Kategoria: Tiedotteet

tiedote 26.3.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää seuraavaa hallitusta ensi töinään tuomaan eduskuntaan palveluasumista koskevan maksulain.
Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty. Epävarmuus maksuista ja niiden määräytymisestä sekä vaikeus saada tietoa on monelle ikäihmiselle este hakeutua elämänsä kannalta tarkoituksenmukaiseen ja turvalliseen asumisratkaisuun.

Sarkomaa pitää puutteena sitä, että palveluasumisen maksulain puutteet ovat yhä korjaamatta, vaikka hallitusohjelmassa asia luvattiin hoitaa. Alun perin lain piti tulla voimaan yhtaikaa ns. vanhuspalvelulain kanssa. Nykyiset asiakasmaksukäytännöt ovat vanhuksia eriarvostavia, vaikeaselkoisia ja kirjavia ja vaikeuttavat monin tavoin palveluasumiseen siirtymistä.

”Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi ja valintojen helpottamiseksi ”, Sarkomaa linjaa.

Edustajan mukaan lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. ”Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. On täysin väärin, että moni ikäihminen joutuu elämän keskeisimpiä päätöksiä tekemään epävarmuudessa. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen”.

“Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, Sarkomaa toteaa.

Kehitys ei voi kansanedustajan mielestä johtaa siihen, että tavallinen keskituloinen on myös eläkkeellä merkittävimpänä maksumiehenä. ”Kannustinloukkuja välttääksemme meidän tulee arvioida kokonaisuutena, millainen vaikutus erilaisilla tulosidonnaisilla maksuilla on verotuksen ja palvelusetelien ohella”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

tiedote 25.3.15
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja, ja valtakunnallisen Muistiliiton varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa muistisairaille ja heidän omaisilleen mahdollisuuksia saada apua ja tukea arkeen, jotta elämä muistisairaudesta huolimatta olisi hyvää ja turvallista.
”Muistisairaalla ihmisellä on oikeus päättää elämästään, tai ainakin olla mukana sitä koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa. Sairauden alkuvaiheessa voi onnistua suuretkin valinnat, mutta myöhemminkin on valta ratkaista monia arkisia asioita. Elämä voi jatkua monimuotoisena ja laadukkaana myös muistisairausdiagnoosin jälkeen. Hoitotahto on paras väline varmistaa, että omat toiveet kuullaan silloinkin, kun ei niitä enää pysty itse ilmaisemaan”, Sarkomaa toteaa.

Vuosittain etenevän muistisairauden diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista ja kaikkiaan sairastuneita on Suomessa arviolta 130 000. Muistiliiton vuoden teemana on "Oikeus hyvään elämään kotiympäristössä".

”Muistiliitossa olemme uudistamassa niin sanottuja hyvän hoidon kriteereitä. Syksyllä valmistuva työkirja auttaa ammattilaisia kehittämään ja arvioimaan hoitotyötä niin, että samalla tuetaan laadukasta elämää”, Sarkomaa kertoo.
Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. ”Hienoa oli, että onnistuimme talvella eduskunnassa lisäämään voimavaroja omaishoitajien tukipalveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien terveystarkastuksiin. Omaishoitajan hyvinvoinnista huolehtiminen on kullanarvoista”, edustaja alleviivaa.

Sarkomaa toteaa, että ihmiset ovat erilaisia ja ikääntyneiden toimintakyky sekä palveluntarve yksilöllisiä. ”Siksi tarvitsemme riittävästi henkilöstöä ja erilaisia vaihtoehtoja: kotihoitoa, omaishoitoa, palveluasumista ja laitoshoitoa. Tavoite on, että ihmiset voivat elää kaiken ikäisenä turvallista ja omanäköistä elämää.”
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0503113033

 

Tiedote 21.3.2015
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa lasten vanhempia ja isovanhempia lukemaan lapsille. ”Jos emme onnistu lasten lukutaidon kohentamisessa ja lukemaan innostamisessa, emme onnistu myöskään katkaisemaan laskevaa oppimistulosten kierrettä ja oppimisen erojen kasvua”, varoittaa Sarkomaa.

 
Sarkomaa puhuu tänään Kallion kirjastossa rakkaudesta kirjoihin - tilaisuudessa, jonka aiheena on lasten lukeminen ja lukutaito. "Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Heikentynyttä lukutaitoa ja hälyttävästi vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille", vetoaa Sarkomaa.

 
Sarkomaa muistuttaa, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Laskenut kiinnostus lukemiseen on vakava uhka koko maamme sivistykselle ja osaamiselle. Niiden nuorten osuus, jotka eivät lue läksyjen lisäksi lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Lukutaidon lasku näkyy myös Pisa- tuloksissa.

 
Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset ja hankkeet. Lukutalkoot on myös talouden tiukassa tilanteessa keino, joka ei maksa mitään. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Lapselle lukeminen ja yhdessä lukeminen lapsen opittua lukemaan auttavat lapsen koulunkäyntiä ja helpottavat tulevaisuudessa hänen oppimistaan. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa.

 
On selvää, että lukutaidon edistäminen on asia, joka on otettava vakavasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisessä, varsinkin uuden varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa. Koulujen lukuharjoitukset ja kirjailijavierailut, kirjallisuuskerhot, koulujen kirjastot sekä yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa ovat asioita, joita joka koulussa tulisi vaalia. Kirjastojen kanssa tehtävä yhteistyö on hyvä olla osa päiväkotien arkea. Päiväkodit ja koulut voivat osaltaan innostaa ja kannustaa perheitä yhteiseen lukuharrastukseen esimerkiksi lukudiplomein ja vanhempainilloin. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ja lukemisen ilosta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

 
"Kirjastojen merkitys suomalaisten lukutaidon ja sivistyksen ylläpitäjänä sekä tasavertaisten mahdollisuuksien tuojana on viisasta ja täysin välttämätöntä taloustalkoissa vaalia. Jos kirjastoa ei olisi, pitäisi se täsmäkeinona keksiä vauhdittamaan suomalaisten lukemista", Sarkomaa alleviivaa.

 

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote: 8.3.2015
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee pääministeri Alexander Stubbin puheesta, jossa hän linjasi kokoomuksen kannattava ns. kertakorvausta työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. "Todellinen tasa-arvoteko", kiittää Sarkomaa.

 
"Kokoomuksen ehdotuksessa ei ollut vielä linjattu summaa ja sitä onkin hyvä pohtia. Reilu ratkaisu olisi rahoittaa korvaus sairausvakuutusmaksuista. Kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat. On mainiota, että puheenjohtaja Sipilä (kesk.) on samoilla linjoilla", Sarkomaa toteaa.

 
Kansanedustajan mielestä hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä on kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Siksi kertakorvaus on hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen.

 

Sarkomaa alleviivaa, että nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa yksin suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista.
Sarkomaa on useasti ehdottanut kertakorvausta puhuessaan työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneista kustannuksista. Kertakorvauksen innovaattoreita ovat Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara, jotka ehdottivat raportissaan välillisten mm. sijaisen perehdyttämiseen liittyvistä kuluista kertaluontoista 5000 euron korvausta. He nostivat esille myös tarpeen tasata muitakin työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia.

 
Kertakorvauksen lisäksi on jatkossa luotava tapa tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset sekä äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Hyvä on myös sanoa ääneen se, että isävapaita pelkästään kehittämällä ei poisteta äitiriski-ongelmaa. Vanhempainvapaasta aiheutuvat kustannukset on yksinkertaisesti saatava tasattua.

 
Sarkomaa on ehdottanut vanhempainvakuutusta vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten aiheuttaman ongelman ratkaisuun. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

 
Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

tiedote 6.3.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että suomalaisen työelämän suurin häpeätahra, vanhemmuudesta äidin työnantajalle aiheutuvien kustannusten tasaamistyö on edelleen kesken. Kansanedustaja muistuttaa, että asia oli osa hallituksen rakennepakettia. Sarkomaan mukaan hallitus ei saa jäädä työmarkkinajärjestöjen vangiksi vaan tasa-arvoa on vietävä vahvasti eteenpäin. Hallituksen on oltava asiassa aloitteellinen.

”On epäreilua, että äitien työnantajat kantavat vanhemmuuden kustannuksista suurimman taakan. Epäkohta mm. jarruttaa yrittäjyyttä, aiheuttaa naisten syrjimistä työmarkkinoilla, vaikeuttaa naisten etenemistä uralla ja lisää pätkätöitä. Niin kauan kuin naisista aiheutuu työnantajille enemmän kustannuksia, jatkuu naisten epätasa-arvoinen kohtelu työmarkkinoilla. Nykyisessä järjestelmässä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista”, Sarkomaa alleviivaa.

Kansanedustaja on useasti ehdottanut itsenäistä vanhempainvakuutusta, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaisi vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen. Sarkomaan mukaan mallia asiaan voi käydä katsomassa Ruotsista, jossa ongelma on jo aikaa sitten hoidettu.

Sarkomaa ehdottaa, että seuraava hallitus vihdoin ottaa asian tosissaan ja aloittaa vanhemmuuden vakuutusmallin valmistelun. Kansanedustaja pitää välttämättömänä, että tuleva hallitus kannustaa työmarkkinajärjestöjä ottamaan vanhempainvakuutusmallin agendalleen.

”On iso pettymys, että hallitus ei ole ohjelmansa lupauksesta huolimatta edistänyt asiaa. Pelkkä isien kannustaminen ei riitä. On ilahduttavaa, että tasa-arvo asiat ovat nousseet vahvasti poliittisiin puheisiin ja että asiaa on selvitetty. Pelkkä retoriikka ja tasa-arvotorailu ei kuitenkaan riitä. Selvittelyt on nyt selvitelty - puheiden rinnalle tarvitaan todellisia tekoja”, Sarkomaa linjaa.

Työelämässä tarvitaan naiset ja miehet. Vanhemmuudessa isät ja äidit. Tätä tavoitetta pitää kaikessa päätöksenteossa niin hallituksen, työmarkkinajärjestöjen kuin esimiesten työpaikoilla”, Sarkomaa päättää.
Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

tiedote 28.2.2015
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa alleviivaa, että sote- uudistuksen tavoitteita ei saavuteta ilman kannustavaa rahoitusratkaisua. Itsessään uusimmassa sote-mallissa, yksiportaisessa kuntayhtymämallissa, ei riittäviä kannusteita ole. Tämä on päivän selvää ja pakko sanoa ääneen.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraavana askeleena päätetään rahoitusmallista, jossa julkinen raha seuraa ihmisten valintoja. Uusi rahoitusmalli tarvitaan erityisesti perusterveydenhuoltoon ja hoivapalveluihin keinoksi vahvistaa perustason palveluja, niiden laatua, ihmisten valinnanvapautta ja kustannustehokkuutta. Uudistus on tehtävä niin, että palveluja tarvitseva ihminen on keskiössä. Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut, että Ruotsin raha seuraa potilasta - mallista tehdään Suomen peruspalvelut paremmaksi - malli.

Ruotsissa ns. Vård val ja Fritt val - uudistuksien ansiosta reilu 90 prosenttia ihmisistä pääsee perusterveydenhuollossa lääkärille viikon sisällä. Suomessa terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa- arvoisesta terveyspolitiikasta. Ideologiset syyt vastustaa valinnanvapautta on heitettävä roskakoriin.

"Tämän lisäksi on erityisesti katsottava, miten sote-lakiin saadaan leivottua sisään muita kannusteita, jotka perustuslakivaliokunnan tyrmäämässä hallituksen esityksessä olivat vajavaisia. Eduskunnan valtiovarain- ja talousvaliokunta ovat yksimielisesti sote- lakiesityksestä antamissaan lausunnoissa varoittaneet sote-esityksen puutteellisista "draivereista" ja vedonneet niiden lisäämisen puolesta sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Näitä näkemyksiä ei ole varaa sivuuttaa. Kokoomus on näiden asioiden puolesta. Parlamentaarisen työn haastava puoli on, että kaikki muutokset tehdään yksimielisesti", toteaa Sarkomaa.

”Kannusteita löytyy mm. julkisista laaturekistereistä, läpinäkyvistä palveluiden tuotantokustannuksista ja monituottajamallin käytön vauhdittamisesta esimerkiksi palvelualoitteen käyttöönotosta. Parhaita käytäntöjä ei voida vertailla, jos kustannus- ja laatutiedot eivät ole "läpinäkyviä" ja avoimia. Tämä on jo tehty Ruotsissa, nyt se on tehtävä Suomessa ”, Sarkomaa summaa.

Sarkomaa vieraili johtamansa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa keväällä 2012 Ruotsissa raha seuraa potilasta - malliin tutustumassa ja eri tahojen näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista kuulemassa. Ruotsissa puolueet ovat laajalla rintamalla uudistuksen takana. Sarkomaa ehdotti kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa (HS 16.6.2012), että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. "Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen on sote-rahoitusratkaisuja tehtäessä tartuttava", vaatii Sarkomaa

Sosiaali- ja terveysvaliokunta laitettiin puristuksiin puolueiden puheenjohtajien päättämien reunaehtojen - neljän pointin -väliin. Aikaa jäi muutama päivä tehdä uusi esitys kaatuneen hallituksen esityksen tilalle. Näin vaikka perustuslakivaliokunta suositteli vahvasti siirtämään valmisteluvastuun takaisin hallitukselle ja ministeriöön.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle heitettiin puolueiden puheenjohtajien yhteispäätöksellä eduskuntakauden loppumetreillä pallo, jota hallitus ja parlamentaarinen työtyöryhmä ovat pompotelleet paikasta ja mallista toiseen neljä vuotta. ”Työtä ollaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehty käskettyä ja vastuuta kannetaan. Työtä tehdään niin hyvin kuin mahdollista. Työtä tehdään siksi, että onnistuisimme turvaamaan vaikuttavat ja tasavertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut”, päättää Sarkomaa.
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 0505113033

 

Tiedote 27.2.2015
Julkaisuvapaa: Heti

Vetoamme ministeri Krista Kiuruun (sd), että eduskunta saisi rauhassa käsitellä varhaiskasvatuslakia koskevan lakiesityksen loppuun. Käynnissä oleva käsittely tulee käydä rauhassa ennen kuin Kiurun johtama ministeriö siirtää keskustelun virkamiesvalmistelussa olleisiin, ensi vaalikaudella mahdollisesti tehtäviin uusiin uudistuksiin, vetoavat kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt tällä viikolla lausunnoille esityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Nykyistä vaalikautta on jäljellä alle kaksi kuukautta. Eduskunnan käsittelyssä olevaa varhaiskasvatuslain uudistusta ei ole vielä saatu valmiiksi. Siitä huolimatta ministeriö haluaa tuoda keskusteltavaksi jo seuraavan uudistuksen. Hallitus on päättänyt, että asiaa edistetään parlamentaarisen työryhmän kautta. Nyt tämä päätös ohitetaan kokonaan ja tuodaan lausunnoille virkamiesvalmisteluna tehty esitys, edustajat ihmettelevät.

Edustajat ihmettelevät, että miksi ministeriö haluaa tuoda uuden esityksen lausunnoille juuri ennen eduskuntavaaleja. Ei ole ongelmatonta että lakiluonnos on lausunnolla, ennen kuin on säädetty edes ensimmäisestä vaiheesta. Tämä on märkä rätti eduskunnan kasvoille. Varhaiskasvatuslain uudistamisen käsittelyssä oleva vaihe tulee tehdä nyt rauhassa loppuun. Vasta uuden vaalikauden alkaessa tulee sitten katsoa, miten uudistamista jatketaan, Vahasalo ja Sarkomaa lopettavat.

 

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja puh. 050 511 3090
Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja puh. 050 511 3033

tiedote 19.2.
julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa vanhuspalvelulain sinnikästä toimeenpanoa mitoituskiistelyn sijaan. Edustajan mukaan kaavamainen vanhusten laitoshoidon mitoitus ei ole avain onneen. Henkilöstöä pitää olla riittävästi, mutta määrä on mitoitettava yksilön hoidon tarpeen ja toimintakyvyn perusteella eikä mekaanisella kaavalla.

Sarkomaa varoittaa, että ministeri Huovisen lausunnolle laittama aie säätää henkilöstön minimimitoituksesta on vaarassa katkaista meneillään olevaa hyvän kehityksen. Kahta asiakasta kohden pitää suositusten mukaan olla yksi hoitaja eli mitoituksen tulee olla minimissään 0,5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan puolet yksiköistä ylittää jo 0,6:n ja viidennes 0,7 mitoituksen. ”Vanhuspalvelulaki on siis parantanut mitoitustilannetta, vaikka työtä on vielä tauotta tehtävänä”, Sarkomaa toteaa.

”Minimimitoituksesta on vaarana tulla maksimi, kun säästöpaineissa olevat yksiköt saavat "luvan kanssa" pudottaa mitoituksen vaadittavaan minimiin. Lisäksi vain henkilöstömäärän keskittymällä on vaara, että ohitetaan koulutetun henkilöstön osaaminen ja hoidon kokonaisvaltainen arvio”, kansanedustaja linjaa.

Sarkomaa muistuttaa, että ikääntyneiden vointi voi vaihtua ja henkilökuntaa on oltava sen mukaan. Hoitohenkilöstön määrätarpeeseen vaikuttavat ennen kaikkea vanhusten toimintakyky ja henkilökunnan ammattitaito sekä moni muu asia, kuten käytössä olevat tukipalvelut.

Kansanedustaja esittää tukensa Tehyn näkemykselle siitä, että valtioneuvoston asetuksen sijaan tarvitaan valtakunnallinen hoitoisuusmittari, jonka avulla henkilöstömitoitus voitaisiin määritellä. Lisäksi tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen tapa laskea hoitotyön henkilöstömitoitus ja kokonaishenkilöstömitoitus.

”Ihmiset ovat erilaisia ja ikääntyneiden toimintakyky sekä palveluntarve yksilöllisiä. Siksi tarvitsemme riittävästi henkilöstöä ja erilaisia vaihtoehtoja: kotihoitoa, omaishoitoa, palveluasumista ja laitoshoitoa. Tavoite on, että ihmiset voivat elää kaiken ikäisenä turvallista ja omannäköistä elämää. Kyse on palveluiden laadusta ja voimavarojen kohdentamisesta ympärivuorokautisessa hoidossa, palveluasumisessa ja kotona. Kokoomus haluaa laittaa myös vanhusten monin tavoin kehittämistä kaipaavat kotipalvelut kuntoon eikä jumiutua mitoituskiistelyyn”, Sarkomaa päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

TIEDOTE
13.2.2015
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa hämmästelevät peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) lausuntoja valinnanvapaudesta terveyspalveluissa (Verkkouutiset 11.2).

”Peruspalveluministeri on huolissaan asiakkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Päinvastoin, hänen olisi syytä olla hyvinkin huolissaan siitä, että palveluita ei saa”, Lauslahti ja Sarkomaa ihmettelevät.

Suomessa on vielä pitkä matka tilanteeseen, jossa asiakas pääsee terveyskeskuslääkärille ilman kohtuuttomia jonoja. Lauslahden ja Sarkomaan mukaan juuri valinnanvapaus on keino, jolla tavoitteeseen pääsyä voidaan vauhdittaa. Ruotsin mallista on viime aikoina esitelty osatotuuksia. Todellisuudessa Ruotsi tavoitteli valinnanvapauden lisäämiselle parempaa terveyspalveluiden saatavuutta, missä se edustajien mukaan on onnistunut.

”Viime syksynä yli 90 prosenttia aikaa tarvitsevista ruotsalaisista pääsi viikossa hoitoon. Meillä luku on 43 prosenttia. Se on räikeän epätasa-arvoista ja luvattoman paljon", Lauslahti perustelee.

”Valinnanvapautta on useissa Euroopan maissa käytetty lisäämään palveluiden saatavuutta ja laatua. Myös peruspalveluministerin kotikaupungissa Jyväskylässä palveluseteli on lisännyt kustannustehokkuutta ja ihmisten tyytyväisyyttä. Miksi tämä ei toimisi muualla Suomessa?” Sarkomaa kysyy.

Lauslahden ja Sarkomaan mukaan sairauden pitkittyessä hoito ja jonot tulevat kalliiksi. Siksi oikea-aikainen hoitoon pääsy on sekä kustannusten hallintaa että inhimillisesti välttämätöntä.

”Tämä ei ole meille vain kustannuskysymys, vaan ennen kaikkea yksittäisen ihmisen kannalta tärkeä asia. Odotusaika on pitkä, kun epävarmuus omasta terveydentilasta painaa”, Lauslahti sanoo.

Edustajat ihmettelevätkin, miksi SDP haluaa holhota ja valita ihmisen puolesta, kun tavoitteen tulisi olla ihmisten nopea hoito ja itsemääräämisoikeus.

”Kansalaisille tulee antaa enemmän vaikutusvaltaa palveluista, joiden rahoittamisen he myös hoitavat veroja maksaen. Valinnanvapaus on voimavara, jota ei ole varaa olla käyttämättä. Tänä päivänä vain varakkailla on mahdollisuus valita. Jatkossa rahan on seurattava asiakasta, jolloin jokainen suomalainen on samalla viivalla varallisuuteen katsomatta”, Lauslahti ja Sarkomaa päättävät.

 
Lisätiedot
Sanna Lauslahti
050-5122380

Sari Sarkomaa
050-5113033

tiedote 8.2.2015.
julkaisuvapaa heti

"On ilahduttavaa, että tasa-arvo asiat ovat nousseet vahvasti poliittisiin puheisiin. Pelkkä retoriikka ja tasa-arvotorailu ei kuitenkaan riitä. Puheiden rinnalle tarvitaan todellisia tekoja. Rakennepaketissa oleva tavoite työantajille aiheutuvien vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta on hallituksen loppukirissä nostettava työpöydälle” vaatii kansanedustaja ja kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaa on pettynyt, että hallitus ei ole ohjelmansa lupauksesta huolimatta edistänyt tasa-arvon suurimman häpeätahran poistamista. Ei, vaikka vanhemmuuden kustannusten tasaaminen on tehokkain yksittäinen täsmätoimi edistää tasa-arvoa ja myös palkkatasa-arvoa.

”Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Nykyisessä järjestelmästä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy kovalla tavalla naisten pätkätöinä, urakehityksessä ja siten myös palkassa. ”Äitiriskin” kitkemiseen on tehtävä konkreettisia esityksiä vielä tämän eduskuntakauden aikana, koska hallitus on siihen rakennepaketissa sitoutunut”, muistuttaa Sarkomaa.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätöksessä todetaan, että selvitys vanhemmuuden kustannusten tasaamisen eri malleista ja niiden kustannuksista on tehty, ja että hallitus jatkaa arviointia vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.” Selvityksestä ja jatkotoimista ei ole kuulunut pihaustakaan,” ihmettelee Sarkomaa.

Näyttää vakavasti siltä, että asia ei etene, jos jäädään pelkästään odottamaan työmarkkinajärjestöjen toimia. Hallituksen on oltava asiassa aloitteellinen ja aikaansaava, vaatii Sarkomaa.

Asiassa on kyse tasa-arvon lisäksi yrittäjyyden jarrun poistamisesta. Työnantajien vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenisi. Kyse ei ole sinänsä uudesta menoerästä. Kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava ja tällä hetkellä se ”joku” on perhevapaita käyttävien naisten työnantajat.

Sarkomaa on useaan otteeseen ehdottanut pohdittavaksi itsenäistä vanhempainvakuutusta, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.
"Mallia voi käydä katsomassa Ruotsista, jossa asia on jo aikaa sitten hoidettu. Olennaista on, että asiassa ryhdytään vihdoin toimiin pelkkien hallitusohjelmakirjauksien ja puheiden sijaan", päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033