Kategoria: Kolumnit

Osta lippu ja tee hyvää!

Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton hyväntekeväisyysmuotinäytökseen keskiviikkona 11.5.2016 klo 19.00.

Muotinäytös järjestetään Tapahtumatalo Bankissa, os. Unioninkatu 20, 00130 Helsinki.

Korkeatasoisessa muotinäytöksessä tunnetut muotibrändit esittelevät kevät- ja kesämallistoaan julkisuudesta tunnettujen mallien päällä.

Näytöksen lipputulot menevät lyhentämättömänä MLL:n Perhekummitoimintaan!

Muotinäytöksen juontavat tänä vuonna mediapersoona Tuomas Enbuske ja muotitoimittaja Sami Sykkö.

Malleina säihkyvät muun muassa seuraavat julkisuuden kasvot:

Laila Snellman, Tommi Korpela, Anna Perho, Sami Saari, Sari Sarkomaa, Annika Saarikko, Sauli Koskinen, Piritta Hagman, Jussi69, Minttu Mustakallio, Sami Uotila, Noora Karma, Heidi Sohlberg, Ville Leino, Noora Hautakangas, Ikenna Ikegwuonu, Juhani Seppänen, Tuija Pehkonen, Kai Vaine, Sonja Kailassaari, Sampo Marjamaa, Anna-Maija Tuokko, Matti Vanhanen, Piritta Hagman, Jesse Kamras, Kari Aihinen…

Esiintyjinä näemme seuraavat kuumat nimet:

Sini Sabotage, Janna, Jesse Kaikuranta, Angelika Klas, SMC Lähiörotat, Ida Paul sekä New Style Busters -tanssiryhmä...

Yhteistyökumppaneinamme nähdään huikeita muotimerkkejä:

Fere, Stockmann, Kaarina K, Marimekko, Omapaita, Reima, Big Time, Gemmi, Lilly, La Matta, VilleB, Turo, Andiata, Feminett...

Tervetuloa nauttimaan muodin sekä kauneuden huumasta ja ota ystäväsi mukaan!

Lipun hinta 35€ (+ toimituskulu 1,50€)

Lippuja myy Nettilippu.fi

Ryhmäliput, hinta 30€/kpl (väh. 10 henkeä) myy suoraan Uudenmaan piirin Johanna Pirinen johanna.pirinen@mll.fi, puh. 044 7833 555.

MLL UP 2016 on yli 100 vapaaehtoisen yhteisprojekti ja tänä vuonna lippuja laitetaan myyntiin ennätysmäärä: 700 kpl. Aikaisemmat näytökset ovat aina olleet loppuunmyytyjä, joten ostathan lippusi ajoissa!

Lämpimästi tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,

MLL UP 2016 -näytöksen järjestäjät;

Kaarina Kivilahti, Klara Kivilahti, Siru Palmroos, Kitty Ihamuotila, Katariina Parikka, Juri Silvennoinen, Niina Pietilä ja Jessica Öller

Uudenmaan piirin puolesta Saija Toropainen, Pia Metsähuone, Johanna Pirinen ja Hanna Onttonen

 

Julkaistu Helsingin Sanomissa 19.3.2016

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd) tyrmäsi hallituksen esittämän sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapausuudistuksen kommentoidessaan professori Mats Brommelsin johtaman työryhmän esitystä (HS 16.3.). Haataisen mukaan valinnanvapaus johtaisi kaaokseen.

Ihmisten kannalta on tärkeää, että valinnanvapaudesta käydään keskustelua. Sdp ja Haatainen tyrmäävät koko valinnanvapauden joko tahallisen väärinymmärryksen tai puutteellisten tietojen perusteella.

Toisin kuin Haatainen väittää, valinnanvapaus ei Ruotsissa ole johtanut kaaokseen tai palvelujen laadun heikentymiseen. Päinvastoin Ruotsissa yksikään puolue ei sitä vastusta, sillä ihmiset ovat ottaneet vapaan valinnan omakseen. Valinnanvapautta on Ruotsissa tämän seurauksena laajennettu peruspalveluista erikoissairaanhoitoon.

Valinnanvapauden ydin on palvelujen laadun kehittäminen ihmisen näkökulmasta ja jonojen lyhentyminen. Valinnanvapaus on askel kohti eurooppalaisia käytäntöjä, joissa ihmisten valinnanmahdollisuus on arkipäivää.

Valinnanvapauden laajentamisen lähtökohta on se, että valtiovalta vastaa sote-palveluista. Julkinen valta määrittelisi valittavissa olevat palvelut, ehdot ja laatukriteerit, joita noudattavat julkiset, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat voivat toimia palveluntuottajana. Korvausten taso ja kustannusten kokonaismäärä ovat julkisen vallan päätettävissä.

Valinnan tekisi palveluja käyttävä ihminen, ja julkinen veroraha seuraa mukana. Käyttäjän asiakasmaksut ovat samat riippumatta tuottajasta.

Kelan tuoreessa tutkimuksessa on osoitettu, että kansainvälisesti valinnanvapaudella on myönteisiä vaikutuksia palvelujen käyttäjälle.

On kestämätöntä ripustautua vanhoihin rakenteisiin. Sote-uudistus tehdään siksi, että saadaan muutos. Tätä muutosta Sdp nyt haluaa jarruttaa tarjoamatta tilalle vaihtoehtoa.

Sote-uudistus ottaa valinnanvapauden myötä suuren askeleen eteenpäin. Valinnanvapauden laajentaminen on loikka pois järjestelmäkeskeisyydestä kohti ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin riippumatta rahapussin paksuudesta. Se on myös täsmätoimi tuoda julkisin varoin tuotetut sote-palvelut yhdenvertaisesti jokaiselle suomalaiselle.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok), Helsinki

Tervetuloa avoimeen keskustelutilaisuuteen.

Varhaiskasvatuslain mukaan Opetushallitus valmistelee varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Perusteet hyväksytään syksyllä 2016 ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 1.8.2017. Tuolloin myös aloitetaan varhaiskasvatuksessa olevien lasten henkilökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen. Mikä siis muuttuu varhaiskasvatuspalveluissa ja mitä muutos merkitsee lasten arjessa?

Tilaisuus järjestetään eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) tiistaina 19.4.2016 klo 17.00–19.00. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Ohjelma

Klo 17.00   Tilaisuuden avaus ja johdatus aiheeseen

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, kokoomus

Klo 17.10 

Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Jorma Kauppinen, johtaja, Opetushallitus

Uusi laki, vanhat käytännöt ja uudet reunaehdot - mikä on uuttunut tai muutettavissa?

Eeva-Leena Onnismaa, yliopistolehtori, Helsingin yliopisto

Keskustelua

klo 18.50   Tilaisuuden yhteenveto ja päätössanat

Tilaisuus päättyy klo 19.00

 

Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu Lääkehoidon päivän näkökulmissa 19.2.2016

Valtion talouden tasapainottamistalkoissa kestävimmät tulokset ja aidot säästöt löytyvät rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla. Olin tyytyväinen, että saimme hallitusneuvotteluissa sovittua tavoitteesta toteuttaa rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman. Kirjasimme myös tavoitteeksi selkeän tahdon vahvistaa lääkehoidon kokonaisarviointia (LHKA). Tarkoituksena on parantaa potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista ja ihmisten toimintakykyä sekä luoda edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle.

Erityisesti vanhustenhuollossa on kipeä tarve saada saataville keinot ratkaista erilaisia lääkehoitoon liittyviä ongelmia ja varmistaa, että ikäihmisten lääkitys on tarkoituksenmukainen. Ikäihmisten taloudellinen mahdollisuus hankkia tarvitsemansa lääkkeet on turvattava. Samoin lääketokkuran ja turhien lääkkeiden karsiminen pitää saada hoivan osaksi turvaamaan hyvän elämän edellytyksiä.

Tarvetta farmaseuttisen osaamisen nykyistä laajempaan hyödyntämiseen on koko sote-järjestelmässä, samoin käyttämätöntä voimavaraa on apteekkien ottamisessa tiiviimmäksi osaksi sote-palvelutuotantoa. On tarpeen saada valtakunnalliset ohjeet moniammatilliseen työhön, jossa varmisteaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus. Lääkelistojen, LKHA-palveluiden ja muiden toimivien käytäntöjen levittäminen on hyvä olla mukana.

Luin joululomalla OLKA -kokeiluhankkeesta (Oikea lääkehoito kokonaisarvioinnin avulla), ja on sanottava, mutta tulokset olivat innostavia. Yli puolet osallistujista koki vointinsa kohentuneen tai lääkitykseen liittyvän ongelman ratkenneen arvioinnin seurauksena. Potilaiden vointi ei myöskään huonontunut, vaikka lääkitystä vähennettiin tai muutettiin. Taloudellista hyötyä arvioinnista oli 90 prosentille potilaista: kolmessa kuukaudessa säästö oli Kelalle keskimäärin 51 euroa ja asiakkaalle 76 euroa, kun turhat ja epätarkoituksenmukaiset lääkkeet karsittiin.

Nämä ovat merkittäviä lukuja ja niiden on kannustettava lääkehoidon säästöjä valmistelevaa ministeriötä ja ministeriä kartoittamaan, mikä osuus mittavasta 150 miljoonan euron lääkekustannusten säästövaateesta voitaisiin löytää tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toimin. Säästöjä tulee varmasti muihinkin sote-menoihin, kun potilaan yleiskunto kohenee ja tarve käyttää terveydenhuollon palveluja vähenee. Parasta tietenkin on ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun paraneminen.

Sote-uudistuksessa on löydettävä keinot ottaa valtakunnallisesti käyttöön tutkitusti toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta lisäävät toimintatavat. Tarkoituksenmukaisen lääkehoidon palvelut on saatava niitä tarvitsevien saataville.

Inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää lääkehoidon arviointipalvelun saatavuutta on lähdetty Kuopiossa viisaasti vauhdittamaan palveluseteleillä. Kuopio mahdollistaa sen, että palvelun saanti ole kiinni lompakon paksuudesta. Kuopion saama vuoden Terveysteko –palkinto meni todella oikeaan osoitteeseen. Kuopion palvelusetelimallista kannattaa tulevien sote-alueiden ottaa vinkkiä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Sote-parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen

Julkaistu Talouselämä-lehdessä 23.10.2015

Talouselämän numerossa 33 Hanna-Riikka Myllymäki kirjoitti koulutusvientiä jarruttavista lainsäädäntöesteistä. Kirjoittaja tarttui erittäin tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. Tilanteessa, jossa joudumme tekemään koulutukseenkin kohdistuvia säästöjä, nousevat muut rahoituslähteet entistä merkityksellisemmiksi. Koulutusvienti avaa mahdollisuuksia myös alan ammattilaisten uran kehittymisen, sekä lisää korkean lisäarvon työpaikkoja.

Maamme hallituksen tavoitteena on poistaa koulutusviennin esteitä kauden loppuun mennessä. Hallituksen kärkihankkeiden sisällä on oma kokonaisuutensa koulutusviennin kehittämisestä tavoitteineen ja toimenpiteineen. Työ esteiden purkamiseksi on käynnissä jo nyt. Syksyn aikana eduskunnan käsittelyyn tuodaan lakiesitys, jossa vihdoin vapautetaan korkea-asteen tutkintojen myyntiä.

Myllymäki toi esiin myös tärkeän asian eri koulutustoimijoiden yhdenvertaisista toimintamahdollisuuksista. Koulutusviennin lainsäädäntöesteitä purettaessa tulee huolehtia, että kaikilla Suomessa toimivilla koulutustoimijoilla on myös verotuksellisesti samanlaiset toimintamahdollisuudet. Suomalaisille koulutuksenjärjestäjille tulee taata yhdenvertainen verotuskohtelu ulkomaisiin vastaavien koulutusten järjestämiseen verrattuna.

Koulutusvientimarkkinoilla on mahdollisuus merkittävän uuden kasvualan luomiseen. Suomen täytyy tehdä nyt tarvittavat muutokset, jotta pääsemme mukaan koulutusvientimarkkinoiden kilpailuun. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset on tehtävä pian. Koulutuskentällämme on osaamista ja intohimoa lähteä tekemään työtä koulutusviennissä. Meidän tehtävämme on antaa heille siihen mahdollisuus.

 
Sanna Lauslahti
kansanedustaja
eduskunnan sivistysvaliokunnan vpj

 
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

 

 

 

julkaistu Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 3/2015

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hallitusohjelman 26 kärkihankkeesta, joilla tavoitellaan kestäviä muutoksia yhteiskuntaamme ja kaiken ikäisten ihmisten arkeen. Smolnan hallitusneuvotteluissa me hyvinvointi- työryhmässä neuvotelleet halusimme asettaa terveydenedistämisen yhdeksi hallituksen politiikan painopisteeksi. Valtioneuvoston johtamana on tarkoitus laatia hallinnonalarajat ylittävä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin voimavaroja tehokkaasti hyödyntävä hankeohjelma.

Keskiössä on tarkoitus olla kansanterveyden kohentaminen mukaan lukien mielenterveysongelmien ja itsemurhien ennaltaehkäisy sekä ympäristöterveyden edistäminen. Ideana on kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia kokeiluja mutta ennen kaikkea juurruttaa hyväksi todettuja toimintatapoja vauhdittaa terveyttä edistävää liikuntaa, ravintotottumuksia ja muita terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä. Työtä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa. Hankkeelle asetetaan yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Kansanterveys 2.0 - yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.

Kansanterveyskärkihanke on keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä.

Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on erityisen korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä lisää terveyseroja.

Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää.

Ongelma on ilmeinen mutta ratkaisukeinoja on olemassa. Kansanterveys 2.0 on mittava mahdollisuus kannustaa suomalaiset liikkeelle ja vahvistaa jokaisen suomalaisen terveyttä.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok.)

Sosiaali- ja terveys sekä valtiovarainvaliokunnan jäsen.

Kelan valtuutettujen puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

julkaistu Fysi-lehden numerossa 2/2015

Terveydenhuoltolakiin sisältyvästä julkista terveydenhuoltoa koskevasta valinnanvapaudesta huolimatta on potilaan todellinen valinnanvara pieni. Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioesityksen sairausvakuutuskorvauksien leikkaukset kutistavat valinnanvapautta entisestään. Ministeriön ehdotuksessa esitetään leikattavaksi 78 miljoonaa euroa lääkäri- ja hammaslääkäripalkkiokorvauksista. Leikkaukset ovat niin suuria, että ne kyseenalaistavat koko järjestelmän olemassaolon.

Vaikka talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, se ei ole helppoa. Kun jo valmiiksi pieni sairausvakuutuskorvaus kutistuu entisestään, kasvaa riski, että yhä useampi siirtyy matalampien asiakasmaksujen vuoksi kunnallisen terveydenhoidon piiriin. Silloin kuntien hoitojonot pidentyvät, hoitoon pääsy viivästyy, työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja terveysmenot kasvavat. Suuri riski on myös, että ihmiset jättävät vaivansa hoitamatta tai lykkäävät hoitoon hakeutumista. Näin murretaan terveyspolitiikkamme ydintavoitetta edistää ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista.

Sairausvakuutuskorvaus on yhteiskunnalle kustannustehokas tapa tuottaa terveyshyötyjä. Viisainta olisikin pidättäytyä mittavista korvauksen leikkauksista ja sote-rahoitusuudistuksen yhteydessä pohtia, miten monituottajamalli ja valinnanvapaus sekä kannusteet ennaltaehkäisyyn varmistetaan.

Hallitusneuvotteluissa sovimme, että eduskuntakauden aikana toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne- ja rahoitusuudistus sekä valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen. Hallitus valmistelee parhaillaan työn käynnistämistä. Olennaista on, että edellisen sote-uudistusyrityksen virheistä opitaan. Hallitusneuvotteluissa sovimme hallituksen kärkihankkeeksi palveluiden asiakaslähtöisyyden. Kokoomuksen hallitusneuvottelijana pidin tärkeänä, että tavoitteeksi kirjattiin mahdollistaa ihmisten omien valintojen tekeminen sekä palveluiden kustannusten ja laadun läpinäkyväksi tekeminen.

Hallitusohjelman kirjaus valinnanvapauden lisäämisestä oli tervetullut myös kansalaisten näkökulmasta, sillä tutkimusten mukaan jopa 90 % väestöstä haluaa valita palveluntuottajansa itse. Riittävää valinnanvaraa ei ole kuitenkaan mahdollista tarjota ilman tuottajakunnan laajentamista ja julkisten palvelumarkkinoiden avaamista nykyistä enemmän yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille. Pk- yritysten rooli on erityisen suuri, kun lähipalveluiden tuottamiseen tarvitaan ketteryyttä ja uusia ihmislähtöisiä ratkaisuja.

Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat viiveellä ja siksi on tärkeää vauhdittaa muita perusterveydenhuoltoa ja valinnanvapautta ripeästi vahvistavia keinoja. Pidin hallitusneuvotteluissa ehdottomasti kiinni siitä, että sovimme käynnistettäväksi palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Tavoitteena on saada kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. SOTE-uudistuksen ja palvelusetelikokeilun rakentamisessa on tärkeää kuulla myös yrittäjien näkemyksiä.

Jotta palvelusetelin käyttöön saadaan aidosti vauhtia, olen ehdottanut, että hallitus asettaisi valtakunnalliseksi tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen 5% sote-palveluiden kokonaisuudesta. Hallituksen on alueellisten palvelusetelikokeilujen ohella viisasta luoda keinoja, joilla valtakunnallisesti voidaan kannustaa palvelusetelin käyttöön.

Vaikka palvelusetelin käyttö on kunnissa viime aikoina kasvanut ja monipuolistunut, on sen käyttö edelleen valitettavan vähäistä erityisesti terveydenhuollossa. Johtava palvelusetelikunta on Jyväskylä ja siellä palvelusetelin käyttö on 2% koko sotesta. Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia ja palvelusetelin avulla on saatu aikaan myös säästöjä. Esimerkiksi vuonna 2013 palvelusetelin käyttö säästi menoja 1,7 milj. euroa siihen verrattuna, että kyseiset palvelut olisi tuotettu omana toimintana.

Palvelusetelin käytöllä on mahdollista ripeästi saavuttaa tuloksia, joita koko sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden tasavertaista saatavuutta, terveys- ja hyvinvointihyötyjä, kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantamista ja kustannusten hillintää.

 

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

sosiaali -ja terveysvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

 

julkaistu Vanhempainliiton Koti ja koulu-lehdessä kesällä 2015.

Aikuiset eivät aina tule ajatelleeksi, miltä heidän alkoholin käyttönsä näyttää lapsen silmissä. Monet lapset ja nuoret, joiden vanhemmat ovat omasta mielestään kohtuukäyttäjiä, kokevat aikuisten alkoholinkäytön jopa pelottavaksi. Vaikka kohtuullinen alkoholin juominen ei aikuisen mielestä aiheuttaisi mitään haittaa, asia ei lapsen silmin katsottuna aina ole näin.

Aikuisen mielestä harmiton hauskanpito voi lapsen näkökulmasta olla hämmentävä, nolostuttava tai jopa pelottava kokemus. Lapset ja nuoret oppivat alkoholin käytön mallin omasta elinympäristöstään. Jokainen lapsen seurassa alkoholia käyttävä aikuinen –vanhempi, sukulainen tai tuttava – antaa omalla käyttäytymisellään aina mallin lapselle. Siksi jokaisen aikuisen pitäisi pohtia, miten itse käyttää alkoholia lasten seurassa.

Olin viime syksynä mukana Varhaiskasvatusmessuilla. Messuille osallistui myös Alkon vastuullisuusohjelma Lasten seurassa, jonka yhteistyökumppaneita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Suomen Vanhempainliitto. Lasten seurassa -ohjelman tarkoituksena on vähentää vanhempien ja aikuisten alkoholinkäytöstä lapsille aiheutuvia suoria ja epäsuoria haittoja. Ohjelman sivuilla on paljon tutustumisen arvoista materiaalia, kuten ”Opas pienten lasten vanhemmille – myös tuleville” sekä ”Lasten seurassa – 10 kysymystä alkoholinkäytöstä”.

Materiaali on tuotettu vanhemmille ja sen tarkoituksena haastaa vanhemmat pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään ja sen vaikutuksia lasten elämään kolmesta näkökulmasta: Miten alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan ja lapsen terveyteen ja hyvinvointiin, miten se vaikuttaa vanhempien ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen sekä parisuhteeseen ja millaisen mallin vanhempi antaa lapselleen. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää aikuisten alkoholinkäytöstä lapsiin kohdistuvia suoria ja epäsuoria haittoja. On hienoa, että Vanhempainliitto on vahvana kumppanina kampanjassa.

Alkoholinkäyttö lasten kotona ja sen seuraukset mietityttävät useita lasten kanssa päivittäin työskenteleviä ammattilaisia. Se on asia, joka valitettavan usein jää pimentoon tai asiaan puuttumiseen ei syystä tai toisesta löydetä oikealta tuntuvaa tapaa. Tilanteet perheissä ovat usein erilaisia ja niihin voi olla hankala puuttua. Alkoholinkäytön puheeksiotton tueksi laadittu Salla Kurkelan kuvittama upea lastenkirja ”Pikkuketun salaisuus”.

Pikkuketun mukava leikkipäivä isän kanssa katkeaa, kun isäkettu kutsutaan aikuisten juhlaan. Seuraa monenlaisia harmeja. Mikä voisi auttaa pikkukettua? Kirjaa voi käyttää helpottamaan alkoholinkäytön ja muiden vaikeiden aiheiden puheeksiottoa lasten kanssa. Kirja on ladattavissa pdf-tiedostona suomeksi ja ruotsiksi http://www.lasinenlapsuus.fi/ladattava-aineisto

 

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Alkon hallintoneuvoston pj.
www.sarisarkomaa.fi

julkaistu Munkin seudussa elokuussa 2015

Liian usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa. Erityisen tärkeää tämä on muistaa nyt, kun kymmenet tuhannet pienet koululaiset ovat jälleen liikenteessä.

Asennekasvatusta ja - muutosta suojatiesääntöjen kunnioittamiseksi tarvitaan mutta se ei yksin riitä. Suojatietörttöilystä tulee saada kovempia rangaistuksia. Myös valvonnan tulee olla tiukempaa, sillä tutkimusten mukaan suojatierallin kiinnijäämisen riski koetaan pieneksi. Olen useaan otteeseen vaatinut päiväsakkojen määrän nostamista suojatiekaahareille. Rangaistusasteikosta voisi soveltaa tiukempaa päätä, kun nyt käytössä on usein asteikon alapää.

Tervetullutta oli, että hallitusneuvotteluissa sovittiin rike- ja päiväsakkojen suuruuden nostamisesta. Myös tieliikennelain kokonaisuudistus on saatu käyntiin liikenne- ja viestintäministeriössä ja uudistuksen yhteydessä seuraamusjärjestelmää pohtiva työryhmä saanee työnsä valmiiksi syksyllä. Hallituksen esitykset on tuotava eduskuntaan mahdollisimman pian.

Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös muita keinoja. Koulujen ja kodin liikennekasvatuksella on tärkeä rooli pienten koululaisten turvallisessa arjessa. Liikennesäännöt ja koulureitti on hyvä vanhempien käydä lapsen kanssa läpi hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Hyvä ja tehokas keino edistää koulumatkojen turvallisuutta on tehdä koulumatkalle vaaranpaikkakartoitus. Sen avulla paikallistetaan oppilaiden koulutien vaaralliset ja hankalat paikat. Tätä työtä on hyvä tehdä kodin ja koulun yhteistyössä.

Syyskuussa yhdettätoista kertaa järjestettävä liikenneturvallisuusviikon teema on tänä vuonna tarkkaavaisuus liikenteessä. Viikon tavoitteena on innostaa liikenneasioiden käsittelyn pariin kouluissa ja korostaa yhteistyötä huoltajien ja muiden lasten arjessa toimivien aikuisten välillä. Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö nykypäivänä, sillä yhä useamman lapsen huomio saattaa liikkuessa olla enemmän puhelimessa kuin muun liikenteen seuraamisessa. Liikennekasvatuksen yhteistyöverkosto on yhdessä asiantuntijaopettajien kanssa suunnitellut tarkkaamattomuusteemaan liittyviä toimintavinkkejä oppitunneilla käytettäväksi. On tärkeää, että Munkin seudun kouluissakin liikenneasioita käsitellään.

Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä on tehtävä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Hälyttävää on, että peräti kolmannes kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan suojatiellä. Liikenneturvan tekemän kyselytutkimuksen mukaan puolet jalankulkijoista koki autojen pysähtyvän vain harvoin, kun jalankulkija oli aikeissa ylittää suojatien. Riskiryhmiä ovat alakoululaisten ohella iäkkäämmät henkilöt.

Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla hyvällä liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi