Kategoria: Tiedotteet

TIEDOTE 21.3.2014

– Varhaiskasvatuslain työryhmän esityksen rampauttaa se, ettei siinä selkeästi määritellä mikä merkittävä ero on päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella, kommentoivat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

– On aika siirtää painopiste sosiaalihuollosta hoitoon, kasvatukseen ja oppimiseen, kokoomuksen kansanedustajat vaativat.

– Työryhmän esitys ei pureudu ikivanhan päivähoitolain räikeimpään ongelmakohtaan. Esitys ei selkeästi osoita varhaiskasvatuksen olevan ensimmäinen askel elinikäisessä oppimisessa, he muistuttavat.

– Tällaisella pintaraapaisulla vahingoitamme koko Suomen tulevaisuuden osaamistasoa. Siksi esityksen lausuntokierroksen jälkeen tarvitaan laadukas loppukiri, kansanedustajat kommentoivat.

Tänään varhaiskasvatuslakia valmistellut työryhmä luovutti esityksensä ministeri Krista Kiurulle (sdp). Esityksestä on jätetty 10 eriävää mielipidettä. – Jos näin moni maamme parhaimmista varhaiskasvatuksen asiantuntijoista ei seiso esityksen takana, niin lakiesitys on rampa, Vahasalo ja Sarkomaa toteavat tilanteesta.

– Nykytilanteen heikkous on, ettemme havaitse alle kouluikäisten ongelmia tarpeeksi varhain. Pahimmillaan se johtaa syrjäytymiseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu, vaan se, että puutumme varhain, tunnistamme oppimisongelmat sekä syrjäytymisen merkit ja pyrimme niitä ennaltaehkäisemään, he korostavat.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) linjasi viisaasti, että opettajana hänen on helppo todeta, kuinka ”Varhaiskasvatus on paras satsaus” vastaanottaessaan Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? -selvityksen, joka julkaistiin huhtikuussa 2013 valtiovarainministeri Urpilaisen toimeksiannosta. Varhaiskasvatukseen panostaminen on tuottoisa sijoitus taloudellisesti, lasten mahdollisuuksien tasa-arvon turvaamisessa ja tehokas keino ehkäistä syrjäytymistä.

– Hyvää tänään julkaistussa esityksessä on se, että varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet määritellään opetushallituksen tehtäväksi. Puutteellista taas se, ettei linjata, ovatko perusteet sitovia ja kuka niitä käytännössä toteuttaa, kansanedustajat esittävät ratkaisuna ja täsmentävät: – Sen on oltava yhtä sitova kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitukselle on myös turvattava vaativaan uuteen tehtävään voimavarat.

– Lastentarhaopettajan rooli opetussuunnitelman toteuttamisessa pitää selkiyttää. Opetussuunnitelmalla voi pyyhkiä pöytää, ellei ole korkeasti koulutettuja opettajia sitä toteuttamassa.

– Esityksen keskeneräisyyttä kuvaa se, että kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet jätettäisiin edelleen sosiaali- ja terveysministeriön hallintaan. – Jako kahteen eri ministeriöön vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena. Sille ei ole mitään asiallista tai tutkimukseen pohjautuvaa perustetta. Lisäksi se on niukkojen voimavarojen tuhlausta, Vahasalo ja Sarkomaa huomauttavat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

Tiedote 18.3.2014

Pienten lasten liikkumattomuus on kansanterveydellinen aikapommi, jonka purkamiseen tarvitaan ripeitä toimia.

Liikkumattomuutta on kitkettävä niin kotona kuin päivähoidossa.

”Vaikka päävastuu lasten liikkumiseen kannustamisessa on vanhemmilla, on muistettava, että moni lapsi viettää ison osan hereilläoloajastaan päiväkodissa. Varhaiskasvatuksen rooli on kodin ohella merkittävä ja siksi emme voi sivuuttaa työn alla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia, kun pohdimme ratkaisuja tähän kansanterveydelliseen ongelmaan”, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet olisi saatava tulevaisuudessa suosituksen sijaan velvoittaviksi samalla tavalla kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Uuden varhaiskasvatuslain pykäliin on sisällytettävä lapsen oikeus riittävään päivittäiseen liikuntaan ja leikkiin. Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri ja riittävä liikunta on saatava osaksi jokaisen päivähoidon piirissä olevan lapsen arkea. Pikkulasten kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin on tärkeää, koska liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää olevan erityisen pysyvä elämäntapa.

Alle kouluikäisille tehtyjen liikuntasuositusten mukaan reipasta liikuntaa pitäisi olla vähintään kaksi tuntia joka päivä. Tutkimusten mukaan valtaosalla 3-vuotiaista ja kolmasosalla 3-6-vuotiaista lapsista suositus jää toteutumatta. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan terveyttä edistävää, reipasta liikuntaa on päiväkodissa puoleen päivään mennessä vain keskimäärin 24 minuuttia. ”Päiväkodeissa on tietenkin eroja, mutta jos liikuntaa on edes saman verran iltapäivällä, ei päivittäinen määrä ole kummoinen. Varsinkaan jos lapsi ei liiku päivähoidon ulkopuolella”, Sarkomaa huomauttaa.

”Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Ikävä kyllä istuvassa yhteiskunnassamme lasten arjessa on usein enemmän esteitä kuin mahdollisuuksia. Myös OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että kasvaneiden terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Kuntoutuksella vähentämään leikkausten ja laitoshoidon tarvetta

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa (Helsinki) ja Sanna Lauslahti (Espoo) korostavat oikea-aikaisen kuntoutuksen ja liikuntaan kannustamisen merkitystä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Edustajien mielestä nykytilanteessa suuria ongelmia ovat oikeaan hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus.

Kokoomusedustajat ehdottavat kuntoutustakuuta antamaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuun tavoitteena olisi kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen ja tarpeettomien leikkauksien vähentäminen. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi olisi edustajien mielestä sekä elämänlaadun että kustannustehokkuuden näkökulmasta oikea suunta. Kuntoutustakuu olisi parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.

”Suomessa laitoshoidon osuus vanhusten hoidossa on kansainvälisesti vertaillen korkealla. Laitoshoidon osuuden vähentäminen on tärkeä tavoite, koska kuntoutukseen ja kotona pärjäämisen tukemiseen panostamalla voidaan saavuttaa sekä elämänlaadun merkittävää kohentumista että suuria kustannussäästöjä. Samaa tavoitetta palvelisi ikääntyneiden ohjattuun ja omaehtoiseen liikuntaan panostaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä”, Sarkomaa kommentoi.

”Espoossa on menestyksekkäästi kokeiltu niin sanottua liukumäkimallia, jossa esimerkiksi lonkkamurtuman saanut ikäihminen pääsee heti leikkaukseen ja kuntoutus aloitetaan heti. Tällä tavoin varmistetaan useammalle polku takaisin kotiin laitoksen sijaan. Pitkittyvä sairaalassa makuuttaminen ei ole hyväksi ikääntyneille”, Lauslahti perustelee.

Kokoomusedustajat ovat usein ehdottaneet ’raha seuraa potilasta’ -mallia osaksi sote-uudistusta. He kannattavat ministeri Risikon ehdotusta valinnanvapauden laajentamisesta myös kuntoutukseen. Vaikka palvelujen järjestämisvastuu on jatkossakin kunnalla, palveluja voivat tuottaa sekä kunta, yritykset että järjestöt. Kun asiakkaat voisivat vapaasti valita itselleen parhaan palvelun tuottajasta riippumatta, kilpailu lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannukset kurissa. Näin painopistettä myös saataisiin peruspalveluihin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, alleviivaavat kokoomusedustajat.

Yksityiset kuntoutuspalvelujen tuottajat ovat Sarkomaan ja Lauslahden mukaan puutteellisesti hyödynnetty voimavara. Väestön ikääntyminen, työurien pidentäminen, julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun taittaminen ja toiminnan tehostaminen ovat inhimillisiä ja taloudellisia haasteita. Niihin on löydettävissä myönteisiä ratkaisuja kuntoutuksen keinoin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 5122 380

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä on välttämätöntä ja vahvaa vastuunkantoa, että hallituspuolueissa pohditaan ratkaisuja haastavassa tilanteessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. "Se on jokaisen suomalaisen etu. Olisi päin vastoin huolestuttavaa, jos sote-pohdintaa ei olisi, kun on päivän selvää, että lausunnolla olevasta sote-esityksestä ei sellaisenaan ole uudistuksen pohjaksi. Esitystä on oltava valmius uudistaa pohjamutia myöten, kun sen lausuntokierros päättyy 13. maaliskuuta", Sarkomaa linjaa.

Jo nyt on tiedossa, että lausunnolla olevasta sote-uudistuksesta annetaan valtaisa määrä hyvin kriittisiä ja jopa tyrmääviä lausuntoja.

Sarkomaa alleviivaa, ettei ole kysymystäkään sitä, etteikö peruspalveluministeri olisi valmisteluvastuussa mutta kaikilla hallituspuoleilla on vastuu siitä, että sote-uudistus saadaan tehtyä niin, että yhdessä asetetut tavoiteet saavutetaan.

"Lausuntokierroksella oleva uudistusesitys ei sellaisenaan riitä takaamaan asettuja tavoitteita eikä turvaa edellytyksiä yhdenvertaiselle palvelujen saatavuudelle. Ehdotusta on vielä sen olennaisilta osilta parannettava. Näin linjasi myös sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta lakiesitystä arvioinut terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Oma arvioni on sama", sanoo Sarkomaa ja lisää, että sote- uudistus tarvitsee laadukkaan loppukirin.

Sarkomaa vetoaa hallitukseen, että luvattu sote-rahoitustyöryhmä vihdoin nimettäisiin ja työssä etsittäisiin Suomen oma ratkaisu raha seuraa potilasta- malliiin. Hallituksella on rahoitusuudistuksesta jo aie, kun se on tehnyt osana rakennepakettia päätöksen selvittää sote-rahoituksen uudistamista maaliskuuhun 2015 mennessä. Ilman rahoituksen uudistamista terveyshyötyjä ja potilaan valinnanvapautta sekä kustannustehokkuutta edistävään ja osaoptimointia karsivaan suuntaan jää sote-uudistus torsoksi.

Rahoituksesta on mahdollista saada niin lausunnolla olevasta sote-esityksestä kuin julkisuudessa olleista malleista puuttuva elementti, jolla saadaan painopiste perusterveydenhuoltoon. Sarkomaa toivoo, että ainakin rahoituskokeiluja saataisiin tällä hallituskaudella käyntiin Metropolialueella ja suunterveydenhuollossa vaikka valtakunnallisestikin.

Sarkomaa muistuttaa, että Suomessa terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. "Terveyskeskusjonoissa kärsivät erityisesti eläkeläiset, lapsiperheet ja ilman työterveyspalveluja olevat, kuten työttömät. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti", Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän on tehtävä osaltaan arvio esityksestä, kunhan hallitus saa korjausurakkansa valmiiksi sekä taloudelliset arviot, onko sote-järjestämislaki riittävän hyvä eduskuntaan tuotavaksi.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää moitittavana, että kunnat pimittävät lainvastaisesti hoitoon pääsytietoja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän selvityksen mukaan vajaa viidennes terveyskeskuksista ei julkaise tietoja hoitoon pääsystä lain vaatimalla tavalla.

Sarkomaa muistuttaa, että terveydenhuoltolain mukaan kuntien ja kuntayhtymien pitää julkaista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden jokaisen toimintayksikön jonotiedot verkossa. Odotusajat on päivitettävä neljän kuukauden välein. Tiedot voi kuitenkin julkaista verkon ohella muillakin tavoin. ”Potilaiden valinnanvapaus lisääntyi vuoden alusta ja jonotietojen tarkoitus on auttaa potilaita terveyskeskusten ja hoitopaikkojen vertailussa. On täysin valitun terveyspolitiikan vastaista pimittää tietoja”, Sarkomaa toteaa ja patistaa kuntapäättäjiä huolehtimaan, että kunnissa ja kuntayhtymissä noudatetaan lakia.

Sarkomaa pitää myös valitettavana, että jonotietojen julkaisemiseen ei ole tarkkoja ohjeita. Tietojen julkaisulle on syytä luoda yhtenäinen valtakunnallinen malli, jotta eri toimintayksiköiden vertailu olisi jatkossa mahdollista. ”Suomalaisilla on oikeus veronmaksajina tietää, miten verorahoja käytetään ja miten omassa kunnassa on palvelut järjestetty verrattuna muihin kuntiin”, Sarkomaa peräänkuuluttaa.

Jonotietojen lisäksi on syytä saada palvelujen muita laatutietoja ja myös tuotantokustannukset läpinäkyväksi. Sarkomaa muistuttaa, että tämän vuoden valtion talousarviomietinnössä on eduskunta edellyttänyt ja kiirehtinyt toimia, joilla saadaan kuntien tuottamien palveluiden kustannukset läpinäkyviksi. Sarkomaa on myös toistuvasti kiirehtinyt toimia laaturekistereiden rakentamiseksi.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa aiemmin tekemästään ehdotuksesta ottaa kouluissa käyttöön liikuntaläksyt.

”Liikuntaläksyt ovat vielä käyttämätön voimavara ja oiva mahdollisuus lisätä lasten liikuntaa sekä edistää liikunnallisen elämäntavan muotoutumista. Lasten liikkumattomuus on suurin kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäisten työkykyä ja terveyttä”, Sarkomaa muistuttaa.

Liikuntaläksyt olisivat konkreettinen keino vaikuttaa lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen myös kouluajan jälkeen. Liikuntaläksy olisi liikuntaa lähellä kotia ja koulua. Liikunta tapahtuisi lähiliikuntapaikoilla ja yhdessä muiden ikätovereiden kanssa. Läksyohjelma tulisi suunnitella oppilaan oman kiinnostuksen, voimavarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa, jotta sillä olisi oppilaan omaehtoista vapaa-ajan liikuntaa lisäävä vaikutus.

Sarkomaa ehdottaa liikuntaläksyjen käyttöönottoa myös tänään eduskunnassa liikunnasta ja urheilusta käytävässä ajankohtaiskeskustelussa. Liikuntaläksyjen harjoittelun voisi aloittaa jo varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta niin, että ne olisivat rutiinia ensimmäisestä luokasta lähtien ja jatkuisivat läpi koko peruskoulun sekä myös toiselle asteelle.

Sarkomaan mukaan läksyt veisivät kotiin vanhemmille viestiä jokapäiväisen liikunnan välttämättömyydestä. Liikunta on tärkeä aihe kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Vanhemmat ovat ensisijaiset vastuunkantajat lasten liikuntatottumuksien muodostumisessa.

”Yhtä lailla on koulujen kehitettävä ja monipuolistettava liikunnan opetusta ja kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Myös työtä liikuntakerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuuden lisäämiseksi on vahdilla jatkettava”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

tiedote 26.2.2014
julkaisuvapaa: heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta kehittämään kuntien välineitä palveluiden kustannustehokkuuden ja laadun varmistamiseksi. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uudessa kuntalaissa säädettäisiin kunnille velvoite laatia palvelustrategia: ”Jos ja kun haluamme pitää kiinni palvelutuottajien moninaisuudesta, tarvitsemme palvelustrategian tuomaan ennakoitavuutta. Palvelustrategia olisi tärkeä niin kunnan itse tuottamien palveluiden kehittämisen kuin yritysten kannalta”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mukaan myös palvelualoite on perusteltua säätää kuntien velvoitteeksi. Palvelualoitteen myötä kuntien palveluiden järjestäminen tulisi läpinäkyvämmäksi ja kannustaisi palveluiden laadun kehittämiseen sekä yrittäjyyteen. Tästä hyötyvät kaikki kuntalaiset.

Sarkomaa peräänkuuluttaa rakenneratkaisujen rinnalle tehokkaita keinoja vahvistaa peruspalveluja. Sarkomaan mielestä varteenotettava mahdollisuus on palvelusetelin käytön laajentaminen varmistamaan hoitotakuun toteutumista. ”Jos kunta ei kykene tarjoamaan lain määräajassa perusterveydenhuoltoa, olisi kunnalla velvoite antaa palvelutarvitsijalle palveluseteli. Näin terveyskeskusjonot ja pitkät odotusajat suunterveydenhuoltoon saataisiin tehokkaasti purettua. Tämä jarruttaisi myös kasvussa olevia terveyseroja. Nykytilanne, jossa kolmas osa suomalaisista odottaa viisi viikkoa tai enemmän on säädösten vastainen. Pitkät jonot tulevat kalliiksi – oikea-aikainen hoito säästää terveyttä ja euroja”, Sarkomaa muistuttaa.

”Hallituksen on kiireellisesti luotava valtakunnallinen ratkaisu kuntapalveluiden kustannusten ja tuottavuuden läpinäkyvyyden toteutumisesta, jotta palveluiden tuotantotapoja voidaan vertailla laadun ja kustannusten osalta. Työ palveluiden laatukriteereiden ja laaturekisterin luomiseksi on laitettava pikimmiten vauhtiin”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 21.02.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan siitä, että palveluasumisen maksulain puutteet ovat yhä korjaamatta. Sarkomaa pitää välttämättömänä, että eduskunta saa hallitusohjelmassa luvatun lakiesityksen käsiteltäväkseen tämän kevään aina.

Nykyisin asiakasmaksukäytännöt ovat vanhuksia eriarvostavia, vaikeaselkoisia ja kirjavia. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty.

"Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi”, sanoo Sarkomaa.

Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

“Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa on huolissaan maksulain aikataulusta. Lakimuutosta esitettiin jo vuonna 2005 asiakasmaksutyöryhmässä. Sen jälkeen on uudistusta käsitellyt ja tehnyt ehdotuksia mm. Satakomitea. Esityksiä ja selvityksiä siis on. Listassa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014 annettavista hallituksen esityksistä esitys luvataan maaliskuussa. Kuitenkin palveluasumisen ja kotona annettavien palveluiden maksumuutosta valmistelevan työryhmän työ on vielä kesken. Lain valmistelu lausuntokierroksineen vie aikaan niin, että herää epäilys ehtiikö laki vielä tämänkään kevään aikana eduskuntaan.

”Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään poikkeuksellisen mittavia uudistuksia ja valmisteluresurssit ovat äärirajoilla. On tärkeää, että hallitus huolehtii myös riittävistä voimavaroista ikäihmisille tärkeän maksu-uudistuksen valmisteluun”, lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 15.2.2015
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää opetusministeri Krista Kiurua (sd) tuomaan julki kaavaillun korkeakoulujen lisäaloituspaikkaesityksen. On välttämätöntä ja viisasta, että aloituspaikkojen kohdentamisen periaatteista ja lukumäärästä käydään avointa keskustelua. Näin mittavan ja poikkeavan koulutuspoliittisen toimen valmistelu on syytä olla läpinäkyvää.

Ministeri Kiuru on kertonut, että osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa viiden vuoden aikana korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään vuosittain jopa tuhansilla.

Sarkomaa piti hyvänä, että opetusministeri Kiuru vakuutti torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että lisäpaikat tullaan kohdistamaan juuri niille aloille, joilla on kysyntää työvoimasta. Tästä lupauksesta on tinkimättömästi pidettävä kiinni.

Sarkomaan mielestä hallituksen on ehdottomasti pidettävä kiinni kahdesta perusperiaatteesta. Jos paikkamäärää nostetaan, on nosto suunnattava kiistattomille työvoimapulan aloille. Tällä hetkellä tarvetta on esimerkiksi erityisopettajista, luokanopettajista, sosiaalityöntekijöistä, yliopistollisista lastentarhanopettajista, toimintaterapeuteista, puheterapeuteista ja työterveyshoitajista. Myös Helsingin yliopisto on pitkään odottanut terveydenhuollon maisterin tutkinnonanto-oikeutta. Näiden alojen ongelmiin on nyt mahdollisuus löytää ratkaisuja.

Samalla hallituksen on otettava tosissaan yli 40 000 korkeasti koulutetun työttömien joukko ja sen jatkuva kasvu. Tietoinen kortistoon kouluttaminen olisi järjetöntä. Alan vetovoimaisuus ei voi olla lisäysperuste.

Lisäaloituspaikkojen edellytys on lisärahoitus, painottaa Sarkomaa. Korkeakoulutuksen laatua ei ole varaa murentaa. Koulutussektori on jo nyt kantanut mittavaa vastuuta säästötalkoissa.

Sarkomaan mielestä hallituksen on syytä lisätä kehysriihen esityslistan kärkeen pohdinta, miten voimakkaiden sopeuttamistoimien keskellä turvataan opetuksen ja tutkimuksen laatu. Vaikka maailma muuttuu, se tosiasia ei muutu, että Suomi pärjää vain korkealla osaamisella ja laadukkaalla koulutuksella.

Koulutuksen on tuotava yhä useammalle valmiudet luoda tarvittaessa oma työpaikkansa. Koulutuksen läpäisy on asia, joka vaati lisätoimia kaikilla koulutuksen tasoilla, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Tiedote 9.2.
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa vaativat, että Suomen taloudellisessa tilanteessa on priorisoitava ihmisten palvelut ja niiden laatu byrokratian vaalimisen sijaan. On kiinnitettä esimerkiksi huomiota siihen, miten normeja tulkitaan lupaviranomaisten ja virkamiesten taholta.

”Normien purkua ei tule pelätä”, Mäkelä ja Sarkomaa toteavat.

”On tilanteita, joissa yksityisiä toimijoita ohjaavat eri normit kuin julkisia. Lisäksi on tilanteita, joissa normien noudattaminen on hankaloittanut arjen sujumista ja lisännyt kustannuksia hyvää tarkoittavan ajatuksen sijaan.”

Sarkomaa ja Mäkelä pitävät ongelmallisena nykytilannetta, jossa julkiset ja yksityiset toimijat ovat valvonnan suhteen eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi yksityisen ikäihmisten hoitokodin perustaminen vaatii erikseen luvan aluehallintoviranomaisilta, kun taas kunnallista toimijaa ei sido vastaava lupamenettely.

”Kunnista on kiirinyt esimerkkejä, joissa hoitokodin siirryttyä yksityisomistukseen toimilupaa ei olekaan enää irronnut, vaikka kunnallinen toimija olisi käytännössä voinut jatkaa samoissa tiloissa. Lainsäädännölliset ja valvonnalliset toimintaedellytykset pitäisi olla samanlaiset niin julkisella kuin yksityiselläkin toimijalla” toteavat kokoomusedustajat ja kirittävät hallitusta yhtenäistämään palveluntuottajien valvontaa koskevan lainsäädännön.

”Yhteiskunnan toimintaa ohjataan erilaisin laein ja normein. Turvallisuutta, toimivuutta ja laatua on lisätty normeja lisäämällä, mutta liika on liikaa tässäkin asiassa. Käytännössä on osoittautunut, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoalalla normitus on joiltain osin kääntynyt itseään vastaan.” edustajat jatkavat.

”Olin päivän hoivakodissa vapaaehtoistyössä ja ihmisiä vessaan saattaessani huomasin, miten normi oli esimerkiksi siinä tilanteessa kääntynyt itseään vastaan. Aiemmin huonosti liikkuva potilas pääsi istualleen lavuaariin kiinnitettyyn kaiteeseen nojautuen, mutta nyt vessan suuri koko oli johtanut siihen, että lavuaari oli pitkällä ja istumaan asettamisen tarvittiin kaksi auttajaa." Sarkomaa kertoo.

"On käsittämätöntä, miten suureen painoarvoon on nostettu esimerkiksi se, että jokaisessa uudessa rakennettavassa potilashuoneessa on tismalleen määrätyt neliömäärät täyttävät saniteettitilat", Mäkelä harmittelee.

Edustajat vetoavat kehysriiheen ja ministereihin, jotta kipukohdat saadaan esiin ja sellaisista vaateista päästään eroon, jotka haittaavat enemmän kuin hyödyttävät. Nyt on aika siirtyä konkretiaan.

Lisätietoja:

Outi Mäkelä
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Kansanedustaja
outi.makela@eduskunta.fi
050 512 2877

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033