Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 19.11.2013
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa tervehtii ilolla asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun vakinaistamisesitystä. Useissa käräjäoikeudessa kokeiltu sovittelu esitetään laajennettavaksi valtakunnalliseksi ja siten kaikkien perheiden saatuville. Asiaa käsittelevä lakiesitys on tänään eduskunnan lähetekeskustelussa.

On hienoa, että lakiesitys tulee eduskuntaan Lastenoikeuksien viikolla, kiittelee Sarkomaa. Sarkomaan johtama valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto on vauhdittanut vuonna 2011 aloitetun sovittelukokeilun laajentamista. Valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2012 valtion talousarvioon 900 000 euroa sovittelukokeiluun sekä edellytti sen vakinaistamista ja laajentamista koko maahan.

Lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla suoritetulla sovittelukokeilulla on vähennetty varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa. Sarkomaa pitää hyvänä, että lakiesitykseen on kirjattu, että sovittelu on saatava viipymättä ja palvelu olisi maksutonta. Näin huoltajuuskiistat eivät pääse pitkittymään ja sovittelu on tasavertaisesti kaikkien perheiden saatuvilla.

Huoltajuuskiistojen sovittelu on ennen kaikkea lapsen etu. Lakiesitys vahvistaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiin ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden arkeen. Erityisen tärkeää lapselle on pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja jopa pidempäänkin. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen elämässä kuukausikin vuotta on pitkä aika.

Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempiensa pelinappulaksi on liikaa. Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan – sekä isää, että äitiä. Huoltajuusriitojen sovittelu on tärkeää eroperheille, mutta ennen muuta lapsen etu, sanoo Sarkomaa

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok) ja Lenita Toivakka (kok) pitävät sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistuksia täysin välttämättöminä, mutta samalla muistuttavat, että nopeammin vaikuttavia toimia kaivataan perusterveydenhuoltoomme kipeästi. Sote-uudistus ja terveyskeskusten vahvistaminen tukevat vahvasti palvelujen laadun ja kuntalaisen oikeuksien toteutumista. Kyse on sekä-että -ajattelusta, ei vastakkainasettelusta.

”Tosiasia on, että elintärkeät rakenneuudistukset vaikuttavat ihmisten palveluissa vasta usean vuoden päästä. Niiden rinnalla tarvitaan tehokasta toiminnan sisällön kehittämistä. Tähän työhän kannustamme peruspalveluministeri Susanna Huovista ja koko hallitusta”, toteavat Sarkomaa ja Toivakka.

Sekä sote-uudistus että terveydenhuollon rakenteiden vahvistaminen ovat aivan välttämättömiä palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi. Tällä hetkellä kolmannes potilaista jonottaa terveyskeskukseen viisi viikkoa tai kauemmin. Pitkät jonot tulevat kalliiksi – oikea-aikainen hoito säästää terveyttä ja euroja.

Jo nyt terveydenhuollon kustannusten nopea kasvu on karkaamassa kuntapäättäjien käsistä. Suuri osa terveydenhuollon resursseista hukataan monisairaiden hoidon tehottomuuteen. Kun esimerkiksi jokin tietty vaiva vaatii hoitoa, potilas ajautuu herkästi erikoissairaanhoitoon ja yksi ongelma ratkaistaan, mutta kokonaisuus jää hoitamatta.

Hämeenlinnassa haasteeseen on vastattu ns. chronic care –mallilla. Potilasvastaava vastaa hoitosuunnitelmasta ja hoidon kokonaisvaltaisuudesta. Yksittäisen vaivan sijaan potilasta hoidetaan kokonaisuutena. Tarvitsemme tehokkaita toimia, joilla näitä hyviä käytäntöjä levitetään laajemmin terveyskeskuksiin.

Myös uudehkon terveydenhuoltolain toimeenpanoa on tehostettava. Sen mahdollisuudet eivät ole vielä täydessä käytössä. Kuvaava esimerkki on järjestämissopimusten toimeenpano. Kokoomusedustajat ehdottavat, että STM tulosopimuksilla ohjaisi nykyistä yksityiskohtaisemmin ja vahvemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta näiden asioiden toimeenpanoon ja myös allokoisi olemassa olevia voimavaroja perusterveydenhuollon ja palveluiden hyvien toimintatapojen juurruttamiseen. Tämä edellyttää priorisointia toiminnassa. Hankekarusellista on päästävä pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen ja kustannustehokkaaseen hyvien käytäntöjen juurruttamiseen.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Lenita Toivakka, p. 050 512 292

Tiedote 9.11.2013
Julkaisuvapaa heti

Hallitus on lähtenyt rakentamaan Ministeri Virkkusen johdolla uutta valtionhallintoa. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti antavat täyden tukensa hallituksen tavoitteelle yhtenäistää valtioneuvoston toimintatapoja ja organisaatiota vuoteen 2015 mennessä. Kannustamme Ministeri Virkkusta viemään uudistusta ripeästi eteenpäin. Päätös uudesta valtionhallinnon organisaatiosta tulee tehdä hallituskauden aikana ja alkuaskeleet on syytä ottaa osana rakennepakettia, kokoomusedustajat kirittävät.

Ympäröivä maailma muuttuu, mutta jäykkä ministeriörakenne on tiukasti paikallaan. Byrokraattinen omia rajoja vartioiva ministeriörakenne tulee saada alati elävään yhteiskuntaa palvelevaksi organisaatioksi. Ajassa elävä valtionhallinto tulee olla ketterä ja kansalaislähtöinen.

Tämän päivän hallituksen keskeiset ratkaistavat asiat eivät ole vain yhden ministeriön, vaan ne ovat yhä useammin eri ministeriöiden rajapinnoilla olevia kysymyksiä. Tämä lisää vaatimuksia yhteistyölle ja joustavuudelle. Nykyisten ministeriöiden liiallinen erillisyys ja siiloutuminen sekä keskeisten prosessien pirstaleisuus ei palvele Suomen suuriin haasteisiin vastaamista. Tavoitteena pitää olla 12 ministeriön sijaan yksi valtioneuvoston virasto.

Kun maalla on yksi hallitus, niin sillä pitää olla yksi ja yhtenäinen sitä palveleva organisaatio, sanovat kokoomusedustajat. Poliittiselle johdolle tulee antaa suuremmat mahdollisuudet omistautua poliittisten kysymysten ratkaisemiseen. Yksi yhtenäinen valtioneuvostovirasto vahvistaisi myös demokraattista järjestelmäämme virkamiesvallan sijaan.

Edustajat Sarkomaa ja Lauslahti näkevät valtionhallinnon uudistamisessa monia positiivisia mahdollisuuksia. Yksi yhtenäinen valtioneuvosto pakottaisi ministerit ja ministeriöt kokonaisvaltaiseen yhteistyöskentelyyn ja strategiseen johtamisotteeseen. Henkilöstön liikkuvuus olisi helpompaa, mikä on eriomainen asia oppivan organisaation ja työssä kehittymisen näkökulmasta. Näin henkilöstön osaaminen saataisiin parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Ruotsissa ministeriöt on yhdistetty yhdeksi viranomaiseksi vuodesta 1997 lähtien. Ruotsin uudistuksen tulokset ovat tutustumisen arvoisia, päättävät Sarkomaa ja Lauslahti.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti 050 512 2380
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaativat hallitusta järjestämään vakituisen rahoituksen päihdeäitien vapaaehtoiselle kuntoutukselle.

Tottelemattomuus eduskunnan kantaa kohtaan on asia, josta on syytä käydä keskustelut valtiovarainvaliokunnan ja valtiovarainministerin kanssa. Päihdeäitien rahoitukselle on nyt löydettävä yhdessä kestävä ratkaisu.

Virolaisesta ja Sarkomaasta on kestämätön tilanne, että vapaaehtoishoidon rahoitus on vuodesta toiseen epävarmaa valtiovarainvaliokunnan vaatimuksista riippumatta ja että valtiovarainvaliokunta on vuodesta toiseen joutunut lisäämään rahat budjettiin.

- Äitien raskaudenaikainen alkoholinkäyttö vaurioittaa vakavasti lasten kehitystä, hankaloittaa lasten tulevaa elämää ja synnyttää siten myös yhteiskunnalle mittavia lisäkustannuksia.

Virolainen ja Sarkomaa muistuttavat, että Ensi- ja turvakotien liiton kehittämä vapaaehtoisuuteen perustuva Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on auttanut satoja päihdeäitejä vuosittain. Kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

- Haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ja erityisesti siitä johtuen meillä ei ole varaa romuttaa päihdeäitien toimivaa tukijärjestelmää. Apua tarvitsevien joukko on suuri, mikä vain korostaa ennalta ehkäisevän ja äitejä sitouttavan päihdetyön merkitystä.

Valtiovarainvaliokunta käy huolella budjetin läpi. Siellä nostetaan tiukalla seulalla kannanotot, jotka hallituksen on otettava tosissaan. Kyse ei ole budjetin paisuttamisesta vaan asioiden priorisoimisesta sovittujen kehyksien sisällä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Hoidon marssijärjestys on kuitenkin oltava selvä: Päihdeäitien tahdonvastaista hoitoa voidaan kehittää vasta sitten, kun vapaaehtoisen hoidon resurssit on turvattu.

- Pakkohoidossa on kyse viimesijaisesta hoitokeinosta. Viemällä resurssit vapaaehtoiselta hoidolta vaikeuttaisimme kuitenkin juuri niiden ihmisten kuntoutumista, joilla on jo virinnyt halu saada ote omasta elämästään ja lähteä rakentamaan hyvää perhearkea.

Lisätiedot:

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen 050-512 1941

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa 050-511 3033

TIEDOTE 4.11.2013
Vapaa julkaistavaksi heti

Kansanedustajat Vahasalo ja Sarkomaa kirittävät hallitusta tekemään rakennepakettiratkaisun yhteydessä päätökset koulutusviennin edistämiseksi.
– Tärkein tavoite on mahdollistaa koulutusvienti myös niin, että tutkintoja voi myydä yksittäisille maksajille korkeakoulujen normaalin hakuprosessin ulkopuolella. – Tätä ei laki nykyisin mahdollista, toteavat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Tutkintokauppa ei saa vaarantaa kotimaisten hakijoiden sisäänpääsyä. – Siitä ei saa tulla maksukykyisten ohituskaistaa, joka syrjäyttää suomalaiset ja EU:n sisäiset hakijat. Siksi tutkintojen myynti tulisi järjestää täysin irrallisena ja erillisenä korkeakoulujen opiskelijavalinnasta, he vaativat.

– Jatkossakin opiskelupaikkojemme pääsykriteerit perustuvat yksilön kelpoisuudelle ja pätevyydelle, eivät maksukyvylle, kansanedustajat linjaavat jatkaen huomiolla: selvitysryhmän vaatimus, että "maksun olisi katettava vähintään tutkintokoulutuksesta aiheutuvat kustannukset" ei kuitenkaan ole realistinen.

– Hallituksen on nostettava koulutus strategiseksi painopisteeksi, johon pitää ja kannattaa panostaa. Suomella ei ole varaa enää seurata sivusta, jyrähtävät kansanedustajat. – Olemme jo turhan kauan seuranneet sivusta, miten maat, jotka ovat kauppiaina meitä parempia, mutta kouluttajina meitä selvästi huonompia, menestyvät koulutusmarkkinoilla, he huomauttavat. – Siksi on hienoa, että selvitysryhmä esittää mahdollisuutta tilauskoulutuksen järjestämisestä suoraan opiskelijaryhmille.

– Koulutusvienti voi olla myös keino parantaa edelleen oman opetuksemme ja koulutuksemme laatua. Vain hyvä tuote käy kaupaksi. Nyt on pikaisesti löydettävä sellainen malli, jonka hallituspuolueet voivat hyväksyä, Vahasalo ja Sarkomaa esittävät ratkaisuksi.

– Koulutusviennin ja koulutuspolitiikan rajat on syytä pitää selvinä. Kansanedustajat korostavat, ettei esimerkiksi tutkintojen vienti saa vaarantaa opiskelun maksuttomuutta omassa maassamme.

Koulutusvienti on mahdollisuus luoda Suomeen lisää työtä ja sitä vauhdittaa talouskasvua ja lisätä koko Suomen hyvinvointia. Se on keino, jolla otetaan nykyistä paremmin käyttöön maailman parhaiden opettajien ja koulutussektorimme osaaminen. Koulutusvientiä voi olla mikä tahansa opetukseen ja koulutukseen liittyvä asia, kuten oppimisympäristöt, oppimateriaalit, tutkinnot ja opettajankoulutus.

Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on kiirehtinyt koulutusvientiasiaa. – Olemme edellyttäneet, että hallitus selvittää lainsäädännölliset esteet koulutuksen viennin edistämiseksi, valiokunnan puheenjohtaja Vahasalo muistuttaa.

– Lisäksi valiokunta edellytti, että normaalina opetuksena tarjottava tutkintokoulutus ja koulutuksen vientinä toteutettava tutkintokoulutus on erotettava selvästi toisistaan. Valiokunta myös vaati, että mahdolliset ratkaisut on tehtävä viimeistään alkuvuodesta 2014.

Kansanedustajat ovat tyytyväisiä, että selvitysryhmä esittää arvovaltaisen ja korkeatasoisen arviointi- ja kehitysryhmän asettamista, ja että Opetus- ja kulttuuriministeriö raportoisi koulutusviennin kehittymisestä eduskunnalle.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja raija.vahasalo@eduskunta.fi Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja sari.sarkomaa@eduskunta.fi Puh. 050 511 3033

Kokoomuksen kansanedustaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tämänpäiväistä ministeri Risikon ulostuloa ( HS 2.11) tervetulleena. On pitkään odotettu uutinen, että hallituksen suunnalta tunnustetaan tosiasiat sote-uudistuksesta. On ollut selvää ja nähtävillä, että lausunnolla ollut poliittisena kompromissina sorvattu sote-raakile kaipaa pohjamutia myöten työstämistä. Ja ettei se sellaisenaan täytä sote- uudistukselle asetettuja tavoitteita. Tosiasioiden tunnistamisesta on tärkeä ottaa vauhtia valmisteluun ja ripeiden ratkaisujen löytämiseen. Täysin välttämättömässä sote-uudistuksessa on pakko onnistua.

Sarkomaa on erityisen ilahtunut, että Risikko vihdoin näyttää hallituksen suunnalta vihreää valoa raha seuraa potilasta -mallille, jota on parin vuoden ajan tarjoiltu meidän kokoomusedustajien taholta osaksi sote-uudistusta. Myös monet muut tahot, viimeksi Thl mutta myös keskusta, Akava ja Lääkäriliitto ovat mallia esittäneet. On täysin välttämätöntä, että pian työnsä aloittava laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta selvittävän työryhmän toimeksiantoon kirjataan raha seuraa potilasta -mallin työstäminen Suomen sopivaksi.

Sarkomaa muistuttaa, että Suomessa terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. Terveyskeskusjonoissa kärsivät erityisesti eläkeläiset, lapsiperheet ja ilman työterveyspalveluja olevat, kuten työttömät. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti, Sarkomaa sanoo.

Työn alla oleva sote-uudistus vaikuttaisi aikaisintaan vuonna 2017 eikä sekään yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen. Tämän myös ministeri Risikko myönsi tämän päivän puheenvuorossaan. Perusterveydenhuollon vahvistamiseen tarvitaan toimenpiteitä niin, että päätöksiä tehdään tämän hallituksen aikana. Oli erittäin hyvä, että tämänpäiväisessä puheenvuorossaan ministeri Risikko lupasi "hätäapua terveyskeskuksille."

Raha seuraa potilasta -mallista on mahdollista luoda se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen, Sarkomaa uskoo ja kannustaa etsimään kansallista yhteisymmärrystä Suomen perusterveydenhuollon paremmasta mallista.

Muissa Pohjoismaissa on jo uudistettu kunta- ja sotepalveluiden rakenteet. Kyllä se Suomessakin kyetään tekemään. Edellytys on se, että tiedossa on yhdessä linjattu konkreettinen malli, jota tavoitellaan.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa. 050 511 3033

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan päivähoidon ja varhaiskasvatuksen nykytilasta sekä muutostarpeista.

Keskustelutilaisuus järjestetään eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) tiistaina 5.11.2013 klo 17.00 alkaen.

Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo.

Tervetuloa mukaan!

Ohjelma:

Kahvitarjoilu

Klo 17.00 keskustelua alustavat asiantuntijat:

· Varhaiskasvatusviraston johtaja Satu Järvenkallas, Helsingin kaupunki
· Erityisasiantuntija, Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto
· Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa, Opetushallitus

Keskustelua

Tilaisuus päättyy noin klo 19.00

Suomen Kuvalehti 16.10.2013

Suomen terveydenhuollon suurimmat ongelmat ovat pitkät hoitojonot terveyskeskuksiin ja terveyserojen kasvu. Suomalaiset joutuvat odottamaan perusterveydenhuollossa lääkärille pääsyä viikkoja, joka kolmas suomalainen jopa yli viisi viikkoa.

Perusterveydenhuollon kehittämisen ja sote-uudistuksen takkuaminen innoittivat katselemaan, josko naapurista löytäisimme esimerkkiä terveydenhuoltomme uudistamiseen.

Viime viikolla Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitteli oman mallinsa, jossa oli kokoomuksessa vallalla olevan ajatuksen lailla poimittu Ruotsin mallin parhaita käytäntöjä nykymalliimme. Pidämme mallia mainiona työversiona. Selvää on, että sitä pitää työstää vielä monin tavoin.

THL:n mallissa on hyvää se, että kansalainen voisi vapaasti valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan välillä perusterveydenhuollossa ja palveluntuottajat olisivat yhdenvertaisia aivan kuten Ruotsissa.

Mallin tärkeitä ja edellisten lisäksi kannatettavia osia ovat järjestäjätahon vahvistamistavoite ja ammattilaisten työjaon parantaminen terveydenhuollon tuotannossa. Terveydenhuollon eri ammattilaisten osaaminen on olennaista saada parhaaseen käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat fysioterapeuttien suoravastaanotot.

Niin Ruotsin kuin THL:n mallikaan eivät ole sellaisenaan siirrettävissä käytäntöön. Erityisesti rahoitusasiat vaativat jatkotyöstämistä. Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työterveyshuoltoa eikä sairausvakuutuskorvausjärjestelmää yksityisestä hoidosta.

Työterveyshuolto on toimiva osa terveydenhuoltoamme. Sen laatua on hyvä kehittää, mutta jättäisimme työterveyshuollon ”raha seuraa potilasta” -mallin ulkopuolelle. Kun kehitämme järjestelmää, on syytä kuitenkin arvioida koko terveydenhuollon kokonaisuutta.

Sairausvakuutuskorvaukset ovat tuoneet terveydenhuoltoomme kustannustehokkuutta ja valinnanvapautta. Korvaukset kannustavat ihmisiä osallistumaan terveydenhuollon rahoitukseen.

Sairausvakuutuskorvauksen säilyttäminen on tärkeää siksi, sillä sitä maksetaan muistakin kuin perusterveydenhuollon palveluista. Esimerkiksi eniten korvauksia maksetaan gynekologikäynneistä. Kokonaisuutta arvioitaessa on mietittävä, mitä sairausvakuutuskorvauksen piirissä jatkossa olisi.

Ruotsin mallin mukainen rahoitusmalli ei korjaisi sellaisenaan sitä, että toinen taho maksaa sairausvakuutuskorvauksen ja toinen hoidon, esimerkiksi erikoissairaanhoidon leikkauksissa. Rahoituksen osalta olisi lisäksi ratkaistava, millaisia asiakasmaksuja uudessa mallissa on.

Pohdittavaa siis löytyy ja osaoptimoinnin mahdollisuudet on perattava.

”Raha seuraa potilasta” -mallin käyttöönotto edellyttää, että valtakunnan tasolla määritellään ne perusterveydenhuollon palvelut, jotka malliin sisällytetään. Palveluita voisivat tuottaa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ja joista ne saisivat samoin perustein korvauksen. Ja valinta olisi aina potilaan.

Suunterveydenhuolto on tärkeä osa perusterveydenhuoltoa ja sen tilanne on myös arvioitava samoilla periaatteilla.

Ruotsin ja Suomen järjestelmissä on paljon eroja ja siksi suoraa vertailua ei voi tehdä. Olemme ehdottaneet, että pian työnsä aloittava laaja-alainen terveydenhuollon rahoitusryhmä ottaisi Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin työstämisen Suomen perusterveydenhuoltoon sopivaksi agendalleen. Tästä on saatava tarkat kirjaukset työryhmän toimeksiantoon.

Suomen ”raha seuraa potilasta” -mallia voisi pilotoida perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy. Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin.

Meillä ei ole varaa heittää ”raha seuraa potilasta” -mallia roskiin. Terveysasemien jonoissa odottaville, kuten eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille ei ole olennaisinta kuka palvelut tuottaa vaan se, että hoitoa ja apua saa tasa-arvoisesti ja oikea-aikaisesti.

Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka
Kirjoittajat ovat kokoomuksen kansanedustajia.

Verkkouutiset 11.10.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka esittävät, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa tulisi kehittää eteenpäin Ruotsin ja THL:n mallien pohjalta.

Suomen terveydenhuollon suurimmat ongelmat ovat pitkät hoitojonot terveyskeskuksiin ja terveyserojen kasvu. Suomalaiset joutuvat odottamaan perusterveydenhuollossa lääkärille pääsyä viikkoja.

– Meillä ei ole varaa heittää raha seuraa potilasta -mallia roskiin. Terveysasemien jonoissa odottaville, kuten eläkeläisille, lapsiperheille ja työttömille ei ole olennaisinta kuka palvelut tuottaa vaan se, että hoitoa ja apua saa tasa-arvoisesti ja oikea-aikaisesti, kokoomuksen kansanedustajat Lenita Toivakka ja Sari Sarkomaa painottavat.

Viime viikolla Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitteli oman mallinsa, johon oli kokoomuksessa vallalla olevan ajatuksen lailla poimittu Ruotsin mallin parhaita käytäntöjä nykymalliimme.

– Pidämme mallia mainiona työversiona. Selvää on, että sitä pitää työstää vielä monin tavoin, Sarkomaa ja Toivakka toteavat.

Heidän mielestään THL:n mallissa on hyvää se, että kansalainen voisi vapaasti valita julkisen tai yksityisen palveluntuottajan välillä perusterveydenhuollossa ja palveluntuottajat olisivat yhdenvertaisia aivan kuten Ruotsissa.

Lisäksi kannatettavia osia ovat järjestäjätahon vahvistamistavoite ja ammattilaisten työjaon parantaminen terveydenhuollon tuotannossa.

– Terveydenhuollon eri ammattilaisten osaaminen on olennaista saada parhaaseen käyttöön. Hyviä esimerkkejä ovat fysioterapeuttien suoravastaanotot.

Työterveys mallin ulkopuolelle

Ruotsin eikä THL:n malli ole sellaisenaan siirrettävissä käytäntöön Suomessa. Erityisesti rahoitusasiat vaativat Sarkomaan ja Toivakan mielestä jatkotyöstämistä.

Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työterveyshuoltoa eikä sairausvakuutuskorvausjärjestelmää yksityisestä hoidosta.

– Työterveyshuolto on toimiva osa terveydenhuoltoamme. Sen laatua on hyvä kehittää, mutta jättäisimme työterveyshuollon raha seuraa potilasta -mallin ulkopuolelle. Kun kehitämme järjestelmää, on syytä kuitenkin arvioida koko terveydenhuollon kokonaisuutta.

Sairasvakuutuskorvaukset ovat tuoneet terveydenhuoltoon kustannustehokkuutta ja valinnanvapautta.

– Korvaukset kannustavat ihmisiä osallistumaan terveydenhuollon rahoitukseen. Sairausvakuutuskorvauksen säilyttäminen on tärkeää siksi, sillä sitä maksetaan muistakin kuin perusterveydenhuollon palveluista.

Esimerkiksi eniten korvauksia maksetaan gynekologikäynneistä. Kokonaisuutta arvioitaessa on mietittävä, mitä sairausvakuutuskorvauksen piirissä jatkossa olisi.

Osaoptimointi jäisi ongelmaksi

Ruotsin mallin mukainen rahoitusmalli ei korjaisi sellaisenaan sitä, että toinen taho maksaa sairausvakuutuskorvauksen ja toinen hoidon, esimerkiksi erikoissairaanhoidon leikkauksissa.

– Rahoituksen osalta olisi lisäksi ratkaistava, millaisia asiakasmaksuja uudessa mallissa on. Pohdittavaa siis löytyy ja osaoptimoinnin mahdollisuudet on perattava.

Raha seuraa potilasta -mallin käyttöönotto edellyttää, että valtakunnan tasolla määritellään ne perusterveydenhuollon palvelut, jotka malliin sisällytetään. Palveluita voisivat tuottaa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, ja ne saisivat palveluista samoin perustein korvauksen. Valinta olisi aina potilaan.

Suunterveydenhuolto on Toivakan ja Sarkomaan mielestä tärkeä osa perusterveydenhuoltoa ja sen tilanne on myös arvioitava samoilla periaatteilla.

Sarkomaa ja Toivakka ovat ehdottaneet, että pian työnsä aloittava laaja-alainen terveydenhuollon rahoitusryhmä ottaisi Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin työstämisen Suomen perusterveydenhuoltoon sopivaksi agendalleen.

– Tästä on saatava tarkat kirjaukset työryhmän toimeksiantoon.

Suomen raha seuraa potilasta -mallia voisi pilotoida perusterveydenhuollossa ensin esimerkiksi metropolialueella ja muuallakin, missä halukkuutta löytyy.

– Tavoitteena tulee kuitenkin olla mallin vakinaistaminen koko maahan, mihin Ruotsissakin onnistuneen kokeilun pohjalta päädyttiin.