Siirry sisältöön

Avajaispuheenvuoro 27.8.2016

Hyvät helsinkiläiset ja koko juhlaväki,

oikein hyvää elokuista iltaa kaikille. Lämpimästi tervetuloa Venetsialaisiin. Tunnelma on täällä käsin kosketeltavan upea ja hienoa, että sää suosii meitä.

Venetsialaiset on valon, tulen ja vedenjuhla. Itämeremme ja elokuinen ilta antaa juhlallemme upeat puitteet. Venetsialaisten tarkoituksena on koota kaupunkilaisia yhteen. Juhlimaan voi tulla yksin, kaksin tai joukolla. Olen iloinen, että tässä olemme onnistuneet ja saaneet upean joukon koolle. Tavoite on viihtyä ja tehdä yhdessä illasta onnistunut.

Suomeen alun perin Venetsian karnevaaleihin perustuvat venetsialaiset saapuivat merikaupan myötä noin 100 vuotta sitten. Vuosaaren ensimmäiset Venetsialaiset juhlittiin kolme vuotta sitten. Kuten silloin niin myös nyt, tapahtuma toteutetaan yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Mukana järjestämässä on ollut alusta lähtien Helsingin kokoomus. Ja tietenkin iki-ihana kahvila Kampela pihapiireineen on ollut tapahtuman kantava voima. 

Venetsialaisemme on taidonnäyte paikallisten toimijoiden yhteistyöstä ja elävää kaupunkikulttuuria ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.

Venetsialaisemme on juhla, jossa voimme nauttia kesän viime hetkistä ennen kuin syksy saapuu. Tämän syksyn isoja teemoja Helsingissä on yleiskaava. Se on Helsingin kehittymisen kannalta aivan olennainen. Tarvitsemmehan kotikaupunkiimme kipeästi lisää kohtuuhintaista asumista.

Asuntojen kaavoitus ja tuotanto on saatava paremmin vastaamaan erilaisten kaupunkilaisten tarpeita. Sietämättömän korkeiden asuntojen hintojen nousupainetta on saatava padottua. Helsingin on oltava kaupunki, jossa tavallisilla ihmisillä on vara asua. Helsinkiä on rakennettavana niin, että se on kaikille monien mahdollisuuksien kaupunki.

Kaupunkitilaa on käytettävä tehokkaasti. On tiivistettävä mutta rakennettava myös rohkeasti ylöspäin. Kaupunkia on kehitettävä kestävästi niin, että viherkatot, aurinkopaneelit ja yhteisöllinen rakentaminen ovat arkipäivää.

Helsingin lisärakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen. Viheralueitamme on visusti vaalittava. Niiden merkitys kaupunkilaisten elämisen laadulle on iso. Metsien ja puistojen myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat todella mittavia. Kun Helsinki on koko maan kasvun ja elinvoiman veturi, on sen oltava myös esikuva ympäristöpolitiikassa.

Meri, saaristo ja rannat arvokkaine luontokohteineen ovat meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Harvassa eurooppalaisessa pääkaupungissa voi ydinkeskustan läheisyydessä nauttia näin kauniista luonnosta kuin meillä Helsingissä ja erityisesti täällä Vuosaaressa.

Intohimoisena Itämeren suojelijana voin sanoa, että aina merielämykset eivät ole yhtä rentouttavia. Yhden kesälomapurjehduksemme kohokohdan piti olla matkalla Gotlantiin Nynänshamnin idylliseen satamaan saapuminen. Toisin kuulkaas kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat.

”Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi keskimmäinen lapseni. Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä nauratti. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä. Ja siksi kotimeremme pelastaminenkin on tehtävä yhteistyössä.

Kovasta työstä huolimatta Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita. Voimme olla ylpeitä, että kotikaupunkimme Helsinki on esimerkillinen toimija Itämeren suojelutyössä mutta kyllä parannettavaakin löytyy. Esimerkiksi rantojamme roskaavat retkeilijät ja erityisesti louhintatyömailta peräisin oleva rakennusjäte, jota on ajautunut kuutiokaupalla mereen.

Muovi ei katoa merestä koskaan. Se ei ole vain ruma ja muuten harmillinen. Muovi sisältää runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä meren eliöstön kautta ihmisten ravintoketjuun.  Tähän on saatava stoppi.

Me voimme näyttää esimerkkiä juhlassamme ja huolehtia, että eivät kulkeudu maahan eikä mereen vaan roskikseen, jonne kuulut.

Hyvä juhlaväki,

Helsinki tunnetaan merellisyydestään ja puhtaasta ympäristöstään. Kaikki neljä vuodenaikaa ovat erinomaisia matkailusesonkeja – Helsingillä on tarjota eksotiikkaa, jota muualta ei löydy. Merellisyys on nostettu Helsingin kaupungin strategioissa tärkeäksi elementiksi. Meillä onkin vielä mittavia mahdollisuuksia käyttämättä ja sitä kautta työpaikkoja saatuvilla.

Ilman työtä ei ole hyvinvointia ja uudet työpaikat syntyvät juuri pk-yrityksiin, siksi yrittäjyyden edistäminen on kotikaupunkimme elinvoiman edellytys. Yhteistyössä on voimaa ja siksi kaupunkia on  rakennettava yhdessä. Asukkaat, yritykset, järjestöt, seurakunnatkin. Yhteistyössä on rakennettu myös meidän tämän illan juhla.

Helsingin pitää olla houkutteleva paikka kaikenlaiselle yrittämiselle ja yrittäjille. Tässä meillä on vielä tehtävää. Raskas byrokratia lannistaa edelleen yrittäjiä ja nitistää työpaikkoja, siihen ei ole enää varaa. Turhat kiellot ja raskas lupakäytäntö estävät myös kaupunkilaisia viihtymästä ja rakentamassa heille sopivaa kaupunkikulttuuria.

Helsingin kaupunkikulttuurissa oma piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa, itse tehty ja lähtökohdiltaan avoin. Tuhannet osallistuvat tänäkin kesänä tapahtumiin tai kyläjuhliin, joita syntyy koko ajan vain lisää. Ihmisen toimintaa estäviä lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy viihtyisänä ja kiinnostavana niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.

Helsinkiä on kehitettävä niin, että erilaisten kaupunginosien ääntä kuullaan. Uskon, että yhdessä se on mahdollista. Helsingin on oltava kaiken ikäisille ihmisille, jokaiselle helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.

Pieni voi olla suurta. Ja palautetta kannattaa antaa. Kaupunkilaisten ajatukset on paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Venetsialaiset lähtivät liikkeelle, kun aktiivinen ideoida nykyisin myös valtuutettu Jarmo Kelo eräänä päivänä pohti, että miksi muualla muttei meillä vietetä venetsialaisia. Asiaan tartuttiin ja tässä ollaan. Venetsialaisista on tullut kaupunkiimme arvokas perinne. Hyvinvoiva Helsinki rakentuu pienistä ja suuremmista teoista.

Illan aikana on halutessaan mahdollista pistäytyä kokoomuksen teltalla ja tavata kotikaupunkimme päättäjiä, ja antaa ideoita ja palautetta. Risut ja ruusut tai vaikkapa ruiskukat ovat tervetulleita. Olen itse myös puheen jälkeen tavattavissa. Tervetuloa tapaaman ja juttelemaan.

Venetsialaiset on kasvanut vuosien saatossa. Tarjolla on monenlaista tekemistä kaikenikäisille. Kannustan katsomaan ohjelmaa ja nauttimaan juhlakentän monipuolisesta annista. Ja juhlan onnistumisen teemme me kaikki yhdessä. Kuten on ollut perinne myös tänään päätämme juhlan ilotulitukseen, joka on vahva perinne venetsialaisissa ympäri Eurooppaa. Se on varmasti näkemisen ja kokemisen arvoinen.

Hyvä juhlaväki,

Venetsialaiset ovat nyt virallisesti avattu. Toivotan teille kaikille upeaa ja ikimuistettavaa elokuista iltaa!

Tervetuloa mukaan nauttimaan elokuisesta illasta mukavassa seurassa. Kesän perinteistä juhlaa Venetsialaisia vietetään Aurinkolahdessa la 27. elokuuta klo 17 alkaenToimin tilaisuuden virallisena avaajana.

Venetsialaiset tehdään laajassa yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Helsingin Venetsialaiset on maksuton kaiken ikäisten kesätapahtuma, jonka tavoitteena on yhteisöllisyyden ja elävän kaupunkikulttuurin edistäminen. Lisätietoja tapahtumasta www.facebook.com/helsinginvenetsialaiset/.

Julkaistu Rinnekoti-Säätiön Rinneviesti -lehdessä 2/2016

On iso ilouutinen, että Suomi ratifioi toukokuussa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen. Päivä oli juhlapäivä, kun asia, jonka eteen olemme myös Rinnekodin joukolla tehneet vuosia työtä, vihdoin toteutui. Rinnekoti on aina ollut tulevaisuuteen tähyäjä ja monessa mielessä edelläkävijä. Sopimuksen voimaan tuleminen on tärkeä askel vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta. Uskon, että sopimuksen voimaantulo Suomessa auttaa meitä lisäämään yleistä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää ihmisarvon kunnioittamista. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus on ensimmäinen vammaisten oikeuksia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja.

Sopimuksen ratifiointi on edellyttänyt Suomessa muutoksia vammaislainsäädäntöön. Viimeinen este Suomen ratifioinnille poistui, kun hyväksyimme eduskunnassa lain kehitysvammaisten erityishuollosta. Lain tarkoitus on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää kehitysvammaisille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua ns. rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Lain säätäminen oli iso ponnistus ja Rinnekodin asiantuntijoiden kuuleminen auttoi tässä työssä. Ehdotuksestamme eduskunta hyväksyi lausuman, jonka perusteella lain toimeenpanoa seurataan tarkkaan.

Uskon ja tiedän, että Rinnekodissa tehty työ on antanut paljon koko yhteiskunnassamme kehittymiseen ja arvomaailman muuttumiseen. Vaikka monta epävarmuutta on edessä, niin täysin varmoja voimme olla siitä, että Rinnekodin perusarvot ja toiminnan lähtökohdat sekä osaaminen ovat kestävä perusta muutosten tuulissa. Rinnekodin toiminnan aloittaneen Aino Miettisen ajatukset elävät vahvana Rinnekodissa ja varmasti koko yhteiskunnassamme. Me tarvitsemme Suomeen enemmän Ainon kaltaisia ihmisiä yhteiskuntamme jokaiselle saralle, sillä kaikki lähti hänen tahdostaan auttaa lähimmäistä. Se on asia, johon meidän jokaisen pitäisi elämässä pyrkiä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja


Julkaistu mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 8.6.2016.

Koulupsykologi Anna Vuorjoki (HS Mielipide 2.6.) nosti esille pohdinnan valinnanvapauden sopivuudesta kouluterveydenhuoltoon. On selvää, että perusterveydenhuoltoon suunniteltu valinnanvapaus ei sovi kouluterveydenhuoltoon. Siihen on etsittävä erillisratkaisut aivan kuten korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon. YTHS on laajennettava koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita.

Hallitus on päättänyt osana sote-uudistusta, että valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapauden tavoite on vahvistaa hyvien ja vaikuttavien peruspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

Professori Mats Brommelsin työryhmä julkaisi raporttinsa, jonka pohjalta hallituksen on tehtävä omat linjauksensa. Raportissa todetaan, että kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon valinnanvapauteen liittyvät ratkaisut on tarpeen sovittaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelman kanssa. Tämä edellyttää jatkovalmistelua valtion, maakuntien ja kuntien kesken.

Kokoomuksen valinnanvapausteeseihin on kirjattu, että kouluterveydenhuollon on toimittava tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta. Kouluterveydenhuollon mallin on oltava sellainen, että se tukee oppilashuoltotyötä ja yhteistyötä opettajien, rehtoreiden kuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa. Olennainen osa niin koulu- kuin opiskeluterveydenhuoltoakin on oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

Terveydenhoitajaliiton tuore kannanotto osuu oikeaan siinä, että sote-uudistuksessa on turvattava kouluterveydenhoitajan työn keskeinen elementti eli hoidon jatkuvuus.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

Helsinki

KUTSU

Sosiaali ja terveysvaliokunta kutsuu kuulemaan ja keskustelemaan suun terveydenhuollosta sote-uudistuksessa.

Kaikille avoin tilaisuus pidetään Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tiistaina 21. kesäkuuta kello 10.00–12.00. Os. Arkadiankatu 3, sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta.

SUUN TERVEYDENHUOLTO OSANA SOTEA

Aika: 21.6.2016 klo 9.30 – 12.00
Paikka: Kansalaisinfo

9.30 Kahvitarjoilu

10.00 Tilaisuuden avaus
Tuula Haatainen, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja

10.05 Potilaan valinnanvapaus ja palveluiden integraatio suun terveydenhuollossa
Sari Koskinen, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö

10.20 Suunterveyden merkitys väestön hyvinvoinnille
Merja Auero, vs. johtajahammaslääkäri, Helsingin kaupunki

10.35 Suunterveys ja sote: erikoissairaanhoidon näkökulma
Risto Kontio, ylilääkäri, HYKS Pää- ja kaulakeskus

Kommenttipuheenvuoro
Sari Sarkomaa, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, eduskunta

10.55 Keskustelua

11.00 Väestö ikääntyy hampaallisena – miten palvelut järjestetään?
Kaija Komulainen, terveyskeskushammaslääkäri, HLT, Kuopion kaupunki

Kommenttipuheenvuoro
Arja Juvonen, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, eduskunta

11.25 Opittavaa muista maista
Eeva Widström, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

11.35 Järjestöjen puheenvuorot
Matti Pöyry, toiminnanjohtaja, Suomen Hammaslääkäriliitto
Marjaana Nissinen, puheenjohtaja, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto
Kaarina Niemi, suuhygienisti, Suomen Suuhygienistiliitto

11.55 Tilaisuuden yhteenveto
Hanna-Kaisa Heikkinen, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, eduskunta

12.00 Tilaisuuden päätös

Tervetuloa!

Eduskunnan kansalaisinfo, Arkadiankatu 3.
Keskiviikkona 1.6.2016 klo 16.30–18.00.

Tervetuloa kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Sari Sarkomaan järjestämään avoimeen Terve ja sisäilmaongelmaton koulu -keskustelutilaisuuteen keskiviikkona 1.6.2016 klo 16.30–18.00 eduskunnan kansalaisinfoon. Tilaisuudessa etsitään ratkaisuja, kuinka saadaan huonovointiset koulurakennukset voimaan hyvin, että niissä olisi turvallista lasten opiskella ja opettajien opettaa? Miten talot rakennetaan ja miten niitä käytetään oikein, jotta korjattavaa ei synny?

Puhujina kuullaan koulutus-, terveys-, ympäristö- ja kiinteistöalan asiantuntijoita, kuin myös kouluissa opiskelevien lasten vanhempia.

Tuula Putus, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori, Turun yliopisto
Riina Länsikallio, työelämäasiamies, Opetusalan ammattijärjestö OAJ
Krista Pellikka, Jousenkaaren koulun koti ja kouluyhdistys
Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö, Helsingin Kiinteistövirasto
Olli Isotalo, Tekninen johtaja, Espoo
Juha Lemström, Operatiivinen johtaja, Senaatti-kiinteistöt

Tervetuloa mukaan keskustelemaan!

Tervetuloa Kokoomuksen Naisten Helsingin piirin omaishoitokeskusteluun. Tilaisuus pidetään Eurooppasalissa, Malminkatu 16, maanantaina 16.5. klo 17–18.30. Asiaa on luvassa omaishoidosta kansainväliseltä, kansalliselta ja kaupungin tasolta.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen alustaa teemalla "Eurooppalainen omaishoito-ohjelma – kolme T:tä: tunnista, tunnusta ja tue omaishoitajuutta". Kansanedustaja Sari Sarkomaa tuo terveiset eduskunnasta: Kuinka vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa.
Kaupunginvaltuutettu Seija Muurinen kertoo Helsingin kaupungin omaishoitotilanteesta.

Tilaisuuden juontaa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan, kuuntelemaan ja kysymään tämän päivän omaishoitajuudesta.

Tule mukaan ja tuo ystäväsikin!

Olen HOK-Elannon vaaleissa mukana. Äänestämään pääsee 18.-29.4. numerolla 359  #LähiKauppa #VerkkoKauppa #SujuvaArki #KaupunkilaisenPalvelut #IhmiselleSopiva #Ekologisuus #Vastuullisuus #EsimerkillinenTyönantaja

Äänestä HOK-Elannon vaaleissa 18.-29.4.2016!

HOK-Elannon omistavat sen 600 000 asiakasomistajaa. Joka neljäs vuosi asiakasomistajat valitsevat HOK-Elannolle edustajiston, joka käyttää omistajien ääntä sen hallinnossa. HOK-Elanto järjestää edustajiston vaalit 18.-29.4.2016.

Näin valitaan HOK-Elannon edustajisto!

HOK-Elannon edustajisto valitaan suhteellisella vaalitavalla. Kaikki ehdokkaat ovat jollain ehdokaslistalla. Ääni annetaan ehdokkaalle, mutta läpipääsyyn vaikuttaa sekä ehdokkaan itse saamat äänet että koko ehdokaslistan äänimäärä.

Näin äänestät vaaleissa!

Äänestyslipuke ja äänestysohjeet toimitetaan HOK-Elannon äänioikeutetuille jäsenille erillispostituksena 18.4. mennessä.Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki viimeistään 31.12.2015 liittyneet Helsingin Osuuskauppa Elannon jäsenet. Henkilöjäsenen tulee olla täyttänyt 15 vuotta viimeistään 31.12.2015.

Äänestää voi joko postitse tai verkossa.

 

Julkaistu Verkkouutisten blogissa 13.4.2016

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmaisee tuoreessa Verkkouutisten blogissaan (10.4.2016) vahvan vastenmielisyyden valinnanvapaudelle. Hän väittää, että nykyisellä hallituksessa ei ole köyhillä ja sairailla ole puolustajaa. Blogi on tyypillistä vihreiden poliittista retoriikkaa, jossa väitetään asioita ilman perusteluja.

Valinnanvapauslainsäädäntöön tehdään nimenomaan siksi, että köyhillä ja sairailla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet sote-palveluihin. Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin yhdenvertaisesti riippumatta rahapussin paksuudesta.

Kokoomus on ollut valinnanvapauden edistämisessä aloitteellinen. Ehdotin raha seuraa ihmistä -mallia peruspalveluiden vahvistamiseksi ja ihmisten tasa-arvoisen verovaroin järjestettyjen palveluihin pääsyn mahdollistamiseksi vuonna 2012.

Tarkoituksena on tehdä loppu sille, että merkittävä osa väestöstä – kuten työttömät, lapsiperheet ja eläkeläiset – jonottavat terveysasemille ja moniin sosiaalipalveluihin työssäkäyvät voivat käyttää työterveyshuoltoa ja tietenkin jonoista pääsee ostamalla yksityispalveluja tai vakuutus. Tämä on irvikuva tasa-arvoisesta politiikasta. Juuri eriarvoiset mahdollisuudet päästä oikea-aikaisesti peruspalveluihin ja pitkät jonot ovat merkittävä syy hyvinvointi- ja terveyseroihin.

On perin kummallista, että vasemmistolle on täysin ok, että työssäkäyvien työterveyspalveluja voi tuottaa yritykset, mutta iso ongelma syntyy siitä, jos työttömille ja eläkeläisille pyritään turvaamaan tasavertaisemmat palvelut niin, että myös yritykset ja järjestöt voivat olla nykyistä laajemmin tuottajina.

Raha seuraa ihmisen valintoja – perusidea sisältyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2013 esittämä jonotta hoitoon – malliin. THL on esittänyt valinnanvapauslainsäädäntöä juuri eriarvoistavan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja kaikkien voimavarojen käyttöönottamiseksi. THL on Suomen keskeinen Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva tutkimus- ja kehittämislaitos.

Tutkimusten mukaan jopa 90 prosenttia väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Suomalaiset ovat valmiita ottamaan hyvinvointipoliittisen askeleen kohti länttä valinnanvapauden laajentamisen myötä, samoin nyt myös koko hallitus. Sen sijaan vasemmisto näyttää pääosin tuntevan vastenmielisyyttä ihmisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen.

Kansainvälinen tutkimustieto soittaa, että valinnanvapaudella voidaan saavuttaa merkittäviä myönteisiä vaikutuksia palveluita käyttävän ihmisen, että veronmaksajan näkökulmasta. Vaikutusten realisoituminen riippuu valinnanvapauden käytännön toteuttamisesta.

On mahdotonta ymmärtää, miksi valinnanvapaus saa näin vahvan vastustuksen, varsinkin kun mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa peruspalveluiden aitoon vahvistamiseen ei ole esitetty. Ja miksi Suomi jäisi Euroopassa maaksi, jossa vain varakkaat saavat valita.

Valinnanvapaus on esimerkiksi vanhus ja vammaispalvelua tarvitseville mittava mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Valinnanvapaus mahdollistaa ihmisen oman valinnan ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta sekä palveluiden räätälöinnin palveluiden käyttäjän tarpeista lähteväksi. Valinnanvapaus on ihmisen kokoinen ja rinnakkainen menettely kilpailutukselle.

Valinnanvapauslain säätäminen tarkoittaa sitä, että julkinen valta määrittelee valinnanvapauden piirissä olevat palvelut, korvauksen palvelun tuottajalle, ehdot ja laatukriteerit, joita noudattavat – julkiset, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat – voivat toimia tasavertaisesti palveluntuottajana. Palvelun käyttäjän asiakasmaksut ovat samat riippumatta palveluntuottajasta eivätkä palvelun tuottajat voi valita asiakkaitaan. Valinnan tekee palvelun tarvitsija ja raha seuraa käyttäjän valinnan mukana.

Huoli siitä, että yksityinen sektori ollaan asettamassa määräävän asemaan, ei ole mitään tekemistä hallituksen linjauksen kanssa. Valinnanvapaudesta julkinen valta määrittää yksiselitteisesti puitteet, joihin palvelutuottajien on sitouduttava. Vastuu palveluiden järjestämisestä on vahvasti julkisella vallalla eli valtiolla ja itsehallintoalueilla eli maakunnilla. Vihreiden pelottelut yksityiselle vallan antamisesta ovat kyllä tuulesta temmattuja.

Valinnanvapaus taataan useimmissa Euroopan maissa lainsäädäntöpohjaisilla ratkaisuilla, myös potilasliikkuvuusdirektiivi velvoittaa Suomea nopeaan valinnanvapauden vauhdittamiseen. Suomi on perässähiihtäjä järjestelmäkeskeisyydestä, palveluiden eriarvoisuudesta ja ihmisten vähäisessä mahdollisuudessa valita ja vaikuttaa hoitopaikkaansa. OECD on toistuvasti huomauttanut Suomea eriarvoisesta pääsystä perusterveydenhuollon ja eräisiin muihin peruspalveluihin ja todennut sen olevan merkittävä syy suomalaisten terveyseroihin.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsingin Kokoomuksen Naiset ry toivottaa Sinut tervetulleeksi keskustelemaan Helsingin ja Munkkiniemen ajankohtaisista asioista maanantaina 2.5.2016 klo 17:30 kansanedustaja Sari Sarkomaan ja kaupunginvaltuutettu Matti Niirasen kanssa  Café Torpanrantaan, Munkkiniemenranta 2.

Keskustelua avaamassa Sari Sarkomaa Munkinseudun kehittämisen ajankohtaisista asioista ja Matti Niiranen mm. Helsingin kaupunkisuunnittelusta, raideliikenteen hankkeista sekä Helsingin uudesta yleiskaavasta.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!

Helsingin Kokoomuksen Naiset ry