Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 8.6.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii opetusministeri Jukka Gustafssonia (sd.) luopumaan Itä-Suomen juristikoulutuksen aloittamisesta. Tutkinnonanto-oikeuden laventaminen Itä-Suomen yliopistoon on saanut lausuntokierroksella odotetusti täystyrmäyksen. Nyt opetusministerillä ei ole muuta viisasta vaihtoehtoa kuin luopua täysin perusteluja vaille olevasta ja hallitusohjelman hengen vastaisesta rönsyhankkeesta.

Alusta alkaen on ollut täysin selvää, että rönsyhankkeella ei ole mitään tiede- eikä korkeakoulupoliittisia perusteluja. Päinvastoin uusi tutkinnonanto-oikeus ei olisi vain turha, mutta myös vahingollinen oikeustieteen kehittämiselle. Hanke on vastoin valittua yliopistojen kehittämislinjaa ja rikkoo hallitusohjelman tavoitteita. Koko hanke vaikuttaa enemmän päähänpistolta kuin pitkäjänteiseltä tiede- ja koulutuspolitiikalta.

On pakko ihmetellä opetusministerin valitsemaa työn painopistettä ja intoa lisätä yliopistojen rönsyjä, kun suomalaisten menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta on suunnan oltava täysin päinvastainen. Yliopistoihin sekä koulutukseen on kohdistumassa historiallisen suuret leikkaukset ja opetusministeri keskittyy tieteelle haitallisten ja lisäkustannuksia tuovien hankkeiden eteenpäinviemiseen. Voimavarat pitää nyt koko hallitusrintamalla koota ja kohdistaa yliopistouudistuksen toimeenpanon edistämiseen, koulutuksen laadun turvaamiseen sekä säästöjen kohtuullistamiseen.

On kysyttävä, olisiko Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen tutkinnonanto-oikeus hyvittelypolitiikkaa? Myös Akava ja Suomen Lakimiesliitto ovat nostaneet esille kysymyksen, onko taustalla ennen kaikkea syitä, jotka eivät liity koulutuksen järkevään järjestämiseen.

Jos aloituspaikkoja tarvitaan lisää, on ne mahdollista lisätä olemassa oleviin yksiköihin. Juristeja valmistuu Suomessa jo kolmesta yliopistosta. Koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu varmistetaan parhaiten, jos jo olemassa olevia yksiköitä vahvistetaan sen sijaan, että aluepoliittisen hyvittelyn vuoksi synnytetään uusia.

Sarkomaa varoittaa, että aluepolitiikan alttarilla ei pidä uhrata tiede- ja korkeakoulupolitiikan laatua.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa nostaa esille Helsingin ja valtakunnantasolla opetukseen kohdistuvien leikkausten ongelmakohtia Helsingin Sanomien mielipidekirjoituspalstalla (17.5) sekä tämänpäiväisessä blogissaan.

Helsingin opetustoimen ensi vuoden budjettiin kohdistuu noin 10 miljoonan euron leikkausvaade. Leikkauskohteiden valmistelun kanssa samanaikaisesti valmistellaan kaupunginvaltuuston tekemän Helsingin 200-vuotisjuhlapäätöksen 10 miljoonan euron kohdentamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kaiken lisäksi vauhdilla nousseet kiinteistömenot vievät yhä suuremman osan Helsingin opetustoimen budjetista. Kestämätöntä on se, että esimerkiksi homekoulujen korjaus syö suoraan opetuksen laatua ja määrärahoja.

”Opetustoimen säästövaateiden kohtuullistamisen lisäksi on ”juhlasyrjäytymisraha” suunnattava niin, ettei synny tilanne jossa ”toinen käsi ottaa ja toinen antaa.” Vastaava tilanne on valtakunnantasolla”, kirjoittaa Sarkomaa. ”Valtion budjetin koulutukseen tulossa olevat mittavat leikkaukset sekä luvatut lisävoimavarat koulutus- ja yhteiskuntakuuseen on vaativa yhtälö. Toisen käden on tiedettävä mitä toinen käsi tekee.”

Helsingin kaupungin talousarvioesityksen valmistelusta vastaavan ylipormestari Jussi Pajusen on syytä erityisen tarkkaan pohtia opetustoimen budjettia. Helsingin talous on saatava tasapainoon niin ettemme leikkaa kasvun mahdollisuuksia. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä. Helsinki ja Suomi menestyvät vain luomalla uutta.

Sarkomaa varoittaa romuttamasta koulutuksen laatua ja saatavuutta valtion budjetin säästötalkoissa. Koulutus- ja yhteiskuntatakuu ovat loistavia uudistuksia, mutta niitä ei saa rahoittaa leikkaamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen eikä tutkintoon johtavan koulutuksen laadusta. Kaiken oppimisen perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta varhais- sekä perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Se on välttämätöntä, jotta jokainen lapsi ja nuori saa perusopetuksessa riittävät valmiudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Yksi merkittävä syy putoamiseen koulutusuralta peruskoulun jälkeen on se, että valmiudet jatkaa opintoja ovat puutteelliset.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 16.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää työministeri Ihalaista (sd.) käynnistämään talkoot raskaana olevien työntekijöiden syrjinnän kitkemiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Sarkomaa on jättänyt asiasta tänään kirjallisen kysymyksen.

Sarkomaa kannustaa ministeri Ihalaista tarttumaan ripeästi tasa-arvovaltuutetun vakavaan huoleen raskaana olevien naisopettajien syrjinnästä. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen kertoi Savon Sanomissa, että naisopettajien syrjiminen raskauden takia on hyvin yleistä. Asiasta ollaan jatkuvasti yhteydessä tasa-arvovaltuutetun toimistoon sekä Opetusalan ammattijärjestöön (OAJ). Tasa-arvolain mukaan ihmisiä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan raskauden tai synnytyksen takia.

Sarkomaa kannustaa työministeriä ottamaan vahvemmin salkkuunsa työelämän tasa-arvon edistämisen asiat.

”Raskaana olevien opettajien syrjintä on vakava esimerkki siitä, miksi työelämää on syytä arvioida laajemmin. Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu tavoite vahvistaa tasa-arvoa sekä parantaa perheen ja työn yhteensovittamista. Nyt on ministerin käärittävä asian eteen hihat ja kiirehdittävä toimia hallitusohjelmalupausten toteuttamiseksi. Hallituskaudesta on jo yksi neljäsosa kulunut”, toteaa Sarkomaa. ”Naisopettajien syrjintä on jälleen esimerkki siitä, miten naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kun naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä. Työministerin on otettava vastuulleen hallitusohjelmalupaus jakaa työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tasapuolisesti.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 11.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan koulutuksen säästöjen vaikutuksista opettajan työn houkuttelevuuteen. Sarkomaa huomauttaa blogissaan, että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuoreet laskelmat varhaiskasvatuksesta yliopistoihin kohdistuvista säästöistä oli hätähuuto, joka on otettava tosissaan.

Sarkomaa viittaa blogissaan myös siihen, että Helsingin opetusviraston aikomus keskeyttää määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi oli välttämätöntä kuopata. Helsingin opetustoimen ensi vuoden budjettiin kohdistuvat yli 10 miljoonan euron leikkauspaineet ovat selvästi liian suuret ja siksi säästövelvoitetta on kohtuullistettava.

”Korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat sekä opettajankoulutuksen vetovoimaisuus ovat kansainvälisesti arvostetun koulujärjestelmämme peruspilari. Uhka Suomen opetuksen laadun keskeisen tekijän, opettajan ammatin, arvostuksen rikkomisesta on otettava vakavasti”, Sarkomaa sanoo.

Ylisuuret säästöt koulutuksesta voivat tulla monella tavalla kalliiksi. Useat selvitykset osoittavat, että opettajien kiinnostus ja siirtyminen muihin ammatteihin on kiihtynyt Suomessa 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla lähes joka kolmas opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Naapurimaassamme Ruotsissa painitaan saman ongelman kanssa. Tukholman läänissä useampi kuin joka viides on jättänyt ammatin ja kaupunkia uhkaa vakava opettajapula.

Suomessa opettajankoulutus on ollut suosittua ja sinne on hakeutunut motivoituneita ylioppilaita. Yliopistot ovat voineet valita parhaimmat opiskelijat. Tätä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Ruotsissa on opettajankoulutuksen suosio laskussa. Syynä on alan jälkeenjäänyt palkkataso ja työn raskaus.

”Jotta meillä riittää osaavia ja motivoituneita opettajia tulevaisuudessakin, on opettajan työn pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä”, sanoo Sarkomaa.

”Valtakunnan tasolla on syytä arvioida kuinka rankalla kädellä koulutuksen kimppuun käydään. Samoin on ripeästi löydettävä keinot, joilla varmistetaan, että säästöt otetaan pääosin rakenteista eikä laadusta ja koulutuksen saatavuudesta. Rehellisyyden nimessä on sanottava, että tehtävä on vähintäänkin vaikea”, kirjoittaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Linkki blogikirjoitukseen

Tiedote 9.5.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettele Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoretta päätöstä uusia johtoryhmänsä vähentämällä selkeästi naisten määrää. Toimitusjohtaja Pukkisen perustelut päätökselleen hakea strategisia painopisteitä ja modernia toimintaa kuulostaa kummalliselta.

Esille nousee kysymys, eikö EK:ssa arvosteta naisjohtajuutta? Naisten poistaminen valtapaikoilta pitäen tekoa strategisena on silmien sulkemista yhteiskunnalliselle roolille.

Sarkomaa nostaa esille sen vakavan tosiasian, ettei työmarkkinapöydissä juuri naisia näy eikä naisten edustusta voi missään nimessä työmarkkinakeskusjärjestöjen hallituksissa sanoa tasa-arvoiseksi.

Työmarkkinajärjestöjen johdolla on yhä merkittävämpi rooli yhteiskunnallisissa kysymyksissä kun työelämäkysymyksistä sovitaan partien kesken. EK näyttää unohtaneen roolinsa keskeisenä yhteiskunnallisena toimijana, jonka pitäisi juuri toimia esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä työelämän kehittämisessä ja tasa-arvon edistämisessä.

Niin kauan kun tärkeitä taloudellisia ja tulonjakoa sekä työelämän kehittämistä koskevia päätöksiä tekevät pääasiassa miehet, eivät naiset ole tasa-arvoisessa asemassa. Työmarkkinajärjestöjen on otettava naisten osallistuminen tosissaan myös omassa toiminnassaan.

Sarkomaa haastaa työmarkkinajärjestöt tasa-arvotalkoisiin myös omassa toiminnassaan ja keskusteluun vaietusta miesylivallasta työelämän omien järjestöjen johtotehtävissä.

EK:lla on näytön paikka naisten työelämäkysymysten edistämisessä jatkossa. Sarkomaa muistuttaa, että työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneiden kustannusten tasaaminen ei ole vieläkään näkynyt EK:n agendalla, vaikka se on tehokkain täsmäkeino edistää työelämän tasa-arvoa ja naisvaltaisten alojen yrittäjyyttä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 1.5.2012

Helsingissä Ullanlinnanmäellä Kokoomuksen Nuorten Liiton vapputeltalla

Sarkomaa: Tasa-arvotavoitteiden tallominen lopetettava
- Vanhempainvakuutus ratkaisuksi naisten syrjintään työmarkkinoilla

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että tänään juhlivat naisylioppilaat ovat valmistumisensa jälkeen työelämässä eriarvoisessa asemassa. Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Sarkomaa velvoittaa niin Kataisen hallituksen kuin työmarkkinakeskusjärjestöjä ottamaan vastuun työelämän suuren häpeätahran poistamisesta.

”Työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamislupauksen pallottelu ja tallominen on lopetettava”, vaatii Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelman kirjaus velvoittaa hallituksen ja vastaavan ministerin aktiivisesti hakemaan asiaan ratkaisuja niin, että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Kataisen hallituksen on otettava tasa-arvoasioissa ”äidillisen” ohjaava ote ja varmistettava, että kolmas kerta toden sanoo. Sarkomaa ehdottaa vanhempainvakuutusta keinoksi edetä vanhemmuuden kustannusten tasaamisessa.

”Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhemmuuden kustannuksista", sanoo Sarkomaa.

Vaikka työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen on yksittäisistä keinoista tehokkaimpia edistämään työelämän tasa-arvoa, ei asia mahtunut raamiratkaisua tehtäessä työmarkkinakeskusjärjestöjen agendalle. Asia ei ollut myöskään hallituksen kehysriihen esityslistalla.

"Taas kerran tasa-arvon häpeätahra sivuutettiin, vaikka ongelma on ilmeinen ja sen ratkaiseminen on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa”, pahoittelee Sarkomaa. Niin nykyisen hallituksen, Vanhasen II, kuin Kiviniemen hallitusohjelmissakin on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 26.4.2012

Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä ilmaisi kevätkokouksessaan ilonsa siitä, että peruspalveluministeri Guzenina-Richardson (sd) on luvannut perustaa työryhmän uuden Lastensairaalan rakentamisen edistämiseksi.

Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat huonossa kunnossa eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Rakennusten mahdollisuudet palvella korjattuinakaan nykyaikaista lasten erikoissairaanhoitoa ovat rajalliset. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus on tehnyt 16.4. periaatepäätöksen uuden Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä.

Tarkoitus on, että uuden Lastensairaalan rakentaminen voitaisiin sisällyttää vuosien 2016 - 2021 investointiohjelmaan. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

Nyt HUS:n hallituksen periaatepäätöksen jälkeen on ministerin aika perustaa pikimmiten työryhmä pohtimaan, millä tavoin valtio on hankkeessa mukana. Lapsen puolesta –ryhmä odottaa innolla työryhmän työn alkamista. On perusteltua, että HUS -kuntien lisäksi valtio on mukana maamme ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisessa ja rahoittamisessa. Hanke tarvitsee erityisvaltionosuuden. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä.

Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa. Koska nykyiset tilat ovat ahtaat, joudutaan vanhempien läsnäoloa jatkuvasti rajoittamaan. Tilanteen tekee erityisen haastavaksi se, että vanhemmat ja lapset tulevat ympäri Suomea ja vakavasti sairaiden lasten hoitojaksot voivat olla hyvin pitkiä. Vanhempien läheisyys on elintärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa ja lohtua, mutta on yhtälailla tärkeää lapsen kehitykselle. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Lisätietoja:
Eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmä

puheenjohtaja
Sari Palm
050 512 1981

varapuheenjohtaja
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 24.4.2012

Opetusministeri Gustafsson (sd) on nostanut esille SDP:n menneinä aikoina hellimän ajatuksen pidentää oppivelvollisuutta. Sarkomaa ihmettelee Gustafssonin kaipuuta oppivelvollisuusiän pidentämiseen, koska hallitushan on jo sitoutunut toteuttamaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun. Sarkomaa kannustaa hallitusta ja opetusministeriä viemään näitä tavoitteita tinkimättä eteenpäin.

”Gustafssonin ehdotus on kaikkea muuta kuin tuore tai innovatiivinen. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat kannustavia ja joustavia ratkaisuja, eivätkä kahta vuotta pakkoistumista lisää koulussa”, sanoo kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Kun oppivelvollisuusiän venyttäminen on kaivettu esille, on se aina myös kuopattu epäkelpona. Oppivelvollisuusiän nostaminen olisi kova, mekaaninen ja lyhytnäköinen keino vastata nuorten ongelmiin. Pahimmillaan oppivelvollisuusiän pitkittäminen vain siirtäisi ongelmia tuomatta itse asiaan ratkaisua. Toimien on oltava juuri päinvastaisia. Nuoret ja heidän elämäntilanteensa ovat hyvin erilaisia, ja siksi nuoret tarvitsevat yksilöllisiä, joustavia ja tilanteen mukaan räätälöityjä mahdollisuuksia sekä ennen kaikkea aikuisten aikaa sekä tukea opintielle löytääkseen.

Pääministeri Kataisen hallituksen keskeinen tavoite on, että yksikään nuori ei syrjäytyisi ja että jokainen peruskoulun päättävä nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisuusiän nostoa ei edes harkittu otettavan hallitusohjelmaan. Sen sijaan hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Etsivää nuorisotyötä edistetään. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää päihdetyötä tuetaan. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään.”

Oppivelvollisuuden venyttämisen sijaan on voimavarat suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. Perusta jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Sarkomaa kirittää toimia perusopetuksen laadun parantamiseksi ja ylisuurten opetusryhmien kitkemiseksi, ja muistuttaa, että joustava perusopetus on olemassa oleva ja toimiva, jota kannattaa käyttää.

Työelämälähtöisten opiskelumuotojen, kuten joustavan perusopetuksen, oppisopimuksen, tuetun oppisopimuksen, ammattistartin ja kannustavan työpajatoiminnan kehittäminen ehkäisee koulupudokkaiden syntyä. On myös välttämätöntä lisätä ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja suunnata aloituspaikkoja sinne missä on nuoria, eli erityisesti pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 21.4.2012

”Keskustan huoli vanhuspalvelulaista on turhaa. Vanhuspalvelulaki on pääministeri Kataisen hallituksen keskeisiä lakiuudistuksia ja se on edennyt aikataulun mukaisesti. Hallitusohjelman kirjaukset ovat selkeät. Niiden mukaan jatkovalmistellaan viime torstaina julkaistua ohjaustyöryhmän esitystä", toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

”Ymmärrän, että keskusta odottaa vanhuspalvelulakia malttamattomana. Niin odotamme sitä myös me kokoomuksessa”, sanoo Sarkomaa.

Keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen on tänään esittänyt huolen vanhuspalvelulain etenemisaikataulusta ja penännyt hallitukselta kantoja julkaistuun vanhuspalvelulakia pohtineen ohjausryhmän työhön.

”Kokeneena poliitikkona Vehviläinen kyllä ymmärtää, että lain valmistelussa menee aina oma aikansa. Työryhmä luovutti työnsä viime torstaina eli vain muutama päivä sitten. On päivänselvää, että asiaan paneutumiseen menee hallitukselta tovi. Laki on mittava ponnistus ja on aivan oikein, että peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) haluaa pohtia lakia yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa”, sanoo Sarkomaa.

”Peruspalveluministerille on syytä antaa hetkeksi työrauha. Peruspalveluministeri paalutti lain valmistelun jatkamisen selkeästi viime kyselytunnilla, kun Vehviläinen asiaa kyseli. Keskustan hoppuilu on siis aivan turhaa”, jatkaa Sarkomaa.

Sarkomaa on täysin samaa mieltä peruspalveluministerin kyselytunnilla esittämän näkemyksen kanssa siitä, että ohjausryhmän esitys on arvioitava. Sarkomaan mielestä on erityisesti arvioitava täyttääkö esitys hallitusohjelman lupaukset. Hallitusohjelmaanhan oli selkeäsanaisesti kirjattu, että lailla turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Kyse on siis nimenomaan oikeudesta.

Myös esityksen tuomat lisävelvoitteet kunnille ja kustannukset niin valtiolle kuin kunnille on jatkovalmistelussa tarkennettava. Ohjaustyöryhmän arvio 100 - 200 miljoonasta eurosta vaatii tietenkin täsmentävää työtä.

Sarkomaa pitää hyvänä, että hallituksen sosiaalipoliittinen ministeriryhmä tekisi esityksen jatkotyöstön ja vasta sitten esitys lähtisi lausuntokierrokselle. Tämä on perusteltua, koska ministeri Risikon johdolla tehty lakiesitys oli laajalla lausuntokierroksella ja eri tahojen kannat asiaan ovat hallituksen ja ministeriön tiedossa.

”Ohjaustyöryhmä on tehnyt osaltaan hyvää työtä ja ansaitsee kiitokset. Esityksen lähtökohta on väestön toimintakyvyn tukeminen ja siinä on hyvin huomioitu hyvin erilaiset palvelutarpeet. Lakiesityksessä korostetaan vanhustenhoidossa vaadittavaa asiantuntemusta ja moniammatillista yhteistyötä. Vanhustenhoito on vaativaa, joten siinä tarvitaan laaja-alaista asiantuntemusta ja yhteistyötä mm. hoitotyössä, lääkehoidossa, ravitsemuksessa ja kuntoutuksessa sekä sosiaalityössä”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 17.4.2012

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat, että valtiovalta on mukana rahoittamassa Suomen uuden Lastensairaalan rakentamista. Kansanedustajat ovat tyytyväisiä, että HUS:n hallitus teki eilen päätöksen Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on jo aiemmin luvannut perustaa työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Kansanedustajat kirittävät peruspalveluministeriä nimeämään työryhmän viivytyksettä. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä. Lauslahti ja Sarkomaa pitävät perusteltuna, että näin tärkeään kansalliseen hankkeeseen tulisi erityisvaltionosuus.

Kansanedustajat jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen.

Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat kansallinen häpeätahra eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Nykyiset tilat ovat kurjaakin kurjemmassa kunnossa. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ovat ahtaat. Tiloissa hoidetaan eri puolelta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa, mutta tällä hetkellä sitä ei voi toteuttaa ahtaiden tilojen takia. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

”On välttämätöntä, että myös HUS:n omistajakunnissa käydään keskustelua Lastensairaalan rahoitusvaihtoehdoista ja siitä, millä tavoin kunnat ovat tässä tärkeässä hankkeessa mukana”, sanovat Lauslahti ja Sarkomaa.

Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua ja urauurtavaa tutkimusta, jonka avulla yhä pienempiä ihmisen alkuja pidetään elämässä kiinni. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

Lastensairaalan rahoitukseen yritetään saada myös ulkopuolisia lahjoittajia. Aalto-yliopiston ja Guggenheimin kaltaista innostusta tarvitaan myös Lastensairaalan synnyttämiseksi. Suomen lippulaiva voi olla myös maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

-----------------------------
KIRJALLINEN KYSYMYS

Valtion osallistumisesta uuden Lastensairaalan rakentamisen rahoittamiseen

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus on tehnyt päätöksen uuden Lastensairaalan suunnittelun jatkamisesta ja rahoitusvaihtoehtojen selvittämisestä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on jo aiemmin luvannut perustaa työryhmän pohtimaan valtiovallan osallistumista Lastensairaalan rahoitukseen. Tällä hetkellä noin kolmannes Lastenklinikan hoitopäivistä on ns. ulkokuntalaisten hoitopäiviä. Perusteltua on, että valtiovalta on näin tärkeässä kansallisessa hankkeessa mukana ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden.

Suomi tarvitsee viivytyksettä uuden lastensairaalan. HUS:n Lastenklinikan ja Lastenlinnan tilat ovat elinkaarensa päässä eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ovat ahtaat. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Tilojen jatkuva korjaaminen maksaa. Infektiot maksavat sekä vaarantavat lasten terveyden ja joskus jopa pienen ihmisenalun hengen.

Vanhempien mukanaolo sairaalassa on osa nykyaikaista länsimaista lasten sairaanhoitoa, mutta tällä hetkellä sitä ei voi toteuttaa ahtaiden tilojen takia. Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa. Myös vakavasti sairaalla lapsella on oltava oikeus vanhempiensa läsnäoloon.

Lastensairaalassa tehdään myös maailmalla arvostettua ja urauurtavaa tutkimusta, jonka avulla yhä pienempiä ihmisenalkuja pidetään elämässä kiinni. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

On välttämätöntä, että HUS:n omistajakunnissa käydään keskustelua Lastensairaalan rahoitusvaihtoehdoista. Sairaalan rakentaminen ja rahoitus on kaikkien kuntien, mutta myös valtion asia. Kiinteistöjen rakentamiseen pitää etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Lastensairaalan rahoitukseen yritetään saada myös ulkopuolisia lahjoittajia. Aalto-yliopiston ja Guggenheimin kaltaista innostusta tarvitaan myös Lastensairaalan synnyttämiseksi. Suomen lippulaiva voi olla myös maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin ryhdytään valtiovallan rahoitusosuutta Lastensairaalaan miettivän työryhmän perustamiseksi, ja

mihin toimenpiteisiin ryhdytään Lastensairaalan rahoituksen järjestämiseksi ja rakentamisen mahdollistamiseksi?

Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2012

Sari Sarkomaa /kok

Sanna Lauslahti /kok