Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 15.5.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa puhui Turussa Terve SOS -päivillä tänään otsikolla "Lapset ja nuoret valtiovallan erityissuojeluksessa”. Sarkomaa esitti huolen siitä, että Suomessa lasten hyvinvoinnista on aivan liian vähän ajantasaista ja sirpaleisesti saatuvilla olevaa tietoa. Tämä ammottava aukko on korjattava.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että kouluterveyskysely ulotettaisiin myös alakoululaisiin ja neuvoloissa toteutettaisiin neuvolakysely. ”Tämä on välttämätöntä, jotta oikeasti tietäisimme, miten lapset voivat ja voisimme arvioida toimiemme vaikuttavuutta. Voimavarojen oikean kohdentamisen edellytys on se, että päätöksenteko perustuu tietoon”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa nosti puheessaan esille sen, että lasten pahoinvointi musertaa hyvinvointiamme vakavammin kuin kansantalouden kestävyysvaje. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, ehkä paremmin kuin koskaan, mutta kasvava joukko voi yhä huonommin. Lasten pahoinvoinnin kitkeminen ja ehkäiseminen on asia, johon meidän on pysähdyttävä.

Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että myös valtiovarainministeri Urpilaisen asettamien selvityshenkilöiden tuoreessa ”Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?” – raportissa nostetaan esille se, että olisi aika tehdä kokonaisratkaisu siitä, miten lasten hyvinvointia, ongelmia ja niiden kanssa tehtävää työtä kuvataan kansallisella ja kunnallisella tasolla.

Sarkomaa pitää hyvänä, että raportissa painotettiin, että tiedon sirpaleista ei itsestään synny kumuloituvaa tietopohjaa, eikä tieto parhaista käytännöistä leviä itsestään. Tarvitaan kansallista ohjausta. Olemassa olevaa tietoa tulee käyttää kehittämään perhepolitiikan osa-alueita niin, että käyttöön otetaan tehokkaimmat toimenpiteet.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelmassa on luvattu, että tiedolla johtamista vahvistetaan lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita kehittämällä. Sarkomaa toivoo, että Urpilaisen tilaama raportti on valtioneuvoston piirissä myös luettu ja että sen pohjalta ryhdytään toimiin.

Indikaattoritietoja pitäisi olla eriteltynä esimerkiksi lapsen perheen rakenteen, vanhempien sosioekonomisen taustan ym. mukaan, jotta saamme esiin hyvinvoinnin kehityksen sisäisiä eroja. Suomessa tarvitaan lasten hyvinvointi-indikaattorit -verkkopalvelua, jossa tiedot olisivat kootusti ja kaikkien saatuvilla. Lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita valmistelleen työryhmän ehdotus on hyvä pohja. Indikaattoripalvelu voitaisiin toteuttaa lapsiasiavaltuutetun toimiston tai THL:n verkkosivujen yhteyteen. Ruotsissa vastaava verkkopalvelu on sujuvasti toiminnassa.

”Eriarvoistuminen kasvaa; meillä on perheitä, joissa ollaan valmiita tekemään lasten eteen kaikki mahdollinen ja toisaalta perheitä, joissa lapsen perusasioista ei kyetä huolehtimaan. Ydinkysymys on, miten näitä perheitä osaisimme auttaa oikein ja ajoissa”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 11.05.2013

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuslinjauksissa on sovittu, että metropolialueelle tulee erityisratkaisu. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on esittänyt, että osana erillisratkaisua metropolialueella kokeiltaisiin perusterveydenhuollossa Ruotsin mallin tyyppistä rahoitusratkaisua, jossa rahaa seuraa potilasta. Sarkomaa on ilahtunut, että Helsinki on ilmoittanut halukkuutensa mukaan pilottiin. Sarkomaa toivoo, että muissakin metropolialueen kunnissa olisi tähän innostusta.

Ruotsin kaltaisen raha seuraa potilasta mallin painavin perustelu on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä. Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa painopiste on aidosti saatava peruspalveluihin. Terveysasemille on päästävä ilman pitkiä odotusaikoja. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Tehdyt hallinnolliset sote-linjaukset kaipaavat rinnalleen lisäpäätöksiä, jotta pitkät hoitojonot saada purettua ja ihmisten pallottelusta päästään.

Sarkomaa jätti 3.5. kirjallisen kysymyksen (KK 362/2013), jossa hän kysyy aiotaanko "raha seuraa potilasta" -mallia pilotoida perusterveydenhuollossa ensin metropolialueella. Sarkomaa kysyi myös mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta sosiaali- ja terveysministeriö selvittää Ruotsin kaltaisen mallin, jossa potilaan valinta ratkaisee rahoituksen kohdentumisen ja "raha seuraa potilasta", käyttöönoton mahdollisuudet Suomessa. Vielä kysymykseen ei ole tullut vastausta mutta Sarkomaa toivoo, että torstain eduskunnan sote-keskustelussa sosiaali- ja terveysministerit näyttäisivät Sarkomaan kirjallisessa kysymyksessä perustelluille ehdotuksille vihreää valoa.

Ruotsissa uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Uudistuksen myötä tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy on parantunut. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Erityisen huomionarvoista on se, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä rajaa on onnistuttu siirtämään perustason suuntaan. Sarkomaan johtama valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto kävi viime kesänä Ruotsissa malliin tutustumassa.

Sarkomaa muistuttaa, että valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ovat rahoitusratkaisut vielä avoinna. Lisäpaineita rahoituksen uudistukselle tuo se, että terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Samoin uusi EU:n potilasdirektiivi vaatii Suomelta kestävää ratkaisua.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 05.05.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kiirehtii hallitusohjelmassa luvattua ikäihmisten palveluasumismaksujen korjausesitystä.

Asiakasmaksukäytännöt ovat vaikeaselkoisia ja kirjavia. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty.

“Nyt asumisen palvelumaksut ohjaavat monessa tapauksessa laitoshoitoon. Se on  täysin valitun senioripolitiikan vastaista."

Sarkomaa muistuttaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sdp) siitä, että maksu-uudistus olisi välttämätöntä saada voimaan yhtäaikaisesti heinäkuussa voimaan tulevan vanhuspalvelulain kanssa.

Sarkomaa toteaa, että maksupolitiikan on tuettava vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista. Pian voimaan tulevan vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito on järjestettävä ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet.

"Asiakasmaksuissa olevan räikeän puutteen korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on  tehtävä myös ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi”, sanoo Sarkomaa. Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

"Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, toteaa Sarkomaa.

”Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään poikkeuksellisen mittavia uudistuksia ja valmisteluresurssit ovat äärirajoilla. On tärkeää, että hallitus huolehtii myös riittävistä voimavaroista maksu-uudistuksen valmisteluun”, lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

1.5.2013
Ullanlinnanmäellä Kokoomuksen Nuorten Liiton vapputeltalla

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että vappua juhlivat naisylioppilaat ovat yhä edelleen valmistumisensa jälkeen eriarvoisessa asemassa. Naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä. Sarkomaa velvoittaa työmarkkinakeskusjärjestöt ja Kataisen hallituksen ottamaan vastuun "äitiriskin", eli työelämän suurimman tasa-arvon häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamisesta.  Sarkomaa on pettynyt siitä, ettei hallituksen kehysselonteossa ole asiasta pihaustakaan. Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait.

Sarkomaa on ehdottanut vanhempainvakuutusta keinoksi  ratkaista vanhemmuuden kustannusongelma. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Laskelmien mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle yli 10 000 euroa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

"Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 27.4.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa kuntalain uudistuksessa kehittämään kuntien välineitä palveluiden parantamiseksi sekä kiirehtimään niiden käyttöönottoa. Sarkomaa pitää tärkeänä, että kuntalain uudistuksessa lakiin säädettäisiin kunnille vahvempi kannuste ja jopa velvoite laatia palvelustrategia. Myös palvelualoite on saatava Sarkomaan mukaan kuntien agendalle. Sarkomaa puhui asiasta tänään valtakunnallisilla fysioterapia- ja kuntoutuspäivillä Tampereella.

Hallitusohjelmaan on kirjattu: Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen.

- Vaikka hallitusohjelman linja on selkeä, on pallo kunnissa. Kunnat voivat itse katsoa miten palvelustrategian tekevät. Fiksuinta se on tehdä osana kunnan koko strategiaa. Olennaista on, että se on käytössä joka kunnassa. Palvelustrategia on ikääntyvän Suomen tärkeä väline erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja kehittämisen kannalta, sanoo Sarkomaa.

- Palvelustrategia on tärkeä niin kunnan itse tuottamien palveluiden kehittämisen kuin yritysten kannalta. Jos ja kun haluamme oikeasti pitää kiinni palvelutuottajien moninaisuudesta, tarvitsemme palvelustrategian tuomaan ennakoitavuutta. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille. Strategian avulla eri toimijat löytävät oman paikkansa palvelujärjestelmässä ja yksityisen sekä kolmannen sektorin puolella on helpompi kehittää omia palveluita kysyntää vastaaviksi. Lähtökohtana pitää olla "julkinen järjestää - paras tuottaa”, Sarkomaa lisää.

Tuoreessa Sosiaalibarometrissa todetaan, että palvelustrategiat eivät toistaiseksi ole kehittyneet laajasti palvelutoiminnan ohjauksen ja suunnittelun välineiksi. Sarkomaa yhtyy Sosiaalibarometrin viestiin siitä, että palvelustrategioiden hyödyntäminen on olennaista palvelutoiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä. Parhaimmillaan palvelustrategia mahdollistaa kuntien ja muiden palveluntuottajien strategisia kehittämiskumppanuuksia. Palvelustrategia on hyvä väline laadullisten ja muiden kriteerien määrittämiselle omille ja muilta tuottajilta ostettaville palveluille.

- On hyvä oivaltaa, että kuntien ja yritysten yhteistyösuhteet ovat paitsi paikallistalouden toiminnan kulmakivi, myös suurelta osin hyödyntämätön innovaatiopotentiaali, lisää Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan myös palvelualoite on tärkeä saada kunnissa käyttöön. Palvelualoitteessa yritys, yhteenliittymä tai yksityishenkilö voisi ehdottaa pystyvänsä tuottamaan kunnan tarjoaman palvelun edullisemmin tai paremmin kuin kunta. Tällöin kunnan pitäisi ottaa haaste vastaan ja verrata omaa palveluaan esitettyyn vaihtoehtoon.

- Palvelualoite kannustaisi perustamaan yrityksiä, jotka kehittäisivät julkisia palveluja. Palvelualoitemahdollisuuden myötä kuntien palveluiden järjestäminen tulisi läpinäkyvämmäksi ja kannustaisi palveluiden laadun kehittämiseen sekä yrittäjyyteen. Tästä hyötyvät kaikki kuntalaiset, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

26.4.2013 Tiedote

Tämänvuotinen Lapsen rinnalla -tunnustuspalkinto myönnettiin Leijonaemot ry:lle tänään Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Yhdistys edistää erityislasten vanhempien vertaistukitoimintaa. Palkinnon arvo on 5 000 euroa ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Tunnustuspalkinnon saajan palkitsi messuilla kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Leijonaemot ry on perustettu vuonna 2005. Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on tukea erityislasten vanhempien jaksamista. Leijonaemot tarjoavat apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen syntymän jälkeen. Lisäksi yhdistys edistää vanhempien sekä sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisten välistä vuorovaikutusta.

Leijonaemot järjestävät mm. vertaistukea tarjoavia viikonloppuleirejä sekä säännöllisesti kokoontuvia vertaistukiryhmiä. Toiminnan periaatteita ohjaavat kymmenen kultaista sääntöä, joihin kuuluvat mm. elämänmyönteisyys, kunnioitus ja erilaisuuden arvostaminen.

Vertaistuki lisää yhteisöllisyyttä ja jaksamista

Lapsen rinnalla -raadin mielestä Leijonaemot ry:n tekemä työ on erittäin tärkeää sekä vanhempien että lasten jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Raati arvostaa Leijonaemojen yhteisöllistä toimintaa ja ihmisläheistä vertaisaputukea.

– Leijonaemojen työ on arvokasta hyvän elämän kannalta. He tukevat erityislasten vanhempia ja samalla koko perhettä, toteaa Lapsen rinnalla -raadin jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Leijonaemot tarjoavat monenlaista toimintaa, jota kautta erityislasten vanhemmat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Tuen myötä mahdollistuu jaksavien aikuisten läsnäolo vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta.

– Keskitymme erityisesti vanhempien hyvinvointiin ja jaksamiseen. Näin hyvinvointi heijastuu myös koko perheeseen, erityislapsiin ja sisaruksiin. Tavoitteenamme on tarjota mahdollisuuksia mukavien asioiden tekemiseen yhdessä vertaisten kanssa, kertoo Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja Janet Grundström.

Leijonaemojen toimintaan kuuluvat mm. erilaiset tapahtumat, vertaistukiryhmät, auttava puhelin, suljettu keskustelufoorumi netissä sekä tietoa tarjoava blogi.

Lapsen rinnalla -palkinto myönnettiin tänä vuonna kahdeksannen kerran. Tunnustuspalkinnon saajan valitsi raati, jossa olivat mukana kansanedustaja Sari Sarkomaa, toimittaja Suvi Ahola Helsingin Sanomista, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen Pelastakaa Lapset ry:stä ja puheenjohtaja Jaana Toikkanen Uudenmaan lastenhoitoalan yhdistyksestä.

Lisätietoja:
Leijonaemot ry, toiminnanjohtaja Janet Grundström, janet@leijonaemot.fi, p. 040 4877209
Suomen Messut, tiedottaja Antti Karjunen, antti.karjunen@finnexpo.fi, p. 050 574 3444

Joka vuosi järjestettävä Lapsimessut Helsingin Messukeskuksessa kattaa vuodet odotuksesta esikouluun. Lapsimessut avoinna 26.–28.4.2013. www.lapsimessut.fi

Tiedote 19.4.2013

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja Sari Sarkomaa on pahoillaan uutisesta, että Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) joutuu keskeyttämään tilapäisen lastenhoitoavun välittämisen. Hoitokatkos on Helsingissä 16.9.–31.12.2013. Sarkomaan mielestä nyt on etsittävä rohkeasti luovia ratkaisuja palvelun jatkamiseksi. Perheitä ei saa jättää tyhjän päälle.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on myöntänyt MLL:n Uudenmaan piirille tilapäisen lastenhoitoavun järjestämiseen samansuuruisen avustuksen kuin viimeksi. Ongelma on se, että toiminnan kustannukset ovat nousseet lastenhoitoavun tarpeen koko ajan kasvaessa.

”Hoitoavun keskeytyminen aiheuttaa todella suurta harmia monelle perheelle. MLL:n palvelu on useille perheille korvaamaton apu arjessa jaksamiseen ja asioiden sujumiseen kotona. On kohtuutonta, että tilanteessa, jossa lapsiperheiden hyvää arkea ja vanhemmuutta pitäisi kaikin tavoin edistää, romutettaisiin lukuisille perheille olennainen arjen selviytymisapu. Kaupunkimme taloutta pitää laittaa tasapainoon ja priorisointia tehdä, siitähän politiikassa on kyse. Nyt vain pitäisi löytää yhteinen sävel, jolla estämme perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden rapautumisen. Olisi täysin järjetöntä murentaa vanhemmuutta tukevia palveluja ja tukiverkostoja. Päinvastoin, nyt niitä pitäisi kaikin tavoin vahvistaa”, lisää Sarkomaa.

”MLL:n tilapäisen lastenhoitoavun vahvuus on siinä, että erilaiset perheet saavat tarvittaessa apua ilman odotusaikoja ja kohtuuhintaan. Juuri tällaisia arkea tukevia ja ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita tarvitaan. Niihin panostaminen on viisasta.”

”Asiantuntijat ovat osoittaneet, että mitkä tahansa ennaltaehkäisevät toimet tulevat edullisemmaksi taloudellisesti - puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista – kuin lapsen huostaanotto”, Sarkomaa toteaa.

Aikaisemmin MLL on saanut Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta lastenhoitotoimintaan, mutta enää RAY:n tukea ei lastenhoitotoimintaan myönnetä.

Sarkomaan mukaan valtakunnan tasolla on etsittävä ratkaisuja, miten Suomessa löydettäisiin toimiva tapa mahdollistaa kolmannen sektorin tarjoaman lastenhoitoavun kaltaisen, perheille suunnatun palvelun tukemisen.

Järjestöjen julkisen tuen pelisääntöjen tarkentaminen ja tukien palvelumarkkinoita vääristäviä vaikutuksien vähentäminen on tärkeää, mutta se ei saa romuttaa järjestöjen mahdollisuuksia toimia palvelusektorilla. Järjestöillä on mittaamatonta osaamista ja niitä tarvitaan osana hyvinvointiyhteiskunnan palvelu- ja tukiverkostoa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.4.2013

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on ilahtunut Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2013 -raportin ehdotuksesta perustaa uusi rakennetun ympäristön ministeriö, joka yhdistäisi maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen kehittämisen ja ohjauksen. Tiiviimpi yhteistyö näissä asioissa olisi tervetullut askel oikeaan suuntaan ja erityisen tärkeä metropolialueen kehittämisen kannalta.

Sarkomaa nosti metropoliselontekoa käsittelevässä kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossaan v.2010 esille tarpeen pohtia, paranisiko yhdyskuntarakenteiden suunnittelu, jos maankäytön, asumisen ja liikenteen asioita valmisteltaisiin tulevaisuudessa saman ministeriön ja yhden ministerin alaisuudessa. Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että tämä pohdinta on nyt tehty ja kannustaa hallinto- ja kuntaministeri Virkkusta kehittämään asiaa eteenpäin.

"Tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat kestämättömiä etenkin suurkaupunkialueilla. Uusia alueita kaavoitettaessa yhdyskuntarakennetta on eheytettävä ja maankäyttöä tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen, jotta ihmisten arki olisi tulevaisuudessa sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa. Tarvitsemme vaikuttavia toimenpiteitä, jotta löydämme nykyistä tehokkaammat rakenteet ja yhteistyön tavat", toteaa Sarkomaa.

"Esimerkiksi Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden, kuntien sekä ministeriöiden rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa, joka on suurempi kuin osiensa summa", Sarkomaa lisää.

Sarkomaa pitää erinomaisena raportin vastaanottaneen ministeri Virkkusen kertomaa siitä, että hallitus tekee toukokuussa jatkolinjaukset etenemisestä. Sarkomaa yhtyy Virkkusen arvioon siitä, että keskushallinnon rakenne on liian siilomainen ja ministeriöt toimivat liian sektorikohtaisesti, ja että keskushallinnossa on tarvetta yhtenäisempään ja laaja-alaisempaan toimintamalliin.

Sarkomaa kannattaa hallituksen tavoitetta, että vuoteen 2015 mennessä pyritään entistä yhtenäisempään valtioneuvoston toimintatapaan, ja kiittää Virkkusta aktiivisuudesta asian eteenpäin viemisessä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.4.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen pitävät välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää viivytyksettä Ruotsissa käyttöön otettujen ns. Vård val ja Fritt val –lainsäädäntöjen soveltamisen Suomessa. ”Ruotsin mallissa” raha seuraa potilasta, joka saa valita vapaasti hoitopaikkansa perusterveydenhuollossa ja hoivapalveluissa.

- Suomen sote-uudistus kaipaa kipeästi lisävoimaa varmistamaan, että painopiste siirtyy oikeasti peruspalveluihin ja että terveysasemalle pääsee jonottamatta. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi.

Ruotsin mallin painavin perustelu on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä.

- Suomi tarvitsee ripeitä ja vaikuttavia ratkaisuja tasapuolisten palvelujen turvaamiseksi. Ja siksi on rohkeasti uskallettava ottaa oppia naapurimaasta.

Ruotsissa uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Uudistuksen myötä tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Erityisen huomionarvoista on se, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä rajaa on onnistuttu siirtämään perustason suuntaan.

Ruotsissa palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti. Järjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina. Myös uusia terveydenhuollon ja hoiva-alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti.

Kokoomusedustajat perustelevat ehdotustaan Ruotsin mallin selvittämisestä myös sillä, että valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa on vielä rahoitusratkaisut avoinna. Edustajien mielestä lisäpaineita rahoituksen uudistukselle tuo se, että terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Samoin uusi EU:n potilasdirektiivi vaatii Suomelta kestävää ratkaisua.

- Malli, jossa potilaan valinta ratkaisisi rahoituksen kohdentumisen, voisi olla parhaimmillaan ratkaisu moneen avoinna olevaan sote-kysymykseen. Selvitystyö on syytä tehdä viipymättä ja perusteellisesti, vaativat Sarkomaa ja Virolainen.

- Suomella ei ole varaa olla arvioimatta, miten vastaava järjestelmä toimisi meidän oloissamme, toteavat Sarkomaa ja Virolainen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Tiedote 14.4.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa kouluihin koulurauhasopimusta, jossa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt. Sarkomaan mukaan koulukurikeskusteluun  on otettava vahvemmin mukaan vanhemmat. On nähtävä se tosiasia, että ilman vanhempien nykyistä vahvempaa panosta emme onnistu kitkemään kurittomuutta kouluista. Sarkomaan mukaan nyt on kipeä tarve vanhempien kasvatuksen ryhtiliikkeelle. Minkä kotona oppii, sen koulussa taitaa. Myös kodin ja koulun yhteistyössä on vielä paljon käyttämätöntä voimavaraa, joka on nyt täysimääräisesti otettava käyttöön.

Koulurauhasopimukselle luo perustan se, että eduskuntaan keväällä tuleviin koulujen työrauhaa turvaaviin säädöksiin on tietävästi tulossa säännösehdotus, jonka mukaan opetussuunnitelman yhteydessä koulujen olisi laadittava oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön ohjeistamisesta. Sarkomaan mukaan säädöksiin on myös kirjattava oppilaiden ja vanhempien vahva rooli  suunnitelman tekemisessä yhteistyössä koulun väen kanssa. Sarkomaan mukaan koulutasolla mutta myös kodeissa tarvitaan lisää tietoa koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista.

"Yhdessä  tekeminen on alku sitoutumiselle ja koulurauhasopimuksen onnistumiselle", sanoo Sarkomaa. "Yhteisöllisyyden voima on yllättävän vahva ja se ei vaadi lisäbudjetteja", muistuttaa Sarkomaa.

Opetushallituksen on hyvä valmistella suunnitelmaa varten valtakunnalliset perusteet.  Sarkomaa muistuttaa, että sen lisäksi, että opettajilla on oltava koulukuriin liittyvää koulutusta nykyistä enemmän perus- kuin täydennyskoulutuksessa, on myös kodin ja koulun yhteistyöhän luotava uusia elementtejä. Myös tässä työssä on Opetushallituksella tärkeä rooli. On välttämätöntä, että vanhemmat tietävät koulun pelisäännöt  ja  huolehtivat sekä  kasvattavat lapsiaan pelisääntöjen noudattamiseen. Myös kurinpitoasioissa vanhempien ja opettajien yhtenäinen linja on tehokkain. Nykyistä yhtenäisemmän kasvatuksen kaarisillan rakentaminen kodista kouluun on aivan välttämätöntä.

Koulukurikeskustelussa on tietenkin aina muistettava, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein oppimisen vaikeudet ja muut tukea edellyttävät ongelmat, joihin tulisi puuttua oppilashuollollisin toimenpitein. Opettajaa eikä oppilasta ei saa jättää yksin vaan oppilashuollon on oltavana tukena jo ennaltaehkäisevästi. Koulukurisopimuksessa on tärkeää sopia myös oppilashuollon toimista ja arvioida myös voimavarojen riittävyyttä.

Sarkomaa toivoo, että opetusministeri Gustafsson (sdp) innostuisi koulurauhasopimuksesta ja valmisteluttaa sen edellyttämät muutokset tekeillä oleviin koulurauhasäädöksiin. Yhtälailla on hyvä, että opetusministeri lukisi huolella eduskunnan puhemies Heinäluoman (sdp) tuoreen puheenvuoron. On ilahduttavaa, että  Heinäluoma on samoilla linjoilla kokoomuksen edustajien toiveiden kanssa laajentaa rehtorin mahdollisuutta evätä oppilaan oikeutta opetukseen turvaamistoimena.

"Koulurauha on edellytys hyvälle koululle ja siksi ”koulurauhalakipakettia” on vielä viilattava", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033