomeen. Kannustamme hallitusta valmistelemaan kirjeäänestyksen toteuttamiseksi vaadittavat lakimuutokset mahdollisimman nopeasti, jotta kirjeäänestys saadaan käyttöön jo seuraaviin eduskuntavaaleihin ”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Anne-Mari Virolainen, puh. 050 512 1941

Tiedote 14.4.2016

Julkaisuvapaa heti

Sosiaalihuoltolain edellyttämät lapsiperheiden kotipalvelut eivät toteudu. 

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton edustajat kävivät eduskunnassa keskiviikkona 13.4.2016 keskustelemassa lapsiperheiden kotipalveluiden tilanteesta.  Yhden Vanhemman Perheiden Liiton edustajat toivat tapaamisessa esille syvän huolen lapsiperheiden kotipalveluiden nykytilasta.

Sosiaalihuoltolain perheiden kotipalvelua koskeva 19 § astui voimaan vuoden 2015 alussa, jonka mukaan lapsiperheillä on oikeus saada välttämätön kotipalvelu lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi perheen elämäntilanteen niin vaatiessa ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Vaikka sosiaalihuoltolakiin kirjattu lapsiperheiden oikeus kotipalveluun itsessään on hyvä asia, niin lain toimeenpanossa on paljon parannettavaa. On esimerkkejä tapauksista, joissa kotipalvelua ei ole myönnetty yhden perheen vanhemman sairastuessa vakavasti. Lisäksi kotipalveluiden saatavuudessa on kuntakohtaisia eroja.

Tapaamiseen osallistuneet kansanedustajat läpi puoluerajojen yhtyivät siihen, että nykytilanteeseen on ripeästi puututtava. Kansanedustajat päättivät tapaamisessa olla yhteydessä lapsiasiavaltuutettuun ja että perheiden kotipalveluiden tilanteesta tehdään asianomaiselle ministerille kirjallinen kysymys.

Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen (sd.) vetämään tapaamiseen osallistuivat kansanedustajat Johanna Karimäki (vihr.), Hanna Sarkkinen (vas.), Sari Sarkomaa (kok.) Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Satu Taavitsainen (sd.).

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, p. 050 511 3033

Tytti Tuppurainen, kansanedustaja, p. 0400 840 594

Heljä Sairisalo, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry, p. 040 3515355

Tiedote 12.4.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa kirittää ministeri Tiilikaista (kesk.) ja koko hallitusta tehokkaampiin toimiin saimaannorpan pelastamiseksi sukupuutolta. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että hallitus laajentaa verkkokalastuskiellon heinäkuun loppuun ja suojelualueen kattamaan kaikki saimaannorpan pesimisalueet. Näin annetaan kuuteille elintärkeää lisäaikaa kasvaa ja vahvistua. Asia on ajankohtainen, koska nyt voimassa olevat ”norppa-asetukset” ovat umpeutumassa.

- Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Norppaamme uhkaavat kalanpyydyskuolleisuus, ilmaston lämpeneminen sekä kannan pieni koko ja pirstoutuneisuus. Tehokkainta on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin, Sarkomaa vetoaa vastuuministeriin.

- Verkkokalastuskiellon laajentamiselle heinäkuun loppuun on selkeät perusteet. Kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on siirtynyt heinäkuulle, ja kuuttien kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan kannattamaa laajennusta on ehdotettu ennen viime joulua julkaistun Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raportin useissa eriävässä mielipiteissä mm. Metsähallituksen ja Itä- Suomen yliopiston ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajat. Raportin toimenpide-esityksistä verkkokalastuskiellon laajentaminen heinäkuulle puuttui.

Seurantaryhmän raportti sisältää Sarkomaan mukaan myös kannatettavia esityksiä. Hän pitää kannatettavana esitettyä ratkaisua, jossa erilliset asetusalueet yhdistetään ja valvontaa tehostetaan. Samoin kokoomusedustaja kannattaa esitystä kalastusrajoitusalueen laajenemisesta nykyisestä.

Sarkomaa muistuttaa, että Itä-Suomen yliopisto ja Metsähallitus, joilla on paras tutkimustieto norpan esiintymisestä ja yksilöiden liikkumisessa, esittivät työryhmälle rajausehdotuksen, jossa poikaspesien ympärillä sovellettava turvasäde olisi raportin esitystä laajempi.

- Tavoitteena on estää kuuttien verkkokuolemat norpan lisääntymisalueella, joten jo olemassa olevien pesäpaikkojen jättämistä rajauksen ulkopuolelle ei pitäisi hyväksyä, sanoo Sarkomaa.

- Hallitusohjelmaan kirjattiin, että saimaannorpan suojelu varmistetaan yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa. Suomalaisille ja Saimaan alueen asukkaille osoitetut kyselyt osoittavat, että selvä enemmistö haluaa tehostaa saimaannorpan suojelua ja tiukentaa kalastusrajoituksia, kansanedustaja päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 6.4.2016
Julkaisuvapaa heti

Suomalaisille on hyvä uutinen, että sote ja sen osana ihmisten valinnanvapaus otti taas aimo askeleen eteenpäin, iloitsee kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmässään sosiaalipolitiikasta vastaava Sari Sarkomaa. Sote-askel on osoitus hallituksen kyvystä tehdä päätöksiä ja viedä määrätietoisesti eteenpäin ihmisten arjelle tärkeitä uudistuksia.

Sarkomaa pitää sote-politiikan yhdenvertaisuustavoitteen kannalta merkittävänä sitä, että kokonaisuus sisältää yksimielisen näkemyksen lain säätämisestä ihmisten valinnanvapaudesta sote-palveluissa. Lain, joka luo turvaa jokaiselle suomalaiselle yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja vastaa sovittuun kustannustehokkuusvaateeseen. Valinnanvapaus toteutetaan pääsäntönä perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason sote-palveluissa.

- Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta, edustaja Sarkomaa muistuttaa.

Kokoomus on ollut valinnanvapauden edistämisessä aloitteellinen. Sarkomaa ehdotti raha seuraa ihmistä –mallia peruspalveluiden vahvistamiseksi ja ihmisten tasa-arvoisen verovaroin järjestettyjen palveluihin pääsyn mahdollistamiseksi vuonna 2012.

- Esimerkiksi terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottamat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät on irvikuva tasavertaisesti terveyspolitiikasta, johon on saatava muutos. Siksi sote-uudistus tehdään ja sen osana Suomeen sopiva oma valinnanvapausmalli, Sarkomaa alleviivaa.

- Valinnanvapaus on esimerkiksi vanhus ja vammaispalvelua tarvitseville mittava mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Valinnanvapaus mahdollistaa ihmisen oman valinnan ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta sekä palveluiden räätälöinnin palveluiden käyttäjän tarpeista lähteväksi. Valinnanvapaus on ihmisen kokoinen ja rinnakkainen menettely kilpailutukselle, jatkaa Sarkomaa.

Sarkomaasta peruspalveluiden valinnanvapaus on hyvä toteuttaa niin, että laatukriteerit ja muut ehdot täyttävä taho, julkinen, toimiva järjestö tai vaikkapa yhden naisen yritys, voi halutessaan tarjota palveluja sitoutuessaan julkisen vallan ehtoihin, joihin kuuluu myös julkisen vallan määräämä korvaus palvelun tuottamisesta. Ihmisille palvelun hinta määräytyy siten asiakasmaksulain mukaan ja on sama tuottaako sen esimerkiksi julkinen sektori tai vaikka hoivayritys. Ihminen valitsisi ja veroraha seuraa ihmisen mukana palveluntuottajalle.

- Palveluntuottajat eivät saa valikoida asiakkaitaan, vaan valta valita on palvelua käyttävällä ihmisellä. Valintaa tuetaan tiedolla ja palveluohjauksella sekä sujuvimmilla hoitoketjuilla, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa muistuttaa hallitusta perusteellisten vaikutus- ja kustannusarvioiden tekemisestä ja sote-henkilöstön osallistamisesta sote-uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa, sillä ne ovat onnistuneen uudistuksen edellytys. Potilas-asiakastiedon on oltava myös integroitua, kuten hallitus edellyttää. Kun tiedot liikkuvat, saavat ihmiset parempaa hoitoa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050-5113033

Tiedote 31.3.2016

Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina kertovat kokoomuksen torjuvan vammaispalvelulain muutoksen ikärajauksesta, jolla 75 vuotta täyttäneet vammaiset rajattaisiin vammaispalvelulain ulkopuolelle. Vammaisuudesta johtuvat rajoitteet eivät kuitenkaan poistu, vaan yleensä jopa vaikeutuvat, ikääntymisen myötä. Ikärajaus muuttaisi muun muassa vammaisten henkilökohtaisen avun, kuljetuspalvelut sekä palveluasumisen toteutettaviksi sosiaalihuoltolain perusteella eli harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi.

- Tälle leikkaukselle on etsittävä korvaava säästökohde. Leikkaus kohdistuisi kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joilla ei välttämättä koko elämänsä aikana ole ollut esimerkiksi mahdollista työntekoon. Vammaisuus ei poistu ikääntymisen myötä, joten vammaispalvelulainkin pitää kattaa koko elämänkaari, kolmikko vaatii.

Korvaavia säästöjä edustajat ehdottavat haettavaksi esimerkiksi Invalidiliiton ehdotuksen mukaisesti invalidivähennyksen uudelleen tarkastelusta. Invalidivähennystä voitaisiin tässä kohtaa arvioida uudelleen. Se on yksi mahdollisuus löytää korvaava säästö ikääntyviltä vammaisilta leikkaamisen sijaan, kolmikko ehdottaa vaihtoehtoa.

Kokoomusedustajat korostavat valmisteilla olevan vammaispalvelulain, joka yhdistää kaksi erillistä vammaislakia yhdeksi, olevan pitkään odotettu positiivinen uudistus. Laista on tehtävä osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaiken ikäisille vammaisille tukeva laki.

Lisäksi kolmikko kirittää hallitusta edelleen turhien normien puruissa. Esimerkiksi vammaiselta ihmiseltä vaaditaan yhä edelleen turhia lääkärintodistuksia erilaisten palvelujen ja etuisuuksien saamiseksi. Lääkärintodistusta tulisi edellyttää vain jos siihen on erityinen syy tai henkilöllä ei ole muuta luotettavaa selvitystä vammasta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sanna Lauslahti, 050 5122380

Sari Raassina, 050 523 2808

Tiedote 17.3.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kummallisena sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haataisen (sd) pelottelua ja tyrmäystä liittyen professori Mats Brommelsin työryhmän väliraporttiin. Haatainen kommentoi Helsingin Sanomille keskiviikkona 16.3. sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta.

- Haatainen väittää, että valinnanvapauden laajentaminen osana sote-uudistusta johtaisi kaaokseen. Väite on kova. Mitään kunnollisia perusteluja ei Haatainen pelottelulleen kertonut. SDP:n Ruotsin esimerkin hokeminen perusteluksi ja valinnanvapauden tyrmäämiseksi ontuu pahemman kerran, sanoo Sarkomaa.

Ruotsissa kaikki puolueet kannattavat valinnanvapautta, joka on hiljattain laajennettu myös erikoissairaanhoitoon. Suomen kuluttaja - ja kilpailuvirasto on Ruotsin mallia tutkiessaan todennut, että Ruotsin kokemusten valossa valinnanvapauden vaikutukset näkyvät aluksi varmimmin palveluiden saatavuuden sekä asiakaslähtöisyyden paranemisena.

- Tässä valossa Haataisen täystyrmäystä on mahdoton ymmärtää. Uutinen on se, että SDP ja Haatainen sanovat selvästi ei valinnanvapauden laajentamiselle osana sote-uudistusta. Samoin Haatainen sanoo ei hallituksen ajamalle valinnanvapausjärjestelmälle, jossa palveluja tuottaisivat myös järjestöt ja yritykset. Tähän asti SDP on kierrellen kritisoinut ihmisten valinnanvapautta ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä. Nyt SDP antoi täyden tyrmäyksen, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa muistuttaa, että suomalaisista tutkimusten mukaan jopa 90 % haluaa valita palveluntuottajansa itse.

- Ihmisille on sama kuka palvelun tuottaa, kunhan se on tarpeeseen vastaavaa ja laadukasta. Isossa osassa Eurooppaa valinnanvapaus on toteutettu lainsäädännöllisillä ratkaisuilla. Myös potilasdirektiivi velvoittaa Suomea etenemään valinnanvapausasiassa. Päinvastoin kuin SDP puolustaa Kokoomus vahvasti valinnanvapautta, joka on mittava mahdollisuus uudistaa palvelujen ihmisten näkökulmasta ja irrottautua järjestelmäkeskeisyydestä, sanoo Sarkomaa.

- Valinnanvapauden ydin on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Emme voi jäädä tuijottamaan vanhoja rakenteita, sillä tällä hetkellä suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät vastaa tavoitteeseen tasavertaisista palveluista. Esimerkiksi terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottamat eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät on irvikuva tasavertaisesti terveyspolitiikasta, johon on saatava muutos. Siksi sote-uudistus on tehtävä ja sen osana Suomeen sopiva oma valinnanvapausmalli, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033