Siirry sisältöön

Hyvät Kuuloliiton  liittokokoustajat,

Oikein hyvää lauantai-iltapäivää kaikille. On ilo tuoda terveyhdys eduskunnasta liittokokoukseenne.

Kuuloliitto on tehnyt  ja tekee uraauurtavaa työtä. Kuuloliitto on vahva kansalaisjärjestö, joka tekee arvokasta työtä kuulovammaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Liiton vahvuudesta kertoo mittava jäsenyhdistysten verkosto.

Kuulovammaisten ihmisoikeuksien edistäminen ja yhteiskunnan kehittäminen esteettömäksi ja saavutettavaksi on ollut liiton agendalla alusta asti. Tätä työtä meidän on tehtävä yhdessä. Kuuloliitto on aina  ollut tärkeä eduskunnan yhteystyötaho.

Kuulovammaisten, viittomakielisten asia ja tulkkauspalveluiden kehittäminen on minulle sydämen asia. Olen eduskunnan viittomakielisten verkoston perustajajäsen ja varapuheenjohtaja. Verkoston tarkoituksena on lisätä tietoa viittomakielistä ja niiden käytöstä sekä parantaa viittomakieliä käyttävien asemaa yhteiskunnassa.

Olen Kelan valtuutettujen puheenjohtaja. Meidän 12 valtuutetun tehtävä on valvoa Kelan toiminnan lainmukaisuutta. Haluamme olla vahva vaikutuskanava palveluita käyttävien ja Kelan johdon välillä.

Tulkkauspalvelut ovat olleet valtuutettujen erityisen valvonnan kohteena. Tulkkauspalvelu on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta olennaisen tärkeä. Viittomakielen, puhevammaisten, kirjoitustulkkauksen sekä vieraiden kielten tulkkaustaitoisia osaajia on oltava riittävästi. Laadukkaiden vammaispalvelujen toteutuminen punnitaan ihmisten arjen sujumisessa.

Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutus on herättänyt paljon keskustelua ja huolta siitä, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Mielestäni on välttämätöntä, että huolenaiheisiin ja kaikkiin kysymyksiin vastataan Kelan toimesta. Kaikin tavoin on varmistettava, että tulkkauspalvelut toimivat jatkossa paremmin kuin nyt. Tämä on ollut meidän valtuutettujen vahva viesti Kelan johdolle. Kiitos teille kaikille, jotka olette ottaneet yhteyttä.

Kansaneläkelaitoksen on urakoitava, jotta kansainvälistäkin tunnustusta saaneen tulkkauspalvelulain toimeenpanossa onnistutaan ja luottamus palveluiden toimimisesta säilyy.

Kelan on hankintalain mukaan kilpailutettava palvelut. Nyt kilpailutus on päättynyt. Uuden järjestelmän on määrä aloittaa toiminta 2018.

Vammaisten tulkkauspalvelun kilpailutuksen tavoitteena on asiakaslähtöisempi ja joustavampi palvelu.

Mikä muuttuu uudella sopimuskaudella? nostan muutamia muutoksia:

Asiakkaat saavat palvelua yhdenvertaisesti riippumatta, mihin asiakasryhmään he kuuluvat. Kaikki voivat esimerkiksi ottaa käyttöön henkilökohtaisen tulkkilistan. Aiemmin nk. tulkkirinki on ollut käytössä vain puhevammaisilla ja kuulonäkövammaisilla.

Asiakkaan itsemääräämisoikeus vahvistuu henkilökohtaisen tulkkilistan avulla, kun asiakas voi vaikuttaa siihen, kuka hänelle tulkkaa. Hän voi ehdottaa henkilökohtaiselle listalleen tulkkeja ja lisäksi erikseen nimetä tulkkeja esimerkiksi työelämän tai vapaa-ajan tarpeisiin.

Hankinta-alueita tulee nykyisen kahden sijaan kuusi. Asiakas saa tulkin lähialueelta ja tulkin matka-aika lyhenee. Pidän tärkeänä ja myös muiden sote-palvelujen toteuttamisen linjausten kanssa samansuuntaisena sitä, että tulkkaus järjestetään jatkossa lähipalveluperiaatteella eli niin läheltä asiakasta tai tulkkauspaikkaa kuin mahdollista. Tavoitteena tällä uudistuksella on vapauttaa tulkkeja nimenomaan tulkkaustyöhön.

On tärkeää tieto, että Kela on varautunut ostamaan tuntimääräisesti enemmän tulkkauspalvelua kuin aiemmin. Arviossa on otettu huomioon tulkkauspalvelun tarpeen kasvu. Tämä sisältää viittomakielen, puhevammaisten ja kirjoitustulkkauksen. Viime kädessä asiakkaat ratkaisevat sen, miten paljon tulkkeja todella tarvitaan.

On tärkeää todeta, että Kela käynnistää lisähankinnat Itäisellä ja Pohjanmaan hankinta-alueilla, koska siellä ei saatu kilpailutuksessa riittävästi tulkkeja.

Pidän lisähankinnan huolellista toteutusta välttämättömänä. Kelan on perusteellisesti arvioitava, miten yksilölliset ja erityistä osaamista edellyttävät tulkkaustarpeet saadaan lain edellyttämällä tavalla. On tärkeää, että onnistumme hyödyntämään pitkään opiskelleiden ja omaa ammatillista osaamistaan kerryttäneiden tulkkien osaamisen parhaalla mahdollisella tavalla palveluita tarvitsevien hyödyksi.

Tässä yhteydessä alleviivaan kirjoitustulkkien riittävyyttä ja vieraita kieliä taitavien tulkkien saannin turvaamista.

Mikä tilanne on juuri nyt?

Markkinaoikeuteen on tehty kilpailutuksesta valituksia. Markkinaoikeuden käsittelyn ajan Kela järjestää tulkkauspalvelut väliaikaisilla sopimuksilla. Palveluihin ei tule katkoksia.

Tiedossani on, että yhdenvertaisuusvaltuutetulta ja oikeusasiamieheltä on pyydetty kannonotot kilpailutusasiaan. He eivät ole vielä lausuneet mitään mikä viittaisi lain rikkomiseen. Seuraan tilannetta tarkkaan.

Kelan on lain mukaan järjestettävä tulkkauspalvelu kokonaistaloudellisesti edullisimmin huomioiden samalla asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Olennaisen keskeinen velvoite laissa on, että Kelan on tulkkauspalvelua järjestäessään otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Se, mikä mielestäni selvää on se, että palvelunkäyttäjiä ei kuultu tarpeeksi hankinnassa eikä sen valmistelussa. Tähän on sovittu tehtävän korjausliike. Samoin myös siihen, miten Kela tiedottaa asioita palvelun käyttäjille.

Tällä viikolla eduskunnassa Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen oli viittomakielisten verkoston vieraana. Olin siellä Kelan valtuutettuja edustamassa. Sovimme, että seuraavat toimet tehdään ja pidän niitä välttämättöminä:

  1. Kelaan perustetaan tulkkauspalveluiden asiakasraati.
  2. Kela laatii yhdessä asiakkaiden kanssa tulkkauspalvelulle palvelulupauksen. Asiakasraati on tätä lupausta valmistelemassa. Asiakasraati  saa kerätyn asiakkaspalautteen ja  seuraa uutta toimintamallia alusta asti. Näin varmistetaan, että mahdollisiin epäkohtiin puututaan asiakaslähtöisesti.
  3. Yhdenvertaista tiedotusta parannetaan. Sitä tulee jatkossa olemaan saatavilla enemmän myös ruotsiksi.
  4. Hyvä on myös todeta, että asiakastietolomakkeet tullaan lähettämään jokaiselle tulkkauspalvelua käyttävälle marraskuussa.

Tulkkauspalvelusta on tullut paljon palautetta eduskuntaan koko sen ajan, kun se on ollut kelan tehtävänä vuodesta 2010. Vuonna 2014 Kela keskitti vammaisten henkilöiden tulkkien välitystoiminnan turkuun. Tavoite oli parantaa palvelua. Palautetta on tullut siitä myös ja valtuutetut vahvasti ovat kannustaneet Kelaa kehittämään palveluja.

Mielestäni kilpailutus hankinta lainmukaisesti ei ole tulkkauspalveluun paras tai sopivin muoto. Mielestäni tulkkauspalvelut pitää irrottaa hankintalain piiristä kokonaan.

Tulkkipalvelut pitäisi siirtää valinnanvapauden piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että laatukriteerit täyttävät tulkit voisivat rekisteröityä palveluntuottajaksi ja palvelun käyttäjä saisi valita tulkin. Nopeasti edetessään laki muutos mahdollistaisi, että nyt käynnissä oleva tulkkauspalveluiden kilpailutus olisi viimeinen. Tämä muutos oli myös esillä ja sai kannatusta eduskunnassa pääjohtaja Elli Aaltosen vieraillessa viittomakielen verkoston järjestämässä tilaisuudessa.

Arvoisa liittokokousväki

On tärkeää, että kuulovammaisten asioita viedään eteenpäin ja vammaisten tulkkauspalvelua kehitetään yhdessä palvelua käyttävien ja sitä tarjoavien eri järjestöjen eduskunnan ja Kelan kanssa.

Erityisen tärkeää ja arvokasta on, että Kuuloliitto ja te sen toimijat olette tässä yhteistyössä vahvasti mukana. Niinhän te olettekin. Lämmin kiitos siitä.

Pidetään tiiviisti yhteyttä!

Toivotan kaikille antoisaa liittokokousta!

 

 

Roosa nauha- päivää vietetään tänään 13.10.2017. Roosa nauha keräyksen symboli on roosan värinen silkkinauha. Tarkoituksena on yhdessä kerätä varoja rintasyöpätutkimukseen ja sairastuneiden neuvotapalveluihin.

Oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi aloittaa rintojen omatarkkailu ja lisätä liikuntaa.

Naisten omatoimisella rintojen tarkkailulla on tärkeä rooli rintasyövän varhaisessa toteamisessa. On tärkeä tosiasia, että valtaosa naisista havaitsee itse poikkeavan muutoksen rinnassaan.

Omatarkkailu kannattaa opetella jo nuorena - minkä nuorena oppii, sen aikuisena taitaa. Omatarkkailu on parhaimmillaan elämänmittainen tapa, jolla opitaan tuntemaan keho ja siinä tapahtuvat muutokset. Omatarkkailu vie kuukausittain viisi minuuttia, joten se on fiksu ja kaikille saatavilla oleva teko omaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Viime vuonna lanseeraamamme OMAKUU-sovellus on hieno innovaatio. OMAKUU-sovellus toimii sekä kuukautiskalenterina että muistuttaa joka kuukausi rintojen omatarkkailusta, ja näin ollen kannustaa naisia huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä.

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain maassamme ilmenee noin 5000 uutta rintasyöpätapausta. Rintasyöpä on yleisin yli 45-vuotiailla naisilla, mutta sitäö esiintyy myös nuoremmilla. On tärkeää tiedostaa, että rintasyöpää voi sairastua myös miehetkin, vaikka se on harvinaista.

Rintasyöpä on aina monen tekijän summa eikä suurimpaan osaan riskeistä voi vaikuttaa. Sairastuvuuteen vaikuttavat esimerkiksi geeniperimä ja ikä. Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen, terveellinen ruokavalio ja kuntoliikunta ovat tekijöitä, jotka edistävät terveyttä ja pienentävät myös sairastumisen riskiö. On hienoa asia, että rintasyövän ennuste paranee koko ajan varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tämän kehityksen taustalla on tehty tutkimus, jonka voimavarat on viisasta turvata. Tunne rintasi ry on opastanut 25 vuotta naisia tutustumaan rintoihinsa ja siten edistämään rintasyövän varhaistoteamista. Kaikenikäisiä naisia tulee opastaa säännölliseen rintojen omatarkkailuun.

Tunne rintasi ry jäärjestää koulutusta rintojen omatarkkailuun sekä kouluttaa rintojen omatarkkailun kouluttajia. Omatarkkailun kouluttajaksi voi kouluttautua kuka vain. Seuraava koulutus järjestetään sunnuntaina 22.10 Helsingissä. Varhain todettu on helpoin hoitaa, ja rintojen omatarkkailu on hyvä työkalu rintasyöpää vastaan. Vapaaehtoiset kouluttajat tekevät tärkeää tiedotustoimintaa ja edistävät rintasyövän varhaistoteamista.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa rintasyöpä todetaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja mahdollisuudet elämän jatkumiseen laadukkaana ja täysipainoisena. Terveydenedistämistyössä terveydenhuollon ammattilaisten, järjestöjen ja etenkin vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö on kaiken perusta.

Rintojesi terveydeksi päivää vietetäöän  15.10. Tunne rintasi ry ja Rintasyöpäyhdistys haastavat kaikki jakamaan oman terveystekonsa sosiaalisessa mediassa hashtagilla #rintojeniterveydeksi. Kampanjaan voi osallistua Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Tervetuloa Rintojesi terveydeksi yleisötilaisuuteen 15.10 klo 12-14.

Sari Sarkomaa Kansanedustaja

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Tunne rintasi ry:n puheenjohtaja

 

 

Suomen Aivot ry ja kansanedustaja Sari Sarkomaa järjestävät Pikkuparlamentissa kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden aivoterveydestä maanantaina 23.10. klo 16-18.30. Tervetuloa mukaan tärkeään keskusteluun!

Aivosairauksien hoitoon kuluu Euroopan tasolla 800 miljardia euroa vuosittain, mikä on monin kertainen summa esimerkiksi syöpään ja sydänsairauksien hoitoon verrattuna. Aivosairauksien (psykiatriset ja neurologiset sairaudet) tehokkaaseen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota. Henkisen hyvinvoinnin merkitys yhteiskunnan ja työelämän tuottavuuden kannalta on menestystekijä 100-vuotiaalle Suomelle. Aivoterveyden ohella myös itsemurhien ehkäisyohjelman perustaminen Suomeen on julkisuudessa kiinnitetty laajenevaa huomiota.

Tilaisuuden isännöivät Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja Professori Perttu Lindsberg sekä kansanedustaja ja Suomen Aivot ry:n hallituksen jäsen Sari Sarkomaa. Paikalle on kutsuttu poliitikkoja, toimittajia, sidosryhmien edustajia, potilasjärjestöjä sekä aivoterveydestä kiinnostuneita kansalaisia.

Terveet aivot 100 vuotta

MITÄ: Tilaisuus aivosairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä

MILLOIN: Maanantaina 23.10 kello 16-18.30

MISSÄ: Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Helsinki

Alustukset:

16.00             Tervehdyssanat, Kansanedustaja Sari Sarkomaa

16.05             Aivosairauksien kustannukset, Prof. Perttu Lindsberg (10 min)

16.15             Itsemurhien ehkäisy vuonna 1987 ja 2018, Prof. Jouko Lönnqvist (20 min)

16.35             Suomalaiset aivot työhön - mielenterveystyökyvyttömyyden pysäyttäminen

Prof. Sami Pirkola (15 min)

16.50             Muistisairauksien elintapatorjunta, Prof. Timo Strandberg (20 min)

17.10             Hanke-esitys aivoterveysohjelmaksi, Prof. Perttu Lindsberg (10 min)

Kysymykset (10 min)

17.30-18.00  Paneelikeskustelu ja yleisökysymykset:

Panelistit (tarkentuu)

  • Sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto, Sami Pirkola

Moderaattori: Perttu Lindsberg

18.00-18.30 Loppukeskustelu

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti tulevan vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä, että Keskusta haluaa kutsua koolle neuvonantajaryhmän pohtimaan tasapainoisemman Suomen rakentamista. Tasapainoisempi Suomi ei voi tarkoittaa kaupungistumisen vastustamista eikä siltarumpupolitiikkaa. Suomen menestymiseen tarvitaan niin maaseutu- kuin kaupunkipolitiikkaakin. Toimia on tehtävä alueiden omista lähtökohdista ja Suomen kokonaisetu huomioiden. Kaupungistumisen tosiasiat on tunnistettava ja kaupunkipolitiikka on otettava voimavaraksi.

Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista.

Kaupunkipolitiikka on Suomessa vielä monin osin käyttämätön voimavara. Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden edistämistä ja hyödyntämistä maamme talous ja työllisyys ei nouse kestävästi. Vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa ovat koko Suomen etu. Kun kansantalouteen haetaan tuottavuutta, sitä löytyy väestöltään monipuolisista ja tiheään rakennetuista kaupungeista ja etenkin pääkaupunkiseudulta. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle.

Sote-uudistuksessa on varottava, ettei muutos vahingoita kaupunkien toimintamahdollisuuksia ja päinvastoin kaikilla uudistuksilla on vahvistettava metropolialueen ja kaupunkien roolia elinkeinopolitiikan ja hyvinvoinnin edistämisen vetureina.

Sote-uudistuksen ydinperiaate on oltava paremmat palvelut eikä aluehallinnon paisuttaminen. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa.

Hallituksen olisi viisasta antaa eduskunnalle selonteko metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehittymisen veturina. Kaavailtujen maakuntien rooli kaupunkien rinnalla on selkeytettävä. Elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

Kaupunkien ja muun Suomen ei tule kilpailla keskenämme, vaan Euroopan ja muun maailman metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kasvukeskukset ja etenkin Uusimaa toimii maan kehityksen vauhdittajana ja jatkuvan luovuuden lähteenä.

Sari Sarkomaa

 


Sunnuntaina 15.10.2017 vietetään ympäri Eurooppaa Rintojesi terveydeksi -päivää. Suomessa Tunne rintasi ry ja Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry järjestävät kaikille avoimen luentotilaisuuden Helsingin Jätkäsaaressa klo 12-14.
Aktiivinen liikunta ja terveellinen ruokavalio edesauttavat rintojen terveyttä. Tieto siitä, miten pitäisi syödä ja liikkua on kaikkien saatavilla. Tiedon muuttaminen hyviksi elämäntavoiksi ei ole aina helppoa. Uusien tapojen luominen on taito, jonka voi oppia. Suostuttelumuotoilun asiantuntija Riitta Mettomäki (Frankly Behavior design) luennoi aiheenaan Terveellisen elämän työkalut – hyvin suunniteltu elämäntapamuutos. Riitta on työskennellyt pitkään terveyden ja hyvinvoinnin palveluiden kehittämisen parissa ja tutkinut hyvien tapojen luomisen vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin.
Tilaisuus pidetään Jätkäsaaressa osoitteessa Saukonpaadenranta 2 (syöpäsairaala Docrateen talo) klo 12-14. Tilaisuuden avaa kansanedustaja, Tunne rintasi ry:n hallituksen puheenjohtaja Sari Sarkomaa. Tilaisuuden juontaa Rintasyöpäyhdistyksen puheenjohtaja Anu Niemi.
Kahvi- ja hedelmätarjoilu. Tapahtuman aikana voi liittyä Tunne rintasi ry:n tai Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry:n jäseneksi ja saat liittymislahjaksi tyylikkään seinäkalenterin vuodelle 2018.
Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/671828076356760/?fref=ts
Rintojesi terveydeksi –päivä eli Breast Health Day on Europa Donna The European Breast Cancer Coalitionin jokavuotinen kampanja, jonka tavoitteena on kannustaa naisia tekemään hyviä, rintojen terveyttä tukevia elämäntapavalintoja sekä lisätä tietoisuutta rintasyövän varhaisen havaitsemisen tärkeydestä. Suomessa kampanjan järjestävät yhteistössä Rintasyöpäyhdistys – Europa Donna Finland ry ja Tunne rintasi ry.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Anu Niemi, Rintasyöpäyhdistys p. 040 5195210

Toiminnanjohtaja Sonja Raunio, Tunne rintasi ry, p. 045 8789 280
europadonna.fi
tunnerintasi.fi
breasthealthday.org

Julkaistu Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n Kide-jäsenlehdessä 3/2017

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hallitusohjelman kärkihankkeesta, joilla tavoitellaan kestäviä muutoksia yhteiskuntaamme ja kaiken ikäisten ihmisten arkeen. Olin hallitusneuvottelujana Kokoomuksen neuvotteluryhmässä, jossa esitin terveydenedistämisen yhdeksi hallituksen politiikan painopisteeksi. Tavoitteeksi asetimme sen, että jokaisella olisi mahdollista tehdä arjessa terveyttä edistäviä valintoja. Kroonisten sairauksien ja ennen kaikkea diabeteksen ennaltaehkäisy ja hoidon vaikuttavuuden kehittäminen ovat avainasemassa hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

Keväällä 2017 Diabetesliiton liittokokouksessa minulla oli ilo tulla valituksi Diabetesliiton hallituksen jäseneksi ja mukaan tekemään työtä liiton tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Liitto tekee tärkeää työtä diabeetikoiden tukijana, diabetesosaamisen edistäjänä sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana ja ansaitsee ansiokkaasta työstään kiitokset.

Diabetesliito on tärkeä yhteistyökumppani kansanedustajille ja koko eduskunnalle. Eduskunnan diabetesryhmä on eduskuntaan Suomen Diabetesliitto ry:n muodostama ryhmä, joka on toiminut 1980-luvulta lähtien. Aloitin kesän alussa ryhmän puheenjohtajana. Diabetesliitto tuo ryhmän jäsenille kansanedustajien työn kannalta välttämätöntä diabetestietoa sekä diabetekseen liittyviä lainsäädännöllisiä tarpeita. Ryhmä on myötävaikuttanut merkittävästi diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa tukevaan lainsäädäntöön ja edistänyt diabetesasiaa. Mielellämme teemme yhteistyötä Diabetesliiton järjestökentän kanssa.

PITKÄAIKAISSAIRAAN ASEMA VAHVISTUU SOTESSA

Sosiali-ja terveydenhuollon uudistukseen valmistellaan sosiaali-ja terveysministeriön toimesta perustuslakivaliokunnan edellyttämiä muutoksia.  Eduskunta saa esitykset käsiteltäväkseen niin, että lait saadaan säädettyä tämän eduskunnan aikana. Oli tärkeä askel eteenpäin, kun sote-ja maakuntauudistuksen peruspilarit läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunnossa näytettiin vihreää valoa valinnanvapauden laajentamiselle ja sen toteuttamiskeinoille.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos esitti ensimmäisen kerran vuonna 2013 hallituksen valinnanvapauslain tyyppistä mallia peruspalveluiden vahvistamiseen. THL:n Jonotta hoitoon malli perustui asiakkaan valinnanvapauden muodostamalle ajurille mahdollistaa yhdenvertainen pääsy perusterveydenhuoltoon ja vahvistaa peruspalveluja. Laadukas ja nopea hoitoon pääsy on inhimillisistä mutta myös edullisinta. Keväällä 2015 ajatus valinnanvapauden laajentamisesta kirjattiin hallitusohjelmaan, jota nyt toimeenpannaan.

Valinnanvapauden laajentaminen on olennainen osa nykyaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vahvistaa palveluiden käyttävän ihmisen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä vahvistaa että uudistaa perustason palveluita. Diabeetikon hoidossa on tärkeää osallisuus ja sen vaikutus hoitomyöntyvyyteen, mikä on edellytys hyvään hoitoon.

Oikea-aikaisilla palveluilla ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla aikaan saadaan kustannusvaikuttavuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä̈ on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien hoitoon, eikä̈ vastaa riittävästi kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon, kuntoutuksen ja hoivan tarpeeseen. Diabetesryhmämme ja Diabetesliiton viesti on se, että ajoissa annettu hoito ja apu ovat aina edullisempia kuin hoitojonot niin valtiontaloudellisesti kuin inhimillisesti. Nykyisistä epätasa-arvoisista terveyskeskusjonoista ja ihmisten pallottelusta on päästävä eroon.

Hyvät ja toimivat perustason palvelut mahdollistavat diabeetikon elämänlaadun ja toimintakyvyn säilyttämisen. Diabeetikolle tulee olla tarjolla tietoa eri hoitovaihtoehdoista, mahdollisuus olla osallinen ja tietoa ja tukea itsehoitoon. Valinnanvapauslaissa säädetään maakunnan velvollisuudesta tarjota asiakkaille neuvonta- ja ohjauspalveluita, jotta kaikilla on mahdollisuus valita itselleen sopivin palveluntarjoaja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemässä kyselyssä ilmeni, että pitkäaikaissairaat potilaat haluavat mahdol­li­suuden osal­listua hoi­toonsa liit­tyvään päätök­sen­tekoon. Suurin osa vastaajista halusi itse vaikuttaa ja valita. On huomattava, että pitkäaikaissairauksia kuten diabetesta sairastavat ja heidän läheisensä kasvavat sairautensa asiantuntijoiksi. Siksi heidän osaamistaan ja tietotaitoaan pitäisi järjestelmällisesti hyödyntää hoitotyössä ja palvelujen kehittämisessä.

Lääkärien ja hoitohenkilökunnan osaaminen on ensisijaisen tärkeää. Diabetesliitto tekee tärkeää työtä kouluttamalla alan ammattilaisia, levittämällä diabetestietoa ja olemalla mukana luomassa uusia keinoja diabeteksen hoitoon ja hoidonohjaukseen. SOTE-uudistuksessa on varmistettava, että jokaisessa maakunnassa on diabetes-osaamiskeskus, joka huolehtii alueensa diabeteksen hoidon järjestämisestä ja hoidon laadusta.

LAATUMITTAREILLA VAIKUTTAVUUTTA HOITOTULOKSIIN

Sote-uudistuksen yhteydessä̈ on otettava käyttöön mittarit, joilla mitataan hoidon ja prosessien vaikuttavuutta pitkäaikaissairaiden työ- ja toimintakykyyn. Englannissa julkinen terveydenhuoltojärjestelmä National Health Service (NHS) on kehittänyt useita eri laatumittareita perusterveydenhuollon toiminnan parantamiseksi. The Quality and Outcomes Framework (QOF) on vuotuinen palkkio ja kannustin ohjelma, joka tuo esille perusterveydenhuollon saavuttamat tulokset eri tautiluokkien hoidossa. QOF:ssä diabeteksen hoidon mittaristo huomioi muun muassa potilaan ravitsemuksellisen ohjauksen, tarpeellisten tutkimusten teettämisen sekä HbA1c-tason.

Mittarit tekevät toiminnan laadusta läpinäkyvää potilaille ja tulosten perusteella palveluntarjoajat saavat rahoitusta toiminalleen. Tutkimusten mukaan QOF:n myötä diabeteksen hoidon tulokset ovat parantuneet merkittävästi Englannissa. Suomen on syytä ottaa tästä toimintatavasta mallia. Urakoin eduskunnassa sen eteen, että julkiset hoitotulosten laaturekisterit otetaan käyttöön osana sotea, ja siten saadaan vauhtia diabeteksen hoidon kehittämiseen. Uusien maakuntien päättäjien on tärkeää ymmärtää, että hyvin hoidettu diabetes on myös taloudellisesti edullisinta puhumattakaan inhimillisestä puolesta.

KEHITTYVÄ DIABETEKSEN HOITO

Valtion talouden tasapainottamistoimien osana lääkekorvausten vuosikustannuksista säästettiin 150 miljoonaa euroa vuodesta 2017 lähtien. Lääkesäästöjä haettiin edistämällä hintakilpailua lääkkeiden hinnoittelussa, vähentämällä lääkejätettä, edistämällä tarkoituksenmukaista lääkehoitoa ja tekemällä muutoksia lääkkeiden erityiskorvausjärjestelmään.

Esitykseen sisältynyt diabeetikoiden asemaan kipeimmin vaikuttava päätös oli se, että diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirtyivät alempaan 65 prosentin erityiskorvausluokkaan. Insuliinihoito säilyi edelleen ylemmässä erityiskorvausluokassa kaikille diabetespotilaille. Eduskunta edellytti, että vastuuministeri Mattila seuraa poikkeuksellisen vahvaa huolta aiheuttaneen päätöksen vaikutuksia. Diabetesryhmä tapaa ministerin syksyllä ja käymme asiaa läpi.

Toinen diabetesryhmän syksyn aihe on diabeteksen hoidossa käytettävien uusien hoitovälineiden saatavuus ja käyttö. Diabeteksen hoito on mullistunut, kun markkinoille on tullut laitteita, jotka mittaavat verensokerin ilman, että tarvitsee vuodattaa veritippaa sormenpäästä. Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitetyt glukoosisensorit saatiin myös suomeen viime vuonna. Nyt vuoden kuluttua laitteita on jo noin 15 000 eli Suomen 55 000 ykköstyypin diabeetikoista laite on käytössä jo noin 25 prosentilla.

Eri kunnissa käytännöt laitteen saamiseksi ovat osoittautuneet kuitenkin hyvin epätasa-arvoisiksi. Joissain kunnissa lukulaitteen voi saada lainaksi vain kahden viikon ajaksi. Toisaalta taas joissain kunnissa kaikki ykköstyypin diabeetikot, jotka tarvitsevat laitetta, saavat sen ilman tiukkoja kriteerejä. Helsingissä ja lähialueella tilanne on ongelmallisin. Aloitteestani eduskunnan diabetesryhmä ryhtyy selvittämään tilannetta syksyllä. Sote-uudistuksessa on maakunnittain luotava hoitokäytännöt, joissa vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet ovat saatavilla.

Eduskunnan diabetesryhmä tekee tiivistä yhteistyötä diabetesliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Ryhmä ottaa mielellään vastaan palautetta diabeetikoilta ja heidän läheisiltään tärkeiden asioiden edistämiseksi.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja Diabetesliiton hallituksen jäsen

 

 

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Luku on huolestuttavan alhainen. Perusta lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa. Vanhempien ja muiden läheisten, kuten isovanhempien, merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan.

Lasten innostaminen lukemiseen ja kirjoihin tarvitsee päiväkotien ja koulun lisäksi lukemiseen kannustavaa esimerkkiä kodin lisäksi lapsen lähiympäristössä. Yhdessä lukeminen on mukava ja tehokas tapa kannustaa lasta koulutiellä ja edistää oppimista.

Lapsi, jolle on luettu ensimmäisistä elinvuosista lähtien, saa huomattavasti paremmat eväät elämään kuin sellainen, jolle ei ole luettu ja jonka kotona ei ole kirjoja. Tutkimusten mukaan lapselle ääneen lukeminen varhaislapsuudessa vaikuttaa lapsen tulevaan oppimistuloksiin ja koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko.

Kotona ääneen lukeminen vahvistaa koko perheen sisäisiä suhteita. Kun lapselle luetaan tarinoita, vahvistetaan lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat

Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Suomen ja Helsingin politiikan ajankohtaisista aiheista to 15.6 kello 17-18.30. Tilaisuuteen voit ilmoittautua avustajalleni Sinalle sähköpostitse osoitteeseen sina.nordman@eduskunta.fi tai puhelimitse 050 574 0818. Sisääntulo eduskuntaan on Arkadiankadulta osoitteessa Arkadiankatu 3. Tulethan turvatarkastuksen takia ajoissa paikalle. Avustajani saattaa tilaisuuteen osallistujat turvatarkastuksen jälkeisestä aulasta kokoustilaan.

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä, sanovat kokoomuskansanedustajat mielipidekirjoituksessaan.

"Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava 
ympäröivän maailman
mukana."

Lukijalta. Perhevapaajärjestelmän ja varhaiskasvatuslinjausten tulee elää ajassa. Nykyinen perhevapaamalli ei huomioi riittävästi erilaisten perheiden yksilöllisiä tarpeita. Arkihaasteiden lisäksi nykyinen järjestelmä syrjäyttää naisia työelämästä, mikä näkyy naisten muita Pohjoismaita alempana työllisyytenä, heikompana palkkakehityksenä ja pienempänä eläkkeenä.

Nykymalli on luotu aikana, jolloin varhaiskasvatusta ei ole vielä tunnistettu tärkeäksi osaksi koulutusjärjestelmäämme. Myöhemmin tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatuksen voiman oppimiserojen tasaajana, ja että suurimmat hyötyjät olisivat usein juuri ne lapset, joita hoidetaan yksinomaan kotona. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on huomattavasti muita Pohjoismaita alhaisempi.

Nykyinen perhevapaamalli kaipaa pikaista päivitystä. Kokoomus julkaisi helmikuun lopussa Perheet ja työelämä –asiakirjan, joka tarjoaa ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Ehdotuksissa on huomioitu perheiden arjen sujuvuus kokonaisuutena ja asetettu lasten etu etusijalle. Samalla on haluttu vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, lisätä työnteon kannustimia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Kokoomuksen perhevapaamallin keskeiset periaatteet ovat laaja joustavuus ja molemmille vanhemmille kiintiöidyt perhevapaakuukaudet. Laaja joustavuus ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet ja mahdollistaa valinnanvapauden.

Puolueemme mallissa pyritään eroon vapaiden käytön tiukoista raameista sekä tuetaan mahdollisuutta osa-aikaiseen työntekoon.

Kiintiöinnillä puolestaan kannustetaan tasa-arvoisempaan hoitovastuun jakaantumiseen perheissä.

Pähkinänkuoressa malli koostuu äidille maksettavasta viiden viikon odotusrahasta ja vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, josta molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta.

Lisäksi malli sisältää kuuden kuukauden mittaisen joustavan 800 euron hoitorahan, joka jaetaan tasan vanhempien kesken. Isän vanhempainvapaan ensimmäinen kuukausi olisi korotettu, kuten äideillä nykyisin. Toisen vanhemman ei ole myöskään pakko käyttää omaa osuuttaan.

Perheiden erilaiset tarpeet on huomioitu kokoomuksen mallissa – esimerkiksi vapaasti jaettavan kuuden kuukauden osuuden voi käyttää isovanhempi tai uusperheen aikuinen jäsen.

Perhevapaita voi käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä osa-aikaisen työn ohessa. Täysimääräisenä tuet riittävät siihen, kun lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina 3-vuotiaaksi asti.

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä. Uudistus tarjoaisi ratkaisun moneen ongelmaan. Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava ympäröivän maailman mukana ja tuettava perheiden mahdollisuutta yhdistää työnteko ja lastenhoito joustavasti ja vaihtelevissa tilanteissa.

Kokoomuksen kansanedustajat

Sanna Lauslahti

Espoo

Sari Sarkomaa

Helsinki

Sari Multala

Vantaa