Kategoria: Tiedotteet

tiedote 8.9.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee perhevapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tarkoitetusta 2500 euron kertakorvauksesta. Kertakorvauksella voidaan korvata sijaisten rekrytoinnista ja perehdyttämisestä aiheutuvia kustannuksia äidin työnantajalle.

”Työnantajalle maksettava kertakorvaus vanhemmuuden kuluista aiheutuviin menoihin on oikea askel tasa-arvoisemman työelämän ja yrittäjyyden esteiden purkamisen tiellä. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle on hyvä askel eteenpäin ns. ”äitiriskin” kitkemisessä”, Sarkomaa toteaa.

”On tervetullutta, että hallitus edistää tällä tavoin suomalaisten työllistymistä ja yrittäjyyttä. Kyseessä on täsmätoimi, jolla poistetaan merkittävästi yrittäjyyden jarruja. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla erityisesti naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaa huomauttaa, että esimerkiksi perhevapaista aiheutuvia kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kertakorvaus on siksi hänen mielestään hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Kansanedustaja muistuttaa, että kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat.

”Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallitus joutuu tekemään välttämättömiä ja kipeitäkin toimenpiteitä, jotka koskettavat jollain tapaa jokaista suomalaista. On hienoa, että osana kilpailukykytalkoita kertakorvaus on mukana hallituksen työkalupakissa”, Sarkomaa sanoo.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kun naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 5.9.
julkaisuvapaa heti

”Eduskuntakauden tärkein rakenneratkaisu, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen, vaatii kivijalaksi kestävän tietoperustan toiminnallisista ja taloudellisista vaikutusarvioinneista”, sanoo Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Aiemmista epäonnistumisista on nyt otettu oppia. Vakava muistutus on tuore Valtion talouden tarkastusviraston (VTV) kova moite edelliselle hallitukselle, jonka rakennepoliittisen ohjelma ei VTV:n mukaan perustunut kunnolliseen tietopohjaan”, kansanedustaja toteaa. VTV huomautti, että rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään arviointitietoon toimenpiteiden kestävyysvaje- ja muista vaikutuksista sekä niiden toteutukseen liittyvistä riskeistä. " Sote- uudistuksessa tämä on välttämättömyys", painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan on selvää, että alueiden määrää koskevassa vaikutusten arvioinnissa mukana on oltava myös viiden alueen vaihtoehto, joka sopii hallitusohjelman kirjaukseen enintään 19 alueesta. Kansanedustaja muistuttaa, että useat asiantuntijatahot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ovat katsoneet viiden alueen mallin palvelevan parhaiten sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita. Maan eri alueiden erilaisuus, kuten Metropolialueen erityispiirteet, on syytä pitää mielessä kun ratkaisuja uudistuksessa tehdään.

”Vaikutusarviot ratkaisuvaihtoehdoista niin hallinnon kuin rahoituksen uudistamiseen on oltava, kun päätöksiä tehdään, jotta ennen etenemistä voidaan varmistaa, että valituilla malleilla on mahdollista saavuttaa hallitusohjelman sote-tavoitteet”, alleviivaa Sarkomaa. Hän myös korostaa yhdessä sovitussa aikataulussa pysymisen tärkeyttä.

”Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui”, kansanedustaja varoittaa.

”Hallitukselta oli mainio päätös nimetä Tuomas Pöysti sote- uudistuksen projektijohtajaksi. Valtioneuvoston controllerina ja tarkastusviraston pääjohtajan tehtävässä hän on hankkinut laajan asiantuntijuuden julkistalouteen liittyvissä kysymyksissä”, Sarkomaa kiittää.

Kansanedustaja korostaa hallitusohjelman sote- uudistukselle asetettua 3 miljardin euron tiukkaa vaadetta kuroa kestävyysvajetta umpeen. ”Valtiovarainministeriö on laskenut kasvuennusteet pakkasen puolelle. Tämä on myös vakava varoitus. Vähemmällä on saatava enemmän ja parempaa aikaan, jotta ydintavoite tasa-arvoisista palveluista toteutuu”, päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 3.9.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämättömänä hallituksen terveyden edistämiseen tähtäävää kärkihanketta, jonka erityisenä tarkoituksena on saada suomalaiset liikkumaan oman terveytensä ja toimintakykynsä kannalta riittävästi. Hallitusneuvotteluissa Kokoomuksen edustajana hyvinvointipoliittisessa työryhmässä ollut Sarkomaa toteaa, että kärkihankkeen tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa sekä tehdä terveelliset elämäntavat helpoiksi ja houkutteleviksi lähiympäristössä.

”Tavoitteena on toimeenpanna terveyttä ja hyvinvointia ja erityisesti fyysistä aktiivisuutta edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit. Tarkoitus on koota koko Suomen yhteinen ponnistus edistää kansanterveyttä, jota valtiovalta tukee vahvasti”, Sarkomaa sanoo.

Kansanterveyskärkihanke on kansanedustajan mukaan myös keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. ”Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja.”

”Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua”, Sarkomaa summaa.

Kansanterveys 2.0 - yhteisponnistukselle on kansanedustajan mielestä huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.

”Hyviä käytäntöjä ja malleja liikunnan lisäämiseksi löytyy mm. erilaisista hankkeista, järjestöiltä ja kunnilta. Tärkeää on levittää parhaat käytännöt koko Suomeen. Myös terveydenhuollossa voidaan tehdä paljon enemmän liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan puheeksiottaminen sekä varsinainen liikuntaneuvonta ja –reseptit ovat edelleen liian vähässä käytössä hoitokeinoina. Olisi hyvä vahvistaa liikuntaneuvonnan palveluketjuja alueellisesti sekä päivittää potilastietojärjestelmiä niin, että ne sisältävät liikuntatiedon kirjaamisen. Myös sote-alan tutkintojen koulutussisältöjä on syytä vahvistaa liikunta huomioiden", Sarkomaa päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033

 

tiedote 28.8.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen tänään esittämää ajatusta etsiä ratkaisua työantajalle vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten tasaamiseen osana hallituksen kilpailukykytalkoita.

Sarkomaa pitää viisaana ja välttämättömänä, että pääministeri Sipilän hallitus ottaa vanhemmuuden kustannus-asian ripeän valmistelun agendalleen. "Kyseessä on täsmätoimi, jolla poistetaan merkittävä yrittäjyyden jarru ja työelämän epätasa-arvoa tuova elementti." Kansanedustaja korostaa, että vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia.

Sarkomaa kirittää ja herättelee yhtä lailla työmarkkinakeskusjärjestöjä liittoineen vihdoin ottamaan asian työlistalleen. "Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Nykyisessä järjestelmästä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla”, alleviivaa Sarkomaa.

Kansanedustajan mukaan nykyisellä hallituspohjalla on kaikki syyt tarttua asiaan, koska yrittäjyyden edistäminen on sen ykkösagendalla ja puheenjohtajat Sipilä ja Stubb nostivat työantajille aiheutuneet kustannukset vahvasti esille viime eduskuntakauden lopulla. ”Molemmat nykyiset ministerit näyttivät silloin vihreää valoa työnantajalle maksettavalle ns. kertakorvaukselle, jolla korvattaisiin vaikeasti laskettavia vanhemmuuden kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Kertakorvaus voi olla osa ratkaisua”, muistuttaa Sarkomaa.

”Kyseessä ei ole uusi kuluerä vaan vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset maksetaan tällä hetkellä perhevapaita käyttävien äitien työnantajien pussista. Ratkaisumallia asiaan on hyvä käydä katsomassa esimerkiksi Ruotsista, jossa ongelma on hoidettu", kansanedustaja päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

tiedote 28.8.2015
julkaisuvapaa heti

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan ensi vuoden talousarvioesityksen lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvauksen leikkauksen (Kela- korvaus) vaikutuksista. ”Budjettiriihessä on syytä vielä katsoa leikkauksen kokonaisvaikutukset ja arvioida halutaanko lapsi heittää pesuveden mukana", ehdottaa Sarkomaa.

"Näin suurta terveyspoliittista muutosta ei voi perustella vain säästötoimena. Viisaampaa olisi pidättäytyä mittavista Kela-korvauksen leikkauksista ja osana sote-rahoitusuudistusta tehdä päätökset järjestelmän tulevaisuudesta." Sarkomaa muistuttaa, että leikkausesitys on kaksinkertainen, mitä hallitusohjelmassa sovittiin ja lähes musertaa koko korvausjärjestelmän. Leikkausten jälkeen korvausprosentti olisi hammaslääkäripalveluista 15 ja lääkäripalveluista enää 10 prosenttia.”

Sarkomaan mukaan julkisen sairausvakuutuksen osan alasajo ilman tilalle luotavaa korvaavaa järjestelmää kasvattaa riskiä siihen, että yksityiset terveydenhoitovakuutukset valtaavat markkinoita.
”Talouden tasapainottaminen on täysin välttämätöntä, mutta ei helppoa. Kun jo valmiiksi pieni korvaus kutistuu entisestään, kasvaa myös riski, että yhä useampi siirtyy terveyskeskusten jonojen jatkeeksi. Näin julkiset menot ja terveyshaitat kasvavat.”

"Kyse ei ole todellakaan ylellisyyskorvauksesta kuten joskus luullaan. Esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluja ei ole juuri saatavilla kuin itse ostamalla yksityissektorilta. Ei ole terveyspoliittisesti perusteltua, että nämä palvelut eivät olisi kohtuudella kaikkien saatavilla.”
Kela- korvausta maksetaan tavallisille suomalaisille ja myös pienituloisille. Esimerkiksi perushammashoidon palveluja yksityisellä sektorilla käyttävistä noin puoli miljoonaa kansalaista kuuluu kolmeen alimpaan tuloviidennekseen.

”On suuri riski myös, että ihmiset jättävät sairautensa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä palveluiden tasavertaista saatavuutta”, Sarkomaa sanoo ja muistuttaa, että Kela-korvauksen mittava leikkaus vaarantaa myös EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpanon, koska ulkomaille hoitoon hakeutumisen kustannukset on korvattu kotimaan yksityislääkärikorvausten mukaan.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 5113033

 

tiedote 18.8.
julkaisuvapaa heti
 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vahvana varoituksena valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuoreen raportin (12/2015) tulosta, jonka mukaan Suomen maahanmuuttajien ja kantaväestön oppimistuloksissa on Euroopan suurimmat erot. ”VTV:n tarkastuskertomuksen raportti maahanmuuttajaoppilaista ja perusopetuksen tuloksellisuudesta on vakavaa luettavaa. Sen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole Suomessa kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja pitää viisaana, että myös talouden tasapainottamistalkoissa huolehditaan koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta. Sarkomaa painottaa, että jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus oppia peruskoulussa sellaiset taidot ja tiedot, että ne antavat valmiudet siirtyä jatko-opintoihin.

”Opettajien osaamisen varmistaminen on aivan olennaista. Useat tahot ovat toistaneet, kuten myös opettajat itse, että opettajien ja lastentarhanopettajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa on jatkossa saatava nykyistä paremmat monikulttuurisuustaidot. Täydennyskoulutuksen on oltava nykyistä paremmin ja suunnitelmallisemmin opettajien saatavilla.” Sarkomaa toteaa, että hallitusohjelman lupaus suunnata voimavaroja opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutuksen vahvistamiseen on asia, josta hallituksen tehtävä budjettiriihessä päätös.

”Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on merkittävä asema maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisessa ja heidän lastensa elämänlaadun ja tulevaisuuden rakentumisessa. VTV:n raportti kiteytti taas kerran Suomen menestymisen reseptin. Laadukas opetus ja varhaiskasvatus ovat viisas investointi kaikkien lasten ja koko Suomen tulevaisuudelle”, päättää Sarkomaa.
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 14.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan hallitusohjelmassa sovittua suuremmasta sairausvakuutuskorvauksen (Kela- korvaus) leikkaamisesityksen vaikutuksista jo muutenkin vaikeuksien kanssa kamppailevaan julkiseen perusterveydenhuoltoon. Valtiovarainministeriön uusi esitys puolittaa korvaukset. ”Talouden tasapainottaminen on täysin välttämätöntä mutta ei ollenkaan helppoa. Kela- korvauksen leikkaus ei johda missään nimessä täysimääräisesti julkisen talouden säästöihin, päinvastoin. Kun jo nyt pieni Kela-korvaus laskee entisestään, kasvaa riski, että yhä useampi siirtyy pienempien asiakasmaksujen takia kunnallisen terveydenhoidon piiriin. Silloin kuntien hoitojonot pidentyvät, hoitoon pääsy viivästyy ja työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja terveysmenot kasvavat.”

”Terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa-arvoisesta terveyspolitiikasta. On viisasta, että hallitus tekee vielä arvioinnin budjettiesityksen kokonaisvaikutuksista peruspalvelujen saatavuuteen”, Sarkomaa ehdottaa.

"On välttämätöntä, että työn alla olevan sote-uudistuksen tuomia myönteisiä vaikutuksia odotellessa otetaan käyttöön perusterveydenhuoltoa nopeasti kohentavia ja kansalaisten tasa-arvoista hoitoonpääsyä vahvistavia keinoja. Tämä on asia, jota koko hallituksen on syytä budjettiriihessä pohtia. Kansanterveydellisesti ja - taloudellisesti on viisasta pitää koko väestö säännöllisen suun terveydenhuollon samoin kuin muun perusterveydenhuollon piirissä.”

Sarkomaa toteaa, että esitys herättää erityisesti huolen suunterveydenhuollossa, jossa terveyskeskuspalvelut ja Kela-korvattu yksityinen hammashoito muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Yksityisen sektorin suunterveydenhuolto tuottaa vuodessa noin kaksi miljoonaa hammaslääkärikäyntiä.

”Kela-korvauksen leikkaaminen saa monet siirtymään terveyskeskusten jonoihin ja pahimmassa tapauksessa jättämään hampaat hoitamatta. Tämä on vakava asia, kun tiedämme hoitamattoman suun olevan tutkitusti iso riski moniin sairauksiin ja heikentävän kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitotasapainoa. Hoitamattoman suun lasku lankeaa yhteiskunnan maksettavaksi enemmin tai myöhemmin. Oikea-aikainen hoito, ennaltaehkäisy ja omahoitoon kannustaminen on aina edullisinta”, Sarkomaa muistuttaa.

Kela -korvaus on ollut yhteiskunnalle kustannustehokas tapa tuottaa terveyshyötyjä. Yksityinen terveydenhuolto tuottaa noin neljä miljoonaa lääkärikäyntiä ja kuntien terveyskeskukset noin seitsemän miljoonaa. Kansanedustaja muistuttaa, että yksityisellä puolella on suuri rooli terveydenhuollossa. ”On päivän selvää, että tasavertaisten terveyspalveluiden tuottamiseen tarvitaan myös yksityistä sektoria”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 12.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa suojateillä kaahaaville autoilijoille kovempia seuraamuksia. ”Liian usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Kertakin on liikaa. Asennekasvatusta tarvitaan mutta se ei yksin riitä. Suojatietörttöilystä tulee saada kovempia rangaistuksia”, Sarkomaa linjaa.

Kansanedustaja on useaan otteeseen vaatinut päiväsakkojen määrän nostamista. Rangaistusasteikosta voisi soveltaa tiukempaa päätä, käytössä on usein asteikon alapää. ”Tervetullutta oli, että hallitusneuvotteluissa sovittiin rike- ja päiväsakkojen suuruuden nostamisesta. Myös tieliikennelain kokonaisuudistus on saatu käyntiin ja sen yhteydessä seuraamusjärjestelmää pohtiva työryhmä saanee työnsä valmiiksi syksyllä. Hallituksen esitykset on tuotava eduskuntaan mahdollisimman pian.”

Sarkomaa muistuttaa, että peräti kolmannes kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan suojatiellä ja peräänkuuluttaa myös tiukempaa valvontaa suojateille sekä ajonopeuksien tarkastelua varsinkin taajama-alueilla.

”Liikenneturvallisuus rakennetaan yhdessä. Erityisen tärkeää tämä on muistaa nyt, kun kymmenet tuhannet pienet koululaiset ovat liikenteessä. Koulujen ja kodin liikennekasvatuksella on tärkeä rooli pienten koululaisten turvallisessa arjessa. Liikennesäännöt ja koulureitti on hyvä vanhempien käydä läpi lapsen kanssa läpi hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Hyvä ja tehokas keino edistää koulumatkojen turvallisuutta on tehdä koulumatkalle vaaranpaikkakartoitus. Sen avulla paikallistetaan oppilaiden koulutien vaaralliset ja hankalat paikat. Tätä työtä on hyvä tehdä kodin ja koulun yhteistyössä”, Sarkomaa muistuttaa.

Liikenneturvan tekemän kyselytutkimuksen mukaan puolet jalankulkijoista koki autojen pysähtyvän vain harvoin, kun jalankulkija oli aikeissa ylittää suojatien. Alakoululaisten ohella riskiryhmään kuuluvat iäkkäämmät henkilöt.

”Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä on tehtävä, jotta suojatiet olisivat nimensä veroisia. Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä”, kansanedustaja toteaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

 

 

tiedote 5.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattu palvelusetelikokeilu saadaan ripeästi käyntiin. Kansanedustaja esittää myös, että Sipilän hallitus asettaa tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen kattamaan maanlaajuisesti 5%:a sote-palveluiden kokonaisuudesta.

”Palvelusetelikokeilun tavoitteena on saada vielä puuttuvia kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. Kokeilulle tulee asettaa tavoitteiksi tasa-arvoinen ja oikea-aikainen pääsy sote-palveluihin kansalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäämällä.”

Sarkomaan mielestä Suomessa tarvitaan kiireellisesti keinoja, joilla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa. ”Terveyskeskukseen on päästävä ajoissa ilman kohtuuttomia jonoja. Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa.
Palvelusetelin käyttöä on syytä vahvistaa yhtä lailla suun terveydenhuollossa sekä vanhuspalveluissa."
”Hallituksen sopima palvelusetelikokeilu voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisina, alueellisina kokeiluina ja siihen voitaisiin kannustaa osallistujia tarjoamalla kokeilun edellyttämät resurssit”, Sarkomaa ehdottaa.

”Palvelusetelin laajempi käyttö on avain sote-palveluiden oikea aikaiseen ja tasa-arvoiseen saatavuuteen, asiakaslähtöisyyden parantamiseen ja valinnanvapauden lisäämiseen, jota kohti pääministeri Sipilän hallitusohjelma tähtää. Palveluiden kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi on tärkeää viestittää, että tarkoitus ei ole betonoida nykyisiä tuotantotapoja, vaan määrätietoisesti kannustaa etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Samalla annetaan vahva viesti sote-alan pk-yrityksille, että ilman niitä Suomi ei pärjää”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan hallituksen on viisasta katsoa keinoja, joilla valtakunnallisesti voidaan kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä käyttämään palveluseteliä ja saavuttamaan maanlaajuisesti tavoite palveluseteleiden käytön kasvattamisesta. ”Yksi keino on rakentaa ripeästi palvelusetelin valtakunnallista tietoinfraa.”

Nykyisin palvelusetelin käyttö on vähäistä. Suuressa osassa kunnista palvelusetelijärjestelmä ei ole ollenkaan käytössä. Johtava palvelusetelin käyttäjä on Jyväskylä, siellä palveluseteleiden käytön volyymi on n. 2% sote-palveluiden kokonaisuudesta. ”Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia. Palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisellä on saavutettu tuloksia, joita sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden saatavuuden ja kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantumista ja kustannusten hillitsemistä.”

 
Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

 

tiedote 24.7.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta tuomaan eduskuntaan pikaisesti esityksiä, joilla puretaan alkoholilainsäädännön turhia normeja. "Sääntelyn keventäminen on keskeinen keino vahvistaa työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Ahtaalleajetulla matkailu- ja ravintola-alalla työsarkaa norminpurussa riittää, kun tavoitteena on luoda uutta kasvua ja työpaikkoja Suomeen. Meillä ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen ja jotka vain jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat suomalaisten arkea", kansanedustaja alleviivaa.

"Viime kaudella kesken jäänyttä alkoholilain kokonaisuudistusta tulee jatkaa ripeästi normitalkoiden hengessä. Alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli listan pykälistä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin. Norminpurkutalkoot voidaan aloittaa näistä pykälistä”, kansanedustaja toteaa.

Kansanedustajan mukaan perattavaa on mm. asetuksessa, joka rajoittaa juomien anniskelumyyntiä niiden valmistustavan perusteella. ”Tänäkin kesänä on kuultu alan toimijalle yllätyksenä tulleesta rajoituksesta johtuen juoman valmistustavasta tislaamalla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että 6% vahvuiseen juomasekoitukseen sovelletaan samoja anniskelumyyntiä koskevia säännöksiä kuin vaikkapa viskiin, konjakkiin ja vodkaan”, Sarkomaa toteaa. Kansanedustaja viittaa tällä viikolla julkisuudessa olleeseen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan uuteen lonkerojuomaan, jota yrityksen yllätykseksi saa myydä ravintoloissa ainoastaan 8 senttilitran annoskoossa, sillä kyseessä ei ole käymisteitse valmistettu juoma.

Sarkomaa keventäisi lainsäädäntöä myös ravintoloiden anniskelualueiden tiukkojen rajojen suhteen. Nykykäytäntö on aiheuttanut hämmennystä esimerkiksi Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä. Lisäksi kansanedustaja uudistaisi lainsäädännön vaatimukset anniskelupaikan vastaavan hoitajan kelpoisuudesta, kuten työkokemuksen määrästä. Sarkomaa myös sallisi pienpanimoille suoramyyntioikeuden ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski.

”Norminpurku on keskeinen pääministeri Sipilän hallituksen tavoite ja työhön on ryhdyttävä viipymättä kaikilla hallinnonaloilla. Kasvavien työttömyyslukujen on kiritettävä hallitusta priorisoimaan esityksiä, joilla yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntyä voidaan helpottaa”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033