Kategoria: Kolumnit

12.11.2012 Munkinseutu

Helsingin poliittiset ryhmät ovat sopineet ensi vuoden budjettiehdotuksesta. Seuraavaksi koko valtuusto käsittelee esityksen. Lopullinen päätös budjetista tehdään valtuustossa ennen vuoden loppua. Budjettisovussa panostetaan erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluihin. Syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa etsitään ja toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja laadukkaampia ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Moduuliratkaisuja voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Välttämätöntä oli sopia siitä, että uusi varhaiskasvatusvirasto saa päivähoidon järjestämiseen lisävoimavaroja 8 miljoonaa euroa, jotta helsinkiläisille lapsille pystytään turvaamaan hyvä päivähoito. Päiväkoteja on rakennettava lisää sinne, missä on lapsia. Munkinseudulla kiireellisintä on aloittaa uuden päiväkodin rakentaminen Saunalahdentielle.

Koulujemme ja päiväkotiemme terveellisyydestä ei saa tinkiä. Vaikka virkamiesten valmistelemassa esityksessä oli esitetty peruskorjauksiin jo 121 miljoonaa euroa, päättivät kaupunginhallitusryhmät lisätä ns. pieniin korjaushankkeisiin 14,5 miljoonaa euroa. Tätä rahaa käytetään mm. home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen. On myös tärkeää korjata päiväkotien liian pienten ja turvattomien pihojen tilanne. Munkinseudun päiväkoti Ruusun on saatava pitkään odotettu pihan laajennus, joka sovittu tehtäväksi kesällä 2013.

Iloinen asia on se, että neljä Munkinseudun koulua peruskorjataan lähivuosina. Viime viikolla kokoontui Munkinseudun ala-asteen juhlasaliin suuri joukko meitä vanhempia kuulemaan vuonna 2014 alkavasta ja arviolta kesällä 2015 valmistuvasta koulumme remontista. Paikalla oli peruskorjauksen suunnittelijat, jotta vanhemmilla oli mahdollisuus saada asiasta kaikki tarvittavat tiedot. Remontilla koulu laitetaan arvoiseensa kuntoon. Sisäilmaongelmat korjataan ja tilat ajanmukaistetaan niin, että koulu saadaan pedagogisesti moderniksi. Oli hyvä, että me vanhemmat saimme kattavan selvityksen koulun perusteellisesta peruskorjauksesta.

Helsinki korjaa Munkkiniemen suomenkielisen ala-asteen, ruotsinkielisen ala- ja yläasteen sekä Munkkivuoren ala-asteen koulurakennukset peräjälkeen, jotta alueellemme tuotavat väistötilat saadaan kustannustehokkaasti käyttöön. Kaksi parakkirakennusta siirretään Kannelmäestä Munkkiniemeen. Paras vaihtoehto parakkien sijoituspaikaksi on IBM:n toimitilojen ja Munkkiniemen yhteiskoulun (MYK) välinen kenttä. Näin ei koulujen remontit haittaa kohtuuttomasti koululaisten koulun arkea eikä koulutyötä.

Kouluremonttiasia työllistää varmasti myös vanhempainillassa valittua uutta johtokuntaa. Sovimme kokouksessa, että vanhempia informoidaan remontin eri vaiheista. Erityisesti rakennustyömaan turvallisuus ja lasten kulkeminen poikkeusolosuhteissa herättivät keskustelua, ja niihin rehtori sekä kaupungin ihmiset lupasivat erityisesti paneutua. Koulumme johtokunta on aina ollut aktiivinen ja aikaansaava. Haluan lämpimästi kiittää hyvästä yhteistyöstä vanhaa johtokuntaa ja lähettää lämpimät onnittelut vastavalitun uuden johtokunnan jäsenille tärkeän tehtävän johdosta.

Me saamme eduskuntaan käsiteltäväksi uuden vanhuspalvelulain. Lain tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Helsingin ja Munkinseudun on osaltaan varauduttava vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin. Tämän vuoksi Helsingissä vanhusten palveluihin osoitetaan vuoden alusta aloittavalle sosiaali- ja terveysvirastolle 8 miljoona euroa alkuperäistä budjettiehdotusta enemmän. Munkinseudun ja koko Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

26.10.2012 Nykypäivä -lehti
www.nykypaiva.fi

Rohkeutta demarit!

Kansanedustaja Sari Sarkomaa valaa kuntavaalisunnuntain alla rohkeutta erityisesti päähallituskumppaniin. Hallituskausi on pian puolessa välissä, mutta monet demarivetoiset hankkeet seisovat.

Teksti: Suvi Uusitalo

UUDISTUSMIELI. – Isoin haasteemme on innostaa toinen päähallituskumppani tekemään ratkaisuja ja rohkaista heitä ottamaan vastuu. Sellainen tunne välillä on, että he peruuttavat ja me olemme menossa vauhdilla eteenpäin, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) puhisee.

Asia konkretisoitui keskiviikkona, kun peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) keskeneräinen esitys jumiutti sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen. Asia lykkääntyi vaalien yli. Sarkomaan mielestä kokoomusministerit ovat toistaiseksi joutuneet vetämään uudistuksissa muita perässään. Hän ihmettelee peruspalveluministerin toimia.

– Kokoomuksessa ollaan pettyneitä, ettei esitystä saatu ennen vaaleja. Esittävän ministerin olisi täytynyt tuoda valmis esitys hyvissä ajoin, että tästä olisi päästy eteenpäin. Emme usko keinotekoisiin vastakkainasetteluihin ja vaalitaktikointiin. Haluamme, että suomalaiset tietävät koko ajan, missä uudistuksessa mennään.

– Ei pidä pelätä, vaan pitää tehdä. Paljon pelottavampaa on se, ettemme uudista.
Sote-uudistusta valmistelevan työryhmän määräaika päättyy vuoden lopussa. Sarkomaan mielestä tärkeintä on, että terveyskeskukset saadaan toimimaan niin, että laadukkaaseen hoitoon pääsee sujuvasti ja nopeasti.

– Haluamme selkeät suuntaviivat viimeistään kun kuntarakennelaki lähtee lausuntokierrokselle. Kunnat tekevät ratkaisuja ja pohtivat asioita sen pohjalta, minkälaisella rakenteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa lähdetään viemään eteenpäin.

Demarien vaalimanööverin jälkeen työn on jatkuttava ripeästi. Myös Guzenina-Richardsonin vanhuspalvelulakia saadaan eduskunnassa yhä odottaa.

Kansa mukana

Helsinkiläinen Sarkomaa ei tällä kertaa ole kuntavaaleissa ehdolla, mutta on kiertänyt vaalikentillä ahkeraan. Kansalaisilta tullut viesti osoittaa, että uudistuksille löytyy tukea.

– Kansalaiset ovat kyllä mukana. Kun heiltä kysytään, niin huoli on palveluista. He haluavat, että toimiin ryhdytään. Uskon, että kuntauudistus innostaa ihmiset vaikuttamaan oman alueen asioihin ja pohtimaan, miten omilla voimavaroilla saataisiin parempaa. Epäkohdat tiedetään ja tunnetaan.

Sarkomaa on istunut kaupunginvaltuustossa vuodesta 1997 ja vakuuttaa pelaavansa jatkossakin pääkaupungin joukkueessa. Aktiivisena ja ahkerana tunnettu kansanedustaja haluaa antaa nyt täyden panoksensa siihen, että Suomi-uudistus saadaan myös Arkadianmäellä kunnialla läpi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajuus on kokoomuksella ensimmäistä kertaa. Sarkomaa on jaoston puheenjohtaja. Hän istuu myös valiokunnan sivistys- ja tiedejaostossa ja sanoo olevansa innossaan. Kunta- ja terveysjaostossa kun arvioidaan juuri hyvinvointiyhteiskunnan voimavarojen kohdentumista ja toimintatapoja.

– Olen eduskunnan sydämessä tekemässä sitä, mitä olemme luvanneet.
Sarkomaan mielestä on tärkeää, että kaikki voimavarat osattaisiin ottaa käyttöön: julkinen sektori, järjestöt, yritykset ja parhaat käytännöt.

Lapset erilaisia

Kahden kokoomuslaisen opetusministerin, Sarkomaan ja Henna Virkkusen, jälkeen ministeriössä on väri vaihtunut. Yksi opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) kärkihankkeista on peruskoulun eriarvoistumisen vastainen projekti, jonka tuloksia odotellaan tämän vuoden puolella. Sarkomaan mukaan hanke on toistaiseksi vaikuttanut hyvin epämääräiseltä. Gustafsson on halunnut torjua eriarvoistumista muun muassa vähentämällä valinnaisuutta yläkouluissa. Sarkomaa puolustaa musiikki- ja matikkaluokkia.

– Kaikki tutkimukset osoittavat, että kun yläkoulussa voi valita niitä aineita, jotka ovat mielenkiinnon kohteina, oppimistulokset ovat paljon parempia ja koulussa viihdytään. Lapset ovat erilaisia.

Laadukas opetus on ollut Suomen menestyksen avain ja on sitä myös tulevaisuudessa. Sarkomaan mukaan kokoomuksen vaalilupaus maailman parhaasta opetuksesta on erittäin tärkeä.

– Se tarkoittaa sitä, että kuntapäättäjät sitoutuvat siihen, että perusopetus pidetään hyvällä tasolla.

Sarkomaa toimii Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana. Esimerkkinä kokoomuksen uudistuskyvystä hän mainitsee ministerinä alulle laittamansa yliopistouudistuksen. Kokoomus huolehti siitä, että yliopistoille annetaan modernit toimintamahdollisuudet.

– Tarvittiin sitä, että asiaa viedään rohkeasti eteenpäin ja kuunnellaan ihmisiä. Kuntauudistus on samanlainen hanke, ja on tärkeää, että olemme siinä se eteenpäin vievä voima.

Sarkomaa kannustaa Gustafssonia aloittamaan päivähoitolain uudistamisen mahdollisimman pikaisesti. Myös lukion uudistamista koskeva työ seisoo.

Kustannukset tasattava

Yrittäjäperheessä kasvanut Sarkomaa on kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja ja puhuu paljon hyvästä työelämästä. Hänen mukaansa oli hyvä, että puoluevaltuusto nosti aiheen esiin hyväksyessään kiistellyn karenssialoitteen. Hän ei kuitenkaan kannata esitystä.

– Pidin hyvänä sitä, että kokoomus oli se puolue, joka nosti keskusteluun työelämän kehittämisen ja hyvän työelämän. Selvää on, että sairauspoissaoloja, niin lyhyitä kuin pitkiä, pitää kitkeä.

Sarkomaan mukaan on esimerkiksi erittäin huolestuttavaa, että neljä nuorta jää joka päivä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Tarvitaan myös hyvää johtamista, ja että ongelmiin puututaan ennaltaehkäisevästi.
Hän haluaa kirittää työministeri Lauri Ihalaista (sd.) erityisesti siinä, että tasa-arvoinen ja hyvä työelämä olisi vahvasti ministerin agendalla.

Sarkomaa peräänkuuluttaa erityisesti vanhemmuudesta yrittäjille kasaantuvien kustannusten tasaisempaa jakautumista.

– Niin kauan kuin meistä naisista tulee enemmän kustannuksia, pätkätyöt ovat arkipäivää. Tämä on kolmas hallitus, jonka ohjelmassa asia on. Nyt on aika ratkaista tämä asia, ja hallituksen täytyy saada työmarkkinajärjestöt tähän mukaan.

Sarkomaan mukaan valmis malli löytyy kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan Hyvä ja ystävällinen työelämä -raportista.

– Siitä vaan ministerit katsomaan, Sarkomaa naurahtaa.

Taputuksia

Sarkomaan jättäytyminen opetusministerin virasta muistetaan. Päätöksestä tuli poikkeuksellisen paljon positiivista palautetta.

– Ihmisillä on omat mielipiteet, mutta ajattelen, että naisen täytyy tehdä mitä nainen tekee, eikä miettiä mitä miehet tekisivät. Naisen pitää saada valita. Kun menin kauppaan tai lenkille, ihmiset taputtivat ja sain palautetta, että hyvä kun uskalsit tehdä.

Sarkomaa sanoo, ettei suunnittele tekemisiään monen vuoden tähtäimellä. Hän painottaa olevansa sitoutunut ja motivoitunut uudistamaan Suomea eduskunnassa. Politiikka ja järjestötyö ovat elämäntapa ja intohimo. Perhe on yhtä tärkeä.

– Ei ole sellaista, että haluaisin miettiä jotain muuta. Elämänkumppaneitani en jätä: Kokoomusta tai Kimiä.

Lokakuu 2012
Kokoomuksen Elävä Helsinki-lehti (luettavissa tästä linkistä)

Sari Sarkomaa: ”Kuntapolitiikkaa tehdään joukkueena”

Yksi valtuustopaikkansa jättävistä helsinkiläisten luottopoliitikoista on kansanedustaja Sari Sarkomaa. Vaikka vuodesta 1997 alkanut työ Helsingin kaupunginvaltuustossa nyt toistaiseksi katkeaa, ei varsinaisesta vetäytymisestä hänen kohdallaan voida puhua.

- Niin kauan kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt töitä sen eteen, että Helsinki on eri ikäisille ihmisille hyvä paikka asua ja elää. Vaikka en tulevalla kaudella istu valtuuston kokouksissa, toimin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja teen hartiavoimin töitä koko kokoomusjoukkueemme eteen.

- Eduskuntatyössä on tällä kaudella poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin ja pitää helsinkiläisten puolta kaikessa eduskuntatyössäni.

Myös Helsingin kaupunginvaltuuston haasteita Sarkomaa tarkastelee laadukkaan palvelutarjonnan näkökulmasta. Hänen mukaansa Helsingissä aivan keskeistä on huolehtia siitä, että eri elämäntilanteissa oleville ihmisille on jatkossakin tarjolla erilaisia kuntapalveluja.

- Tiedetään, että esimerkiksi ikäihmisistä melkein puolet ovat yksinäisiä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin, riittävät palvelut ovat saatavilla ja jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Tässä kokoomus on tehnyt jo vuosia erinomaista työtä. Olemme olleet esimerkiksi vahvistamassa senioreiden palveluneuvontaa sekä parantamassa ikäihmisten liikuntapalveluja.

- Toinen tärkeä kokoomusjohtoinen teko on ollut lisärahan osoittaminen lasten iltapäivähoitoon tämän vuoden budjetissa. Aiemmin monet lapset ja nuoret jäivät koulunpäivän jälkeen yksin. Nyt tavoitteena on, että jokainen iltapäivähoitoa tarvitseva saisi paikan. Näin vanhempienkaan ei enää tarvitse kantaa niin suurta huolta lapsestaan, kun tiedetään varmasti, ettei tämä jää yksin.

Työ ihmisten näköisen kaupungin eteen siis jatkuu. Helsinkiläisten tapaaminen ja eri kaupunginosissa kiertäminen on tärkeä osa kansanedustajan työtä.  Sarkomaa onkin ollut pitkin syksyä tuttu näky kokoomusteltoilla ja -tapahtumissa eri puolilla kaupunkia. Hän on myös silminnähden innostunut kokoomuksen kuntavaalijoukkueesta.

- Kiertäessäni ympäri Helsinkiä olen huomannut, että meillä kokoomuslaisilla ovat aina olleet kaikkein suurimmat joukot mukana. Joukkueessamme on tänäkin vuonna paljon uusia ja vanhoja kasvoja, joita kaikkia yhdistää aito halu tehdä töitä paremman Helsingin puolesta. Tällaista yhteishenkeä todella tarvitaan.

- On hienoa, että kokoomus on edelleen rakentamassa sellaista Helsinkiä, jossa erilaisten kaupunginosien ääntä kuullaan, viheralueet ja joukkoliikenne ovat kunnossa ja yritystoiminta virkeää. Vaatii paljon työtä, että palvelut ovat jatkossakin kunnossa ja kaupungin taloutta hoidetaan järkevästi. Uskon, että tällaisella joukkueella se on mahdollista.

19.10.2012 Nykypäivä-lehti

Ikivanhan päivähoitolain uudistusta varhaiskasvatuslaiksi on odotettu. Nykyinen laki on vuodelta 1973. Uudistus on välttämätön, sillä varhaiskasvatus on varsinainen hyvinvointia tuottava Sampo: Kun lasten elinikäisen oppimisen alku saadaan hyvin käyntiin ja mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi, se luo hyvän alun koko loppuelämälle.

Kuitenkaan lakia valmistelevaa työryhmää ei ole vielä edes asetettu ja hallinnon uudistus on menossa eri suuntaan, kuin mitä hallitusohjelmassa lukee.

Hallitusohjelmaan linjasimme yksiselitteisesti, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto sekä ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Opetusministeriön viimeaikaiset ulostulot hallinnon kehittämisestä ovat kuitenkin erisuuntaisia. Kannustammekin ministeri Gustafssonia puolustamaan yhdessä sovittuja toimia. Uudistustyössä meidän on kirittävä erityisesti kahdessa kohdassa.

Ensinnäkin, varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden laadinta ja uudistaminen ei saa jäädä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Varhaiskasvatussuunnitelma on tiukka varhaiskasvatusta ohjaava väline, joten sen on siirryttävä Opetushallitukselle. Jatkossa on erittäin tärkeää, että Opetushallitus osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta vastaa myös varhaiskasvatussuunnitelmista.

Toiseksi, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet eivät nekään saa jäädä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tällainen kaavailtu resurssien halkominen vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena.

Mielestämme paras ratkaisu on, että yhteen kuuluvat asiat hoidetaan yhdessä paikassa. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle, aivan kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin. Tämä on myös asiantuntijoiden mielipide.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja koululaisten iltapäivätoiminta muodostavat kokonaisuuden, jonka kehittämisvastuu tulee olla selkeästi opetus- ja sivistyspuolella. Tähän mennessä enemmistö kunnista on jo siirtänyt varhaiskasvatuksen sosiaalitoimelta sivistystoimelle.

Kaikkein kiireellisintä on aloittaa uuden varhaiskasvatuslain valmistelu. Sitä työtä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka uusi laki on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita ja lupaus on pidettävä. Tavoite on saada uusi varhaiskasvatuslaki tämän eduskunnan säädettäväksi.

Kun varoja on niukasti, tulee ne kohdistaa viisaasti. Viisautta koko kansantalouden kannalta on satsata kasvatukseen, koulutukseen ja opetukseen. Sillä luodaan pohja menestykselle ja tulevaisuudelle – siihen meillä pitää olla varaa.

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

18.10.2012 Lauttasaari-lehti

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita valmistelussa olevaan vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tarvitsemme laadukkaita vanhuspalveluita ja aitoa valinnanvapautta. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä.

Vanhuspalvelulaki on kokoomuksen viime vaalikaudella aloittama hanke ja sen eteenpäin vieminen on tärkeä tavoitteemme. Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisävoimavaroja osoitettaisiin senioreiden hyvän arjen kannalta välttämättömien palveluiden kehittämiseen. Tämä on säästötalkoiden keskellä tärkeä arvovalinta.

Olimme yhdessä emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa puhumassa ikäihmisten palveluiden kehittämisestä Munkkiniemen palvelukeskuksessa syyskuun lopussa. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös alueen seurakunnan ja yrittäjien edustajia. Keskusteltavaa oli paljon ja tilaisuuksia ikäihmisten palveluista on hyvä järjestää eri puolella kotikaupunkiamme myös jatkossa. Erityinen toive tuli senioreille sopivien liikuntapalveluiden tarpeesta.

Moni helsinkiläinen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä oman alueensa asioista. Lauttasaaren asukkaat ovat olleet erityisen aktiivisia. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat keskustelemaan. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Työtä kaupunkimme kehittämiseksi riittää. Helsingin monissa kaupunginosissa on pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista, koska päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Toisaalta kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä. Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

Nämä virheet on korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotin, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin. On kaikkien etu, että päiväkoteja on siellä missä on lapsia.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

15.10.2012 Munkinseutu-lehti

Moni munkinseutulainen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä alueemme asioista. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat juttelemaan ratikassa. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Eduskuntatyössä on meneillään poikkeuksellisen suuria uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Nämä uudistukset vaikuttavat merkittävästi jokaisen helsinkiläisen arkeen. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin. Tietenkin keskeinen tavoite on turvata suomalaiset työpaikat ja edistää yrittäjyyttä sekä kehittää hyvää työelämää. Iso urakka on talouden tasapainottaminen kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Työtä alueemme kehittämiseksi riittää. Me munkinseutulaiset olemme odottaneet kauan uuden päiväkodin rakentamista. Hanke on lipunut vuosi vuodelta eteenpäin ja viimeisin tieto on, että rakentaminen alkaisi vuonna 2014. Hankkeiden etenemisongelmat näkyvät myös päiväkoti Ruusun kohdalla, joka on pitkään odottanut jo alun perin liian pienen pihansa laajennusta. Varmistin ennen kesää, että laajennus olisi tulossa kesän aikana. Syksyn saavuttua hanke olikin viraston toimesta siirretty ensi vuodelle ja rahat toiseen hankkeeseen.

Päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on ripeästi korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen päiväkotihankkeet. Näin päiväkoteja rakennettaisiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin niin, että hoitopaikkoja olisi siellä, missä on lapsia.

Munkinseudulla pian alkava koulujemme peruskorjaus on tervetullut asia. Sen sijaan rakennusviraston aie väistötilojen eli kouluparakin sijoittamisesta Munkkiniemen ala-asteen pihalle useaksi vuodeksi on järjetön ajatus. Asian saamiseksi järkevälle tolalle on tehty hartiavoimin yhteistyötä. Koulun ja meidän vanhempien esitys on, että väistötilat sijoitettaisiin MYKin ja IBM:n väliselle kentälle, jonka toiminnan voi siirtää toisaalle. Pienten lasten välituntiliikunta ja koulun piha on oltava ensisijainen asia. Vähemmässä käytössä oleva kenttä ei voi mennä tämän ohi.

Minulla oli ilo olla kertomassa ja keskustelemassa valmisteilla olevasta vanhuspalvelulaista sekä Helsingin kehittämisestä yhdessä munkkalaisen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. Palvelutalossamme järjestetyssä tilaisuudessamme syntyi vilkas keskustelu. Pohdimme yhdessä niin asioita, mitä uuteen vanhuspalvelulakiin pitäisi kirjata kuin laajasti kotikaupunkimme senioreiden palveluja. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös oman seurakuntamme ja alueemme yrittäjien edustajia. Sovimme, että järjestämme vastaavia tilaisuuksia jatkossakin. Kiitos tilaisuuteen osallistujille hyvästä keskustelusta, joka varmasti vauhditti munkinseudun kehittämistä ja alueemme yhteisöllisyyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

10.10.2012 Haagalainen-lehti

Syyskuun alun Haagan markkinoilla sää oli perinteiseen tapaan aurinkoinen ja väkeä oli paljon. Tuntui siltä, että ihmisiä oli torilla vieläkin enemmän kuin aiempina vuosina. Se on osoitus siitä, että markkinoilla on oma tärkeä paikkansa. Tuntui hyvältä, kun niin moni vanha tuttu tuli tapaamaan. Markkinoilla syntyi myös paljon uusia tuttavuuksia. Oli hyvä, että runsaslukuinen joukko haagalaisia ehti markkinoiden lomassa myös tuomaan näkemyksiään oman kotiseutunsa kehittämiseksi.

Oli hyvä kertoa toritunnelman keskellä, että vanhuspalvelulaki on vihdoin etenemässä. Vanhuspalvelulaki tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisärahaa osoitettaisiin senioreiden hyvän arjen kannalta välttämättömien palveluiden kehittämiseen. Lakiin on nyt kirjattava oikeus palveluihin niin, että jokainen apua tarvitseva avun saisi, eikä kukaan jäisi yksin. Painopiste on oltava kotiin vietävien palveluiden ja omaishoidon kehittämisessä.

Me Helsingissä työstämme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Olen käärinyt hihani sen puolesta, että tuleva vanhuspalvelulaki palvelee parhaalla mahdollisella tavalla helsinkiläisten ikäihmisten tarpeita ja myös toteutuu ihmisten arjessa. Meillä Helsingissä on palveluiden osalta eniten tehtävää ikäihmisten palveluissa. Kun me elämme pidempään, niin koko kaupunkia on kehitettävä sen mukaisesti.

Markkinoilla keskusteltiin vilkkaasti myös lasten arjen hyvinvointiin liittyvistä huolenaiheista. Valtuustoryhmämme elokuisessa kokouksessa päätimme, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halua kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. Oli helpotus, että saimme asiasta myös kaupunginhallituksessa päätöksen. Menokurista pidämme tietenkin kiinni ja kaivamme koko kaupungin tasolla kustannustehokkaampia tapoja tehdä asioita.

Helsingin kroonistunut päivähoitopula tuntuu perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen venymisenä. Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista. Päiväkotihankkeet jäävät liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on korjattava.

Olen ehdottanut päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Se on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Päiväkoteja on rakennettava kustannustehokkaasti ja nopeasti sinne, missä on lapsia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa.

Kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen sekä muiden julkisten tilojen korjaamiseen. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

7.10.2012 Töölöläisen Munkkiniemi-liite

Helsingin pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista näkyy kovalla tavalla tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen ja päivien venymisenä. Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan. Helsinkiläisten perheiden kannalta on välttämätöntä, että päivähoitopulaan etsitään nopeasti kestäviä ratkaisuja.

Me kaupunginvaltuutetut ja sosiaalivirasto olemme pitkään olleet aloitteellisia ns. moduulipäiväkotien käyttöönotosta. Kaupungin Kiinteistöviraston Tilakeskus on sen sijaan ollut asiassa enemmän jarruna. Asiaan on korkea aika saada vauhtia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa.

Lasten määrä kasvaa kaupungissamme päivähoitopaikkoja nopeammin, kun Helsingin rakennussuunnittelu laahaa jäljessä. Suunnitellussa rakentamisohjelmassa vuosille 2012 – 2017 ei ole riittävästi päiväkoteja. Väestöennusteen mukaan tarvittaisiin jopa 400 – 500 lasten hoitopaikkaa suunniteltua enemmän.

Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista. Lauttasaari ja Munkinseutu ovat vakavia esimerkkejä alueista, joissa on pitkään ollut krooninen pula uusista päiväkodeista.

Hankkeiden etenemisongelmat näkyvät ja tuntuvat meillä Munkinseudulla. Olemme odottaneet kauan uuden päiväkodin rakentamista. Hanke on lipunut vuosi vuodelta eteenpäin. Viimeisimpien tietojen mukaan päiväkodin rakentaminen alkaa vuonna 2014. Hankeongelmat näkyvät myös päiväkoti Ruusun kohdalla, joka on pitkään odottanut jo alun perin liian pienen pihansa laajennusta. Varmistin ennen tämän vuoden kesää, että laajennus olisi tulossa kesän aikana. Syksyn saavuttua hanke olikin viraston toimesta siirretty ensi vuodelle ja rahat toiseen hankkeeseen. Näyttää siltä, että tieto virastojen välillä ei ole kulkenut siitä, kuinka kiireellisestä ja tärkeästä asiasta on kyse.

Päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Näin päiväkoteja rakennettaisiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin niin, että hoitopaikkoja olisi siellä, missä on lapsia.

Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotin, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin. Selvä on, että ohjelman on oltava useammalle vuodelle ja rakentamisessa on priorisoitava kaupungin eri alueiden kipupisteet. Helsinkiläisten perheiden kannalta on tärkeää saada tieto missä järjestyksessä ja minne päiväkoteja rakennetaan.

Kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen korjaamiseen. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille, myös kaikkein pienemmille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY jäsenlehti 2/2012

Suomessa eläinten hyvinvoinnin ja suojelun vakavat puutteet vaativat vaikuttavia toimenpiteitä. Olen tyytyväinen siitä, että me hallitusneuvotteluissa mukana olleet eläinsuojeluihmiset onnistuimme saamaan keskeisiä tavoitteitamme hallitusohjelmaan. Ohjelmassa on luvattu, että eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, eläinvalvontaa sekä sen rahoitusta vahvistetaan, ja että eläinsuojeluasiamiehen virka perustetaan.

Suomeen on saatava maailman edistynein eläinsuojelulainsäädäntö, joka pohjautuu uusimpaan tieteelliseen tietoon eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Lain valmistelussa on ennakoitava tulevaisuuden haasteita niin että laki on edistyksellinen vielä vuosien päästä. Uuden lain on edistettävä nykyistä lakia paremmin eläinten hyvinvointia. Lakiuudistus on tehtävä huolella ja tämä edellyttää riittäviä valmisteluresursseja. Eläinten hyvinvointi on asetettava etusijalle myös lakia tarkentavia asetuksia tehtäessä, eivätkä asetukset ja määräykset saa enää jatkossa vesittää itse lain tavoitteita.

Eläinsuojelulain uudistamishankkeella on oma sivustonsa www.mmm.fi/elainsuojelulaki johon kannattaa käydä tutustumassa. Sivujen kautta kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta valmisteluun. Tässä kannustan kaikkia asiasta kiinnostuneita olemaan aktiivisia.

Tänä vuonna eläinsuojelulain valmistelussa on tapahtunut ja tapahtuu paljon. Oikeustieteellinen selvitys Norjan, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Alankomaiden eläinsuojelulainsäädännöstä valmistui ja on luettavissa ministeriön sivuilla. Myös eri tahoille osoitettujen eläinsuojelulakiin liittyvien kyselyjen loppuraportit tulevat ministeriön sivulle myöhemmin.

On hyvä, että uuden eläinsuojelulain valmistelun pohjana oli laaja kansalaiskuulemisen internetissä otakantaa.fi –sivustolla. Varsinaisen valmisteluorganisaation työryhmätyön on tarkoitus alkaa heti tämän vuoden syyskuussa. Tämän hetkisten tietojen mukaan hallituksen esitys valmistuisi vuonna 2015. Olen kirittänyt ministeriä asiassa, jotta nykyinen eduskunta ehtisi uuden lain käsitellä.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä tapaa säännöllisesti maa- ja metsätalousministeri Koskista ja ryhmämme on omalta osaltaan varmistamassa ja kirittämässä hallitusohjelmassa sovittujen tavoitteiden toteutumista. Keväällä ryhmämme kuuli ministeriön virkamieheltä eläinsuojelulain uudistamisen tuoreimmat kuulumiset ryhmämme sekä eläinsuojelujärjestöjen yhteisessä tilaisuudessa eduskunnassa, jossa myös HESY oli vahvasti edustettuna. HESY on aktiivinen toimija eläinsuojeluasioissa ja eduskunnan eläinsuojeluryhmämme tärkeimpiä yhteistyökumppaneita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja

Helsingin Sanomat / Mielipide 22.9.2012

Helsingin päivähoitopaikkavajeen korjaamiseksi tarvitaan päiväkotien rakentamista vauhdittava, monivuotiseksi laajennettu investointiohjelma.

Monissa kaupunginosissa on pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista, koska päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Toisaalta kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä.

Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa Helsingin päivähoitotilanne vahvaan poliittiseen ohjaukseen. Ehdotan, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin.

Rakentamisessa on priorisoitava kaupungin eri alueiden kipupisteet. Helsinkiläisten perheiden kannalta on tärkeää saada tieto, missä järjestyksessä ja minne päiväkoteja rakennetaan. Monilla alueilla on vuosikaudet odotettu epätietoisuudessa päiväkotia, ja hanke on aina vuosittain lipunut eteenpäin.

Ongelmaan on syytä tarttua nyt, sillä vuosina 2011-2021 on helsinkiläisten 1-6-vuotiaiden lasten määrän ennustettu lisääntyvän 6400:lla.

Helsingin kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää uusien päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen korjaamiseen.

Investointiohjelman yhteydessä pitää etsiä keinoja rakentaa päiväkoteja kustannustehokkaasti ja ripeästi. Valtuutetut ja sosiaalivirasto ovat pitkään olleet aloitteellisia niin sanottujen moduulipäiväkotien käyttöönotossa. Asiaan on jo aika saada vauhtia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin.

Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa. Olennaista on saada kustannustehokkaasti ja nopeasti lapsiystävällisiä päiväkoteja sinne, missä niitä tarvitaan.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (kok)
Helsinki