Kategoria: Kolumnit

1.2.2012 Kolumni Haagalaisessa

Uskon siihen, että ihminen on onnellinen silloin, kun töihin on mukava mennä ja kun töistä palaa mielellään kotiin. Me kaikki teemme työtä eri tavalla eri elämän vaiheissa. Kaikki työ on arvokasta.

Useimmat asiat onnistuvat parhaiten, kun asioita tehdään yhdessä. Oman kotiseudun rakentaminen entistäkin paremmaksi paikaksi asua ja elää on aivan erityisesti asia, jossa tarvitaan nimenomaan yhteistyötä.

Haaga ei olisi Haaga ilman alueen pieniä kauppoja, partureita, kampaamoja ja kahviloita sekä muita palveluja. Pienet kaupat ja lähipalvelut tekevät Haagasta viihtyisän ja vetovoimaisen paikan asua ja elää kaiken ikäisille. Ikävä kyllä Haagan ja muidenkin Helsingin kaupunginosien iso ongelma on lähipalveluiden ja pienten kauppojen väheneminen. Palvelut kaikkoavat kauas pois.

Tässä on meillä tekojen paikka! Jokainen meistä on vahva vaikuttaja asiakkaana. Haagan palvelut säilyvät ainoastaan ja vain, jos me niitä käytämme. Kannustan meitä kaikkia käyttämään alueemme lähipalveluja. On hyvä muistaa, että pienelle kaupalle ja yrittäjälle jokainen asiakas ja yksikin ostopäätös on elintärkeä. Moni käy ostoksilla suurissa kaupoissa ja kauppakeskuksissa, vaikka kodin lähellä olevasta kaupasta saisi saman tuotteen, tai tuotteen puuttuessa kauppias olisi sen valmis pyynnöstä tilaamaan.

Julkisten lähipalveluiden kehittäminen on meidän kaupunginvaltuutettujen päävastuulla. Terveysasema, koulut, päiväkodit ja oma kirjastomme ovat tässä aivan avainasemassa. Sen sijaan yritysten elinvoimaisuuteen ja säilymiseen alueellamme jokainen meistä voi asiakkaana ja kuluttajana vahvasti vaikuttaa. Suosimalla haagalaisia palveluja saamme palkaksi ystävällisen palvelun ja viihtyisämmän kotiseudun. Lähipalvelut ovat myös arjen sujuvuuden ja ympäristön kannalta myönteisiä asioita. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää. Se tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

22.01.2012 Kolumni Töölöläisen Munkkiniemi-liitteessä

Osallistuin viime viikonloppuna Munkkivuoren ostarilla suomalaisten tekojen ja työn tapahtumaan. Tilaisuuden tarkoitus oli nostaa esille tekoja paremman Suomen rakentamiseksi. Erityisen kiinnostavaksi tilaisuuden teki se, että yksi puhujista oli presidenttiehdokas Sauli Niinistö.

Oli innostavaa, että niin moni oli tullut paikalle. Oma ostarimme pullisteli lähes ratkeamispisteeseen ihmisistä. Työ onkin meille suomalaisille erityisen tärkeää. Sauli Niinistön kanssa yhteistyötä tehneenä aivan erityisesti arvostan hänen ahkeruuttaan, asennettaan työhön sekä kykyä innostaa myös muut tekemään työtä Suomen parhaaksi.

Useimmat asiat onnistuvat parhaiten, kun asioita tehdään yhdessä. Oman kotiseudun rakentaminen entistäkin paremmaksi paikaksi asua ja elää on aivan erityisesti asia, jossa tarvitaan nimenomaan yhteistyötä.

Olen asunut Munkkiniemessä perheeni kanssa runsas kuusi vuotta. Muutimme tänne tuosta naapurista Haagasta juuri ennen kuin nuorimmainen lapsemme syntyi viime presidentinvaalien alla. Munkkiniemi on monella tapaa loistava paikka. Kaikkein parasta on hyvä yhteishenki.

Munkinseutu ei olisi Munkinseutu ilman alueemme kauppoja, suutaria, ravintoloita ja kahviloita, eikä ilman omaa Suomen ensimmäistä ostariamme palveluineen. Pienet kaupat ja lähipalvelut tekevät Munkasta viihtyisän ja vetovoimaisen asua ja elää kaiken ikäisille.

Ikävä kyllä Munkinseudun ja muidenkin Helsingin kaupunginosien iso ongelma on lähipalveluiden ja pienten kauppojen väheneminen. Palvelut kaikkoavat kauas pois. Ilman kivijalkojen pikkuliikkeitä ja kahviloita Munkan kaupunkikulttuuri kuihtuu.

Tässä juuri on meillä tekojen paikka. Jokainen meistä on vahva vaikuttaja asiakkaana. Munkan palvelut säilyvät ainoastaan ja vain, jos me niitä käytämme. Vain itse suosimalla lähikauppojamme ja kahviloitamme voimme ylläpitää yritysten elinvoimaisuutta ja säilymistä alueellamme. Palkaksi saamme ystävällisen palvelun ja viihtyisän kotiseudun.

Munkkivuoren ostarilla puhuttiin monesta muustakin kuin työstä oman kotiseudun parhaaksi. Meistä moni suositteli paikalla olleelle Sauli Niinistölle alueemme palveluja. Olisi oikein mukavaa, että uusi presidentti näkyisi aina silloin tällöin Munkan seudulla. Onhan Mäntyniemi ihan naapurissamme.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

06.01.2012 Kolumni KaupunkiSanomissa

Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Valtaosassa eroista vanhemmat pystyvät sopimaan lastensa huoltajuudesta ja tapaamisista. Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempien pelinappulaksi on liikaa.  Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan - sekä isää, että äitiä.

On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Monet perheet tarvitsevat tukea ja apua erotilanteessa. Erityisen tärkeää on lapselle erosta aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä etenkin pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika.

Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2000 lapsen huoltoa ja tapaamisriitaa. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja toisinaan pidempäänkin. Sen jälkeen käsittely usein jatkuu hovioikeudessa. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille.

Neljässä käräjäoikeudessa, Helsingissä, Oulussa, Espoossa ja Pohjois-Karjalassa toteutettu lapsiystävällinen oikeudenkäyntikokeilu on tuonut hyviä tuloksia ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden tilanteeseen.

Lapsiystävällisen sovittelumallin eli ns. Follo-mallin tavoitteena on lasten aseman parantaminen oikeudenkäynnissä ja tutkinnassa. Lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.

Olen todella tyytyväinen, että saimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluissa sovittua lisämäärärahan kohdentamisesta lapsiystävällisen sovittelumallin, eli ns. Follo-mallin, laajentamiseen valtakunnalliseksi ja sen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä valtion ensi vuoden budjettiin tuleva 900 000 euron lisämääräraha oli enemmän kuin tervetullut.

Kannustin eduskuntakeskustelussa oikeusministeriötä tehostettuihin toimiin isien ja äitien tasapuolisten oikeuksien toteutumiseksi eroprosessissa. Lasten tulee saada kokea, että vanhempien erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiinsa. Lapselle tulisi turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiinsa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

15.12.2011 Kolumni Lauttasaari-lehdessä

Saimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa valmiiksi ensi vuoden valtion talousarvion käsittelyn. Seuraavaksi koko eduskunta käsittelee valmistelemaamme mietintöä ja lopullinen päätös tehdään vielä ennen joulua. Vaikka taloustilanne on poikkeuksellisen epävarma, niin varma voi olla siitä, että ilman työtä ei ole hyvinvointia. Siksi me hallituspuolueiden edustajat painotimme erityisesti sellaisia kohteita, joilla edistetään talouden kasvua ja työllisyyttä ja jotka eivät aiheuta pysyviä menoja. Pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa taloutemme on. Varmoja voimme olla myös siitä, että ne toimet joita teemme ympäristömme ja lastemme hyvinvoinnin parhaaksi ovat kullanarvoisia.

Itämeren suojeluun kohdensimme viisaasti lisävoimavaroja. Euroopan talouskriisissä on tiukasti pidettävä kiinni siitä, että Itämeren suojeluun asetetuista tavoitteista ei tingitä. Meidän velvollisuutemme on jättää Itämeri tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.

Olen tyytyväinen, että sain läpi tavoitteen aloittaa lastentarhanopettajien koulutuksen laajennushanke. Lastentarhanopettajapula on niin vakava ongelma, että se uhkaa päivähoidon lakisääteistä toteutumista ja heikentää päivähoidon laatua. Lisäresursseja on tarkoitus kohdistaa päivähoidon akuuttiin henkilöstötarpeeseen lisäämällä yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen 1,5 miljoonaa euroa. Lastentarhanopettajien lisäkoulutus tukee myös valmisteilla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia, jonka eduskunta saa tällä vaalikaudella käsiteltäväkseen.

Välttämätöntä oli se, että lisäsimme kaksi miljoonaa euroa päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää, joka on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille äideille ja heidän perheilleen. RAY:n rahoitus on asteittain vähenemässä, ja päihdeäitien hoidon järjestäminen siirtyy ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on toteutunut, tarvittiin väliajaksi tämä lisärahoitus. 

Lisäraha on monin tavoin perusteltua. Äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Hoitojärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän siksi, että päihteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Tänä päivänä noin kolmasosa kaikista huumeidenkäyttäjistä on naisia. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheen arki ovat asioita, joita pitää tukea. Toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmannesta ensikodeissa ja kolme neljännestä avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Tyytyväinen olen myös siitä, että suuntaamme lisäresursseja neljässä käräjäoikeudessa toteutetun ja hyviä tuloksia tuottaneen lapsiystävällisen oikeudenkäynnin kokeilun laajentamiseen valtakunnalliseksi. Tässä Norjassa toimivassa ns. Follo-mallissa lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Kokeilun tulokset viittaavat siihen, että menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa. Kaikilla eroavilla vanhemmilla tulee olla mahdollisuus halutessaan saada tukea ja neuvontaa, siten että he voivat jatkaa vanhempina ja toimia lapsen parhaaksi. Tukea tarvitaan aivan erityisesti lapsen hyvinvoinnin ja hänelle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseen.

Toivotan Lauttasaari-lehden lukijoille lämmintä joulumieltä ja onnellista uutta vuotta! 

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Kolumni 11.12.2011 Töölöläisen Munkkiniemi-liitteessä

Raideliikenne on tärkeä osa arkeani. On luksusta, että nelosen ratikkapysäkki on lähes takapihalla. Arki ilman ratikkaa olisi varmasti paljon hankalampaa.  Kätevyyden lisäksi raideliikenne on ympäristöystävällinen vaihtoehto.

Onneksi meitä joukko- ja raideliikenteen ystäviä oli viime kevään hallitusneuvotteluissa suuri joukko. Hallitusohjelmassa on raideliikenteelle monia myönteisiä kirjauksia. Ohjelmassa painotetaan työmatkaliikenteen, joukkoliikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamista.

Etenkin pääkaupunkiseudulla on työmatkaliikennettä saatava nykyistä paljon enemmän joukkoliikenteeseen ja varsinkin raiteille. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta kasvattavat monet hallitusohjelman tavoitteet, jotka helpottavat matkailijoiden arkea. Tavoitteena on mm. liityntäpysäköintipaikoituksien lisääminen, valtakunnallisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän käyttöönotto, jossa yhdellä matkakortilla voi matkustaa kaikissa joukkoliikennevälineissä, sekä valtakunnallisen joukkoliikenteen aikataulu- ja reittipalvelun toteuttaminen.

Julkisuuteen tullut tieto aikomuksesta korvata ratikkalinja 4:n yöliikenne busseilla ensi kesästä alkaen on herättänyt alueellamme kiinnostusta ja keskustelua. Korvaavaksi yhteydeksi on suunnitteilla bussilinja 18, joka öisin kulkisi Munkkiniemen kautta, kuten viikonloppujen aamuyöliikenteessä jo tehdään. Tällä on tarkoitus vähentää päällekkäistä liikennettä heikentämättä kuitenkaan Munkkiniemen tai Munkkivuoren palvelutasoa. Tarkoituksena on myös, että linjan 18 reitti eteläpäässä ulottuisi Katajanokalle korvaamaan nelosen ratikan yöliikennettä.

Perusteluja muutokselle on taloudellisen tehokkuuden lisäksi turvallisuuden tunne. Selvitysten mukaan monet matkustajat kokevat yöllä bussin ratikkaa turvallisemmaksi. Yömatkaliikenne on ollut niin ratikassa kuin bussissa pääosin vähäistä. Syntyvät liikennöintisäästöt on tarkoitus käyttää palvelutasoparannuksiin. Munkkiniemen ja Munkkivuoren viikonloppujen aamuyöliikennettä lisätään ja Katajanokalle aloitetaan aamuyöliikenne viikonloppuisin.

Muutoksesta on tullut palautetta ja on hyvä, että asia puidaan kunnolla. On selvää, että tiukassa taloustilanteessa kustannustehokkuutta tarvitaan kaikessa toiminnassa, mutta yhtä lailla alueemme kulkumahdollisuuksista on huolehdittava.

On erinomaista, että hanketta korvata Munkkivuoren suunnan bussiliikenne raitiotieyhteydellä nopeutetaan. Tarkoitus on laatia Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys, jossa selvitetään raitiotielle soveltuva linjaus ja suunnitellaan raitio- ja bussiliikenteeseen tehtävät muutokset. Tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja vahvistaa Munkkivuoren ja Munkkiniemen alueiden identiteettiä sekä yhtenäisyyttä. Selvitystyö on suunniteltu valmistuvaksi toukokuussa 2012. Vielä on varmasti edessä monta mutkaa ennen kuin pääsemme Munkkinimestä Munkkivuoreen ratikalla, mutta tuskin maltan sitä odottaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Kolumni 7.12.2011 Haagalainen

Kaupunkimme talouden tervehdyttämistalkoiden rinnalla on arvioitava tarkkaan jokaisen veroeuromme kohdentuminen. Jatkossa Helsingin on tuotettava palveluitaan kustannustehokkaammin uudistamalla organisaatioita, tehostamalla tilankäyttöä ja lisäämällä tietotekniikan käyttöä.Tämä siksi, että vapautuvat voimavarat voidaan kohdentaa perusasioiden, kuten hyvinvointipalveluiden ja opetuksen, laadun vaalimiseksi sekä velkaantumisen katkaisemiseksi. Tärkeää on, että tässä työssä on kaupungin osaava henkilöstö vahvasti mukana.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tulevan vuoden budjetin historiallisen epävarmassa taloustilanteessa. Euroopan tilanteen osalta elämme kuin veitsenterällä. On poikkeuksellisen vaikea ennustaa, mitä omassa taloudessamme tulee tapahtumaan. Yksi asia on varma. Pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa kaupunkimme talous on.

Vielä ennen joulua päätämme valtuustossa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden yhdistämisestä yhdeksi paremmin toimivaksi kokonaisuudeksi. Uudistus on tehtävä taiten ja huolehdittava, että hyvät asiat säilyvät. Vapaaehtoistoimijoiden tilat on asia, joka on oltava jatkossakin kunnossa.

Yksi tärkeä painopiste kaupungissamme on ikäihmisten palvelujen kehittäminen. Tätä varten me valtuustossa kohdensimme lisävoimavaroja ikäihmisten hoitoketjun toimivuuden, ympärivuorokautisen hoivan ja palveluiden laadun takaamiseksi. Myös valtakunnantasolla on kääritty hihat, kun vanhuspalvelulakia viimeistellään eduskunnan käsittelyyn.

Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa kaupungissamme edelleen ja päivähoitopaikkoja tarvitaan koko ajan lisää. Helsingille on häpeäksi, että monella alueella on ollut pitkään krooninen pula päivähoitopaikoista. Budjettikeskustelussa ja valmistelussa toistinkin taas sen tosiasian, että hankkeiden siirtäminen ei säästä kun lisätiloja hankitaan, koska päivähoito on järjestettävä joka tapauksessa. Perheiden ja varsinkin lasten mutta myös ympäristön kannalta on olennaista, että hoitopaikka on riittävän lähellä.

Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut on nähtävä fiksuna tulevaisuuden investointina. Varhaiskasvatusta ja päivähoitopalveluja on kehitettävä. Hyvä asia on se, että ensi vuoden budjettiin lisäsimme rahaa päivähoidon ryhmäkokojen pienentämiseen. Mukava asia on myös se, että ensi vuonna lastenruokailun luomuohjelmaa toteutetaan lisäämällä luomuruoan osuutta päiväkotien ruokailuissa. Ensi vuonna leikkipuistojen avointa toimintaa järjestetään vähintään vuoden 2011 tasolla eli leikkauksia ei siihen ole tulossa.

Iso huoli helsinkiläisillä perheillä on ollut pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Monelle perheelle on varmasti hyvä uutinen se, että Helsingin ensi vuoden budjetissa suunnataan lisävoimavaroja iltapäivähoitoon. Tavoite on se, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle iltapäivähoitoon hakeutuvalle pitäisi jatkossa paikka löytyä.

Helsinkiläisille on varmasti myös tärkeää se, että elämistä Helsingissä ei tehdä yhtään sen kalliimmaksi kuin välttämätöntä. Helsinki pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 18,5 prosentissa ja kiinteistöveroprosentti pysyy vuoden 2011 tasossa. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Lämmintä joulumieltä ja iloa uudelle vuodelle toivottaen,

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Kolumni 29.11.2011 MunkinSeutu

Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa kaupungissamme edelleen ja päivähoitopaikkoja tarvitaan koko ajan lisää. Monella alueella on ollut pitkään krooninen pula päivähoitopaikoista. On iloinen uutinen, että Munkkiniemen alueelle on luvassa vihdoin ja viimein helpotusta. Uusimman suunnitelman mukaan uusi päiväkoti valmistuu Saunalahdentielle vuonna 2015.

Lapsilla on oltava päiväkotien pihoilla riittävästi tilaa liikkumisen ja leikkimisen, mutta myös pihaturvallisuuden vuoksi. Munkkiniemen päiväkoti Ruusun piha-ala muodostui perustamisvaiheessa pieneksi kaavoitussyistä. Ruusun pihan laajennuksesta ja leikkipuisto Munkin pihan muutoksista on nyt valmis suunnitelma. Piharemontti on tarkoitus tehdä heti ensi kesänä.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden budjetin historiallisen epävarmassa taloustilanteessa. Euroopan tilanteen osalta elämme kuin veitsenterällä. Yksi asia on varma. Pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa kaupunkimme talous on. On myönteistä, että enää ei Helsingin toimintamenot kasva edellisten vuosien vauhtia. Helsingin on saatava talous tasapainoon, kuten koko Suomen ja Euroopan.

Talouden tasapainottamisen rinnalla on aivan olennaista katsoa, miten meidän helsinkiläisten eurot käytetään. Jatkossa Helsingin on tuotettava palveluitaan kustannustehokkaammin uudistamalla vanhoja organisaatioita, tehostamalla tilankäyttöä ja lisäämällä tietotekniikan käyttöä palveluissa. Tämä siksi, että vapautuvat voimavarat voidaan kohdentaa perusasioiden kuntoon saamiseksi ja velkaantumisen katkaisemiseksi. Tärkeää on, että tässä työssä on henkilöstö vahvasti mukana.

Hyvä asia on se, että ensi vuoden budjettiin kohdensimme lisärahaa päivähoidon ryhmäkokojen pienentämiseen. Mukava asia on myös se, että ensi vuonna lastenruokailun luomuohjelmaa toteutetaan lisäämällä luomuruoan osuutta päiväkotien ruokailuissa. Ensi vuonna leikkipuistojen avointa toimintaa järjestetään vähintään vuoden 2011 tasolla eli leikkauksia ei siihen ole tulossa.

Iso huoli helsinkiläisillä perheillä on ollut pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Monelle perheelle on varmasti hyvä uutinen se, että Helsingin ensi vuoden budjetissa suunnataan lisävoimavaroja iltapäivähoitoon. Tavoite on se, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle iltapäivähoitoon hakeutuvalle pitäisi jatkossa paikka löytyä.

Helsinkiläisille on varmasti myös tärkeää se, että elämistä Helsingissä ei tehdä yhtään sen kalliimmaksi kuin välttämätöntä. Helsinki pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 18,5 prosentissa ja kiinteistöveroprosentti pysyy vuoden 2011 tasossa. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Haastattelu Kuluttajan Nappo -lehdessä 4/2011
http://www.kuluttajaliitto.fi/files/1563/Nappo_4_11.pdf

- Kuvaile itseäsi kuluttajana

Meidän perheessämme on kolme lasta, ja kulutusvalinnoilla on suuri merkitys. Ruoan ostamisessa terveellisyys ja kotimaisuuden suosiminen on tärkeää. Lapset kasvavat nopeasti ja olemme kierrättäneet vaatteita kun lapset ovat pieniä. Nyt kouluiässä se on haastavampaa. Tavoite on, että vaatteita ja tavaroita käytetään vuorotellen, ettei kaikkea tarvitse ostaa montaa kappaletta.

- Onko jokin kuluttamiseen liittyvä asia jäänyt myönteisellä tavalla mieleesi?

Perheessämme urheillaan paljon, ja urheiluvaatteiden hankkiminen vaatekaupoista sovituksineen veisi paljon aikaa. Postimyynnin käyttö lasten vaatteisiin on ollut arjen pelastus. Postimyynnin kautta saa vaatteet nopeasti ja epäsopivan tilalle saa helposti uuden. Netissä voi tehdä myös tehokkaasti hintavertailua ja ostaa edullisimman.

- Millaista on hyvä asiakaspalvelu?

Minulle hyvä asiakaspalvelu on sitä, että palvelut ovat lähellä ja paikalla on ystävällinen myyjä, ja että tuotteella on vaihto- ja palautusoikeus. Joskus mainonta harmittaa varsinkin lasten ja nuorten terveyden näkökulmasta. Esimerkiksi epäterveellisiä välipaloja mainostetaan joskus siten, kuin ne olisivat arkiruokaa, vaikka ovatkin herkkuja. Herkutella pitää toki silloin tällöin, mutta ei aina.

- Kuinka tärkeää kotimaisuus on valintoja tehdessä?

Kotimaisuuden suosiminen on vastuullisuutta ja hyvä tapa edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Jos jokainen suomalainen laittaisi kuussa euron lisää kotimaassa valmistettuihin elintarvikkeisiin, merkitsisi se 1500 uutta työpaikkaa Suomeen. Etenkin ruoan suhteen kotimaisuus on tärkeää - varsinkin vihannesten ja hedelmien kohdalla valitsen aina ensisijaisesti kotimaista. Itse en syö punaista lihaa, mutta muu perhe syö. Olen tyytyväinen siitä, että hallitusohjelmassa luvataan kuluttajille paremmat mahdollisuudet saada tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotavasta. Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajana olen korostanut sitä, että näin kuluttajalla on nykyistä parempi mahdollisuus olla vahva vaikuttaja ja omilla kulutusvalinnoilla edistää eläinten hyvää kohtelua ja suosia kotimaista ruokaa.

- Vertailetko hintoja?

Vertailen hintoja ja laatua. Opetan lapsiakin aina katsomaan hintoja kaupassa käydessä. Lapsille on välillä vaikea selittää miten kaukaa tuodut hedelmät maksavat pari euroa ja kotimaiset usein paljon enemmän. Eettisyys on tärkeää.

- Kerro jokin vinkki, suositus tai idea lukijoillemme?

Helsingin kaupunginosien sekä monen muun kaupungin ongelma on pienten liikkeiden väheneminen. Pienet putiikit ja kahvilat tekevät asuinalueista persoonallisia, viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää. On hyvä muistaa, että jokainen meistä voi itse vaikuttaa pienten kauppojen elinvoimaisuuteen suosimalla niitä ostospaikkoina. Palkaksi saa ystävällisen palvelun ja yksilöllisiä tuotteita sekä elävän kaupungin. Lähipalvelut ovat myös arjen sujuvuuden ja ympäristönkin kannalta myönteisiä tekijöitä. Yrittäjyys on asia, jonka edistäminen on elintärkeää. Se tuo työtä ja hyvinvointia meille kaikille.

Omataloyhtio.fi / syksy 2011 - lehdessä

Koti on usein meidän suomalaisten suurin investointi, mutta se on paljon muutakin. Rakennukset muodostavat runsaan puolet Suomen kansallisvarallisuudesta ja rakennuskannan arvosta asuinrakennuksien osuus on yli 60%. On välttämätöntä pohtia, miten pidämme huolta rakennuksissa kiinni olevasta varallisuudestamme ja kuinka asuintalojen kunto vaikuttaa asumisviihtyisyyteen ja -terveyteen.

Taloyhtiöt eivät pysy ilman remontointia kunnossa, vaan jokaisella rakennusosalla ja teknisellä järjestelmällä on käyttöikänsä. Taloyhtiössä on tärkeää suunnitella, miten saadaan mahdollisimman hallitusti ja oikea-aikaisesti hoidettua väistämättömät korjaukset. Laiminlyönnit kasvattavat korjausvelkaa, mikä heikentää suoraan hyvinvointiamme. Peruskorjauksia ja -parannuksia tehdään, jotta asuinrakennusten kunto ja käytettävyys paranisivat sekä asumisviihtyisyys lisääntyisi. Rakennusten on myös vastattava uusia vaatimuksia liittyen esimerkiksi turvallisuuteen ja energiataloudellisuuteen.

Asukkaiden tarpeet asumisen laadun osalta muuttuvat myös ajan myötä ja myös ne vaikuttavat taloyhtiöiden korjaustarpeisiin. 1950-luvulla saattoi riittää yksi pistorasia keittiössä, mutta nykyiselle kodinkoneiden määrälle se on aivan riittämätön.

Asumisterveyden kannalta onnistuneilla korjauksilla voi olla iso merkitys. Parantunut ilmanvaihto, puhtaampi sisäilma ja muut vastaavat seikat kohentavat asumisterveyttä sekä asumisen laatua. Kosteus- ja hometalkoot -hanke kohentaa asumisterveyttä ja rakennusten tilaa vuosina 2010-14. Lisätietoa talkoista löytyy osoitteesta www.hometalkoot.fi. Toinen ympäristöministeriön tuottama tietolähde on www.korjaustieto.fi -portaali.

Asukkaiden ja asunto-osakkeenomistajien kannalta korjaushankkeiden ennakointi ja suunnitelmallisuus on arvokasta, myös rahallisesti. Asunto-osakeyhtiölaki toi taloyhtiöiden yhtiökokouksiin esitettäväksi kunnossapitotarveselvityksen tulevaksi viideksi vuodeksi. Tämä parantaa niin suunnitelmallisuutta taloyhtiöissä kuin osakkaiden tiedonsaantia taloyhtiön kunnosta ja tulevista korjaustarpeista.

Korjausrakentamisen määrä on kasvanut vauhdilla 1990-luvun alusta asti ja kasvaa edelleen. Kiinteistö- ja rakentamisala työllistää Suomessa noin 500 000 henkilöä. Harmaa talous on korjausrakentamisen piirissä harmillisen yleistä, mutta laitonta. On tärkeää tietää, että harmaalla alueella vakuutukset ja takuut eivät ole voimassa ja siihen sisältyy paljon muitakin riskitekijöitä.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoksi yhteiskunnalta jää vuosittain saamatta useita miljardeja euroja veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Niille menetetyille euroille olisi aitoa hyötykäyttöä esimerkiksi terveyden-, lasten- ja vanhustenhoidossa tai vaikkapa koulutussektorilla. Taloyhtiöiden kannattaa tarkistaa remonttifirmojen toiminnan laillisuus ja tilaajavastuulain mukaisten velvollisuuksien noudattaminen maksutta osoitteesta www.tilaajavastuu.fi.

Taloyhtiöiden korjauksilla on mittava yhteiskunnallinen merkitys, niin asukkaiden asumiskustannusten, kansallisvarallisuuden hoidon kuin myös kansantalouden sekä julkisen talouden kannalta.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Kolumni 13.11.2011 Töölöläisen Munkkiniemi-liitteessä

Risuja on pakko antaa siitä, että velkaantuminen jatkuu, mutta ruusuja siitä, että tiukka menokuri on purrut. Enää ei Helsingin toimintamenot kasva edellisten vuosien vauhtia. Helsingin on saatava talous tasapainoon, kuten Suomen ja koko Euroopan. Jatkuva luotolla eläminen ei ole kestävää eikä ole myöskään reilua siirtää vastuita tuleville sukupolville.

Talouden tasapainottamisen rinnalla on aivan olennaista katsoa, miten meidän helsinkiläisten eurot käytetään. Jatkossa vähemmällä on saatava aikaan enemmän ja parempaa. Helsingin on tuotettava palveluitaan kustannustehokkaammin uudistamalla vanhoja organisaatioita, tehostamalla tilankäyttöä ja lisäämällä tietotekniikan käyttöä palveluissa. Tämä siksi, että vapautuvat voimavarat voidaan kohdentaa perusasioiden kuntoon saamiseksi ja velkaantumisen katkaisemiseksi. Tärkeää on, että tässä työssä on henkilöstö vahvasti mukana ja että toimintatapoja uudistetaan palvelemaan paremmin helsinkiläisiä.

Ensi vuoden talousarvion yksi pääviesti on, että lasten ja perheiden palveluista halutaan huolehtia. Se on viisas investointi tulevaisuuteen. Iso huoli helsinkiläisillä perheillä on ollut pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Iltapäivähoitoa vaille on jäänyt varsin moni ja etenkin tokaluokkalaiset. On hyvä uutinen monelle perheelle, että Helsingin ensi vuoden budjetissa suunnataan voimavaroja niin, että jokaiselle eka- ja tokaluokkalaiselle iltapäivähoitoon hakeutuvalle pitäisi jatkossa paikka löytyä.

Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa kaupungissamme edelleen ja päivähoitopaikkoja tarvitaan koko ajan lisää. Risuja on annettava siitä, että monella alueella on ollut pitkään krooninen pula päivähoitopaikoista ja useimmat olemassa olevat päiväkodit ovat tupaten täynnä. Helsinkiin tarvitaan yksinkertaisesti lisää päiväkoteja. Ensi vuoden budjetissa ei vielä ollut riittävää vastausta koko tarpeeseen ja tulevina vuosina on päiväkotien näyttävä investointilistoillamme.

Ruusuja ansaitsee se, että ensi vuoden budjettiin lisäsimme rahaa päivähoidon ryhmäkokojen pienentämiseen. Varmasti valtuustossa käydään keskustelua siitä, miten tämä raha käytetään lasten parhaaksi. Mukava uutinen oli myös se, että lastenruokailun luomuohjelmaa toteutetaan lisäämällä luomuruoan osuutta päiväkotien ruokailuissa. Tästä aiheesta olen Töölön seudun perheiltä saanut paljon palautetta. Ensi vuonna leikkipuistojen avointa toimintaa järjestetään vähintään vuoden 2011 tasolla eli leikkauksia ei siihen ole tulossa.

Helsinkiläisille on varmasti myös tärkeää se, että elämistä Helsingissä ei tehdä yhtään sen kalliimmaksi kuin välttämätöntä. Helsinki pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 18,5 prosentissa ja kiinteistöveroprosentti pysyy vuoden 2011 tasossa. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi